Hyvä hygienia on perusoikeus, sillä se on olennainen osa jokaisen yksilön terveyttä ja hyvinvointia. Hygieniassa on usein kyse myös tasa-arvosta, sillä maailmanlaajuisesti ihmiset elävät hyvin eriarvoisissa hygieenisissä olosuhteissa johtuen taloudellisten ja koulutuksellisten resurssien epätasaisesta jakautumisesta. Erityisesti kehittyvien maiden haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät, kuten raskaana olevat, synnyttäneet ja vastasyntyneet, kärsivät monin eri tavoin puhtauden puutteesta elämässään.
Hygienia on paljon muutakin kuin käsien pesua
Riittävän hyvä hygienia on osa kestävää kehitystä, koulutusta, oppimista, konkreettisia toimintatapoja ja yksilön päivittäisiä valintoja eri tilanteissa. Terveydenhuollon ympäristöissä hygienia on niin hyvää kuin sen heikoin lenkki, minkä vuoksi siitä ovat vastuussa kaikki toimijat, ammattiasemasta tai koulutuksesta riippumatta: siistijät, hoitajat ja lääkärit. Tärkeitä toimijoita ovat myös potilaat ja heidän luonaan sairaalassa vierailevat omaiset, joita ammattilaisten tulisikin aktiivisemmin ohjeistaa hygieniakäytännöistä. Metropolian lehtorin, Anu Hintikan1 , kyselytutkimuksen mukaan potilaat ovat kyllä tyytyväisiä hoitohenkilökunnan käsihygieniaan, mutta kaipaavat aktiivisempaa ohjausta oman käsihygieniansa toteuttamiseen sairaalassa ollessaan.
Keskolan sänkyjä. Jokaisen sängyn päädyssä oli käsidesipullo, joita ei näkynyt muiden osastojen sänkyjen päädyissä.
Afrikassa ei käsien pesukaan aina auta, sillä käsihygieniatuotteet, esimerkiksi saippualiuokset itsessään, saattavat olla likaisia2. Toisaalta liiallinen puhtaus voi olla jopa haitallista, ja ylimitoitetut suojaustoimenpiteet ovat tarpeettomia. Voimavarojen tuhlaileva käyttö hyvässäkään asiassa ole kestävän kehityksen mukainen kulutustapa.
Hyvällä hygienialla on hintansa
Kehittyvien maiden huonojen hygieniakäytäntöjen tilannetta perustellaan useimmiten rahan puutteella. Ja kiistämättä tottahan se on, että hyvillä hygieniakäytännöillä on hintansa; puhdas vesi ja saippua, puhtaat pyyhkeet, desinfiointiaineet, uusien aseptisten toimintatapojen haltuun ottaminen ja tilanteen seuranta maksavat. Mutta ei huonokaan hygienia halvaksi tule. Hinta hygienian pettämisestä johtuvista vakavista infektioista antibioottihoitoineen on usein monin verroin puhdasta saippuaa kalliimpi – varsinkin, kun siitä maksavat terveydellään erityisesti vastasyntyneet, pikkulapset ja heidän äitinsä.
Hyvän hygienian puolesta ja sen mukaisesti toimiminen on parhaimmillaan sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä. Terveydenhuollon hyvän hygieniatason varmistaminen on siis keskeinen osa naisten ja vastasyntyneiden hoidon kehittämistä. Yhteyttä toiminnan muutoksen ja toivotun lopputuloksen välillä voi olla kuitenkin vaikea osoittaa, ja toiminnan rahoittajalta tarvitaankin malttia, rohkeutta ja sitoutumista panostaa asioihin, joista seuraava hyvä tulee usein viiveellä.
Mimin -hanke hyvän hygienian puolesta
EU-rahoitteinen Mimin-hanke käynnistyi vuoden 2023 alussa. Mimin on lyhenne Beninissä yleisesti käytössä olevasta Fon-kielen ilmaisusta ”dotohwe mimin”, joka tarkoittaa puhdasta sairaalaa tai sairaalahygieniaa. Hankkeen virallinen koko nimi on: Good Hygiene – Improving Skills and Practices Prevent Maternal and Neonatal Infections in Benin. Hankkeessa pyritään vahvistamaan beniniläisten terveydenhuollon ammattilaisten sekä terveysalan opiskelijoiden hygieniataitoja koulutuksen avulla. Osaamisen vahvistamisella tavoitellaan hygieniaan liittyvien sairaalakäytäntöjen parantamista ja siten äitien, sekä vastasyntyneiden sairastuvuuden ja infektiotauteihin kuolleisuuden, vähentämistä. Mimin-hankkeessa on toimijoina kolme yliopistoa Beninistä, Helsingin yliopisto, Göteborgin yliopisto sekä Metropolia ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tehdään lehtoreiden tutkimus- ja koulutusvierailuja puolin ja toisin, sekä toteutetaan virtuaalivaihtoa beniniläisten ja metropolialaisten terveysalan opiskelijoiden kesken.
Sairaalan välinehuoltoa. Käsidesipullot eivät olleet kertakäyttöisiä vaan ne steriloitiin keittämällä ja sen jälkeen täytettiin uudelleen.
Hankkeelle on tarve, sillä Beninissä, kuten Afrikassa yleisemminkin, äitiyskuolleisuus on korkea luokkaa (905 kuollutta synnyttäjää/100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden), ja kuolemat olisivat usein estettävissä paremmalla raskauden aikaisella hoidolla ja aikaisemmalla hoitoon hakeutumisella ongelmien ilmaannuttua synnytyksen jälkeen3. Vertailun vuoksi Suomessa raskauden, synnytyksen tai lapsivuodeajan aikana kuolleita synnyttäjiä oli 2,9/100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden vuosien 2012-2021 aikana4.
Äitiyskuolemat ovat koskettavia ja monella tapaa traagisia, sillä kuolevat naiset ovat yleensä elämänsä parhaissa vuosissa. Kuolleiden naisten vauvat kärsivät myös, sillä he joutuvat aloittamaan elämänsä ilman äitiään. Kestävän kehityksen, Globaali toimintaohjelma – Agenda 2030 ja sen alatavoite numero 3.15, haastaa meidät kaikki toimimaan äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi alle 70 kuolleeseen äitiin/100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.
Tule mukaan seuraamaan hankkeen tapahtumia sosiaaliseen mediaan (Instagram): @hygieneforhealthbenin tai Metropolian lehtoreiden toiminnasta Afrikka yhteistyössä laajemminkin @lehtoritgoesAfrica
Lähteet:
- Hintikka A. 2020. Henkilökunnan käsihygienia ja potilaille annettu käsihygienaohjaus potilaiden arvioimana. Kyselytutkimus HUSissa. Pro gradu-tutkielma, Hoitotiede, Terveystieteiden opettajankoulutus, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos.
- Lompo P, Heroes A-S, Agbobli E, Kazienga A, Peeters M, Tinto H, Lagrou K, Sangaré L, Affolabi D, Jacobs J. 2023. Growth of Gram-Negative Bacteria in Antiseptics, Disinfectants and Hand Hygiene Products in Two Tertiary Care Hospitals in West Africa—A Cross-Sectional Survey. Pathogens 12, 917. https://doi.org/10.3390/pathogens12070917
- Aboubakar M, Akodjenou J, Echoudina C, Ahounou E, Biaou COA, Zoumenou E. 2021. Maternal Mortality at the Teaching Hospital of Mother and Child Lagoon (CHUMEL) in Benin: A Preventable Drama? Open Journal of Obstetrics and Gynecology, 11, 315-325. https://doi.org/10.4236/ojog.2021.113032
- THL – Tilastoraportti 60/2023. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2022.
- Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. Saatavissa https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Luettu 4.12.2023.
Kirjoittajat
Sari Haapio ja Sanna-Mari Manninen ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Ei kommentteja