Hyppää pääsisaltöön
Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Kätilökouluttaja - The Voice of Midwifery
Keskusteluja kätilötyöstä, -koulutuksesta ja -tieteestä
2

Vyöhyketerapian käyttö koliikkivauvojen hoidossa – vaarallista uskomushoitoa vai koliikkioireiden helpottamista vauvaa kuunnellen?

Leena Hannula · 5.6.2020
Pixabay

Vyöhyketerapia on manipulatiivinen hoitomuoto, joka luokitellaan täydentäväksi hoidoksi. Sitä käytetään monenlaisten vaivojen ja oireiden hoitoon lääketieteellisten hoitojen ohella. Vyöhyketerapeutti käsittelee kehossa olevia heijastepisteitä, jotka ovat osittain samoja kuin akupunktiossa. Hoidossa pyritään aktivoimaan elimistön omat parannusvoimat ja saavuttamaan kehon tasapainotila. Hoidon keskeisenä periaatteena on pyrkiä vaikuttamaan sisäelinten ja muun elimistön toimintaan ihonalaista sidekudosta hieromalla ja painelemalla. Vyöhyketerapian toteutustavat vaihtelevat pelkästään jalkapohjien heijastepisteiden käsittelystä koko kehon käsittelyyn. 1

Vastasyntyneistä jopa 20 % kärsii koliikista. Wessel ym. 2. määrittelevät koliikin seuraavasti: Vauva iältään 3 viikkoa – 4 kuukautta, itkee lohduttamattomasti vähintään 3 tuntia päivässä vähintään 3 päivänä viikossa, vähintään 3 viikon ajan.

Vanhemmille vauvan lohduton itku aiheuttaa suurta huolta ja stressiä. Koliikkiin ei ole lääketieteellistä hoitoa. Puskaradiossa kerrotaan, että vyöhyketerapiasta ovat jotkut vauvat saaneet apua, ja koliikista kärsivien vauvojen vanhempia ohjataan vyöhyketerapiaan jopa neuvolasta. Suomessa vyöhyketerapia luokitellaan kuitenkin joissakin kirjoituksissa ”uskomushoidoksi”, joka pitäisi kieltää, koska sen vaikuttavuudesta ei ole vankkaa tutkimustietoa. Koska vyöhyketerapiaa kuitenkin käytetään Suomessa, oli tärkeää ryhtyä selvittämään asiaa. Myös WHO 3 suosittaa, että perinteisistä ja täydentävistä hoidoista tulisi tehdä lisää tutkimusta, jossa kuvataan niiden vaikuttavuutta, turvallisuutta ja käyttäjien kokemuksia.

Näin asiaa tutkittiin

Yhteistyössä HUS:n, Metropolia AMK:n, Lohjan sairaalan ja Lohjan kaupungin neuvoloiden sekä Suomen Luonnonlääketieteen Keskusliiton kanssa toteutimme pilottitutkimuksen4 Lapsi ja Luonto Säätiön rahoituksella vuosina 2017-2019. Tarkoituksena oli kartoittaa vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta vauvan koliikin aikana sekä vyöhyketerapian vaikutuksia vauvan koliikkioireisiin ja vanhempien kokemaan stressiin. Tutkimukselle haettiin HUS tutkimuseettisen toimikunnan puoltava lausunto. Aineisto kerättiin Lohjalla vuonna 2018. Terveydenhoitajat Lohjan neuvoloissa tunnistivat vauvojen koliikin käyttämällä Wesselin koliikkikriteereitä. Vanhemmat sopivat hoidoista vyöhyketerapeutin kanssa. Vauvoille, joita tutkimuksessa oli 35, annettiin vyöhyketerapiahoitoa kolmesta neljään kertaa 8-12 päivän aikana. Yksi hoitokerta kesti noin puoli tuntia, mutta perheille varattiin tunti hoitoon, oirepäiväkirjan täyttämiseen, kokemusten jakamiseen ja tarvittaessa vauvan imetykseen.

Kuva: Pixabay.

Vauvojen jalkapohjat, jalat, kädet, pää, kasvot, korvat, kaula ja koko vatsan alue käsiteltiin modernin vyöhyketerapian menetelmällä. Tässä tutkimuksessa kaikilla vyöhyketerapeuteilla oli myös terveysalan pohjakoulutus. Pidimme tärkeänä, että jos vauvalle ilmenee joku muu terveysongelma, se huomataan ja vauva vanhempineen ohjataan eteenpäin saamaan asianmukaista hoitoa.

 

 

Millaisia tuloksia saatiin?

