Mistä tunnistaa vaihdevuosioireista kärsivän työkaverin? Esimerkiksi siitä, että kahvihuoneessa on taas sekä tuuletusräppänä että parvekkeen ovi auki ja ulkona on lähes pakkasta. Sinä palelet, mutta työkaverisi valittaa kuumuutta. Palelemisesta ei kuitenkaan kannata ääneen valittaa, sillä se saisi työkaverisi ärsyyntymään ja siitä kärsisi sinun lisäksesi koko kahvihuoneen porukka, vähintään koko loppupäivän. Vaihdevuosioireista kärsivän voi tunnistaa myös siitä, että koskaan ei aamulla tiedä millä tuulella hän tänään on. Hyvät huomenet tulee toivottaa hänelle hieman varovasti, ikään kuin haistellen tunnelmaa. Joskus ei kannata sitten mitään muuta tälle työkaverille sanoakaan koko loppupäivänä. Joskus hän vastaa iloisesti takaisin ja silloin tiedät, että tänään häneltä voi pyytää apua siihen projektiin, joka on seissyt jo jonkun päivän, sillä se ei etene ilman tämän työkaverin apua, mutta et ole rohjennut lähestyä häntä aiheeseen liittyen aiemmin, sillä hän on ollut kovin äreä.
Termit haltuun
Vaihdevuodet (klimakterium) tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta, ja siten estrogeenituotanto, hiipuu ja lopulta sammuu kokonaan. Menopaussista puhutaan silloin, kun viimeisistä spontaaneista kuukautisista on kulunut vuosi. Suomalaisella naisella tämä tapahtuu keskimäärin 51 vuoden iässä ja suurimmalla osalla 45:n ja 55:n ikävuoden välillä. Tosin vaihtelu on jopa 40:stä 60:een ikävuoteen asti. Menopaussia edeltävää aikaa kutsutaan premenopaussiksi. Perimenopaussi sen sijaan kestää menopaussin alkuun asti ja menopaussin ohittaneita naisia kutsutaan postmenopausaalisiksi naisiksi. Tupakoiva nainen varhentaa vaihdevuosiaan noin 1-2 vuodella. Vaihdevuodet voivat tulla aiemmin myös, jos naiselta on poistettu munasarjat tai hän on saanut säde- tai solunsalpaajahoitoa. [1,2]
Vaihdevuosioireet
Vaihdevuosioireet johtuvat munasarjojen estrogeenituotannon vähenemisestä. Oireet voivat alkaa jo ennen kuukautisvuotojen loppumista, mutta yleensä oireet ovat vaikeimmillaan vuoden sisällä menopaussista. Noin 20% naisista kärsii vaikeista vaihdevuosioireista, kun taas noin 20% :lle naisista ei tule lainkaan oireita. Jos oireet alkavat aikaisin, ne kestävät yleensä pidempään, mutta oireiden kestoa on vaikea ennustaa. Suomalaisessa tutkimuksessa3 vaihdevuosioireista kärsivillä naisilla oli eniten vasomotorisia oireita eli kuumia aaltoja ja hikoilua. Toiseksi eniten oli seksuaaliongelmia ja kolmanneksi eniten kognitiivisia vaikeuksia. Naiset kärsivät myös somaattisista oireista, vuotohäiriöistä, masennusoireista sekä unihäiriöistä. Tutkimuksessa matala koulutustaso ja runsas alkoholin käyttö sekä tupakointi lisäsivät vasomotorisia oireita.
Kuumien aaltojen syntymekanismia ei tarkasti tunneta. Niitä esiintyy tyypillisesti 70–80 %:lla naisista, ja ne voivat alkaa jo useita vuosia ennen viimeisiä kuukautisia. Hikoilu kestää tavallisimmin 2–7 vuoden ajan, mutta noin yhdellä kymmenestä oireita esiintyy vielä 10–20 vuoden kuluttua viimeisistä kuukautisista. Oireilu on voimakkainta vaihdevuosien alussa. Myös unihäiriöt ovat tavallisia, mutta usein ne liittyvät yöllisiin vasomotorisiin oireisiin. Huonosti nukuttuja öitä voi luonnollisesti seurata päiväväsymys ja myös ärtyneisyys. Masentuneisuus, mielialan vaihtelut ja aloitekyvyttömyys liitetään usein vaihdevuosioireisiin, mutta näiden oireiden yhteys estrogeenin puutteeseen on epäselvä. Täytyy muistaa, että myös pelkästään ikääntyminen tuo erilaisia oireita. Lisäksi vaihdevuosien ajankohtaan liittyy usein myös muita mahdollisesti stressiä ja mielialaongelmia aiheuttavia elämänmuutoksia naisen elämässä; lapset muuttavat pois pesästä, töissä uudet työkaverit ovat yleensä nuorempia ja näppäriä, parisuhde voi rakoilla ja omat tai puolison vanhemmat voivat alkaa olla avun tarpeessa. [1,4]
Miten vaihdevuosioireita voi lievittää?
Nykynainen viettää elinajan odotteen kasvaessa vaihdevuosien kourissa arviolta jopa 30-40% elämästään. Hormonikorvaushoito, eli estrogeeni, on tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin, ja sen on todettu ehkäisevän myös luukatoa. Hormonikorvaushoitoon liittyvät riskit riippuvat siitä millaista estrogeeniä käytetään, annoskoosta, käytön kestosta, antomuodosta, aloituksen ajankohdasta sekä siitä käytetäänkö estrogeenin lisäksi progestiinia eli keltarauhashormonia, jota tulee käyttää, jos naisella on kohtu tallella. Soijan käyttöä vaihdevuosioireiden hoidossa on myös tutkittu ja se joidenkin rajallisten tutkimusten mukaan auttaisi vasomotorisiin oireisiin, mutta vaikutus on kuitenkin lähinnä plasebon luokkaa. Myös SSRI-lääkkeiden (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät) ja SNRI-lääkkeiden (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät) sekä gabapentiinin on pieninä määrinä käytettynä todettu auttavan vasomotorisiin oireisiin, tosin niilläkin on sivuvaikutuksensa (SSRI- ja SNRI-lääkkeillä painonnousu ja haluttomuus, gabapentiinilla väsymys ja turvotus). Myös omalla toiminnalla voi vaikuttaa oireisiin. Kerrospukeutuminen, makuuhuoneen pitäminen viileänä öisin ja ottamalla sängyn viereen toisen yöpaidan, jonka voi nopeasti vaihtaa hiostuneen tilalle, voivat olla hyviä vinkkejä. Kannattaa myös välttää asioita, jotka usein laukaisevat kuuman aallon, kuten mausteiset ruoat, kuumat juomat ja punaviini. Myös monipuolista ravintoa ja säännöllistä liikuntaa kannattaa suosia. Yleiskunnon ollessa hyvä, oireet haittaavat vähemmän. Lisäksi painonhallinta on tärkeää, sillä ylipainoisilla on enemmän vaihdevuosihikoilua. [1,4,5]
Vaihdevuodet ja työ
Englannissa6 ja Hollannissa7 tehtyjen tutkimusten mukaan vaihdevuosioireet aiheuttavat ongelmia osalle työikäisistä naisista. Suurimmat ongelmat olivat englantilaisen tutkimuksen mukaan huono keskittymiskyky, väsymys, muistiongelmat, alakuloisuus/masentuneisuus ja alentunut itseluottamus. Osalla kuumat aallot olivat erityisen hankalat ja noin 40% koki työsuorituksensa heikentyneen vaihdevuosioireiden vuoksi. Naiset eivät yleensä halunneet puhua vaihdevuosioireista esimiehilleen, koska kokivat asian häpeällisenä ja lisäksi esimiehet olivat usein miehiä tai heitä nuorempia. Noin 12% kertoi joutuneensa ottamaan sairaslomaa vaihdevuosioireiden vuoksi, mutta heistä lähes 60% ei ollut kertonut esimiehelle sairasloman oikeaa syytä. Yli yhdeksän kymmenestä oli kokenut viilentämisen (tuulettimen käyttö, ikkunan avaaminen), vertaistuen, kerrospukeutumisen, asiasta vitsailun ja lisätiedon hankkimisen auttaneen vaihdevuosioireisiin töissä. Naiset kokivat, että heitä auttaisi, jos organisaatiolta olisi saatavissa tukea vaihdevuosiin: 1) esimiehet olisivat tietoisia vaihdevuosien aiheuttamasta työterveysongelmasta, 2) mahdollisuus joustaviin työaikoihin, 3) informaation ja tuen mahdollisuus töissä, ja 4) työpaikalla huolehdittaisiin ilmastoinnista ja työtilojen lämpötilasta. [6]
Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että kaikkien työmukavuuden vuoksi olisi suotavaa, että esimiehet ja työyhteisö olisivat tietoisia vaihdevuosien aiheuttamista ongelmista osalle naisista ja että nämä naiset saisivat tukea työyhteisössä. Tämä todennäköisesti helpottaisi naisten stressiä, parantaisi työsuoritusta ja lojaalisuutta työnantajaa kohtaan sekä työilmapiiriä. [6]
Myös EMAS (European Menopause and Andropause Society) on juuri julkaissut tuoreen konsensussuosituksen vaihdevuosista työpaikalla. Suosituksessa käsitellään laajasti tutkimustuloksiin pohjautuen, miten vaihdevuosista kärsivän naisen kannattaa työpaikalla toimia saadakseen apua tilanteeseensa sekä miten työnantajien ja esimiesten tulisi huomioida alaisensa, jotka mahdollisesti kärsivät vaihevuosioireista. [8]
Lähteet:
- Tiitinen A. 2020. Vaihdevuodet. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00179
- Katainen R. Climacteric-related symptoms in midlife and beyond – Studies using the Women’s Health Questionnaire. Doctoral dissertation. 2018. Annales Universitatis Turkuensis. Series D 1394. 112 p., append.
- Katainen RE, Siirtola TJ, Engblom JR, Erkkola RU, Polo-Kantola P. A population-based survey of quality of life in middle-aged Finnish women. Menopause. 2015;22(4):402-413.
- Minkin MJ. Menopause: Hormones, lifestyle, and optimizing aging. Obstet Gynecol Clin North Am. 2019;46(3):501-514.
- Tiitinen A. 2020. Vaihdevuosioireiden vaihtoehtoiset hoidot. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01162/vaihdevuosioireiden-vaihtoehtoiset-hoidot
- Griffiths A, MacLennan SJ, Hassard J. Menopause and work: an electronic survey of employees’ attitudes in the UK. Maturitas. 2013;76(2):155-159.
- Geukes M, van Aalst MP, Robroek SJ, Laven JS, Oosterhof H. The impact of menopause on work ability in women with severe menopausal symptoms. Maturitas. 2016;90:3-8.
- Rees M, Bitzer J, Cano A, Ceausu I, Chedraui P, Durmusoglu F, Erkkola R, Geukes M, Godfrey A, Goulis DG, Griffiths A, Hardy C, Hickey M, Hirschberg AL, Hunter M, Kiesel L, Jack G, Lopes P, Mishra G, Oosterhof H, Pines A, Riach K, Shufelt C, van Trotsenburg M, Weiss R, Lambrinoudaki I. Global consensus recommendations on menopause in the workplace: A European Menopause and Andropause Society (EMAS) position statement. [published online ahead of print, 2021 Jul 13]. Maturitas. 2021;S0378-5122(21)00107-9.
Kirjoittaja Sanna-Mari Manninen on kätilötyön lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Tekstin tarkastaja: Päivi Polo on synnytys- ja naistentautiopin professori Turun yliopistossa
Ei kommentteja