Kätilötyön opetus onnistui etätyöstä huolimatta, vaikka työyhteisöä ja opiskelijoita oli ikävä

Vain osa kätilöopettajan työstä on ollut ennen koronaa mahdollista tehdä etänä. Suurin osa työstä on toteutettu työpaikalla. Koronatilanne muutti kaiken.  Metropolian koronaohjeistuksen ¹ mukaan kaikkea turhaa oleskelua kampuksilla tulee välttää. Kaikki ne opintojaksot, jotka eivät vaadi välttämättä kampuksilla järjestettävää lähiopetusta, toteutetaan toistaiseksi etäyhteyksiä hyödyntäen. 

Pyysin Metropolian kätilötyön opettajia kirjoittamaan kokemuksiaan koronan vaikutuksesta opettajan työhön vuoden 2020 aikana ². Kokemukset olivat sekä positiivisia että negatiivisia.  Opettajat kuvasivat kokemuksiaan käytännön esimerkkien avulla. Korona tuli kaikille yllättäen ja aiheutti paljon opintojaksojen uudelleen suunnittelua. Alkuun opettajista tuntui hankalalta ottaa haltuun etäkokouskäyttöön tarkoitetut Teams- ja Zoom-ohjelmat, mutta oppimista tapahtui nopeasti ja opetus alkoi sujua suunnitelmien mukaisesti, mutta menetelmällisesti uudistettuna.  Myös tilavaraukset muutettiin siten, että luokassa turvavälit toteutuivat.

”Jo ensimmäisen viikon jälkeen koin olevani jo elementissäni. Löysin oman sisäisen innovoijan itsestäni. Halusin rohkeasti kokeilla uutta  ja pohdin sitä, miten opetuksen saa järkeväksi ja opiskelijaystävälliseksi. ”

 Kätilötyön opettajien positiivisia kokemuksia korona-ajasta

Ennen opettaja uraansa useimmat opettajat olivat jo vuosia toimineet kätilön työssä, jossa etätyö ei ollut mahdollista vaan työ tapahtui vain ja ainoastaan työpaikalla. Opettajan työssä etätyötä ja -opetusta oli mahdollista toteuttaa vain osittaisesti, noin 28 % kokonaistyöajastaan. Tästä syystä ennen koronaa etätyössä oli usein “hiukan huono omatunto, nyt tekee hyvillä mielin etätyötä” kuvasi opettajat kokemuksiaan.   Positiivisena koettiin myös se, että ennen ensimmäisiä isoimpia rajoituksia ja laajamittaista etäpetukseen siirtymistä osa opettajista oli ehtinyt toteuttaa teoriaopetuksen ja siihen liittyvän harjoittelunohjauksen lähiopetuksena.  Positiivista oli myös se, että Teams- ja Zoom-ohjelmien kautta toteutuvassa etäopetuksessa ja ohjauksessa dokumenttien jakaminen suoraan keskustelukanaville helpottaa ohjausta ja opetusta. Näin voi varmistua siitä, että kaikki opiskelijoiden tarvitsemat lomakkeet ovat yhdessä paikassa. Lisäksi opettaja pääsi eroon myös turhasta sähköpostista.

Opettajat kokivat opiskelijoiden etäohjauksen ja -opetuksen itselle sopivana menetelmänä. Tätä perusteltiin sillä, että aamu-unisilta työmatkan osuus jäi pois ja oli mahdollista herätä myöhemmin. Työpäivään ei myöskään tarvinnut varata aikaa pukeutumiseen tai muuhun ulkonäköön liittyviin asioihin. Etätyö mahdollisti myös sen, että pikkutauoilla saatoit laittaa vaikka pesukoneen päälle tai pyykit kuivumaan. Työssä ei myöskään tullut samalla lailla keskeytyksiä kuin työpaikalla.  Tarkkaa keskittymistä vaativat tehtävät onnistuvat hyvin etätyössä.

Työskentely ”kotitoimistossa” alkaa tuntua  positiiviselta etenkin silloin, kun kotiolot olivat väljät ja mahdollistivat oman työtilan sekä työrauhan. Myös siirtyminen etätöihin ”mökille” koettiin positiivisena vaihteluna.  Myönteiseksi koettiin myös ”pakko” opetella uutta.  Uudet asiat ovat opettajien mielestä mielenkiintoisia, ja oppiminen on myönteinen kokemus. Opettajat kokivat myös oppineensa tarkastelemaan oman työnsä tekemistä uusi silmin, omaksuneensa uusia asioita, digitaalisia taitoja ja ajattelutapoja sekä löytäneensä uudenlaisia näkökantoja siihen, miten kätilötyön opetusta voidaan toteuttaa etänä.

Kätilötyön opettajien negatiivisia kokemuksia korona-ajasta

Korona-ajassa negatiivista on se, ettei etäopetuksen aikana voinut tavata opettajia ja opiskelijoita. ”Ainoana negatiivisena koen sen, ettei ole päässyt näkemään kollegoita ja opiskelijoita, ja työ on ollut melkoisen yksinäistä”.

Hyviä työkavereita ja työyhteisöä, yhteisiä kahvihetkiä ja keskusteluja kaivattiin. Normaalisti, ennen koronaa, oli mahdollista ohimennen kohdatessa keskustella, hoitaa asioita ja ideoida uutta. Kun korona-aikana ei kohtaa työkavereita kuten tavallisesti,  puuttumaan jäivät esimerkiksi käytäväkeskustelut, myös työyhteisön tuki oli vähäisempää. Nyt se vaatii aina erillisen yhteydenoton.  Yhteydet opiskelijoihin koettiin myös jäävän etäisiksi.

Opettajien mielestä työstä on jäänyt korona-aikana ”kaikki kiva” pois, tiedonkulku on hitaampaa, kun ei voi kysäistä vieressä olevalta opettajakollegalta mitään, elämästä on tullut yhtä suurta työpäivää. Ongelma etätyössä oli työn tauotuksen puuttuminen. Opettajat eivät kyenneet pitämään selkeitä ruoka- ja kahvitaukoja. “Usein ruokailunkin aikana tulee selailtua esimerkiksi sähköposteja.  Pitäisi oppia lopettamaan työnteko ruokailun ajaksi”.  

Koska koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa, puhuu tai laulaa³, lähiopetusta toteuttavat opettajat käyttivät maskia. Kasvomaskin koettiin rajoittavan hengitystä ja vaikeuttavan puhumista.

Miten opetusta toteutetaan koronan jälkeen?

Kätilöopettajien mielestä jatkossa on optimaalista yhdistää lähi- ja etätyön hyvät puolet.  Opettajat eivät halua palata tekemään työtä koronan jälkeen samalla tavalla kuin ennen. Etätyötä halutaan jatkossakin tehdä silloin, kun se työtehtävien puolesta on järkevää. ”Vaikka korona-aika onkin ollut rankkaa, koska on pitänyt suunnitella monia asioita uudelleen, koen itse, että se on opettanut minulle paljon, ja olen aikaansaanut monia uudenlaisia ja järkeviä ratkaisuja, joita tulen käyttämään jatkossakin, vaikka koronatilanne saataisiin haltuun. ”

Myös Metropolian johto on jo aloittanut koronan jälkeiseen aikaan valmistautumisen. Myös jatkossa opetusta voidaan toteuttaa hypridiopetuksena, jossa opiskelu ja työskentely tapahtuvat samanaikaisesti sekä lähi- että virtuaalimaailmassa. ³

Muutamia etäopetuksen esimerkkejä opettajien kuvaamana

Ensimmäisen lukukauden opiskelijat, joille ennen toteutettiin lähiohjausta, tulevat helposti tutuiksi Zoomin

-ohjelman välityksellä, koska videokuvassa näkyi aina myös opiskelijan nimi.  Kaikki opetustyö: tutortapaamiset, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja opinnäytetyön sekä oppimistehtävien ohjaukset ja seminaarit sekä teoriaopetus on mahdollista toteuttaa myös etänä.

Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa toteutuu yllättävän hyvin myös etäopintojen ja etäohjauksen aikana.  Jopa paremmin kuin kasvokkain tapaamisen aikana, koska opiskelijat ovat aina tasa-arvoisina osallistujina verkkotapaamisissa.  Etäohjauksessa on mahdollista pitää myös kameraa päällä, jolloin sanattomien viestien lukeminen on myös mahdollista.

Opetin ensihoitajaopiskelijoille normaalia päätilasynnytystä ja perätilasynnytystä. Ryhmä valmistui keväällä 2020, joten en voinut perua heidän harjoittelu- eli laboraatiotuntejaan.  Lähetin opiskelijoille viestin, jossa pyysin heitä etsimään kotoaan

nuken, pehmolelun tai vaikka appelsiinin, jotta voidaan harjoitella synnytyksen ponnistusvaiheessa lapsen pään ulosauttoa. Zoomin välityksellä kävin jokaisen opiskelijan kanssa erikseen yksilöopetuksena pään ulosauton, otteet ja välilihan tukemismenetelmät. Hain koululta torsot eli lantionalueen muoviset anatomiset mallit ja kuvasin mieheni kanssa lyhyet synnytysvideot sikiön ulosauttomenetelmistä pää- ja perätilasynnytyksessä. Palaute opiskelijoilta oli erittäin myönteistä.

Toteutin simulaatioita etänä, heti kun striimaus eli suoratoisto saatiin kuntoon: pieni osa ryhmästä oli koululla ja muille simulaatio toteutui etänä, ja iltapäivästä taas koululla olleet olivat kotona ja aamulla kotona olleet koululla simulaatiossa. Näin saimme opetuksen toteutettua Metropolian ohjeiden mukaisissa 10 opiskelijan ryhmissä. Simulaatioita pidettiin myös kokonaan etänä niin, että opettajatkin olivat kotona, tällöin opettaja tai opiskelija näytteli potilasta ja jotkut opiskelijat esittivät toimijoita. Näytölle saatiin potilaan vitaalitoiminnot. Itsekin näyttelin vuotavaa synnyttävää naista, joka meni lopulta tajuttomaksi omalla kotisohvallaan.

Case-työskentely etäopetuksena onnistui myös loistavasti. Opiskelijat jaettiin pienempiin ryhmiin Zoomissa, jossa he saivat aiheet ja menivät omiin Zoomin kokoushuoneisiin jatkamaan fiktiivisen asiakastapausesimerkin yhteistä pohdintaa. Lopulta ryhmien kokemukset purettiin yhteisessä Zoom-tapaamisessa.

Myös perhevalmennus onnistuttiin toteuttamaan Zoomin välityksellä. Valmennukseen osallistui kahtena päivänä yhteensä 300 raskaana olevaa ja/ tai synnyttänyttä naista ja heidän kumppaniaan. Palaute toteutuksista tästäkin toteutuksesta oli loistava.

Kaikki harjoittelun ohjaukset toteutettiin etänä Zoomin välityksellä. Ensimmäistä kertaa oli mahdollista tavata kasvotusten etäkenttien ohjaajia ja keskustella heidän ja opiskelijan kanssa. Tämä oli mielestäni paljon rikkaampaa kuin normaalitilanteen puheluohjaus. Tästä hyötyvät myös opettajat, joiden ei tarvinnut matkustaa eri sairaaloihin toteuttamaan loppuarviointia. Opiskelijat varasivat arviointiajan itse opettajan sähköisestä kalenterista, jolloin loppuarviointien sopimiseen ei myöskään kulunut opettajan aikaa. Tätä mallia kannattaa toteuttaa myös jatkossa.

Korona-ajan etäopetus kätilökoulutuksessa on edennyt sujuvasti

Opettajat toivat esille erilaisia pulmia, jotka liittyvät etäopetukseen ja vaikuttavat sekä työn sujuvuuteen että rasittivat työn tekemistä. Korona-epidemian aikaansaamassa täysin uudenlaisessa tiilanteissa opettajat kykenivät kuitenkin itseohjautuvasti siirtymään etäopetukseen sekä kehittämään täysin uudenlaisia opetusratkaisuja, joita koronavuosi on heiltä edellyttänyt. Ratkaisuja voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa.

Lähteet

1. Metropolian koronaohjeet. Luettu 25.4.2021
2. Metropolian kätilöopettajat. Kysely e-maililla 2020. <https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/korona>
3. Konkola, Riitta 2021. Metropolia valmistautuu koronan jälkeiseen uuteen arkeen. Metropolian sisäinen tiedote.
4. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). Suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille. Luettu 25.4.2021 <https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille>

Lisäksi: Koski, Pirjo 2020. Kätilötyön opettajien sähköpostikysely. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Julkaisematon aineisto.

Kirjoittaja TtT Pirjo Koski on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen TKI- yhteyshenkilö Metropolia Ammattikorkeakoulussa.