Vauvat olivat keskimäärin 2.8 viikkoa vanhoja, kun koliikkioireet alkoivat. Vauvat itkivät päivittäin keskimäärin 3.8 tuntia, maksimi-itkuaika oli jopa 8 tuntia, minimin ollessa yhdestä kolmeen tuntia päivässä. Vanhemmat kertoivat, että noin puolella (43 %) lapsista koliikkioirehdinta loppui kokonaan vyöhyketerapiahoitojen aikana. Lopuilla 57 %:lla vauvoista koliikkioireet jatkuivat, joskin yleensä lievempinä.

Kaikki vanhemmat olivat sitä mieltä, että hoidolla oli vaikutusta vauvan koliikkioireisiin. Vanhempien mukaan vyöhyketerapia rentoutti ja rauhoitti vauvaa, vähensi kehon jännitystiloja, koliikki-itkua, levotonta liikehdintää, paransi unen laatua ja helpotti vatsan toimintaa. Hoitoa ei myöskään pidetty kivuliaana tai pelottavana. Vanhempien mielestä vauva oli turvallisissa käsissä terapeuttien hoidossa.

Moni vanhemmista kertoi muutoksen tapahtuneen jo ensimmäisen hoidon jälkeen. Vauva saattoi nukkua ensimmäistä kertaa viikkoihin pitemmät yöunet. Vauvoilla, joiden koliikkioireet jatkuivat, päivittäinen itkuaika väheni keskimäärin 4.25 tunnista 2.8 tuntiin ja myös uniaika lisääntyi. Vanhempien kokema stressi oli selkeästi voimakkaampaa ennen vyöhyketerapiahoitoja kuin niiden jälkeen, huolimatta siitä, loppuiko vai jatkuiko vauvan koliikki.

Hoitojen jälkeen vähemmän stressaavaksi koettiin vauvan terveys ja hyvinvointi, sairastelu, itkevän vauvan rauhoittelu, vauvan nukkuminen tai valvominen sekä oman ja puolison unen puute. Kuitenkin äitien kokema kokonaisstressi ja monet yksittäiset stressin aiheuttajat vähenivät enemmän niillä äideillä, joiden vauvojen koliikkioireet loppuivat kokonaan. Toisaalta äidit, joiden vauvalla koliikkioireet jatkuivat, kokivat itsensä vähemmän yksinäisiksi hoitojen jälkeen.

Äidit kuvasivat vyöhyketerapian vaikutusta stressiin seuraavasti:

  • ”On vähentänyt omaa stressiä, kun tietää että saa apua” (Äiti A)
  • Äiti B ”Olo on itselläkin paljon helpompi ja rennompi. Yhteys omaan vauvaan on vahvistunut”
  • Äiti C ” Stressitaso on vähentynyt kun saan nukuttua enemmän… helpompi nauttia pienistä arkipäivän asioista kun saa tarpeeksi levättyä”

Tutkimuksen tulokset olivat positiivisia. Valtaosalla vauvoista oireet joko loppuivat tai lievittyivät. Vastaajien määrä oli kuitenkin pieni, 35 äitiä, eikä pilottitutkimuksessa ollut kontrolliryhmää. Lisää tietoa on kuitenkin tulossa. Tutkimusta on tarkoitus tulevaisuudessa jatkaa isommalla otoksella.

Lähteet

  1. Aarva P. 2019. Täydentävät hoidot. Viisas elämä Oy. Helsinki
  2. Wessel MA, Cobb JC, Jackson EB, Harris GS, Detwiler AC. 1954. Paroxysmal fussing in infancy, sometimes called colic. Pediatrics 14, 421-435.
  3. WHO. 2013. WHO Traditional Medicine Strategy 2014-2023. World Health Organization.http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/92455/1/9789241506090
  4. Hannula L, Puukka P, Asunmaa M, Mäkijärvi M. 2019. A pilot study of parents’ experiences of reflexology treatment for infants with colic in Finland. Scandinavian Journal of Caring Sciences. Early View. doi: 10.1111/scs.12790. https://rdcu.be/bXh4S

Leena Hannula on kätilö, terveystieteiden tohtori ja Metropolia AMK:n lehtori,
joka tekee imetykseen ja vauvaperheiden hyvinvointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.

koliikkikoliikkioireetvastasyntynytvauvavyöhyketerapia

2 Kommenttia

  • Nimetön says: 5.2.2021 at 10:19

    Uskomushoitoja ei pitäisi tieteellisesti tutkia niistä saatujen kokemusten kautta, koska tällöin lume-vaikutusta ei saada poissuljettua. Olisiko sama lopputulos saatu valevyöhyketerapialla jossa uskottujen heijastepisteiden sijaan olisi käsitelty jotain muuta kohtaa kehossa?

    Reply
    • Leena Hannula says: 9.2.2021 at 17:08

      Kiitos kommentistasi, Nimetön. Tämän pilottitutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vanhempien kokemuksia. Lupaavien tulosten vuoksi olemme käynnistämässä 200 vauvaperheen tutkimusta koe- ja kontrolliryhmäasetelmalla.
      Kiinnostuksemme ei tässäkään kohdistu itse vaikutusmekanismeihin (heijastepisteet) vaan hoidon tuloksiin vanhempien kokemana.
      Vyöhyketerapeutit ja osteopaatit Suomessa hoitavat jo monin paikoin koliikkivauvoja, ja siksi on tärkeä saada tutkimustietoa hoitojen hyödyistä ja/tai haitoista.

      Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Raudanpuute – muoti-ilmiökö?
    Raudanpuute – muoti-ilmiökö?
    9.10.2020
  • Mitä vaihdevuodet tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat työhön?
    Mitä vaihdevuodet tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat…
    26.8.2021
  • Joulun lapsi syntyy Suomessa
    Joulun lapsi syntyy Suomessa
    18.12.2020

Kätilökouluttajan bloggaajat

ovat Metropolian kätilötyön opettajia ja asiantuntijoita.

Uusimmat jutut

  • Sex positive health care – mitä se tarkoittaa ja tarvitaanko sellaista?

    8.3.2023
  • Kuva Pixabay

    PAIKOILLANNE, VALMIIT, HEP!

    30.9.2022
  • Kätilöopettajat Malawissa opettajavaihdossa

    30.8.2022

Arkisto

  • ▼ 2023 (1)
    • ▼ maaliskuu (1)
      • Sex positive health care - mitä se tarkoittaa ja tarvitaanko sellaista?
  • ► 2022 (3)
    • ► syyskuu (1)
      • PAIKOILLANNE, VALMIIT, HEP!
    • ► elokuu (1)
      • Kätilöopettajat Malawissa opettajavaihdossa
    • ► kesäkuu (1)
      • Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ja huomioiminen
  • ► 2021 (2)
    • ► elokuu (1)
      • Mitä vaihdevuodet tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat työhön?
    • ► toukokuu (1)
      • Kätilötyön opetus onnistui etätyöstä huolimatta, vaikka työyhteisöä ja opiskelijoita oli ikävä
  • ▼ 2020 (4)
    • ▼ joulukuu (1)
      • Joulun lapsi syntyy Suomessa
    • ▼ lokakuu (1)
      • Raudanpuute – muoti-ilmiökö?
    • ▼ elokuu (1)
      • Temperamenttimme tekee meistä erilaisia oppijoina ja työkavereina
    • ▼ kesäkuu (1)
      • Vyöhyketerapian käyttö koliikkivauvojen hoidossa – vaarallista uskomushoitoa vai koliikkioireiden helpottamista vauvaa kuunnellen?
  • ► 2019 (9)
    • ► joulukuu (1)
      • SDG, UHC & SRHR eli seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut kaikille!
    • ► syyskuu (1)
      • Kätilöt eivät lykkää lapsentekoa – miksi muut lykkäävät?
    • ► heinäkuu (1)
      • Synnytysvalmennus - hömppää vai käypää hoitoa?
    • ► kesäkuu (1)
      • Terveyden edistämistä ja aurinkoista vieraanvaraisuutta Livingstonen jalanjäljissä - kokemuksia henkilöstövaihdosta Malawissa
    • ► toukokuu (1)
      • Kiihdytyskaistalla vai rauhallisesti matkaten? Kätilöopiskelijan opinnot kulkevat omaa polkuaan
    • ► huhtikuu (1)
      • Kommunikaatiotaitoja ja tiimityöskentelyä simulaatio-opetuksella
    • ► maaliskuu (1)
      • Hyvä terveys, parempi seksi!
    • ► helmikuu (1)
      • Synnytys sairaalan ulkopuolella – koulutuksella moniammatilliseen yhteistyöhön
    • ► tammikuu (1)
      • Kätilökoulutuksesta - Näin syntyy kätilö

Avainsanat

anemia ferritiini henkilökuntavaihto kansainvälisyys kätilökoulutus Kätilöopiskelija kätilötutkinto kätilötyö kohtaaminen koliikki koliikkioireet kommunikaatiotaidot korona kuumat aallot liikunta lisääntymisterveys Malawi matkasynnytys menopaussi moninaisuus opettajavaihto pride raskauden aikainen liikunta raskaus Raudanpuute reproductive health sairaalan ulkopuolinen synnytys seksi seksuaalilääketiede seksuaalisuuden puheeksi ottaminen seksuaalisuus seksuaaliterveys Simulaatio sukupuolineutraali synnytys synnytyspelko syntyneet Syntyvyys terveys tiimityötaidot väestö vaihdevuosioireet vaihto-opiskelija vastasyntynyt vyöhyketerapia

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste