Tänä päivänä yhä useampi kätilöopiskelija suorittaa ammattikorkeakouluopintojaan yksilöllisen aikataulun mukaan.  Esimerkiksi tänä keväänä Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistuvista kätilöistä puolet valmistui tammi-huhtikuussa ¹.  Joidenkin opinnot suuntautuvat yksilölliselle polulle aikaisemmin suoritettujen opintojen vuoksi ja osa on välillä poissa opinnoista perhevapaiden tai esimerkiksi matkailuun käytetyn jakson vuoksi.  Joku taas haluaa vain suorittaa opintojaan nopeutetusti tai hidastetusti omaan jaksamiseensa sovittaen henkilökohtaisen elämäntilanteensa mukaisesti.

Vielä kymmenen vuotta sitten valtaosalla kätilöopiskelijoista opinnot kestivät tutkinnon normipituuden ja laskettu aika ja valmistuminen koittivat 4,5 vuoden kuluttua opintojen aloituksesta.  Lähes kaikki noudattivat opinnoissaan opetussuunnitelmaan kirjattua ajoitussuunnitelmaa, jossa kukin opintojakso oli ennalta ajoitettu tietylle lukukaudelle tiettyyn ajanjaksoon. Poikkeuksia tästä olivat vain aikaisemman korkeakoulututkinnon suorittaneet ja perhevapaiden vuoksi rajallisen ajan poissaolevat opiskelijat.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS

Nykyisin opiskelijat suunnittelevat opintojen alkaessa tutoropettajansa ohjauksessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, hopsin, jossa he sijoittavat tutkintonsa opetussuunnitelman (ops) sisältämät opinnot. Tätä suunnitelmaa sitten päivitetään opintojen edetessä ja suunnitelmien muuttuessa.  Metropolian kätilötutkinnon opetussuunnitelmassa ² on pakollisia opintoja 255 opintopistettä (op) ja opiskelijan vapaasti valittavia opintoja 15 op. Usein hoito- ja kätilötyön aineopintojen suoritus noudattelee tiettyä järjestystä, jossa aikaisempi opinto luo pohjaa seuraavalle.  Opinnoissa on kuitenkin paljon sellaisia, joiden ajoitukseen opiskelija voi itse vaikuttaa.

Opintojen korvaaminen aikaisemmin hankitulla osaamisella

Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon hänen aikaisempi osaamisensa ³, mm. koulutus- ja kokemustaustansa.  Jokaisessa aloittavassa kätilöryhmässä on opiskelijoita, joilla on takanaan aikaisempi korkeakoulutukinto tai sen opintoja, joko terveysalalta tai joltakin muulta alalta.  Tavallisin tausta on sairaanhoitajan tai tradenomin opinnot.

Kaikissa korkeakoulututkinnoissa on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ⁴ mukaisesti koulutukselle määriteltyyn osaamistasoon ⁵ kuuluva joukko yhteisiä oppisisältöjä. Ammattikorkeakouluopinnot määritellään tasolle 6. Mikäli opiskelija on suorittanut aikaisemman korkeakoulututkinnon tai osia siitä, osaamisensa perustella hänelle voidaan hyväksilukea suorituksia, jotka korvaavat nykyisen tutkinnon opinnon, esimerkiksi kieli-, viestintä ja tutkimusmenetelmäopintoja.  Aikaisempia opintoja voi myös sisällyttää tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin. Korvattavan opinnon aikaan suunnitellaan opiskelijalle muita opintoja, jolloin opinnot etenevät nopeammin.

Opintojen kiihdytyskaista

Opintojen nopeuttajat ovat uusi kasvava joukko opiskelijoita. Tämä joukko suorittaa kaikki opetussuunnitelmaan kirjatut opinnot, mutta he suorittavat opintopisteitä yli suunnitellut 60 op vuosivauhdin. Opiskelijat opiskelevat ympäri vuoden ja yhä lisääntyvässä määrin verkko-opintoina.  Opiskelijat hyödyntävät kesälukukautta ja mahdollisuutta muualla tai muulla tavoin suoritettujen opintojen hyväksilukuun.  Opintoihin kuuluvia harjoitteluja ja vapaavalintaisia opintoja korvataan kesätyössä saadulla työkokemuksella.  Ei ole tavatonta, että opintojen kokonaiskesto lyhenee puolesta yhteen vuotta. Valmistuvan kätilön osaaminen varmistetaan aina; hyväksilukujen edellytyksenä on, että tehdyllä suorituksella on saavutettu samat osaamistavoitteet kuin korvattavalla opinnolla saataisiin.

Hitaasti hyvä tulee

Joskus opiskelijan elämäntilanne edellyttää opintojen hitaampaa tahtia. Hitaampaa opiskelutahtia voidaan suunnitella mm. opiskelijalle, jolla henkiset voimavarat ovat tilapäisesti heikoilla esim. masennuksen vuoksi.  Laajan koulutuksen opiskeluaikaan mahtuu myös tärkeitä elämäntapahtumia ja perhevapaita. Eräästä jo valmistuneesta opiskelijaryhmästä puolet oli poissa opinnoista äitiysvapaan vuoksi, jotkut kahdesti pitkän koulutusajan kuluessa.  Opinnot etenivät hitaammin, mutta kokemuksellinen tieto kätilöopinnoissa antoi pohjaa uuden tiedon omaksumisessa.  Tutoropettajan kanssa hopsia laadittiin perhetilanne huomioiden ja tutkinto valmistui aikanaan.

Vaikka opiskeluihin käytetty aika yksilöllisesti vaihtelee opiskelijan valitseman polun mukaan, valmistuvalla kätilöllä on aina riittävä ammatillinen osaaminen kätilön ammatin harjoittamiseen. Lähtökohtaisesti aikaa opinnoille on normi +1 vuosi eli kätilöopinnoille 5,5 vuotta.  Kuten raskauskin, joka täysiaikaisena kestää 37-42 viikkoa, jotta syntyvä lapsi selviää synnyttyään, voi kätilöksi valmistuvan opinnot kestää suunnitellusta 4,5 vuodesta poiketen lyhyemmän tai pidemmän ajan, kuitenkin niin, että riittävä kypsyys on saavutettu ammatissa toimimiseen.

LÄHTEET

1. Oma, valmistumisjärjestelmä, Metropolia Ammattikorkeakoulu
2. Opetussuunnitelma, Kätilötyön tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu
3. Mäkinen-Streng M, Ojala K & Haltia N. Opitulle tunnustusta. Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarja, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:35
4. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24
5. Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Eurooppalainen tutkintojen viitekehys Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys, Osaamistasokuvaukset. https://www.oph.fi/download/191224_Tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_FI_SV_EN.pdf luettu 10.4.2019

Heli Kondelin on kätilötyön tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Simulaatiokoulutuksilla on totuttu harjoittelemaan kädentaitoja ja saatu loistavia tuloksia oppimisessa. Simulaation edut on ymmärretty myös kommunikaatiotaitoihin ja tiimityöskentelyyn harjaantumisessa. ¹︲² Tiimityöskentelyä on simulaatiokoulutuksen   avulla voitu parantaa ja selkiyttää. ¹ Tiimityöskentelyyn liittyy yksilöiden tekninen tietous ja osaaminen, mutta myös taito tiimityöskentelyyn sekä oleellisen tiedon jakaminen. Tiimityöskentelyssä on epäonnistuttu, jos esimerkiksi potilasta koskeva tärkeä tieto jää jakamatta tiimin kesken. ³

Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen siirtyminen uudelle Myllypuron kampukselle ja sinne tuleva uusi simulaatiokeskus mahdollistaa simulaatio-opetuksen hyödyntämisen yhä paremmin opetuksessa, tutkimus-, kehittämis-, innovaatio-, sekä liiketoiminnassa.

Kommunikaation ja tiimityöskentelyn merkitys terveydenhuollossa

Kommunikointi on oleellinen osa tiimityöskentelyä ⁴, ja sitä pidetään avaimena turvalliseen ja tehokkaaseen hoitotyöhön. Tästä huolimatta kommunikaatio-ongelmat ovat yleisiä terveydenhuollossa ja ne ovat usein syy virheelliseen toimintaan sairaalassa; kriittisissä tilanteissa ne voivat olla jopa henkeä uhkaavia. ⁵

Kommunikaatio on aina sidoksissa vastapuolen tulkintaan ja sen on katsottu muodostuvan kolmesta tekijästä: tiedollisesta, taidollisesta ja affektiivisesta tekijästä. ⁶ Tiimityöskentely määritellään organisaatiolliseksi käyttäytymiseksi, johon kuuluu kaikkia jäseniä yhdistävä, vaikuttava ja tehokas toiminta kohti yhteistä tavoitetta. Tiimityötaidot ovat tekniikoita ja käyttäytymismalleja, joita käyttäen tiimi saa tehtävänsä suoritettua. Tiimin hyvä suoriutuminen on yhteydessä hyvään johtajuuteen. ⁷ Simulaatio-opetus puolestaan määritellään toiminnaksi, joka mallintaa todellista ympäristöä. Sen avulla voidaan harjoitella todellisuutta interaktiivisesti.

Kuva Janni Koski

Puutteet kommunikaatiossa haittaavat tiedonkulkua ja henkilöiden välistä yhteistyötä. Kommunikointiongelmat ovat vaikuttamassa yli puoleen terveydenhuollon haittatapahtumista. Kehittyvästä teknologiasta huolimatta suullinen tiedonkulku on ensisijaista työntekijöiden ja eri tiimien välisessä vuorovaikutuksessa.⁶ Kiireellisissäkin tilanteissa ihmisten on kyettävä yhteistyöhön myös sellaisten ihmisten kanssa, joita he eivät edes välttämättä tunne.⁸

Kun keskitytään kommunikaatioon ja turvalliseen ympäristöön, voidaan parantaa merkittävästi hoidon laatua ja turvallisuutta. Yhteistyöhön kohdistuneen simulaatio-opetuksen on osoitettu olevan merkityksellistä ja lisäävän potilaiden turvallisuutta.²  UK National Health Service ja Healthcare Improvement instituutti (2015) Yhdysvalloissa suosittelevat käyttämään SBAR-menetelmää (situation/tilanne, background/tausta, assessment /arvio ja recommendation/suositus) terveydenhuollossa parantamaan tilanteen ja taustojen selvittelyä sekä nopeaa kommunikaatiota. SBAR-menetelmän on todettu olevan paras tapa saada informaatiota kriittisissä⁵ ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa. ³

Tutkittaessa kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin lääkäreiden ja kätilöiden tiimityöskentelyä ja kommunikaatiotaitoja yliopistollisessa sairaalassa, esiin on noussut simulaatiokoulutuksen positiivinen yhteys ammattilaisten kommunikaatiotaitoihin ja tiimityöskentelyyn. Merkittävää näyttöä on saatu mm. delegoinnin, closed loop -kommunikaation (ts. palautuvan kommunikaation), ennakoinnin, roolien ja johtajuuden sekä rauhallisuuden parantumisesta. Simulaatiokoulutuksen positiivisia yhteyksiä todettiin myös tiimihenkeen, tilannekuvaan ja muuttuviin tilanteisiin sopeutumiseen, toisten kannustamiseen ja kuunteluun, sekä potilaan tietojen antoon liittyen. Simulaatiokoulutus on siis loistava tapa kehittää terveydenhuollossa tapahtuvaa kommunikaatiota ja tiimityöskentelyä kädentaitojen lisäksi.

Simulaatio-opetus tulee olemaan yhä merkittävämmässä roolissa kätilöopinnoissa ja sen tavoitteena onkin kehittää kätilöopiskelijoiden kädentaitojen lisäksi kommunikaatiotaitoja ja tiimityöskentelyä myös eri alojen opiskelijoiden kanssa.

LÄHTEET:

1. Ballangrud, R., Hall-Lord, M., Persenius, M. & Hedelin, B. 2014. Intensive care nurses persception of simulation-based team tarining for building patient safety in intensive care: A descriptive qualitative study. Intensive and Critical Care Nursing 30, 179-187.
2. Paine, L., Rosentein, B., Sexton, J., Kent, I., Holzmueller, C. & Pronovost, P. 2011. Republished paper: assessing and improving safety culture throughout an academic medical centre: a prospective cohort study. Postgraduate medical Journal 8 (1028), 428-435.
3. Andersson, J. & Nelson, K. 2015. Patterns of Communication in High-Fidelity Simulation. Journal of Nursing Education 54 (1), 22-27.
4. MacDougall-Davis, S.R., Kettley, L. & Cook, T.M. 2016: The `go-between` study: a simulation study comparing the `traffic lights`ans SBAR tool as a means of communication between anaestic staff. Anaesthesia 71 (7), 764-772.
5. Kinnunen, M. & Peltomaa, K. 2010. Potilasturvallisuus ensin. Hoitotyönvuosikirja. Edita Prima Oy, Helsinki.
6. Jin, Y. 2015. Effects of team-building on communication and teamwork among nursing students. International Nursing Review 63(1), 33-40.
7. Pearson, E. & McLafferty, I. 2011. The use of simulation as a learning approach to nontechnical skills awareness in final year nurse students. Nurse Education in Practice 11 (6), 399–405.
8. Pronovost, PJ., Berenholtz, SM., Needham, D., Goeschel, C., Thom I. Watson, SR., Holzmueller, CG. Lyon, JS., Lubomski, LH., Thompsen, DA., Needham, D., Welsh, R. Roth, G., Bender, J., Reader, T., Flin, R., Lance, K. & Cuthbertson, BJ. 2006. Non-tecnical skills in the intensive care units. British Journal of anaesthesia 96 (5), 551-559.

Janni Koski  ja Eija Raussi-Lehto ja ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Entäs jos synnytyspaikkana onkin sairaalan piha?  Taksin takapenkki?  Avustajana bussikuski?  Sairaalan vahtimestari?

Helsingin poliisilaitos kertoi alkuvuonna tapahtuneesta yllättävästä perhetapahtumasta bussipysäkillä. Näiden yllättävien perhetapahtumien määrä on viime aikoina ollut  nousussa.

Suomessa syntyi vuonna 2017 suunnittelemattomasti 180 lasta sairaalan ulkopuolella, näistä 93 matkalla sairaalaan (ks. taulukko 1). ¹Lapselle sairaalan ulkopuoliseensynnytykseen liittyy suurempia riskejäkuin äidille, jos jätetään huomioimatta synnytyskokemuksen merkitys tai vaikkapa synnytyspelkodiagnoosin viime vuosien tuplaantuminen. Perinataalikuolleisuus on lähes viisinkertainen.Vastasyntyneen lämpimänä pitäminen ja muut tarvittavat toimenpiteet ovat haastavia kenttäolosuhteissa. Äidin riskit liittyvät synnytyksen jälkeisvaiheeseen ja verenvuotoihin. Synnytys tulee muille kuin kätilöille hyvin harvoin vastaan, joten koulutuksen ja opetuksen tarve on suuri ensihoidossa.

Taulukko 1. Suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen synnytys 2007-2017

Miten tähän on tultu?

Terveydenhuollossa on tapahtunut ja tapahtuu useita muutoksia, joista merkittävimpiin kuuluvat nk. päivystysasetus ja sote-uudistus.

Päivystysasetus

Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (nk. päivystysasetus) ja sen synnytyksiä koskeva osuus tuli voimaan vuonna 2015. Päivystysasetuksella² on merkittävä vaikutus synnytyksiin ja äitiyshuollon järjestämiseen. Asetuksen seurauksena synnytykset on keskitetty yhä suurempiin yksiköihin ja pienempiä on jo lakkautettu. Matkat palvelujen saavuttamiseksi pitenevät.  (kuva 1) Äitiyspoliklinikoiden ja alueiden neuvoloiden sekä pelastuslaitosten yhteistyölle tulee uusia vaatimuksia.

Sote-uudistus

Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on yhä työn alla.³ Tähänastiset valmistelut ennakoivat huomattavia muutoksia palveluihin, myös äitiyshuoltoon. Suunnitelmien mukaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista tulee uusille itsehallintoalueille. Tähän muutokseen liittyvät myös KELAn kautta kulkevat matkakorvaukset, jotka synnytysten ja äitiyspoliklinikoiden keskittämisen myötä tulevat lisääntymään.

Muutosten myötä synnytyssairaaloissa on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Esimerkiksi alueensa ensihoidon synnytystehtäviin voi jatkossa lähteä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja Päijät-Hämeen synnytysosastoilta myös kätilö, jos sairaalassa ei juuri silloin tarvita hänen työpanostaan. Ylen tietojen mukaan Päijät-Hämeessä tällaisia tehtäviä on noin 25 vuodessa.

Koulutuksella kohti turvallisempaa tulevaisuutta

Lisäkoulutusta tarvitaan tiedon ja osaamisen kartuttamiseksi sairaalan ulkopuolella tapahtuvan synnytyksen hoidosta. Yhteistyömuotoja tulisi kehittää niin, että parhaimmillaan osaaminen karttuu sekä työelämän toimijoissa että alan opiskelijoissa. Näin voidaan lisätä koulutuksen ja työelämän integraatiota  ja työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Synnytys sairaalan ulkopuolella edellyttää toimivaa yhteistyöverkostoa ammattikorkeakoulujen, sairaaloiden ja ensihoitoyritysten kesken osaamisen ja toimintojen kehittämisessä. Yhteistyössä on tarkasteltava työelämän hoitopolkuja äitiyshuollossa ja selvitettävä, millaista toimintaa ja osaamista moniammatillisessa ja monitoimijaisessa matkasyntymän hoidossa tulisi olla. Eräs mahdollisuus on tuottaa moniammatillisesti,  simulaatiopedagogiikkaa hyödyntäen, ensihoitajille käytännön taitoja ja kätilöille etäohjausosaamista. Kokemusten jakamisella voidaan parantaa osaamista ja kehittää uusia innovaatioita. Kehitettävät toimintamallit ja työkalut olisivat myöhemmin siirrettävissä myös kuntien/itsehallintoalueiden vastaaviin muihin toimintoihin, myös kansainvälisesti.

Tulevaisuudessa pidentyneet välimatkat synnytyssairaaloihin ennakoivat lisääntyviä matkasynnytyksiä ja tarvetta lisätä ensihoitajien synnytyshoitovalmiuksia sekä synnytyssairaaloiden kätilöiden valmiuksia synnytyksen hoitoon ensihoito-olosuhteissa. Pidemmät etäisyydet lisäävät myös äitiysneuvoloissa työskentelevien erityisosaamisen vaatimuksia, lähinnä kätilötyön osaamista.

Kuva: Janni Koski

Jos tulevaisuuden visio ei ole se, että ostoskeskuksista löytyy defibrillaattorien vierestä hoida-synnytys-missä-vaan –boksi, tai pikakurssien järjestäminen taksi- tai bussikuskille synnyttävien kohtaamisesta, olisiko nyt oikea aika moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja koulutukseen?

Kirjoittajat:

Eija Raussi-Lehto ja Janni Koski ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

1. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet – THLhttps://www.thl.fi/tilastot/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
2. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.(https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130652)
3. Mikä on sote-uudistus? https://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus