Kätilöiden maailmankonferenssissa pureuduttiin koronasulkujen koulutusvaikutuksiin

Kätilöiden kesäkuisessa maailmankonferenssissa (33rd ICM Triennial Congress) Balilla pidettiin esityksiä laajasti kätilötyön eri osa-alueilta. Kätilötyön lehtorina minua kiinnostivat erityisesti aiheet, jotka liittyivät kätilökoulutukseen ja -opiskeluun.

Koronaviruksen vaikutukset maailmanlaajuisesti ovat olleet merkittäviä ja ne näkyvät edelleen monessa asiassa. Tutkimustietoa asiasta on tullut kuitenkin viiveellä, joten aihetta käsiteltiin vielä useassa konferenssiesityksessä. Koronaviruksen aiheuttama sulku tapahtui monessa maassa eri pituisiksi ajoiksi, ja muun muassa kätilöopetus kuului niihin, joita ei voinut kokonaan lopettaa vaan opetus piti mukauttaa tilanteeseen. Tämä vaikutti monella tapaa erityisesti opiskelijoihin, mutta myös opettajiin.

Etäopiskelu toi eteen haasteita ja herätti tunteita opiskelijoissa

Walesilaisten kätilöopiskelijoiden asenteita ja tuntemuksia opetuksen ja oppimisen siirryttyä digitaaliseksi koronapandemian vuoksi, oli kartoitettu kyselyllä, jonka tuloksia esitettiin konferenssissa [1].

Tulosten mukaan opiskelijat olivat kokeneet tyytyväisyyttä ja innostusta, mutta myös pelkoa, ahdistusta ja petetyksi tulemisen tunnetta. Opiskelijoiden huolenaiheina olivat huono digitaalinen lukutaito, ongelmat tietokoneiden ja Internetin saatavuudessa, yhdistettyinä samanaikaiseen kotielämän pyörittämiseen.

Osalla opiskelijoista talo oli täynnä ihmisiä, sillä kaikki muutkin perheenjäsenet olivat kotona sulun aikana ja hiljaista nurkkausta opiskelulle oli mahdotonta löytää. Osa sen sijaan oli muuttanut pois kotoa ja oli täysin yksin, kun ei voinut matkustaa kotipaikkakunnalle. Etuina digiopiskelulle kerrottiin olevan itseluottamuksen kehittyminen sekä omatahtisen opiskelun mahdollistuminen.

Balilaiset kätilöopiskelijat esittelevät opetusvälineistöään. Indonesiassa kätilöt työskentelevät vain äitiyshuollon kentillä.

Opiskelijat olivat iloisia, että he pystyivät viemään opintojaan eteenpäin sulusta huolimatta. Useimmat pitivät hyvinä ennalta sovittuja virtuaalitapaamisia verrattuna pelkkään itseopiskeluun. Hyväksi koettiin, että muutamana päivänä viikosta voisi jatkossakin opiskella etänä, jos aiheet ovat etäopiskeluun sopivia. Kauempana asuvat opiskelijat ilmoittivat osaetäopetuksen säästävän myös rahaa, jos koululle ei tarvitse matkustaa päivittäin. Lähiopetusta siis arvostettiin, eikä täysin etänä tapahtuvaa opetusta toivottu. [1]

Koronan vaikutuksina tutkimuksissa on tullut esiin myös opiskelijoiden masennus- ja ahdistusoireilua [2,3]. Esimerkiksi belgialaisilla kätilöopiskelijoilla oli havaittu korkeammat masennuksen ja ahdistuksen pisteet kuin alankomaalaisilla. Opiskelijoiden masennuksen ja ahdistuksen todennäköisyyttä lisäsivät aiemmat psykologiset ongelmat. [2] Samanlaisia tuloksia oli saatu myös australialaisten kätilö- ja sairaanhoidon opiskelijoiden keskuudessa [3].

Kätilöopettajien kokemuksia koronapandemian aiheuttamista muutoksista opetuksessa ja opettajien henkinen tilanne

Konferenssissa esiteltiin myös tuloksia koronapandemian vaikutuksista opetukseen. Kenialaisista kätilöopettajista lähes kaikki kuvasivat koronapandemian vaikuttaneen opetukseen [4,5]. Erityisesti oltiin huolestuneita lähiopetuksen turvallisuudesta, viimeisen vuoden opiskelijoiden valmistumisen viivästymisestä sekä uusien opiskelijoiden opintojen aloittamisesta.

Opetuksen turvallisuuden varmistamiseksi opettajat kertoivat käyttäneensä virtuaaliopetusta, ja lähiopetuksessa henkilökohtaisia suojavarusteita, pienempiä ryhmäkokoja sekä käsienpesua/ käsidesiä [4,5].

Kenialaisten opettajien koronan aikaiset opetuskäytännöt vastasivat siten pitkälti Metropolian kätilöopettajien käytäntöjä, joista lehtori Pirjo Koski onkin kirjoittanut tässä blogissa aiemmin [6]. Kenialaiset opettajat kokivat olevansa joko täysin tai jokseenkin luottavaisia virtuaaliopetuksen hallitsemiseen, vain 2 % ei ollut lainkaan luottavaisia asian suhteen [4,5]. Kenialaisten opettajien kokemuksista puuttui kaipuu nähdä työkavereita ja työyhteisöä, sekä kohdata ja keskustella yhteisten kahvihetkien äärellä. Tämä oli seikka, joka sen sijaan nousi voimakkaasti esiin Metropolian kätilöopettajien vastauksissa [6]. Toki täytyy muistaa, että tutkimuksissa saa vastauksia vain siihen, mitä kysytään: kenialaisessa tutkimuksessa ei välttämättä ollut työyhteisöön liittyviä kysymyksiä lainkaan.

Osana kätilöiden maailmankonferenssia pääsi tutustumaan myös paikalliseen kätilökoulutukseen Politeknik Kesehataniin Denpasarissa, Balilla. Kuvassa koulun rehtori ja muita kätilökoulutuksesta vastaavia.

Koronapandemia vaikutti tutkitusti myös opettajien emotionaaliseen hyvinvointiin aiheuttaen esimerkiksi ahdistusta ja työuupumusta [7,8]. Lähes joka toinen kiinalainen yliopisto-opettaja koki ahdistusta vuosi koronapandemian puhkeamisen jälkeen. Ahdistus oli todennäköisempää vanhemmilla naisopettajilla, jotka elivät avioliitossa, ja joiden perheessä oli huono taloudellinen tilanne. Ahdistuksen riskiä kohotti myös kokemus koronan merkittävästä vaikutuksesta elämään. [7] Brasilialaisilla opettajilla myös työuupumus oli koronapandemian vaikutuksena kohtalaisen yleinen. Riskitekijöinä tunnistettiin naissukupuoli, ikä alle 40 vuotta, ennen pandemiaa olemassa ollut krooninen tai psykiatrinen sairaus, vaikeus omaksua etäopetuksen menetelmiä, kotiin/työhön liittyvät konfliktit ja pandemian aiheuttamat negatiiviset oireet. [8]

Koronapandemian jälkipyykkiä pestään edelleen

Maailmalla tehtyjen tutkimusten tulokset vahvistavat sitä kokemusta, että kätilöopiskelijoiden, ja myös opettajien, emotionaalinen hyvinvointi koronapandemian aikana oli selvästi heikentynyt.

Vaikka tässä esitetyt tutkimukset oli tehty muualla maailmassa, ovat tulokset varmasti ainakin jossain määrin yleistettävissä myös Suomeen. Todennäköisesti kohtaamme ja käsittelemme koronan aiheuttamia terveysongelmia vielä hyvän aikaa. Ainakin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen kouluterveyskyselyn tulokset [9] osoittivat, että 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen. THL:n kyselyssä on kartoitettu myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kokemuksia, ja tarkempia tietoja kevään 2023 tuloksista julkaistaan syyskuussa. [9]

Kätilöiden maailmankongressissa Balilla ehti tutustua myös paikalliseen kulttuuriin. Kuvassa blogitekstin kirjoittaja, lehtori Sanna-Mari Manninen retkellä Batuan temppelialueella.

Lähteet:

1. Lacey N, Thomas G. ”A sudden shift” An evaluation of student midwives’ attitudes to remote online learning during the COVID-19 pandemic. Suullinen esitys 33rd ICM Triennial Congress Bali, Indonesia -konferenssissa 14.6.2023.
2. Kuipers Y, Mestdagh E. Emotional wellbeing of student midwives during COVID-19. Women Birth. 2023;36(2):184-192. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2022.11.012
3. Wynter K, Redley B, Holton S, Manias E, McDonall J, McTier L, Hutchinson AM, Kerr D, Lowe G, Phillips NNM, Rasmussen B. Depression, anxiety and stress among Australian nursing and midwifery undergraduate students during the COVID-19 pandemic: a cross-sectional study. Int J Nurs Educ Scholarsh. 2021;18(1):10.1515/ijnes-2021-0060. https://doi.org/10.1515/ijnes-2021-0060
4. Shikuku D, Tallam E, Wako I, Mualuko A, Waweru L, Nyaga L, Issak B, Ameh C. 2023. Educators’ perceptions of the early impact of COVID-19 on midwifery training in Kenya: a cross-sectional survey. Suullinen esitys 33rd ICM Triennial Congress Bali, Indonesia -konferenssissa 14.6.2023.
5. Shikuku DN, Tallam E, Wako I, Mualuko A, Waweru L, Nyaga L, Bashir I, Ameh C. Educators’ perceptions of the early impact of COVID-19 on midwifery training in Kenya: a cross-sectional survey. Int Health. 2022;14(3):336-338. https://doi.org/10.1093/inthealth/ihab065
6. Koski P. Kätilötyön opetus onnistui etätyöstä huolimatta, vaikka työyhteisöä ja opiskelijoita oli ikävä. Blogikirjoitus 20.5.2021. Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery. Keskusteluja kätilötyöstä, -koulutuksesta ja -tieteestä. Saatavilla: https://blogit.metropolia.fi/katilokouluttaja/2021/05/20/katilotyon-opetus-onnistui-etatyosta-huolimatta-vaikka-tyoyhteisoa-ja-opiskelijoita-oli-ikava/
7. Fu W, Han X, Liu Y, Zou L, Wen J, Yan S, Lv C. Prevalence and related factors of anxiety among university teachers 1 year after the COVID-19 pandemic outbreak in China: A multicenter study. Front Psychiatry. 2022;13:823480. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2022.823480
8. Santiago ISD, Dos Santos EP, da Silva JA, de Sousa Cavalcante Y, Gonçalves Júnior J, de Souza Costa AR, Cândido EL. The impact of the COVID-19 pandemic on the mental health of teachers and its possible risk factors: A systematic review. Int J Environ Res Public Health. 2023;20(3):1747. https://doi.org/10.3390/ijerph20031747
9. STT Viestintäpalvelut. THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän. Tiedote 2.6.2023. Saatavilla: https://www.sttinfo.fi/tiedote/thln-kouluterveyskysely-8–ja-9-luokkalaisten-ahdistuneisuus-ei-osoita-laantumisen-merkkeja-koronan-jalkeen-kiusaamista-aiempaa-enemman?publisherId=69817778&releaseId=69984439&lang=fi [Luettu 2.7.2023].

Kirjoittaja:

Sanna-Mari Manninen on kätilötyön lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa