Kokemus omasta sukupuolestamme ja siihen liittyvästä identiteetistämme ovat merkittäviä tekijöitä kasvussamme ja ihmissuhteissamme. Tämä kokemus voi olla merkittävä itsetunnon lähde, mutta siihen voi liittyä myös monia terveysongelmia. Sukupuoli on käsitteenä kaksiluokkainen, jonka mukaan on vain kaksi sukupuolta: poika/mies ja tyttö/nainen. Huomiotta jää tällöin yksilön oma kokemus ja intersukupuolisuus, sillä osa kokee kummankin sukupuoli-identiteetin itselleen vieraaksi. Ristiriitaa voi tulla myös, jos kehollinen ja psyykkinen sukupuolikokemus eivät vastaa toisiaan. Tämän tunnistaminen sekä hyväksyminen voi olla haastava prosessi niin yksilölle itselleen kuin hänen läheisilleen. Myös kulttuuriset odotukset sukupuolen mukaisesta käyttäytymisestä ja rooleista voivat olla kapeita ja aiheuttavat siten ongelmia itsetuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Sukupuolen ohella myös seksuaalisella suuntautumisella on merkittävä vaikutus yksilön kasvuun, ihmissuhteisiin ja itsetuntoon. Hyvän terveyden kannalta olisi suotavaa, että koemme seksuaalisen suuntautumisemme myönteisenä osana minäkuvaamme ja ihmissuhteitamme. Normatiiviset odotukset heteroseksuaalisesta suuntautumisesta luovat tälle haasteita. Heteronormatiivista poikkeavan on usein vaikea saada lähiympäristönsä ja yhteiskunnan tukea suuntautumisensa mukaisen myönteisen minäkuvan ja ihmissuhteiden rakentamiselle. [1]
Opiskelun avulla valmiuksia ammatilliseen kohtaamiseen
Monet kohtaavat töissä päivittäin työkaverinsa sekä asiakkaansa. Osa kohtaamisista voi olla hyvinkin luontevia ja helppoja, mutta osa kohtaamisista voi aiheuttaa hämmennystä ja toisen osapuolen loukkaamista, usein tahattomasti. On tärkeä, että osaisimme työelämässä kohdata toistemme sukupuolen ja seksuaalisuuden ammatillisesti.
Tämän asian äärellä ollaan Metropolia Ammattikorkeakoulun valinnaisella, verkko-opintoina toteutettavalla opintojaksolla Saanko olla? – Sukupuolen ja seksuaalisuuden ammatillinen kohtaaminen. Opintojaksolle ovat tervetulleita Campusonline.fi kautta myös muut kuin Metropolian opiskelijat. Opintojakso soveltuu kaikkien alojen opiskelijoille, sillä opintojaksolla käydään läpi muun muassa keskeisten seksuaalisuutta ilmaisevien käsitteiden sisältöjä ja merkitystä, yhteiskunnassa ja työelämässä vallitsevia ja syrjiviä normeja sekä luontevaa toimintaa moninaisuutta edustavien työtovereiden ja asiakkaiden kanssa. Kevään 2022 opintojaksolla oli mukana useiden eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoita mm. toimintaterapiasta, kätilötyöstä, sosiaalialalta, muotoilusta, ensihoidosta, tieto- ja viestintätekniikasta sekä radiografiasta. Alla keväällä muotoilun tutkinto-ohjelmasta opintojakson suorittaneen ajatuksia.
Graafiset suunnittelijat ovat monien eri tahojen taustoilla toteuttamassa asiakkaiden visuaalista puolta.Ennen visuaalisten palveluiden tuottamista on kuitenkin erittäin tärkeää tutustua asiakkaisiin. 
Jokainen asiakas on yksilöllinen ja toisista erottuva. Moninaisen asiakaskunnan vuoksi graafisen suunnittelijan on hyvä olla avoin ja valmis oppimaan uutta. Uuden oppiminen ja asiakkaiden taustojen tunnistamisen ei pitäisi tulla graafikolle yllätyksenä, sillä jokainen projekti usein aloitetaan näistä. On tärkeä pohtia ja selvittää asioita sukupuolineutraalista ammatillisesta vuorovaikutuksesta, jotta on tulevaisuudessa valmis asiakaskohtaamisiin.
Jokaisen ammattikunnan sukupuolineutraaliuden taustalla pitäisi olla samat tukirakenteet, joiden pohjalta voidaan edistää asenteita sukupuolineutraalimmiksi ja/tai ehkäistä itse ammattikuntaa koskevia ongelmia. Yksi tärkeä esimerkki on yhdenvertaisuus.fi:n julkaisema ‘Syrjinnästä vapaa koulu’, jossa tuodaan esille kuinka syrjintävapaa kouluyhteisö on mahdollista saavuttaa aikuisen esimerkin avulla. Jos aikuisen esimerkki oppilaille on suvaitseva ja aktiivisesti syrjintää ja kiusaamista kitkevä, antaa se enemmän motivaatiota ja rohkeutta toimia itse samoin. [2] Vaikka kyseinen julkaisu on osoitettu kouluille, on se sovellettavissa myös esimerkiksi mainostoimistoon, jossa monet graafikot työskentelevät. Mainostoimistoissakin on ylemmät tahot, jotka voivat asettaa selkeän linjan kaikkea syrjintää ja kiusaamista vastaan.
Sukupuolellinen jaottelu yhä tiukassa graafisessa suunnittelussa?
Graafisessa suunnittelussa sukupuolellinen jaottelu on varsin yleistä. Värit, fontit ja muut muotokielelliset tekijät mielletään joko maskuliinisiksi tai feminiinisiksi. Feminiinisiä geneerisesti ovat väreinä vaaleanpunaisen sävyt, fontteina kaunokirjaimet ja muotokielellisesti pehmeät sekä kukkakuviot. Maskuliinisiksi väreiksi mielletään siniset ja fonteissa, sekä muotokielellisissä tekijöissä, maskuliiniset ovat rouheita ja karskeja. [3] Yksi ongelma sukupuolittuneisuudessa ovat hygieniatuotteet, kuten tamponit ja kuukautissiteet (Kuva 1). Näiden tuotteiden paketointi on usein suunniteltu näyttämään erittäin feminiinisiltä ja siltä, että vain naiset käyttävät näitä tuotteita.
Kuvassa 1 on huomattavissa feminiininen muotoilu. Löytyy kukkia ja pinkkiä, jotka viittaavat suoraan stereotyyppiseen feminiinisyyteen. Esimerkin paketit eivät ota huomioon transihmisiä tai muunsukupuolisia, jotka eivät välttämättä koe pakettien muotokielen vastaavan heidän omaa sukupuolikokemusta.
Kuva 1 Esimerkkejä feminiinisistä hygieniatuotteista (kuvat Tampax, Libresse & O.B. tuotesivuilta)
Hygieniatuotteet ovat kuitenkin vain yksi esimerkki, mutta ne kuuluvat suuresti jokaisen menstruoivan elämään, minkä vuoksi kohderyhmänä pitäisikin olla jokainen menstruoiva, eikä vain cis-naiset. Cis-termi tarkoittaa, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset [4].
Yksi graafikoiden suurimmista haasteista on sukupuolineutraaliuden huomiointi suunnittelussa. Tavoitteena voi olla tuottaa mahdollisimman sukupuolineutraalia muotoilua, mutta sukupuolineutraali graafinen suunnittelu on jokaiselle erilaista. Kaikki eivät välttämättä miellä vaaleanpunaista feminiiniseksi, vaikka kulttuurisidonnaisesti se usein nähdään feminiinisenä. Madeleine Morleyn artikkelissa [5] nostettiin esille esimerkkejä sukupuolittomasta suunnittelusta. Esimerkkinä lasten oppimiseen tarkoitetut Toca Boca-pelit. Kyseisissä peleissä hahmoille ei ole tarkoituksella määritelty sukupuolia, jolloin lapsilla on mahdollisuus oppia ilman sukupuolirooleja. [5] Gabriel Maher on Alankomaissa asuva suunnittelija, joka kuvailee työnsä keskittyvän kriittiseen ja analyyttiseen lähestymiseen suunnittelussa ja taiteessa [6]. Morley nosti toisena esimerkkinä artikkelissaan [5] Maherin tavoitteen suunnitella maailmaa, jossa ihminen voi omaksua oman uniikin sukupuolensa, ilman tarkoin sukupuolitettuja tuotteita, markkinointia ja ympäröiviä tiloja, ilman kulttuurillisia tekijöitä. Maherin mukaan suunnitellessa on erittäin tärkeää huomioida kuinka muotoilu vaikuttaa näkemyksiimme kehoistamme ja ylipäätään kokonaisesta olemuksestamme. Hän purkaa omissa töissään yleisiä näkemyksiä normeista ja sekoittaa sukupuolien rajan, sillä onko sukupuolilla juurikaan oikeaa tarvetta esiintyä muotoilussa? [6] Kyseinen tavoite on ihailtava ja sellainen, johon toivon jokaisen graafisen suunnittelijan pyrkivän, minä ainakin aion.
Kesäkuussa vietetään Pride-kuukautta, joka Helsingissä huipentuu Pride-viikkoon 27.6.-3.7.2022. Vuoden 2022 teemana on Kohtaamisia. Hyvää Pride-kuukautta!
LÄHTEET
[1] Sassi, P. & Nissinen, J. 2020. Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen. Teoksessa: Brusila, P., Kero, K., Piha, J. & Räsänen, M. (toim.) Seksuaalilääketiede (s. 121-132). Kustannus Oy Duodecim.
[2] Yhdenvertaisuus.fi. s.a. Syrjinnästä vapaa koulu. Yhdenvertaisuus.fi. Saatavilla: https://yhdenvertaisuus.fi/syrjinnasta-vapaa-koulu [viitattu 14.6.2022].
[3] Velarde, O. 2017. What is Gender-Neutral Design? Here’s How and When to Use It. Visme. Saatavilla: https://visme.co/blog/feminine-design-masculine-design/ [viitattu 14.6.2022].
[4] Sukupuolen moninaisuuden sanasto. s.a. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus. Saatavilla: https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/sukupuolen-moninaisuus/sukupuolen-moninaisuuden-sanasto/ [viitattu 17.6.2022]
[5] Morley, M. 2016. Can Design be Genderless? Eye on Design. Saatavilla: https://eyeondesign.aiga.org/can-design-be-genderless/ [viitattu 14.6.2022].
[6] Maher, G. s.a. About. Gabriel. A. Maher. Saatavilla: https://www.gabrielmaher.xyz/about [viitattu 14.6.2022].
Kirjoittajat:
Nea Vaskelainen valmistui 5/2022 graafiseksi suunnittelijaksi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulusta
Sanna-Mari Manninen on kätilötyön lehtori ja vastuuopettaja opintojaksolla Saanko olla? – Sukupuolen ja seksuaalisuuden ammatillinen kohtaaminen Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Ei kommentteja