Vyöhyketerapian käyttö koliikkivauvojen hoidossa – vaarallista uskomushoitoa vai koliikkioireiden helpottamista vauvaa kuunnellen?

Vyöhyketerapia on manipulatiivinen hoitomuoto, joka luokitellaan täydentäväksi hoidoksi. Sitä käytetään monenlaisten vaivojen ja oireiden hoitoon lääketieteellisten hoitojen ohella. Vyöhyketerapeutti käsittelee kehossa olevia heijastepisteitä, jotka ovat osittain samoja kuin akupunktiossa. Hoidossa pyritään aktivoimaan elimistön omat parannusvoimat ja saavuttamaan kehon tasapainotila. Hoidon keskeisenä periaatteena on pyrkiä vaikuttamaan sisäelinten ja muun elimistön toimintaan ihonalaista sidekudosta hieromalla ja painelemalla. Vyöhyketerapian toteutustavat vaihtelevat pelkästään jalkapohjien heijastepisteiden käsittelystä koko kehon käsittelyyn. ¹

Vastasyntyneistä jopa 20 % kärsii koliikista. Wessel ym. ². määrittelevät koliikin seuraavasti: Vauva iältään 3 viikkoa – 4 kuukautta, itkee lohduttamattomasti vähintään 3 tuntia päivässä vähintään 3 päivänä viikossa, vähintään 3 viikon ajan.

Vanhemmille vauvan lohduton itku aiheuttaa suurta huolta ja stressiä. Koliikkiin ei ole lääketieteellistä hoitoa. Puskaradiossa kerrotaan, että vyöhyketerapiasta ovat jotkut vauvat saaneet apua, ja koliikista kärsivien vauvojen vanhempia ohjataan vyöhyketerapiaan jopa neuvolasta. Suomessa vyöhyketerapia luokitellaan kuitenkin joissakin kirjoituksissa ”uskomushoidoksi”, joka pitäisi kieltää, koska sen vaikuttavuudesta ei ole vankkaa tutkimustietoa. Koska vyöhyketerapiaa kuitenkin käytetään Suomessa, oli tärkeää ryhtyä selvittämään asiaa. Myös WHO ³ suosittaa, että perinteisistä ja täydentävistä hoidoista tulisi tehdä lisää tutkimusta, jossa kuvataan niiden vaikuttavuutta, turvallisuutta ja käyttäjien kokemuksia.

Näin asiaa tutkittiin

Yhteistyössä HUS:n, Metropolia AMK:n, Lohjan sairaalan ja Lohjan kaupungin neuvoloiden sekä Suomen Luonnonlääketieteen Keskusliiton kanssa toteutimme pilottitutkimuksen⁴ Lapsi ja Luonto Säätiön rahoituksella vuosina 2017-2019. Tarkoituksena oli kartoittaa vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta vauvan koliikin aikana sekä vyöhyketerapian vaikutuksia vauvan koliikkioireisiin ja vanhempien kokemaan stressiin. Tutkimukselle haettiin HUS tutkimuseettisen toimikunnan puoltava lausunto. Aineisto kerättiin Lohjalla vuonna 2018. Terveydenhoitajat Lohjan neuvoloissa tunnistivat vauvojen koliikin käyttämällä Wesselin koliikkikriteereitä. Vanhemmat sopivat hoidoista vyöhyketerapeutin kanssa. Vauvoille, joita tutkimuksessa oli 35, annettiin vyöhyketerapiahoitoa kolmesta neljään kertaa 8-12 päivän aikana. Yksi hoitokerta kesti noin puoli tuntia, mutta perheille varattiin tunti hoitoon, oirepäiväkirjan täyttämiseen, kokemusten jakamiseen ja tarvittaessa vauvan imetykseen.

Kuva: Pixabay.

Vauvojen jalkapohjat, jalat, kädet, pää, kasvot, korvat, kaula ja koko vatsan alue käsiteltiin modernin vyöhyketerapian menetelmällä. Tässä tutkimuksessa kaikilla vyöhyketerapeuteilla oli myös terveysalan pohjakoulutus. Pidimme tärkeänä, että jos vauvalle ilmenee joku muu terveysongelma, se huomataan ja vauva vanhempineen ohjataan eteenpäin saamaan asianmukaista hoitoa.

Millaisia tuloksia saatiin?

Vauvat olivat keskimäärin 2.8 viikkoa vanhoja, kun koliikkioireet alkoivat. Vauvat itkivät päivittäin keskimäärin 3.8 tuntia, maksimi-itkuaika oli jopa 8 tuntia, minimin ollessa yhdestä kolmeen tuntia päivässä. Vanhemmat kertoivat, että noin puolella (43 %) lapsista koliikkioirehdinta loppui kokonaan vyöhyketerapiahoitojen aikana. Lopuilla 57 %:lla vauvoista koliikkioireet jatkuivat, joskin yleensä lievempinä.

Kaikki vanhemmat olivat sitä mieltä, että hoidolla oli vaikutusta vauvan koliikkioireisiin. Vanhempien mukaan vyöhyketerapia rentoutti ja rauhoitti vauvaa, vähensi kehon jännitystiloja, koliikki-itkua, levotonta liikehdintää, paransi unen laatua ja helpotti vatsan toimintaa. Hoitoa ei myöskään pidetty kivuliaana tai pelottavana. Vanhempien mielestä vauva oli turvallisissa käsissä terapeuttien hoidossa.

Moni vanhemmista kertoi muutoksen tapahtuneen jo ensimmäisen hoidon jälkeen. Vauva saattoi nukkua ensimmäistä kertaa viikkoihin pitemmät yöunet. Vauvoilla, joiden koliikkioireet jatkuivat, päivittäinen itkuaika väheni keskimäärin 4.25 tunnista 2.8 tuntiin ja myös uniaika lisääntyi. Vanhempien kokema stressi oli selkeästi voimakkaampaa ennen vyöhyketerapiahoitoja kuin niiden jälkeen, huolimatta siitä, loppuiko vai jatkuiko vauvan koliikki.

Hoitojen jälkeen vähemmän stressaavaksi koettiin vauvan terveys ja hyvinvointi, sairastelu, itkevän vauvan rauhoittelu, vauvan nukkuminen tai valvominen sekä oman ja puolison unen puute. Kuitenkin äitien kokema kokonaisstressi ja monet yksittäiset stressin aiheuttajat vähenivät enemmän niillä äideillä, joiden vauvojen koliikkioireet loppuivat kokonaan. Toisaalta äidit, joiden vauvalla koliikkioireet jatkuivat, kokivat itsensä vähemmän yksinäisiksi hoitojen jälkeen.

Äidit kuvasivat vyöhyketerapian vaikutusta stressiin seuraavasti:

• ”On vähentänyt omaa stressiä, kun tietää että saa apua” (Äiti A)
• Äiti B ”Olo on itselläkin paljon helpompi ja rennompi. Yhteys omaan vauvaan on vahvistunut”
• Äiti C ” Stressitaso on vähentynyt kun saan nukuttua enemmän… helpompi nauttia pienistä arkipäivän asioista kun saa tarpeeksi levättyä”

Tutkimuksen tulokset olivat positiivisia. Valtaosalla vauvoista oireet joko loppuivat tai lievittyivät. Vastaajien määrä oli kuitenkin pieni, 35 äitiä, eikä pilottitutkimuksessa ollut kontrolliryhmää. Lisää tietoa on kuitenkin tulossa. Tutkimusta on tarkoitus tulevaisuudessa jatkaa isommalla otoksella.

Lähteet

1. Aarva P. 2019. Täydentävät hoidot. Viisas elämä Oy. Helsinki
2. Wessel MA, Cobb JC, Jackson EB, Harris GS, Detwiler AC. 1954. Paroxysmal fussing in infancy, sometimes called colic. Pediatrics 14, 421-435.
3. WHO. 2013. WHO Traditional Medicine Strategy 2014-2023. World Health Organization.http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/92455/1/9789241506090
4. Hannula L, Puukka P, Asunmaa M, Mäkijärvi M. 2019. A pilot study of parents’ experiences of reflexology treatment for infants with colic in Finland. Scandinavian Journal of Caring Sciences. Early View. doi: 10.1111/scs.12790. https://rdcu.be/bXh4S

Leena Hannula on kätilö, terveystieteiden tohtori ja Metropolia AMK:n lehtori,
joka tekee imetykseen ja vauvaperheiden hyvinvointiin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä.