Mistä tunnistaa vaihdevuosioireista kärsivän työkaverin? Esimerkiksi siitä, että kahvihuoneessa on taas sekä tuuletusräppänä että parvekkeen ovi auki ja ulkona on lähes pakkasta. Sinä palelet, mutta työkaverisi valittaa kuumuutta. Palelemisesta ei kuitenkaan kannata ääneen valittaa, sillä se saisi työkaverisi ärsyyntymään ja siitä kärsisi sinun lisäksesi koko kahvihuoneen porukka, vähintään koko loppupäivän. Vaihdevuosioireista kärsivän voi tunnistaa myös siitä, että koskaan ei aamulla tiedä millä tuulella hän tänään on. Hyvät huomenet tulee toivottaa hänelle hieman varovasti, ikään kuin haistellen tunnelmaa. Joskus ei kannata sitten mitään muuta tälle työkaverille sanoakaan koko loppupäivänä. Joskus hän vastaa iloisesti takaisin ja silloin tiedät, että tänään häneltä voi pyytää apua siihen projektiin, joka on seissyt jo jonkun päivän, sillä se ei etene ilman tämän työkaverin apua, mutta et ole rohjennut lähestyä häntä aiheeseen liittyen aiemmin, sillä hän on ollut kovin äreä.

Termit haltuun

Vaihdevuodet (klimakterium) tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta, ja siten estrogeenituotanto, hiipuu ja lopulta sammuu kokonaan. Menopaussista puhutaan silloin, kun viimeisistä spontaaneista kuukautisista on kulunut vuosi. Suomalaisella naisella tämä tapahtuu keskimäärin 51 vuoden iässä ja suurimmalla osalla 45:n ja 55:n ikävuoden välillä. Tosin vaihtelu on jopa 40:stä 60:een ikävuoteen asti. Menopaussia edeltävää aikaa kutsutaan premenopaussiksi. Perimenopaussi sen sijaan kestää menopaussin alkuun asti ja menopaussin ohittaneita naisia kutsutaan postmenopausaalisiksi naisiksi. Tupakoiva nainen varhentaa vaihdevuosiaan noin 1-2 vuodella. Vaihdevuodet voivat tulla aiemmin myös, jos naiselta on poistettu munasarjat tai hän on saanut säde- tai solunsalpaajahoitoa. [1,2]

Vaihdevuosioireet

Vaihdevuosioireet johtuvat munasarjojen estrogeenituotannon vähenemisestä. Oireet voivat alkaa jo ennen kuukautisvuotojen loppumista, mutta yleensä oireet ovat vaikeimmillaan vuoden sisällä menopaussista. Noin 20% naisista kärsii vaikeista vaihdevuosioireista, kun taas noin 20% :lle naisista ei tule lainkaan oireita. Jos oireet alkavat aikaisin, ne kestävät yleensä pidempään, mutta oireiden kestoa on vaikea ennustaa. Suomalaisessa tutkimuksessa³ vaihdevuosioireista kärsivillä naisilla oli eniten vasomotorisia oireita eli kuumia aaltoja ja hikoilua. Toiseksi eniten oli seksuaaliongelmia ja kolmanneksi eniten kognitiivisia vaikeuksia. Naiset kärsivät myös somaattisista oireista, vuotohäiriöistä, masennusoireista sekä unihäiriöistä. Tutkimuksessa matala koulutustaso ja runsas alkoholin käyttö sekä tupakointi lisäsivät vasomotorisia oireita.

Kuumien aaltojen syntymekanismia ei tarkasti tunneta. Niitä esiintyy tyypillisesti 70–80 %:lla naisista, ja ne voivat alkaa jo useita vuosia ennen viimeisiä kuukautisia. Hikoilu kestää tavallisimmin 2–7 vuoden ajan, mutta noin yhdellä kymmenestä oireita esiintyy vielä 10–20 vuoden kuluttua viimeisistä kuukautisista. Oireilu on voimakkainta vaihdevuosien alussa. Myös unihäiriöt ovat tavallisia, mutta usein ne liittyvät yöllisiin vasomotorisiin oireisiin. Huonosti nukuttuja öitä voi luonnollisesti seurata päiväväsymys ja myös ärtyneisyys. Masentuneisuus, mielialan vaihtelut ja aloitekyvyttömyys liitetään usein vaihdevuosioireisiin, mutta näiden oireiden yhteys estrogeenin puutteeseen on epäselvä. Täytyy muistaa, että myös pelkästään ikääntyminen tuo erilaisia oireita. Lisäksi vaihdevuosien ajankohtaan liittyy usein myös muita mahdollisesti stressiä ja mielialaongelmia aiheuttavia elämänmuutoksia naisen elämässä; lapset muuttavat pois pesästä, töissä uudet työkaverit ovat yleensä nuorempia ja näppäriä, parisuhde voi rakoilla ja omat tai puolison vanhemmat voivat alkaa olla avun tarpeessa. [1,4]

Miten vaihdevuosioireita voi lievittää?

Nykynainen viettää elinajan odotteen kasvaessa vaihdevuosien kourissa arviolta jopa 30-40% elämästään. Hormonikorvaushoito, eli estrogeeni, on tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin, ja sen on todettu ehkäisevän myös luukatoa. Hormonikorvaushoitoon liittyvät riskit riippuvat siitä millaista estrogeeniä käytetään, annoskoosta, käytön kestosta, antomuodosta, aloituksen ajankohdasta sekä siitä käytetäänkö estrogeenin lisäksi progestiinia eli keltarauhashormonia, jota tulee käyttää, jos naisella on kohtu tallella. Soijan käyttöä vaihdevuosioireiden hoidossa on myös tutkittu ja se joidenkin rajallisten tutkimusten mukaan auttaisi vasomotorisiin oireisiin, mutta vaikutus on kuitenkin lähinnä plasebon luokkaa. Myös SSRI-lääkkeiden (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät) ja SNRI-lääkkeiden (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät) sekä gabapentiinin on pieninä määrinä käytettynä todettu auttavan vasomotorisiin oireisiin, tosin niilläkin on sivuvaikutuksensa (SSRI- ja SNRI-lääkkeillä painonnousu ja haluttomuus, gabapentiinilla väsymys ja turvotus). Myös omalla toiminnalla voi vaikuttaa oireisiin. Kerrospukeutuminen, makuuhuoneen pitäminen viileänä öisin ja ottamalla sängyn viereen toisen yöpaidan, jonka voi nopeasti vaihtaa hiostuneen tilalle, voivat olla hyviä vinkkejä. Kannattaa myös välttää asioita, jotka usein laukaisevat kuuman aallon, kuten mausteiset ruoat, kuumat juomat ja punaviini. Myös monipuolista ravintoa ja säännöllistä liikuntaa kannattaa suosia. Yleiskunnon ollessa hyvä, oireet haittaavat vähemmän. Lisäksi painonhallinta on tärkeää, sillä ylipainoisilla on enemmän vaihdevuosihikoilua. [1,4,5]

Vaihdevuodet ja työ

Englannissa⁶ ja Hollannissa⁷ tehtyjen tutkimusten mukaan vaihdevuosioireet aiheuttavat ongelmia osalle työikäisistä naisista. Suurimmat ongelmat olivat englantilaisen tutkimuksen mukaan huono keskittymiskyky, väsymys, muistiongelmat, alakuloisuus/masentuneisuus ja alentunut itseluottamus. Osalla kuumat aallot olivat erityisen hankalat ja noin 40% koki työsuorituksensa heikentyneen vaihdevuosioireiden vuoksi. Naiset eivät yleensä halunneet puhua vaihdevuosioireista esimiehilleen, koska kokivat asian häpeällisenä ja lisäksi esimiehet olivat usein miehiä tai heitä nuorempia. Noin 12% kertoi joutuneensa ottamaan sairaslomaa vaihdevuosioireiden vuoksi, mutta heistä lähes 60% ei ollut kertonut esimiehelle sairasloman oikeaa syytä. Yli yhdeksän kymmenestä oli kokenut viilentämisen (tuulettimen käyttö, ikkunan avaaminen), vertaistuen, kerrospukeutumisen, asiasta vitsailun ja lisätiedon hankkimisen auttaneen vaihdevuosioireisiin töissä. Naiset kokivat, että heitä auttaisi, jos organisaatiolta olisi saatavissa tukea vaihdevuosiin: 1) esimiehet olisivat tietoisia vaihdevuosien aiheuttamasta työterveysongelmasta, 2) mahdollisuus joustaviin työaikoihin, 3) informaation ja tuen mahdollisuus töissä, ja 4) työpaikalla huolehdittaisiin ilmastoinnista ja työtilojen lämpötilasta. [6]

Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että kaikkien työmukavuuden vuoksi olisi suotavaa, että esimiehet ja työyhteisö olisivat tietoisia vaihdevuosien aiheuttamista ongelmista osalle naisista ja että nämä naiset saisivat tukea työyhteisössä. Tämä todennäköisesti helpottaisi naisten stressiä, parantaisi työsuoritusta ja lojaalisuutta työnantajaa kohtaan sekä työilmapiiriä. [6]

Myös EMAS (European Menopause and Andropause Society) on juuri julkaissut tuoreen konsensussuosituksen vaihdevuosista työpaikalla. Suosituksessa käsitellään laajasti tutkimustuloksiin pohjautuen, miten vaihdevuosista kärsivän naisen kannattaa työpaikalla toimia saadakseen apua tilanteeseensa sekä miten työnantajien ja esimiesten tulisi huomioida alaisensa, jotka mahdollisesti kärsivät vaihevuosioireista. [8]

Lähteet:

1. Tiitinen A. 2020. Vaihdevuodet. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00179
2. Katainen R. Climacteric-related symptoms in midlife and beyond – Studies using the Women’s Health Questionnaire. Doctoral dissertation. 2018. Annales Universitatis Turkuensis. Series D 1394. 112 p., append.
3. Katainen RE, Siirtola TJ, Engblom JR, Erkkola RU, Polo-Kantola P. A population-based survey of quality of life in middle-aged Finnish women. Menopause. 2015;22(4):402-413.
4. Minkin MJ. Menopause: Hormones, lifestyle, and optimizing aging. Obstet Gynecol Clin North Am. 2019;46(3):501-514.
5. Tiitinen A. 2020. Vaihdevuosioireiden vaihtoehtoiset hoidot. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01162/vaihdevuosioireiden-vaihtoehtoiset-hoidot
6. Griffiths A, MacLennan SJ, Hassard J. Menopause and work: an electronic survey of employees’ attitudes in the UK. Maturitas. 2013;76(2):155-159.
7. Geukes M, van Aalst MP, Robroek SJ, Laven JS, Oosterhof H. The impact of menopause on work ability in women with severe menopausal symptoms. Maturitas. 2016;90:3-8.
8. Rees M, Bitzer J, Cano A, Ceausu I, Chedraui P, Durmusoglu F, Erkkola R, Geukes M, Godfrey A, Goulis DG, Griffiths A, Hardy C, Hickey M, Hirschberg AL, Hunter M, Kiesel L, Jack G, Lopes P, Mishra G, Oosterhof H, Pines A, Riach K, Shufelt C, van Trotsenburg M, Weiss R, Lambrinoudaki I. Global consensus recommendations on menopause in the workplace: A European Menopause and Andropause Society (EMAS) position statement. [published online ahead of print, 2021 Jul 13]. Maturitas. 2021;S0378-5122(21)00107-9.

Kirjoittaja Sanna-Mari Manninen on kätilötyön lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Tekstin tarkastaja: Päivi Polo on synnytys- ja naistentautiopin professori Turun yliopistossa

Vain osa kätilöopettajan työstä on ollut ennen koronaa mahdollista tehdä etänä. Suurin osa työstä on toteutettu työpaikalla. Koronatilanne muutti kaiken.  Metropolian koronaohjeistuksen ¹ mukaan kaikkea turhaa oleskelua kampuksilla tulee välttää. Kaikki ne opintojaksot, jotka eivät vaadi välttämättä kampuksilla järjestettävää lähiopetusta, toteutetaan toistaiseksi etäyhteyksiä hyödyntäen. 

Pyysin Metropolian kätilötyön opettajia kirjoittamaan kokemuksiaan koronan vaikutuksesta opettajan työhön vuoden 2020 aikana ². Kokemukset olivat sekä positiivisia että negatiivisia.  Opettajat kuvasivat kokemuksiaan käytännön esimerkkien avulla. Korona tuli kaikille yllättäen ja aiheutti paljon opintojaksojen uudelleen suunnittelua. Alkuun opettajista tuntui hankalalta ottaa haltuun etäkokouskäyttöön tarkoitetut Teams- ja Zoom-ohjelmat, mutta oppimista tapahtui nopeasti ja opetus alkoi sujua suunnitelmien mukaisesti, mutta menetelmällisesti uudistettuna.  Myös tilavaraukset muutettiin siten, että luokassa turvavälit toteutuivat.

”Jo ensimmäisen viikon jälkeen koin olevani jo elementissäni. Löysin oman sisäisen innovoijan itsestäni. Halusin rohkeasti kokeilla uutta  ja pohdin sitä, miten opetuksen saa järkeväksi ja opiskelijaystävälliseksi. ”

 Kätilötyön opettajien positiivisia kokemuksia korona-ajasta

Ennen opettaja uraansa useimmat opettajat olivat jo vuosia toimineet kätilön työssä, jossa etätyö ei ollut mahdollista vaan työ tapahtui vain ja ainoastaan työpaikalla. Opettajan työssä etätyötä ja -opetusta oli mahdollista toteuttaa vain osittaisesti, noin 28 % kokonaistyöajastaan. Tästä syystä ennen koronaa etätyössä oli usein “hiukan huono omatunto, nyt tekee hyvillä mielin etätyötä” kuvasi opettajat kokemuksiaan.   Positiivisena koettiin myös se, että ennen ensimmäisiä isoimpia rajoituksia ja laajamittaista etäpetukseen siirtymistä osa opettajista oli ehtinyt toteuttaa teoriaopetuksen ja siihen liittyvän harjoittelunohjauksen lähiopetuksena.  Positiivista oli myös se, että Teams- ja Zoom-ohjelmien kautta toteutuvassa etäopetuksessa ja ohjauksessa dokumenttien jakaminen suoraan keskustelukanaville helpottaa ohjausta ja opetusta. Näin voi varmistua siitä, että kaikki opiskelijoiden tarvitsemat lomakkeet ovat yhdessä paikassa. Lisäksi opettaja pääsi eroon myös turhasta sähköpostista.

Opettajat kokivat opiskelijoiden etäohjauksen ja -opetuksen itselle sopivana menetelmänä. Tätä perusteltiin sillä, että aamu-unisilta työmatkan osuus jäi pois ja oli mahdollista herätä myöhemmin. Työpäivään ei myöskään tarvinnut varata aikaa pukeutumiseen tai muuhun ulkonäköön liittyviin asioihin. Etätyö mahdollisti myös sen, että pikkutauoilla saatoit laittaa vaikka pesukoneen päälle tai pyykit kuivumaan. Työssä ei myöskään tullut samalla lailla keskeytyksiä kuin työpaikalla.  Tarkkaa keskittymistä vaativat tehtävät onnistuvat hyvin etätyössä.

Työskentely ”kotitoimistossa” alkaa tuntua  positiiviselta etenkin silloin, kun kotiolot olivat väljät ja mahdollistivat oman työtilan sekä työrauhan. Myös siirtyminen etätöihin ”mökille” koettiin positiivisena vaihteluna.  Myönteiseksi koettiin myös ”pakko” opetella uutta.  Uudet asiat ovat opettajien mielestä mielenkiintoisia, ja oppiminen on myönteinen kokemus. Opettajat kokivat myös oppineensa tarkastelemaan oman työnsä tekemistä uusi silmin, omaksuneensa uusia asioita, digitaalisia taitoja ja ajattelutapoja sekä löytäneensä uudenlaisia näkökantoja siihen, miten kätilötyön opetusta voidaan toteuttaa etänä.

Kätilötyön opettajien negatiivisia kokemuksia korona-ajasta

Korona-ajassa negatiivista on se, ettei etäopetuksen aikana voinut tavata opettajia ja opiskelijoita. ”Ainoana negatiivisena koen sen, ettei ole päässyt näkemään kollegoita ja opiskelijoita, ja työ on ollut melkoisen yksinäistä”.

Hyviä työkavereita ja työyhteisöä, yhteisiä kahvihetkiä ja keskusteluja kaivattiin. Normaalisti, ennen koronaa, oli mahdollista ohimennen kohdatessa keskustella, hoitaa asioita ja ideoida uutta. Kun korona-aikana ei kohtaa työkavereita kuten tavallisesti,  puuttumaan jäivät esimerkiksi käytäväkeskustelut, myös työyhteisön tuki oli vähäisempää. Nyt se vaatii aina erillisen yhteydenoton.  Yhteydet opiskelijoihin koettiin myös jäävän etäisiksi.

Opettajien mielestä työstä on jäänyt korona-aikana ”kaikki kiva” pois, tiedonkulku on hitaampaa, kun ei voi kysäistä vieressä olevalta opettajakollegalta mitään, elämästä on tullut yhtä suurta työpäivää. Ongelma etätyössä oli työn tauotuksen puuttuminen. Opettajat eivät kyenneet pitämään selkeitä ruoka- ja kahvitaukoja. “Usein ruokailunkin aikana tulee selailtua esimerkiksi sähköposteja.  Pitäisi oppia lopettamaan työnteko ruokailun ajaksi”.  

Koska koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa, puhuu tai laulaa³, lähiopetusta toteuttavat opettajat käyttivät maskia. Kasvomaskin koettiin rajoittavan hengitystä ja vaikeuttavan puhumista.

Miten opetusta toteutetaan koronan jälkeen?

Kätilöopettajien mielestä jatkossa on optimaalista yhdistää lähi- ja etätyön hyvät puolet.  Opettajat eivät halua palata tekemään työtä koronan jälkeen samalla tavalla kuin ennen. Etätyötä halutaan jatkossakin tehdä silloin, kun se työtehtävien puolesta on järkevää. ”Vaikka korona-aika onkin ollut rankkaa, koska on pitänyt suunnitella monia asioita uudelleen, koen itse, että se on opettanut minulle paljon, ja olen aikaansaanut monia uudenlaisia ja järkeviä ratkaisuja, joita tulen käyttämään jatkossakin, vaikka koronatilanne saataisiin haltuun. ”

Myös Metropolian johto on jo aloittanut koronan jälkeiseen aikaan valmistautumisen. Myös jatkossa opetusta voidaan toteuttaa hypridiopetuksena, jossa opiskelu ja työskentely tapahtuvat samanaikaisesti sekä lähi- että virtuaalimaailmassa. ³

Muutamia etäopetuksen esimerkkejä opettajien kuvaamana

Ensimmäisen lukukauden opiskelijat, joille ennen toteutettiin lähiohjausta, tulevat helposti tutuiksi Zoomin

-ohjelman välityksellä, koska videokuvassa näkyi aina myös opiskelijan nimi.  Kaikki opetustyö: tutortapaamiset, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja opinnäytetyön sekä oppimistehtävien ohjaukset ja seminaarit sekä teoriaopetus on mahdollista toteuttaa myös etänä.

Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa toteutuu yllättävän hyvin myös etäopintojen ja etäohjauksen aikana.  Jopa paremmin kuin kasvokkain tapaamisen aikana, koska opiskelijat ovat aina tasa-arvoisina osallistujina verkkotapaamisissa.  Etäohjauksessa on mahdollista pitää myös kameraa päällä, jolloin sanattomien viestien lukeminen on myös mahdollista.

Opetin ensihoitajaopiskelijoille normaalia päätilasynnytystä ja perätilasynnytystä. Ryhmä valmistui keväällä 2020, joten en voinut perua heidän harjoittelu- eli laboraatiotuntejaan.  Lähetin opiskelijoille viestin, jossa pyysin heitä etsimään kotoaan

nuken, pehmolelun tai vaikka appelsiinin, jotta voidaan harjoitella synnytyksen ponnistusvaiheessa lapsen pään ulosauttoa. Zoomin välityksellä kävin jokaisen opiskelijan kanssa erikseen yksilöopetuksena pään ulosauton, otteet ja välilihan tukemismenetelmät. Hain koululta torsot eli lantionalueen muoviset anatomiset mallit ja kuvasin mieheni kanssa lyhyet synnytysvideot sikiön ulosauttomenetelmistä pää- ja perätilasynnytyksessä. Palaute opiskelijoilta oli erittäin myönteistä.

Toteutin simulaatioita etänä, heti kun striimaus eli suoratoisto saatiin kuntoon: pieni osa ryhmästä oli koululla ja muille simulaatio toteutui etänä, ja iltapäivästä taas koululla olleet olivat kotona ja aamulla kotona olleet koululla simulaatiossa. Näin saimme opetuksen toteutettua Metropolian ohjeiden mukaisissa 10 opiskelijan ryhmissä. Simulaatioita pidettiin myös kokonaan etänä niin, että opettajatkin olivat kotona, tällöin opettaja tai opiskelija näytteli potilasta ja jotkut opiskelijat esittivät toimijoita. Näytölle saatiin potilaan vitaalitoiminnot. Itsekin näyttelin vuotavaa synnyttävää naista, joka meni lopulta tajuttomaksi omalla kotisohvallaan.

Case-työskentely etäopetuksena onnistui myös loistavasti. Opiskelijat jaettiin pienempiin ryhmiin Zoomissa, jossa he saivat aiheet ja menivät omiin Zoomin kokoushuoneisiin jatkamaan fiktiivisen asiakastapausesimerkin yhteistä pohdintaa. Lopulta ryhmien kokemukset purettiin yhteisessä Zoom-tapaamisessa.

Myös perhevalmennus onnistuttiin toteuttamaan Zoomin välityksellä. Valmennukseen osallistui kahtena päivänä yhteensä 300 raskaana olevaa ja/ tai synnyttänyttä naista ja heidän kumppaniaan. Palaute toteutuksista tästäkin toteutuksesta oli loistava.

Kaikki harjoittelun ohjaukset toteutettiin etänä Zoomin välityksellä. Ensimmäistä kertaa oli mahdollista tavata kasvotusten etäkenttien ohjaajia ja keskustella heidän ja opiskelijan kanssa. Tämä oli mielestäni paljon rikkaampaa kuin normaalitilanteen puheluohjaus. Tästä hyötyvät myös opettajat, joiden ei tarvinnut matkustaa eri sairaaloihin toteuttamaan loppuarviointia. Opiskelijat varasivat arviointiajan itse opettajan sähköisestä kalenterista, jolloin loppuarviointien sopimiseen ei myöskään kulunut opettajan aikaa. Tätä mallia kannattaa toteuttaa myös jatkossa.

Korona-ajan etäopetus kätilökoulutuksessa on edennyt sujuvasti

Opettajat toivat esille erilaisia pulmia, jotka liittyvät etäopetukseen ja vaikuttavat sekä työn sujuvuuteen että rasittivat työn tekemistä. Korona-epidemian aikaansaamassa täysin uudenlaisessa tiilanteissa opettajat kykenivät kuitenkin itseohjautuvasti siirtymään etäopetukseen sekä kehittämään täysin uudenlaisia opetusratkaisuja, joita koronavuosi on heiltä edellyttänyt. Ratkaisuja voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa.

Lähteet

1. Metropolian koronaohjeet. Luettu 25.4.2021
2. Metropolian kätilöopettajat. Kysely e-maililla 2020. <https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/korona>
3. Konkola, Riitta 2021. Metropolia valmistautuu koronan jälkeiseen uuteen arkeen. Metropolian sisäinen tiedote.
4. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). Suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille. Luettu 25.4.2021 <https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille>

Lisäksi: Koski, Pirjo 2020. Kätilötyön opettajien sähköpostikysely. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Julkaisematon aineisto.

Kirjoittaja TtT Pirjo Koski on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen TKI- yhteyshenkilö Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Lapsen syntymä on joulun keskeinen sanoma.  Jouluna juhlitun lapsen Maria-äidille raskaus oli yllätys. Äiti oli todennäköisesti hyvin nuori, teini-ikäinen ensisynnyttäjä. Esikoislapsi syntyi spontaanisti käynnistyneen synnytyksen seurauksena, luonnonmukaisesti, ilman toimenpiteitä, lääkkeellistä kivunlievitystä tai puuttumista synnytyksen kulkuun.  Synnytys tapahtui ilman etukäteissuunnitelmaa sairaalan ulkopuolella ja todennäköisesti ilman koulutettua ammattiapua. Marian tukena synnytyksessä oli kuitenkin puoliso. Lapsen myöhempien vaiheiden kuvausten perusteella voisi päätellä, että hän syntyi suurin piirtein täysiaikaisena ja hyväkuntoisena. Paljoa ei synnytyksen kulusta tiedetä; siitä ei ole dokumentteja.

Kuvio. Suomessa joulupäivinä ja joulukuussa syntyneet vuosina 2000 – 2019

Joulun lapsia syntyy taas vuonna 2020 Suomessakin. Joulurauhan aikaan aatosta tapaninpäivään 2000-luvulla on ollut synnytysosastoilla kuitenkin hiukan hiljaisempaa kuin joulukuun  päivinä keskimäärin¹(kuvio).

Raskauden aika

Koko vuoden 2019 ajalta kootut tilastot ² kertovat synnyttäjästä ja syntymästä Suomessa. Synnyttäjistä 42,3:lle lapsi oli ensimmäinen. Teiniäitejä, kuten Maria, oli vain 1,3 % synnyttäjistä. Sairaalan ulkopuolinen synnytys on harvinainen. Synnytyksistä 99,4 % tapahtui sairaaloissa.

Toisin kuin Marialla, raskaus oli useimmiten suunniteltu eikä se kaikilla alkanut ilman terveydenhuollon asiantuntijoiden apua. Noin 5 — 6 % äideistä on saanut hoitoa hedelmättömyyteen³ ja noin joka viidennellä oli taustallaan keskenmeno. Raskauskaan ei aina mene ongelmitta. Joka kahdeksas äiti on ollut raskauden aikana vähintään 2 päivää sairaalahoidossa. Osalla raskaus on päättynyt lapsen ennenaikaiseen syntymään (5,5 %) joko spontaanisti tai hoitoperäisesti äidin tai lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi, kun raskauden jatkaminen ei ollut enää turvallista.

Synnytys

Marian synnytys käynnistyi yllättäen pariskunnan ollessa matkoilla. Spontaanisti alkaneiden synnytysten osuus on pienentynyt ja synnytyksen käynnistykset ovat lähes kaksinkertaistuneet 2000-luvun aikana. Synnytyksistä käynnistettyjä oli vuonna 2019 lähes kolmannes (31,7 %), kun se vielä vuonna 2000 oli 14,4 %. Vaikka tiedetään, että synnytyksen käynnistykseen liittyy lisääntynyt pitkittyneen synnytyksen ja päivystyskeisarileikkauksen riski, määrään vaikuttavia tekijöitä on monia. Yksi niistä on synnyttäjien keski-iän nousu ja sen mukana monien raskaudenaikaisten ongelmien kohonnut riski⁴.

Synnytyskipuihin valtaosa (92,8 %) synnyttäjistä sai jonkinlaista kivunlievitystä, suuri osa lääkkeellistä ja erilaisia puudutuksia sai yli puolet synnyttäjistä. Keisarileikkauksella äideistä synnytti noin joka kuudes (17,5 %) ja imukupin avustuksella noin joka kymmenes. Kuten Marialla, myös tämän päivän synnyttäjällä puoliso tai joku muu tukihenkilö on useimmiten mukana synnytyksessä. Synnytyksessä jokaisella äidillä on ollut oikeus ja mahdollisuus saada avukseen koulutettu kätilö ja tarvittaessa lääkäri, joiden tehtävänä on tukea synnyttäjää ja turvata synnytyksessä äidin ja syntyvän lapsen turvallisuus. Suomi onkin maailman turvallisimpia maita olla raskaana ja synnyttää.

Lapsi

Joulun juhlittu lapsi oli poika. Suomessa syntyneistä lapsista vuonna 2019 poikien osuus oli hiukan yli puolet (50,8 %). Valtaosa lapsista syntyy hyväkuntoisina. Viikon iässä syntyneistä lapsista oli jo kotona 93,6 %. Surulta ja menetyksiltä eivät kaikki säästyneet. Kun lapsia syntyi 45870, lapsen menetyksen raskauden aikana raskausviikon 22 jälkeen koki 125 äitiä ja syntyneen lapsen menehtymisen alle viikon ikäisenä 54 äitiä.

Tilastojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että todennäköisimmin joulun 2020 lapsi Suomessa syntyy tänäkin jouluna normaalin, spontaanisti käynnistyneen synnytyksen seurauksena suurin piirtein täysiaikaisena ja hyväkuntoisena, mutta noin 30-vuotiaalle äidille.  Marian ja hänen aikalaistensa kanssasisarten tilanteeseen verrattuna oleellisimpia muutoksia ovat mahdollisuus koulutettuun apuun sekä raskauden että synnytyksen aikana sekä äidin ja lapsen todennäköisyys selviytyä hengissä ja hyväkuntoisena. Ja mitä dokumentaatioon tulee, synnytyksestä kerättävät yksityiskohtaiset tiedot säilyvät jälkipolville ja mahdollistavat tutkimustiedon jalostamana yhä paremman hoidon tuleviin synnytyksiin.

Lähteet

1. Gissler, M. THL. Henkilökohtainen tiedonanto. Sähköpostikeskustelu 7.12.2020. THL.
2. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2019 https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet.
3. THL, tilastoraportti 27/2020, Hedelmöityshoidot 2018-2019 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020063046381.
4. Coates et al. Induction of labour indications and timing: A systematic analysis of clinical guidelines. Women and Birth 33 (2020) 219–230 229.

Kirjoittaja:

Heli Kondelin on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa.