Maaliskuun 22. päivä kaksi Metropolia ammattikorkeakoulun kätilötyön lehtoria lähti henkilökuntavaihtoon Afrikkaan, Malawiin. Afrikka oli molemmille ennen kokematon maanosa, eikä matkalle lähtemisen jännitystä yhtään vähentänyt lentoyhtiömme lentoturma kahta viikkoa aiemmin tai Malawia ja sen naapurimaita kohdannut akuutti tulvakatastrofi. Näistä huolimatta matkalle oli mukava lähteä, sillä matkakumppaneinamme olivat Karelia ammattikorkeakoulun kansainvälisyyden huippuosaajat.

Malawin tasavalta on 17 miljoonan asukkaan valtio eteläisessä Afrikassa, jonka naapurivaltioita ovat mm. Sambia ja Mosambik. Maa kuuluu maailman köyhimpiin valtioihin ja sen keskeisimpiä elinkeinoja ovat kotitarveviljely ja maatalous. Keskimääräinen elinajanodote on 60 vuotta. Malawin kuuluisa nähtävyys on Malawijärvi, jonka David Livingstone löysi 1859.

Vierailumme isäntinä Malawissa toimivat Kamuzu College of Nursing -korkeakoulun ja Daeyang Universityn henkilökunta. Meille suunniteltu monipuolinen ja antoisa ohjelma sisälsi yhteistyöneuvotteluja edellä mainittujen opetusorganisaatioiden kanssa, sekä vierailuja erilaisiin sairaaloihin ja terveysasemille. Ero terveydenhuollon ympäristöissä on maidemme välillä toki suuri, mutta malawilaisen terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen: tiedon taso ja ennen kaikkea taito toimia lähes ilman hoitotyön välineistöä ja tarvikkeita tekivät meihin vaikutuksen. Ohjelmamme sisälsi myös luentojen pitämistä kätilöopiskelijoille. Luennot olimme suunnitelleet opetusteknologian varaan, mutta Malawissa yleisesti esiintyvät sähkökatkot asettivat omat haasteensa ja jouduimme improvisoimaan esitykset uudelleen.

Äitiysterveyden megatrendit Suomessa ja Malawissa

Molemmat maat kantavat huolta äitiensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Luentojemme aiheina olivatkin äitiysterveyden megatrendit, kuten syntyvyys ja synnyttäjien ikä, lapsikuolleisuus, tupakointi ja muut seksuaaliterveyden aiheet. Keskustelu näistä oli antoisaa, ja havaitsimme että teemat ovat molemmissa maissa yhteisiä, mutta niihin liittyvät ongelmat ovat päinvastaista.

Malawissa syntyvyys on suurta, kun taas Suomessa se on hyvin alhaista ja edelleen laskevaa: Malawilainen nainen saa elämänsä aikana keskimäärin viisi lasta ja ensimmäisen lapsensa hän saa usein jo teini-iässä, 15-vuotiaana. Suomessa synnyttäjien keski-ikä lähestyy 30-vuotta ja lasten lukumäärä myös jää alhaiseksi (THL 2018, perinataalitilasto). Toisaalta Suomessa vastasyntyneen kuolema on huomattavan harvinaista, kun Malawissa lapsikuolleisuus on yksi maailman korkeimmista. Lapsen menettämisen suru on siis osa usean malawilaisen äidin elämää. Merkittävimpiä syitä vastasyntyneiden menehtymisiin ovat ennenaikaisen synnytyksen komplikaatiot, keuhkokuume, ripulitaudit sekä malaria. Raskauden aikaisen tupakoinnin suhteen malawilaiset ovat meitä huomattavasti parempia, sillä yksikään heidän lasta odottavista äideistään ei tupakoi.

Seksuaaliterveyden edistämiseen liittyvistä asioista, kuten raskauden keskeytyksestä ja ehkäisystä, keskusteleminen oli haastavaa. Keskustelu jäi usein lyhyeksi, sillä vaikka vastapuoli ei halunnut torpata aiheesta keskustelua kokonaan, ei hän myöskään halunnut rohkaista meitä jatkamaan.

Sairaalan keittiö

Päällimmäisinä kokemuksina mieleemme jäivät paikallisen terveydenhuoltohenkilöstön hieno osaaminen niukoista resursseista huolimatta, isäntiemme sydämellinen vieraanvaraisuus ja helteisen Afrikan huikaisevat maisemat. Kokemus oli vaikuttava ja rankkakin, ja mietimme usein millaista olisi ollut kuulua tohtori Livingstonen retkikuntaan. Matka jäi taakse, mutta yhteistyö Malawiin jatkuu.

Kirjoittajat, Maija-Riitta Jouhki ja Sari Haapio, ovat Metropolia ammattikorkeakoulun kätilötyön lehtoreita sekä äitiyshuollon tutkijoita. Kuvat Maija-Riitta Jouhki.

Tänä päivänä yhä useampi kätilöopiskelija suorittaa ammattikorkeakouluopintojaan yksilöllisen aikataulun mukaan.  Esimerkiksi tänä keväänä Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistuvista kätilöistä puolet valmistui tammi-huhtikuussa ¹.  Joidenkin opinnot suuntautuvat yksilölliselle polulle aikaisemmin suoritettujen opintojen vuoksi ja osa on välillä poissa opinnoista perhevapaiden tai esimerkiksi matkailuun käytetyn jakson vuoksi.  Joku taas haluaa vain suorittaa opintojaan nopeutetusti tai hidastetusti omaan jaksamiseensa sovittaen henkilökohtaisen elämäntilanteensa mukaisesti.

Vielä kymmenen vuotta sitten valtaosalla kätilöopiskelijoista opinnot kestivät tutkinnon normipituuden ja laskettu aika ja valmistuminen koittivat 4,5 vuoden kuluttua opintojen aloituksesta.  Lähes kaikki noudattivat opinnoissaan opetussuunnitelmaan kirjattua ajoitussuunnitelmaa, jossa kukin opintojakso oli ennalta ajoitettu tietylle lukukaudelle tiettyyn ajanjaksoon. Poikkeuksia tästä olivat vain aikaisemman korkeakoulututkinnon suorittaneet ja perhevapaiden vuoksi rajallisen ajan poissaolevat opiskelijat.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS

Nykyisin opiskelijat suunnittelevat opintojen alkaessa tutoropettajansa ohjauksessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, hopsin, jossa he sijoittavat tutkintonsa opetussuunnitelman (ops) sisältämät opinnot. Tätä suunnitelmaa sitten päivitetään opintojen edetessä ja suunnitelmien muuttuessa.  Metropolian kätilötutkinnon opetussuunnitelmassa ² on pakollisia opintoja 255 opintopistettä (op) ja opiskelijan vapaasti valittavia opintoja 15 op. Usein hoito- ja kätilötyön aineopintojen suoritus noudattelee tiettyä järjestystä, jossa aikaisempi opinto luo pohjaa seuraavalle.  Opinnoissa on kuitenkin paljon sellaisia, joiden ajoitukseen opiskelija voi itse vaikuttaa.

Opintojen korvaaminen aikaisemmin hankitulla osaamisella

Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon hänen aikaisempi osaamisensa ³, mm. koulutus- ja kokemustaustansa.  Jokaisessa aloittavassa kätilöryhmässä on opiskelijoita, joilla on takanaan aikaisempi korkeakoulutukinto tai sen opintoja, joko terveysalalta tai joltakin muulta alalta.  Tavallisin tausta on sairaanhoitajan tai tradenomin opinnot.

Kaikissa korkeakoulututkinnoissa on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ⁴ mukaisesti koulutukselle määriteltyyn osaamistasoon ⁵ kuuluva joukko yhteisiä oppisisältöjä. Ammattikorkeakouluopinnot määritellään tasolle 6. Mikäli opiskelija on suorittanut aikaisemman korkeakoulututkinnon tai osia siitä, osaamisensa perustella hänelle voidaan hyväksilukea suorituksia, jotka korvaavat nykyisen tutkinnon opinnon, esimerkiksi kieli-, viestintä ja tutkimusmenetelmäopintoja.  Aikaisempia opintoja voi myös sisällyttää tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin. Korvattavan opinnon aikaan suunnitellaan opiskelijalle muita opintoja, jolloin opinnot etenevät nopeammin.

Opintojen kiihdytyskaista

Opintojen nopeuttajat ovat uusi kasvava joukko opiskelijoita. Tämä joukko suorittaa kaikki opetussuunnitelmaan kirjatut opinnot, mutta he suorittavat opintopisteitä yli suunnitellut 60 op vuosivauhdin. Opiskelijat opiskelevat ympäri vuoden ja yhä lisääntyvässä määrin verkko-opintoina.  Opiskelijat hyödyntävät kesälukukautta ja mahdollisuutta muualla tai muulla tavoin suoritettujen opintojen hyväksilukuun.  Opintoihin kuuluvia harjoitteluja ja vapaavalintaisia opintoja korvataan kesätyössä saadulla työkokemuksella.  Ei ole tavatonta, että opintojen kokonaiskesto lyhenee puolesta yhteen vuotta. Valmistuvan kätilön osaaminen varmistetaan aina; hyväksilukujen edellytyksenä on, että tehdyllä suorituksella on saavutettu samat osaamistavoitteet kuin korvattavalla opinnolla saataisiin.

Hitaasti hyvä tulee

Joskus opiskelijan elämäntilanne edellyttää opintojen hitaampaa tahtia. Hitaampaa opiskelutahtia voidaan suunnitella mm. opiskelijalle, jolla henkiset voimavarat ovat tilapäisesti heikoilla esim. masennuksen vuoksi.  Laajan koulutuksen opiskeluaikaan mahtuu myös tärkeitä elämäntapahtumia ja perhevapaita. Eräästä jo valmistuneesta opiskelijaryhmästä puolet oli poissa opinnoista äitiysvapaan vuoksi, jotkut kahdesti pitkän koulutusajan kuluessa.  Opinnot etenivät hitaammin, mutta kokemuksellinen tieto kätilöopinnoissa antoi pohjaa uuden tiedon omaksumisessa.  Tutoropettajan kanssa hopsia laadittiin perhetilanne huomioiden ja tutkinto valmistui aikanaan.

Vaikka opiskeluihin käytetty aika yksilöllisesti vaihtelee opiskelijan valitseman polun mukaan, valmistuvalla kätilöllä on aina riittävä ammatillinen osaaminen kätilön ammatin harjoittamiseen. Lähtökohtaisesti aikaa opinnoille on normi +1 vuosi eli kätilöopinnoille 5,5 vuotta.  Kuten raskauskin, joka täysiaikaisena kestää 37-42 viikkoa, jotta syntyvä lapsi selviää synnyttyään, voi kätilöksi valmistuvan opinnot kestää suunnitellusta 4,5 vuodesta poiketen lyhyemmän tai pidemmän ajan, kuitenkin niin, että riittävä kypsyys on saavutettu ammatissa toimimiseen.

LÄHTEET

1. Oma, valmistumisjärjestelmä, Metropolia Ammattikorkeakoulu
2. Opetussuunnitelma, Kätilötyön tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu
3. Mäkinen-Streng M, Ojala K & Haltia N. Opitulle tunnustusta. Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarja, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:35
4. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24
5. Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Eurooppalainen tutkintojen viitekehys Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys, Osaamistasokuvaukset. https://www.oph.fi/download/191224_Tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_FI_SV_EN.pdf luettu 10.4.2019

Heli Kondelin on kätilötyön tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Simulaatiokoulutuksilla on totuttu harjoittelemaan kädentaitoja ja saatu loistavia tuloksia oppimisessa. Simulaation edut on ymmärretty myös kommunikaatiotaitoihin ja tiimityöskentelyyn harjaantumisessa. ¹︲² Tiimityöskentelyä on simulaatiokoulutuksen   avulla voitu parantaa ja selkiyttää. ¹ Tiimityöskentelyyn liittyy yksilöiden tekninen tietous ja osaaminen, mutta myös taito tiimityöskentelyyn sekä oleellisen tiedon jakaminen. Tiimityöskentelyssä on epäonnistuttu, jos esimerkiksi potilasta koskeva tärkeä tieto jää jakamatta tiimin kesken. ³

Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen siirtyminen uudelle Myllypuron kampukselle ja sinne tuleva uusi simulaatiokeskus mahdollistaa simulaatio-opetuksen hyödyntämisen yhä paremmin opetuksessa, tutkimus-, kehittämis-, innovaatio-, sekä liiketoiminnassa.

Kommunikaation ja tiimityöskentelyn merkitys terveydenhuollossa

Kommunikointi on oleellinen osa tiimityöskentelyä ⁴, ja sitä pidetään avaimena turvalliseen ja tehokkaaseen hoitotyöhön. Tästä huolimatta kommunikaatio-ongelmat ovat yleisiä terveydenhuollossa ja ne ovat usein syy virheelliseen toimintaan sairaalassa; kriittisissä tilanteissa ne voivat olla jopa henkeä uhkaavia. ⁵

Kommunikaatio on aina sidoksissa vastapuolen tulkintaan ja sen on katsottu muodostuvan kolmesta tekijästä: tiedollisesta, taidollisesta ja affektiivisesta tekijästä. ⁶ Tiimityöskentely määritellään organisaatiolliseksi käyttäytymiseksi, johon kuuluu kaikkia jäseniä yhdistävä, vaikuttava ja tehokas toiminta kohti yhteistä tavoitetta. Tiimityötaidot ovat tekniikoita ja käyttäytymismalleja, joita käyttäen tiimi saa tehtävänsä suoritettua. Tiimin hyvä suoriutuminen on yhteydessä hyvään johtajuuteen. ⁷ Simulaatio-opetus puolestaan määritellään toiminnaksi, joka mallintaa todellista ympäristöä. Sen avulla voidaan harjoitella todellisuutta interaktiivisesti.

Kuva Janni Koski

Puutteet kommunikaatiossa haittaavat tiedonkulkua ja henkilöiden välistä yhteistyötä. Kommunikointiongelmat ovat vaikuttamassa yli puoleen terveydenhuollon haittatapahtumista. Kehittyvästä teknologiasta huolimatta suullinen tiedonkulku on ensisijaista työntekijöiden ja eri tiimien välisessä vuorovaikutuksessa.⁶ Kiireellisissäkin tilanteissa ihmisten on kyettävä yhteistyöhön myös sellaisten ihmisten kanssa, joita he eivät edes välttämättä tunne.⁸

Kun keskitytään kommunikaatioon ja turvalliseen ympäristöön, voidaan parantaa merkittävästi hoidon laatua ja turvallisuutta. Yhteistyöhön kohdistuneen simulaatio-opetuksen on osoitettu olevan merkityksellistä ja lisäävän potilaiden turvallisuutta.²  UK National Health Service ja Healthcare Improvement instituutti (2015) Yhdysvalloissa suosittelevat käyttämään SBAR-menetelmää (situation/tilanne, background/tausta, assessment /arvio ja recommendation/suositus) terveydenhuollossa parantamaan tilanteen ja taustojen selvittelyä sekä nopeaa kommunikaatiota. SBAR-menetelmän on todettu olevan paras tapa saada informaatiota kriittisissä⁵ ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa. ³

Tutkittaessa kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin lääkäreiden ja kätilöiden tiimityöskentelyä ja kommunikaatiotaitoja yliopistollisessa sairaalassa, esiin on noussut simulaatiokoulutuksen positiivinen yhteys ammattilaisten kommunikaatiotaitoihin ja tiimityöskentelyyn. Merkittävää näyttöä on saatu mm. delegoinnin, closed loop -kommunikaation (ts. palautuvan kommunikaation), ennakoinnin, roolien ja johtajuuden sekä rauhallisuuden parantumisesta. Simulaatiokoulutuksen positiivisia yhteyksiä todettiin myös tiimihenkeen, tilannekuvaan ja muuttuviin tilanteisiin sopeutumiseen, toisten kannustamiseen ja kuunteluun, sekä potilaan tietojen antoon liittyen. Simulaatiokoulutus on siis loistava tapa kehittää terveydenhuollossa tapahtuvaa kommunikaatiota ja tiimityöskentelyä kädentaitojen lisäksi.

Simulaatio-opetus tulee olemaan yhä merkittävämmässä roolissa kätilöopinnoissa ja sen tavoitteena onkin kehittää kätilöopiskelijoiden kädentaitojen lisäksi kommunikaatiotaitoja ja tiimityöskentelyä myös eri alojen opiskelijoiden kanssa.

LÄHTEET:

1. Ballangrud, R., Hall-Lord, M., Persenius, M. & Hedelin, B. 2014. Intensive care nurses persception of simulation-based team tarining for building patient safety in intensive care: A descriptive qualitative study. Intensive and Critical Care Nursing 30, 179-187.
2. Paine, L., Rosentein, B., Sexton, J., Kent, I., Holzmueller, C. & Pronovost, P. 2011. Republished paper: assessing and improving safety culture throughout an academic medical centre: a prospective cohort study. Postgraduate medical Journal 8 (1028), 428-435.
3. Andersson, J. & Nelson, K. 2015. Patterns of Communication in High-Fidelity Simulation. Journal of Nursing Education 54 (1), 22-27.
4. MacDougall-Davis, S.R., Kettley, L. & Cook, T.M. 2016: The `go-between` study: a simulation study comparing the `traffic lights`ans SBAR tool as a means of communication between anaestic staff. Anaesthesia 71 (7), 764-772.
5. Kinnunen, M. & Peltomaa, K. 2010. Potilasturvallisuus ensin. Hoitotyönvuosikirja. Edita Prima Oy, Helsinki.
6. Jin, Y. 2015. Effects of team-building on communication and teamwork among nursing students. International Nursing Review 63(1), 33-40.
7. Pearson, E. & McLafferty, I. 2011. The use of simulation as a learning approach to nontechnical skills awareness in final year nurse students. Nurse Education in Practice 11 (6), 399–405.
8. Pronovost, PJ., Berenholtz, SM., Needham, D., Goeschel, C., Thom I. Watson, SR., Holzmueller, CG. Lyon, JS., Lubomski, LH., Thompsen, DA., Needham, D., Welsh, R. Roth, G., Bender, J., Reader, T., Flin, R., Lance, K. & Cuthbertson, BJ. 2006. Non-tecnical skills in the intensive care units. British Journal of anaesthesia 96 (5), 551-559.

Janni Koski  ja Eija Raussi-Lehto ja ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa.