Opettajavaihto kansainvälisessa kumppanuudessa

Metropolia Ammattikorkeakoulun opetushenkilökuntaa osallistuu vuosittain opettajavaihtoon. Vaihtoja rahoitetaan korkeakoulujemme konsortiolle myönnetystä Erasmus+ globaalin liikkuvuuden tuesta, jota hallinnoi Opetushallitus. Yksi näin rahoitetuista opettajavaihdoista on Malawin ja Suomen välinen; sen päätarkoituksena on kehittää hoitotyön koulutusta kumppanimaassa. Malawi on pinta-alaltaan Suomea pienempi valtio Afrikan sisämaassa ja se sijaitsee Mosambikin, Tansanian ja Sambian välissä, eteläisessä Afrikassa. Asukkaita Malawissa on 19,1 miljoonaa ja sen pääkaupunki on Lilongwe. [1,2]

Opettajavaihdot kehittävät hoitotyön koulutusta vaihdon kohdemaassa, erityisesti Afrikassa, mutta vaihtojen on todettu olevan merkityksellisiä myös lisäämään kansainvälisyyttä hoitoalan tutkinnoissa, arvostusta lähtömaan terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä ammatillista kasvua opettajana. Vaihdossa olleet opettajat ovat toivoneet vaihtoaikojen olevan riittävän pitkiä, jotta vaihdosta saisi riittävästi irti. Lisäksi on toivottu riittävästi aikaa ennen ja jälkeen vaihdon. Näin mahdollistuisi orientoituminen vaihtoon lähtöön, vaihdon jälkeen kokemansa sisäistäminen sekä kokemuksensa hyödyntäminen oman opetuksen kehittämisessä ja kokemusten jakamisessa, esimerkiksi julkaisujen muodossa. [3]

Kuva 1. Kätilötyön lehtori Janni Koski pitämässä luentoa pre-eklampsiasta Bwaila Hospitalin opetustilassa.

Kätilöopettajat Malawissa

Kirjoittajat olivat viikon opettajavaihdossa Malawin pääkaupungissa Lilongwessa viime keväänä. Meille oli sovittu opetusta kahdessa kätilöitä kouluttavassa oppilaitoksessa vaihtomme aikana – Kamuzu College of Nursing ja Daeyang University College of Nursing & Midwifery.

Kuva 2. Kätilötyön lehtori Sanna-Mari Manninen aloittamassa luentoa aiheesta astma ja raskaus Kamuzu College of Nursing -koulun luentosalissa.

Aiheiksi saimme astma ja raskaus sekä raskausmyrkytys eli pre-eklampsia. Lisäksi saimme ex-tempore yllätykseksemme myös kolmannen aiheen paikan päällä Malawissa. Olimme juuri kaivamassa etukäteen valmistelemiamme luentodioja koneeltamme paikallisen opettajan esitellessä meitä kätilöopiskelijaluokalle, kun hän yllättäen kertoikin luokalle aiheeksemme synnytyksen jälkeisen massiiviverenvuodon. Hetken katsoimme toisiamme, mutta kuten vanha sanonta sanoo, niin ”kyllä hätä keinot keksii”. Meillä ei tietenkään ollut luentodioja englanniksi, joten näytimme suomenkieliset luentodiamme aiheesta, mutta puhuimme tietysti englanniksi. Kaikki olivat tyytyväisiä lopputulokseen (kuvat 1 ja 2).

Vaihto-opiskelijat

Kuva 3. Metropolian kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Asta Hietala esittelee huonettaan opiskelija-asuntolassa. Asta teki vaihdossa Malawissa lasten sairaanhoidon harjoittelun.

Vaihtomme yhtenä tarkoituksena oli myös tutustua Metropolian opiskelijoiden Malawiin suuntautuvan opiskelijavaihdon järjestelyihin. Hoitotyön opiskelijoita oli vaihtomme aikana Malawissa Metropoliasta kaksi ja lisäksi yksi Karelia ammattikorkeakoulusta. Kävimme tutustumassa opiskelijoiden majoitukseen (kuvat 3 ja 4) ja ruokailuun (kuvat 5 ja 6). Samassa asuntolassa asuivat myös paikalliset kätilöopiskelijat. Kyselimme heiltä Malawin käytännöistä ja kuulimme, että kätilökouluun pääsevät vain lukion parhaiten menestyneet, noin 5% hakijoista. Erillisiä pääsykokeita ei kuulemma enää nykyisin järjestetä.

Kuva 4. Malawissa vaihdossa ollut Metropolian neljännen vuoden kätilöopiskelija Sofia Abbiw oli parhaillaan pesemässä pyykkiä, kun saavuimme opiskelijoiden asuntolaan. Sofia suoritti vaihdossa äitiysneuvolaharjoittelun ja pääsi myös tutustumaan synnytyssaliin.

Kuva 5. Kamuzu Nursing School ja Kamuzu Central Hospitalin vieressä ollut ”ravintola”. Ruokaloita ei ollut koululla eikä sairaalassa, joten opiskelijat ostivat päivän lämpimän ateriansa tällaisista katuravintoloista.

Kuva 6. Opiskelijavaihdossa olleet Asta Hietala (vas.) ja Sofia Abbiw ostamassa päivän lämpimän ruokansa. Ruoka-annos maksoi vajaan euron ja mukana piti olla oma muovikippo.

Sairaalavierailut

Tutustuimme paikallisiin sairaaloihin Kamuzu Central Hospitaliin, Bwaila Hospitaliin ja Daeyang Luke Hospitaliin, joissa meille kätilötyön opettajina esiteltiin erityisesti raskaana olevien, synnyttävien ja synnyttäneiden osastoja (kuvat 7 ja 8). Sairaalaharjoittelussa oleville opiskelijoille tarjottiin kertakäyttökäsineet, suojaessut ja kasvomaskit koulun puolesta. Olimme mukana, kun kaksi paikallista kätilöopiskelijaa kävi hakemassa näitä suojavarusteita koululta ja laskimme, että opiskelija sai käyttöönsä yhden essun, 1,5 kasvomaskia ja 5 paria hanskoja per päivä. Ei siis mitenkään liiaksi asti ottaen huomioon, että potilasmäärät sairaaloissa olivat paljon suuremmat kuin meillä Suomessa. Esimerkiksi Bwaila Hospitalissa oli sairaalan omien tilastojen mukaan noin 22000 synnytystä vuodessa, kun taas Suomen suurimmassa synnytyssairaalassa, Helsingin Naistenklinikalla, oli vuonna 2021 noin 9200 synnytystä [4].

Kuva 7. Bwaila Hospitalin välinehuoltoa ja vauvan laittopöytä. Instrumentit puhdistettiin liottamalla niitä saippuavedessä. Sairaalan seinät olivat täynnä erilaisia ohjeita.

Meitä kierrätettiin sairaaloissa eri osastoilla; joillekin osastoille pääsimme vain kurkistamaan osaston käytävälle. Miehillä ja naisilla oli eri leikkausosastot. Dialyysihuoneessa, joka esiteltiin, oli arvioilta noin 20 dialyysilaitetta ja jokaiseen potilas kytkettynä. Näimme monia lasten osastoja, myös lasten teho-osaston. Koska sadekausi oli juuri päättynyt, yksi suuri syy lasten sairaalaan joutumiselle oli keuhkokuume. Myös malaria ja anemia olivat yleisiä syitä tulla sairaalaan. Auto-onnettomuuden uhriksi jääneitä lapsia näki myös paljon. Autoteiden varsilla ei ollut jalkakäytäviä eikä suojateitä. Ihmiset kävelivät suoraan autotien reunalla ja autot ajoivat pahimmassa tapauksessa ohi yli 100km/h vauhdilla. Ihmiset arvioivat ehtivätkö juosta autotien yli, osa ehti ja osa ei. Auton töytäisemäksi joutuneita lapsipotilaita oli paljon.

Potilaat oli sairaalassa lajiteltu eri huoneisiin sen mukaan, olivatko he sairaita tai vakavasti sairaita ja oliko keuhkokuume vai malaria vai mikä vaiva. Jokaisessa potilashuoneessa oli kahdeksan sänkyä ja vähintään se kahdeksan potilasta, mutta myös omaisia. Omaisten tehtävänä oli muun muassa ruokkia hoidettavana olevat sukulaisensa, sillä sairaala ei tarjonnut ruokaa potilaille. Omaiset kävivät myös ostamassa potilaille määrättyjä lääkkeitä, koska varsinkin julkisten sairaaloiden lääkevarastot olivat rajalliset. Lääkkeen saaminen sairaalassa edellytti siis usein sitä, että potilaan omaiset tai sukulaiset olivat sen apteekista ostaneet.

Kuva 8. Bwaila Hospitalin synnytysosaston tarkkailuhuone. Jokaisessa synnytyssalissa oli paikka kahdelle synnyttäjälle ja molemmat paikat olivat usein käytössä.

Seikkailua vapaapäivänä

Vapaapäivänämme päätimme lähteä käymään eläinten suojelualueella. Maksoimme sisäänpääsyn (n. 2€) ja lähdimme kävelemään kapeita kinttupolkuja, joilla meni sikin sokin puiden juuria. Mieliimme tuli siinä kävellessämme, ettemme olleet hoksanneet kysyä, oliko siellä kenties käärmeitä, myrkyllisiä hämähäkkejä tai jotain muuta, jotka voisivat yllättäen purra meitä tai hypätä puusta niskaamme. Jokainen rasahdus, joka pusikosta kuului, pelotti. Hyvin nopeasti eteemme tulikin lauma apinoita, joita aluksi pelkäsimme, huomasimme kuitenkin pian, että ne näyttivät pelkäävän meitä enemmän kuin me niitä.

Kuva 9. Vierailemallamme eläinten suojelualueella oli runsaasti apinoita, joiden erikoisuutena oli siniset kivekset.

Polku jatkui ja jatkui ja mietimme, kuinkahan kauan täällä pusikoissa menee ja kun vielä vastaan tuli varoituskyltti alueella liikkuvista krokotiileistä, meillä alkoi ”housujen puntit tutisemaan” entistä enemmän. Päätimme, että otamme seuraavan polun takaisinpäin ja pääsimmekin varmaankin noin tunnin pusikoissa pelkäämisen jälkeen takaisin lähtöpisteeseemme (kuvat 9 ja 10).

Kuva 10. Täysin yllättäen eteemme tuli varoituskyltti krokotiileistä eläinten suojelualueella.

Yhteistyö jatkuu

Olimme oikein tyytyväisiä opettajavaihtoomme Malawissa. Yhteistyö Daeyang kätilökoulun kanssa jatkuu tänä syksynä suomalaisten ja malawilaisten kätilöopiskelijoiden yhteisillä simulaatio-opetuksilla. Odotammekin innolla, miten nämä virtuaalisimulaatiot teknisesti onnistuvat ja millaista palautetta saamme niihin liittyen Metropolian ja Daeyang koulun kätilöopiskelijoilta.

LÄHTEET:

[1] Globalis. Malawi. Saatavilla: www.globalis.fi/Maat/malawi [Luettu 12.6.2022].

[2] The Common Wealth. Malawi. Saatavilla: www.thecommonwealth.org/our-member-countries/Malawi [Luettu 12.6.2022].

[3] Law K, Muir N, Thompson K. An evaluation of a European teacher exchange programme. Nurse Educ Today. 2011;31(1):76-81.

[4] Suomen virallinen tilasto (SVT): Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet [verkkojulkaisu]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavilla: http://www.stat.fi/til/sysyvasy/index.html [Luettu: 8.8.2022].

KIRJOITTAJAT:

Sanna-Mari Manninen ja Janni Koski ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa

VALOKUVAT:

Janni Koski ja Sanna-Mari Manninen

Kokemus omasta sukupuolestamme ja siihen liittyvästä identiteetistämme ovat merkittäviä tekijöitä kasvussamme ja ihmissuhteissamme. Tämä kokemus voi olla merkittävä itsetunnon lähde, mutta siihen voi liittyä myös monia terveysongelmia. Sukupuoli on käsitteenä kaksiluokkainen, jonka mukaan on vain kaksi sukupuolta: poika/mies ja tyttö/nainen. Huomiotta jää tällöin yksilön oma kokemus ja intersukupuolisuus, sillä osa kokee kummankin sukupuoli-identiteetin itselleen vieraaksi. Ristiriitaa voi tulla myös, jos kehollinen ja psyykkinen sukupuolikokemus eivät vastaa toisiaan. Tämän tunnistaminen sekä hyväksyminen voi olla haastava prosessi niin yksilölle itselleen kuin hänen läheisilleen. Myös kulttuuriset odotukset sukupuolen mukaisesta käyttäytymisestä ja rooleista voivat olla kapeita ja aiheuttavat siten ongelmia itsetuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Sukupuolen ohella myös seksuaalisella suuntautumisella on merkittävä vaikutus yksilön kasvuun, ihmissuhteisiin ja itsetuntoon. Hyvän terveyden kannalta olisi suotavaa, että koemme seksuaalisen suuntautumisemme myönteisenä osana minäkuvaamme ja ihmissuhteitamme. Normatiiviset odotukset heteroseksuaalisesta suuntautumisesta luovat tälle haasteita. Heteronormatiivista poikkeavan on usein vaikea saada lähiympäristönsä ja yhteiskunnan tukea suuntautumisensa mukaisen myönteisen minäkuvan ja ihmissuhteiden rakentamiselle. [1]

Opiskelun avulla valmiuksia ammatilliseen kohtaamiseen

Monet kohtaavat töissä päivittäin työkaverinsa sekä asiakkaansa. Osa kohtaamisista voi olla hyvinkin luontevia ja helppoja, mutta osa kohtaamisista voi aiheuttaa hämmennystä ja toisen osapuolen loukkaamista, usein tahattomasti. On tärkeä, että osaisimme työelämässä kohdata toistemme sukupuolen ja seksuaalisuuden ammatillisesti.

Tämän asian äärellä ollaan Metropolia Ammattikorkeakoulun valinnaisella, verkko-opintoina toteutettavalla opintojaksolla Saanko olla? – Sukupuolen ja seksuaalisuuden ammatillinen kohtaaminen. Opintojaksolle ovat tervetulleita Campusonline.fi kautta myös muut kuin Metropolian opiskelijat. Opintojakso soveltuu kaikkien alojen opiskelijoille, sillä opintojaksolla käydään läpi muun muassa keskeisten seksuaalisuutta ilmaisevien käsitteiden sisältöjä ja merkitystä, yhteiskunnassa ja työelämässä vallitsevia ja syrjiviä normeja sekä luontevaa toimintaa moninaisuutta edustavien työtovereiden ja asiakkaiden kanssa. Kevään 2022 opintojaksolla oli mukana useiden eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoita mm. toimintaterapiasta, kätilötyöstä, sosiaalialalta, muotoilusta, ensihoidosta, tieto- ja viestintätekniikasta sekä radiografiasta. Alla keväällä muotoilun tutkinto-ohjelmasta opintojakson suorittaneen ajatuksia.

Graafiset suunnittelijat ovat monien eri tahojen taustoilla toteuttamassa asiakkaiden visuaalista puolta.Ennen visuaalisten palveluiden tuottamista on kuitenkin erittäin tärkeää tutustua asiakkaisiin. Jokainen asiakas on yksilöllinen ja toisista erottuva. Moninaisen asiakaskunnan vuoksi graafisen suunnittelijan on hyvä olla avoin ja valmis oppimaan uutta. Uuden oppiminen ja asiakkaiden taustojen tunnistamisen ei pitäisi tulla graafikolle yllätyksenä, sillä jokainen projekti usein aloitetaan näistä. On tärkeä pohtia ja selvittää asioita sukupuolineutraalista ammatillisesta vuorovaikutuksesta, jotta on tulevaisuudessa valmis asiakaskohtaamisiin.

Jokaisen ammattikunnan sukupuolineutraaliuden taustalla pitäisi olla samat tukirakenteet, joiden pohjalta voidaan edistää asenteita sukupuolineutraalimmiksi ja/tai ehkäistä itse ammattikuntaa koskevia ongelmia. Yksi tärkeä esimerkki on yhdenvertaisuus.fi:n julkaisema ‘Syrjinnästä vapaa koulu’, jossa tuodaan esille kuinka syrjintävapaa kouluyhteisö on mahdollista saavuttaa aikuisen esimerkin avulla. Jos aikuisen esimerkki oppilaille on suvaitseva ja aktiivisesti syrjintää ja kiusaamista kitkevä, antaa se enemmän motivaatiota ja rohkeutta toimia itse samoin. [2] Vaikka kyseinen julkaisu on osoitettu kouluille, on se sovellettavissa myös esimerkiksi mainostoimistoon, jossa monet graafikot työskentelevät. Mainostoimistoissakin on ylemmät tahot, jotka voivat asettaa selkeän linjan kaikkea syrjintää ja kiusaamista vastaan.

Sukupuolellinen jaottelu yhä tiukassa graafisessa suunnittelussa?

Graafisessa suunnittelussa sukupuolellinen jaottelu on varsin yleistä. Värit, fontit ja muut muotokielelliset tekijät mielletään joko maskuliinisiksi tai feminiinisiksi. Feminiinisiä geneerisesti ovat väreinä vaaleanpunaisen sävyt, fontteina kaunokirjaimet ja muotokielellisesti pehmeät sekä kukkakuviot. Maskuliinisiksi väreiksi mielletään siniset ja fonteissa, sekä muotokielellisissä tekijöissä, maskuliiniset ovat rouheita ja karskeja. [3] Yksi ongelma sukupuolittuneisuudessa ovat hygieniatuotteet, kuten tamponit ja kuukautissiteet (Kuva 1). Näiden tuotteiden paketointi on usein suunniteltu näyttämään erittäin feminiinisiltä ja siltä, että vain naiset käyttävät näitä tuotteita.

Kuvassa 1 on huomattavissa feminiininen muotoilu. Löytyy kukkia ja pinkkiä, jotka viittaavat suoraan stereotyyppiseen feminiinisyyteen. Esimerkin paketit eivät ota huomioon transihmisiä tai muunsukupuolisia, jotka eivät välttämättä koe pakettien muotokielen vastaavan heidän omaa sukupuolikokemusta.

Kuva 1 Esimerkkejä feminiinisistä hygieniatuotteista (kuvat Tampax, Libresse & O.B. tuotesivuilta)

Hygieniatuotteet ovat kuitenkin vain yksi esimerkki, mutta ne kuuluvat suuresti jokaisen menstruoivan elämään, minkä vuoksi kohderyhmänä pitäisikin olla jokainen menstruoiva, eikä vain cis-naiset. Cis-termi tarkoittaa, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset [4].

 Yksi graafikoiden suurimmista haasteista on sukupuolineutraaliuden huomiointi suunnittelussa. Tavoitteena voi olla tuottaa mahdollisimman sukupuolineutraalia muotoilua, mutta sukupuolineutraali graafinen suunnittelu on jokaiselle erilaista. Kaikki eivät välttämättä miellä vaaleanpunaista feminiiniseksi, vaikka kulttuurisidonnaisesti se usein nähdään feminiinisenä.  Madeleine Morleyn artikkelissa [5] nostettiin esille esimerkkejä sukupuolittomasta suunnittelusta. Esimerkkinä lasten oppimiseen tarkoitetut Toca Boca-pelit. Kyseisissä peleissä hahmoille ei ole tarkoituksella määritelty sukupuolia, jolloin lapsilla on mahdollisuus oppia ilman sukupuolirooleja. [5] Gabriel Maher on Alankomaissa asuva suunnittelija, joka kuvailee työnsä keskittyvän kriittiseen ja analyyttiseen lähestymiseen suunnittelussa ja taiteessa [6]. Morley nosti toisena esimerkkinä artikkelissaan [5] Maherin tavoitteen suunnitella maailmaa, jossa ihminen voi omaksua oman uniikin sukupuolensa, ilman tarkoin sukupuolitettuja tuotteita, markkinointia ja ympäröiviä tiloja, ilman kulttuurillisia tekijöitä. Maherin mukaan suunnitellessa on erittäin tärkeää huomioida kuinka muotoilu vaikuttaa näkemyksiimme kehoistamme ja ylipäätään kokonaisesta olemuksestamme. Hän purkaa omissa töissään yleisiä näkemyksiä normeista ja sekoittaa sukupuolien rajan, sillä onko sukupuolilla juurikaan oikeaa tarvetta esiintyä muotoilussa? [6] Kyseinen tavoite on ihailtava ja sellainen, johon toivon jokaisen graafisen suunnittelijan pyrkivän, minä ainakin aion.

Kesäkuussa vietetään Pride-kuukautta, joka Helsingissä huipentuu Pride-viikkoon 27.6.-3.7.2022. Vuoden 2022 teemana on Kohtaamisia. Hyvää Pride-kuukautta!

LÄHTEET

[1] Sassi, P. & Nissinen, J. 2020. Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen. Teoksessa: Brusila, P., Kero, K., Piha, J. & Räsänen, M. (toim.) Seksuaalilääketiede (s. 121-132). Kustannus Oy Duodecim.

[2] Yhdenvertaisuus.fi. s.a. Syrjinnästä vapaa koulu. Yhdenvertaisuus.fi. Saatavilla: https://yhdenvertaisuus.fi/syrjinnasta-vapaa-koulu [viitattu 14.6.2022].

[3] Velarde, O. 2017. What is Gender-Neutral Design? Here’s How and When to Use It. Visme. Saatavilla: https://visme.co/blog/feminine-design-masculine-design/ [viitattu 14.6.2022].

[4] Sukupuolen moninaisuuden sanasto. s.a. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus. Saatavilla: https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/sukupuolen-moninaisuus/sukupuolen-moninaisuuden-sanasto/ [viitattu 17.6.2022]

[5] Morley, M. 2016. Can Design be Genderless? Eye on Design. Saatavilla: https://eyeondesign.aiga.org/can-design-be-genderless/ [viitattu 14.6.2022].

[6] Maher, G. s.a. About. Gabriel. A. Maher. Saatavilla: https://www.gabrielmaher.xyz/about [viitattu 14.6.2022].

Kirjoittajat:

Nea Vaskelainen valmistui 5/2022 graafiseksi suunnittelijaksi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulusta

Sanna-Mari Manninen on kätilötyön lehtori ja vastuuopettaja opintojaksolla Saanko olla? – Sukupuolen ja seksuaalisuuden ammatillinen kohtaaminen Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Mistä tunnistaa vaihdevuosioireista kärsivän työkaverin? Esimerkiksi siitä, että kahvihuoneessa on taas sekä tuuletusräppänä että parvekkeen ovi auki ja ulkona on lähes pakkasta. Sinä palelet, mutta työkaverisi valittaa kuumuutta. Palelemisesta ei kuitenkaan kannata ääneen valittaa, sillä se saisi työkaverisi ärsyyntymään ja siitä kärsisi sinun lisäksesi koko kahvihuoneen porukka, vähintään koko loppupäivän. Vaihdevuosioireista kärsivän voi tunnistaa myös siitä, että koskaan ei aamulla tiedä millä tuulella hän tänään on. Hyvät huomenet tulee toivottaa hänelle hieman varovasti, ikään kuin haistellen tunnelmaa. Joskus ei kannata sitten mitään muuta tälle työkaverille sanoakaan koko loppupäivänä. Joskus hän vastaa iloisesti takaisin ja silloin tiedät, että tänään häneltä voi pyytää apua siihen projektiin, joka on seissyt jo jonkun päivän, sillä se ei etene ilman tämän työkaverin apua, mutta et ole rohjennut lähestyä häntä aiheeseen liittyen aiemmin, sillä hän on ollut kovin äreä.

Termit haltuun

Vaihdevuodet (klimakterium) tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta, ja siten estrogeenituotanto, hiipuu ja lopulta sammuu kokonaan. Menopaussista puhutaan silloin, kun viimeisistä spontaaneista kuukautisista on kulunut vuosi. Suomalaisella naisella tämä tapahtuu keskimäärin 51 vuoden iässä ja suurimmalla osalla 45:n ja 55:n ikävuoden välillä. Tosin vaihtelu on jopa 40:stä 60:een ikävuoteen asti. Menopaussia edeltävää aikaa kutsutaan premenopaussiksi. Perimenopaussi sen sijaan kestää menopaussin alkuun asti ja menopaussin ohittaneita naisia kutsutaan postmenopausaalisiksi naisiksi. Tupakoiva nainen varhentaa vaihdevuosiaan noin 1-2 vuodella. Vaihdevuodet voivat tulla aiemmin myös, jos naiselta on poistettu munasarjat tai hän on saanut säde- tai solunsalpaajahoitoa. [1,2]

Vaihdevuosioireet

Vaihdevuosioireet johtuvat munasarjojen estrogeenituotannon vähenemisestä. Oireet voivat alkaa jo ennen kuukautisvuotojen loppumista, mutta yleensä oireet ovat vaikeimmillaan vuoden sisällä menopaussista. Noin 20% naisista kärsii vaikeista vaihdevuosioireista, kun taas noin 20% :lle naisista ei tule lainkaan oireita. Jos oireet alkavat aikaisin, ne kestävät yleensä pidempään, mutta oireiden kestoa on vaikea ennustaa. Suomalaisessa tutkimuksessa³ vaihdevuosioireista kärsivillä naisilla oli eniten vasomotorisia oireita eli kuumia aaltoja ja hikoilua. Toiseksi eniten oli seksuaaliongelmia ja kolmanneksi eniten kognitiivisia vaikeuksia. Naiset kärsivät myös somaattisista oireista, vuotohäiriöistä, masennusoireista sekä unihäiriöistä. Tutkimuksessa matala koulutustaso ja runsas alkoholin käyttö sekä tupakointi lisäsivät vasomotorisia oireita.

Kuumien aaltojen syntymekanismia ei tarkasti tunneta. Niitä esiintyy tyypillisesti 70–80 %:lla naisista, ja ne voivat alkaa jo useita vuosia ennen viimeisiä kuukautisia. Hikoilu kestää tavallisimmin 2–7 vuoden ajan, mutta noin yhdellä kymmenestä oireita esiintyy vielä 10–20 vuoden kuluttua viimeisistä kuukautisista. Oireilu on voimakkainta vaihdevuosien alussa. Myös unihäiriöt ovat tavallisia, mutta usein ne liittyvät yöllisiin vasomotorisiin oireisiin. Huonosti nukuttuja öitä voi luonnollisesti seurata päiväväsymys ja myös ärtyneisyys. Masentuneisuus, mielialan vaihtelut ja aloitekyvyttömyys liitetään usein vaihdevuosioireisiin, mutta näiden oireiden yhteys estrogeenin puutteeseen on epäselvä. Täytyy muistaa, että myös pelkästään ikääntyminen tuo erilaisia oireita. Lisäksi vaihdevuosien ajankohtaan liittyy usein myös muita mahdollisesti stressiä ja mielialaongelmia aiheuttavia elämänmuutoksia naisen elämässä; lapset muuttavat pois pesästä, töissä uudet työkaverit ovat yleensä nuorempia ja näppäriä, parisuhde voi rakoilla ja omat tai puolison vanhemmat voivat alkaa olla avun tarpeessa. [1,4]

Miten vaihdevuosioireita voi lievittää?

Nykynainen viettää elinajan odotteen kasvaessa vaihdevuosien kourissa arviolta jopa 30-40% elämästään. Hormonikorvaushoito, eli estrogeeni, on tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin, ja sen on todettu ehkäisevän myös luukatoa. Hormonikorvaushoitoon liittyvät riskit riippuvat siitä millaista estrogeeniä käytetään, annoskoosta, käytön kestosta, antomuodosta, aloituksen ajankohdasta sekä siitä käytetäänkö estrogeenin lisäksi progestiinia eli keltarauhashormonia, jota tulee käyttää, jos naisella on kohtu tallella. Soijan käyttöä vaihdevuosioireiden hoidossa on myös tutkittu ja se joidenkin rajallisten tutkimusten mukaan auttaisi vasomotorisiin oireisiin, mutta vaikutus on kuitenkin lähinnä plasebon luokkaa. Myös SSRI-lääkkeiden (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät) ja SNRI-lääkkeiden (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät) sekä gabapentiinin on pieninä määrinä käytettynä todettu auttavan vasomotorisiin oireisiin, tosin niilläkin on sivuvaikutuksensa (SSRI- ja SNRI-lääkkeillä painonnousu ja haluttomuus, gabapentiinilla väsymys ja turvotus). Myös omalla toiminnalla voi vaikuttaa oireisiin. Kerrospukeutuminen, makuuhuoneen pitäminen viileänä öisin ja ottamalla sängyn viereen toisen yöpaidan, jonka voi nopeasti vaihtaa hiostuneen tilalle, voivat olla hyviä vinkkejä. Kannattaa myös välttää asioita, jotka usein laukaisevat kuuman aallon, kuten mausteiset ruoat, kuumat juomat ja punaviini. Myös monipuolista ravintoa ja säännöllistä liikuntaa kannattaa suosia. Yleiskunnon ollessa hyvä, oireet haittaavat vähemmän. Lisäksi painonhallinta on tärkeää, sillä ylipainoisilla on enemmän vaihdevuosihikoilua. [1,4,5]

Vaihdevuodet ja työ

Englannissa⁶ ja Hollannissa⁷ tehtyjen tutkimusten mukaan vaihdevuosioireet aiheuttavat ongelmia osalle työikäisistä naisista. Suurimmat ongelmat olivat englantilaisen tutkimuksen mukaan huono keskittymiskyky, väsymys, muistiongelmat, alakuloisuus/masentuneisuus ja alentunut itseluottamus. Osalla kuumat aallot olivat erityisen hankalat ja noin 40% koki työsuorituksensa heikentyneen vaihdevuosioireiden vuoksi. Naiset eivät yleensä halunneet puhua vaihdevuosioireista esimiehilleen, koska kokivat asian häpeällisenä ja lisäksi esimiehet olivat usein miehiä tai heitä nuorempia. Noin 12% kertoi joutuneensa ottamaan sairaslomaa vaihdevuosioireiden vuoksi, mutta heistä lähes 60% ei ollut kertonut esimiehelle sairasloman oikeaa syytä. Yli yhdeksän kymmenestä oli kokenut viilentämisen (tuulettimen käyttö, ikkunan avaaminen), vertaistuen, kerrospukeutumisen, asiasta vitsailun ja lisätiedon hankkimisen auttaneen vaihdevuosioireisiin töissä. Naiset kokivat, että heitä auttaisi, jos organisaatiolta olisi saatavissa tukea vaihdevuosiin: 1) esimiehet olisivat tietoisia vaihdevuosien aiheuttamasta työterveysongelmasta, 2) mahdollisuus joustaviin työaikoihin, 3) informaation ja tuen mahdollisuus töissä, ja 4) työpaikalla huolehdittaisiin ilmastoinnista ja työtilojen lämpötilasta. [6]

Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että kaikkien työmukavuuden vuoksi olisi suotavaa, että esimiehet ja työyhteisö olisivat tietoisia vaihdevuosien aiheuttamista ongelmista osalle naisista ja että nämä naiset saisivat tukea työyhteisössä. Tämä todennäköisesti helpottaisi naisten stressiä, parantaisi työsuoritusta ja lojaalisuutta työnantajaa kohtaan sekä työilmapiiriä. [6]

Myös EMAS (European Menopause and Andropause Society) on juuri julkaissut tuoreen konsensussuosituksen vaihdevuosista työpaikalla. Suosituksessa käsitellään laajasti tutkimustuloksiin pohjautuen, miten vaihdevuosista kärsivän naisen kannattaa työpaikalla toimia saadakseen apua tilanteeseensa sekä miten työnantajien ja esimiesten tulisi huomioida alaisensa, jotka mahdollisesti kärsivät vaihevuosioireista. [8]

Lähteet:

1. Tiitinen A. 2020. Vaihdevuodet. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00179
2. Katainen R. Climacteric-related symptoms in midlife and beyond – Studies using the Women’s Health Questionnaire. Doctoral dissertation. 2018. Annales Universitatis Turkuensis. Series D 1394. 112 p., append.
3. Katainen RE, Siirtola TJ, Engblom JR, Erkkola RU, Polo-Kantola P. A population-based survey of quality of life in middle-aged Finnish women. Menopause. 2015;22(4):402-413.
4. Minkin MJ. Menopause: Hormones, lifestyle, and optimizing aging. Obstet Gynecol Clin North Am. 2019;46(3):501-514.
5. Tiitinen A. 2020. Vaihdevuosioireiden vaihtoehtoiset hoidot. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01162/vaihdevuosioireiden-vaihtoehtoiset-hoidot
6. Griffiths A, MacLennan SJ, Hassard J. Menopause and work: an electronic survey of employees’ attitudes in the UK. Maturitas. 2013;76(2):155-159.
7. Geukes M, van Aalst MP, Robroek SJ, Laven JS, Oosterhof H. The impact of menopause on work ability in women with severe menopausal symptoms. Maturitas. 2016;90:3-8.
8. Rees M, Bitzer J, Cano A, Ceausu I, Chedraui P, Durmusoglu F, Erkkola R, Geukes M, Godfrey A, Goulis DG, Griffiths A, Hardy C, Hickey M, Hirschberg AL, Hunter M, Kiesel L, Jack G, Lopes P, Mishra G, Oosterhof H, Pines A, Riach K, Shufelt C, van Trotsenburg M, Weiss R, Lambrinoudaki I. Global consensus recommendations on menopause in the workplace: A European Menopause and Andropause Society (EMAS) position statement. [published online ahead of print, 2021 Jul 13]. Maturitas. 2021;S0378-5122(21)00107-9.

Kirjoittaja Sanna-Mari Manninen on kätilötyön lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Tekstin tarkastaja: Päivi Polo on synnytys- ja naistentautiopin professori Turun yliopistossa