Hyppää pääsisaltöön
Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Kätilökouluttaja - The Voice of Midwifery
Keskusteluja kätilötyöstä, -koulutuksesta ja -tieteestä
0

Kätilökoulutuksesta – Näin syntyy kätilö

Heli Kondelin, kätilö, TtM, Kätilökoulutuksen tutkintovastaava · 31.1.2019

 

Järkevästä ujostelemattomuudesta kätilötyön asiantuntijuuteen

Suomalaisia kätilöitä on koulutettu Tukholmassa jo 1700-luvulla ja Suomessa yli 200 vuotta, vuodesta 1816 alkaen. Kätilökoulutus oli ensimmäinen erityisesti naisille tarkoitettu ammatillinen koulutus Suomi-Ruotsissa.  Sairaanhoitajakoulutus alkoi vuonna 1855, terveydenhoitajakoulutus 1924 ja ensihoitajakoulutus 1998.

Hyvän kätilön ominaisuuksia on kuvattu kautta koulutuksen historian kelpoisuusvaatimuksissa koulutukseen pääsylle.  Varhaisimmat kuvaukset 1700-luvulta keskittyivät kätilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten ikään, käsien kokoon, vartalon ja raajojen sirouteen sekä nuhteettomaan maineeseen.  Näissäkin kuvauksissa on ominaisuuksia, joita nykyajan kätilökin tarvitsee: hyvä käsityskyky, kärsivällisyys, tarpeen tullen päättäväisyys sekä lukutaito itsensä jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi.  Yksi jo varhain mainittu ominaisuus on järjellinen vapaamielisyys, järkevä ujostelemattomuus. Sitä tarvittiin erityisesti, kun kätilö kohtasi työssään ongelmia, joissa oma ja yhteiskunnan arvomaailma olivat ristiriidassa asiakkaiden realiteettien kanssa. Ammattikätilöltä vaadittiin jo varhain myös kirjoitustaitoa mm. synnytyspäiväkirjojen pitämiseksi.

Tämän päivän vastavalmistuneella kätilöllä on takanaan neljän ja puolen vuoden ammattikorkeakouluopinnot, jotka sisältävät teoriaopintojen ohella lukuisia viikkoja käytännön harjoittelua terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä sekä sairaanhoidon että kätilötyön alueella.

Kätilön tutkinto

Kätilön tutkinto on kaksoistutkinto.  Koulutus sisältää sekä sairaanhoitajan että kätilön tutkinnon. Valmistuessaan kätilö saa sekä sairaanhoitajan että kätilön osaamisen ja ammattipätevyyden.

Koulutus on kansallisten säädösten lisäksi tarkoin EU-direktiivien säätelemää, ja sen on täytettävä sekä sairaanhoitajan että kätilön koulutusta säätelevät direktiivimääräykset.   Ammattipätevyysdirektiivissä terveysalan tutkinnoista ainoana kätilökoulutukselle on määritelty myös yksityiskohtaisia määrällisiä vaatimuksia käytännön harjoittelussa yleisten teoreettisen ja käytännön opetuksen sisältövaatimusten lisäksi. Näiden toteutumista seurataan Kätilöopiskelijan harjoittelun työkirjan, ”direktiivikirjan”, avulla.

Vaadittuja määrällisiä käytännön toimia ovat mm.

  • 100 raskauden aikaista tutkimusta
  • 40 raskauden seuranta ja hoito
  • 40 synnytyksen hoito
  • 40 riskisynnyttäjän seuranta ja hoito
  • 100 lapsivuoteisen naisen hoito
  • 100 vastasyntyneen seuranta ja hoito

 

 

Opintojensa aikana kätilöopiskelijat harjoittelevat oppilaitoksessa luokkaolosuhteissa tapahtuvien harjoitusten ja simulaatioiden lisäksi sisätautien, kirurgian, mielenterveystyön, lasten ja nuorten hoitotyön yksiköissä sekä kätilötyön kliinisissä harjoitteluissa naisen hoitotyön yksiköissä, äitiysneuvoloissa, riskiraskauksia hoitavissa yksiköissä, synnytyssaleissa sekä lapsivuodeosastoilla.

Mitä koulutetun kätilön tulee osata?

Alkujaan valmistuvan kätilön tuli vannoa kätilön vala, joka oli edellytys ammatin harjoittamisoikeudelle.  Vuonna 1926 valan tilalle tuli kätilövakuutus.  Nykyisin kätilövala traditiona on säilynyt osana valmistumisjuhlaa, vaikka tänä päivänä sillä ei ole virallista merkitystä ammatin harjoittamisen kannalta. Jo 1700-luvulla valalle tulevan kätilön osaaminen oli määritelty.  Hänen tuli tuntea naisruumiin anatomia, synnytyselimet ja lantion luusto, osata auttaa lapsen päätä syntymään oikein, tehdä sisätutkimuksia, huolehtia jälkeisistä sekä kääntää hankalassa asennossa oleva sikiö.

Yleinen käsitys kätilöstä synnytysten hoitajana on vain pieni osa suomalaisen kätilön työnkuvaa.  Kätilön päivitetty ammatillisen osaamisen kuvaus on julkaistu 2014. Kätilön asiantuntijuus on laaja-alaista seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen asiantuntijuutta.  Tähän sisältyvät kliinisen osaamisen osa-alueet ovat

  • Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen
  • Naisen hoito- ja kätilötyö
  • Raskauden aikainen kätilötyö
  • Synnytyksen aikainen kätilötyö
  • Synnytyksen jälkeinen kätilötyö
  • Kätilötyö vastasyntyneen hoidossa

 

 

 

Tämän lisäksi osaamiseen kuuluvat kätilön ammatillinen toiminta sisältäen mm. ammattietiikan ja päätöksentekotaidot, näyttöön perustuva kätilötyön kehittäminen ja johtaminen, vuorovaikutus- ja ohjaustaidot sekä kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvat yleiset kompetenssit.

Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa kätilön asiantuntijuuteen kuuluu myös naistentautien hoitotyön osaaminen. Tämä ei sisälly sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ammattipätevyysdirektiivissä eikä näin ollen myöskään sairaanhoitajatutkinnon opintoihin kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa ei myöskään hyödynnetä kätilöiden ammatillista osaamista perusterveydenhuollossa seksuaaliterveyden edistäjänä ja raskauden seurannassa, joihin juuri kätilökoulutuksen saaneilla on paras asiantuntemus. Muissa Pohjoismaissa raskaana olevalla on oikeus saada kätilön hoitoa ja ohjausta raskauden aikana. Pitäisikö näin olla myös meillä Suomessa?

Kätilökouluttajat  – The Voice of Midwifery

Kätilökouluttajat – The Voice of Midwifery -blogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen opettajien 2019 perustama blogi, jossa äänensä saa kuuluviin kätilötyön opettajat ja muut alan asintuntijat.  Blogissa tartutaan ajankohtaisiin koulutuksen alaa koskeviin aiheisiin ja tuodaan esille näyttöön perustuvaa tietoa kätilötyöstä,  seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja kätilökoulutuksesta.

 

Kirjoittaja

Heli Kondelin on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Ennen opettajauraansa hän on toiminut kätilönä ja osastonhoitajana synnytyssalissa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

 

Lähteet

Direktiivi 2005/36/EY.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta.

Direktiivi 2013/55/EU.  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta.

Laiho, Arja 1991. Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Pienimaa, Anna-Kaisa 2014.  Kätilön ammatillisen osaamisen kuvaus.  Kätilökoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet ja keskeiset sisällöt. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Vainio-Korhonen, Kirsi 2012. Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. WSOY.

kätilökätilökoulutuskätilötutkintosynnytys

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Joulun lapsi syntyy Suomessa
      Joulun lapsi syntyy Suomessa
      18.12.2020
    • Kätilöopettajat Malawissa opettajavaihdossa
      Kätilöopettajat Malawissa opettajavaihdossa
      30.8.2022
    • Raudanpuute – muoti-ilmiökö?
      Raudanpuute – muoti-ilmiökö?
      9.10.2020

    Kätilökouluttajan bloggaajat

    ovat Metropolian kätilötyön opettajia ja asiantuntijoita.

    Uusimmat jutut

    • Sex positive health care – mitä se tarkoittaa ja tarvitaanko sellaista?

      8.3.2023
    • Kuva Pixabay

      PAIKOILLANNE, VALMIIT, HEP!

      30.9.2022
    • Kätilöopettajat Malawissa opettajavaihdossa

      30.8.2022

    Arkisto

    • ▼ 2023 (1)
      • ▼ maaliskuu (1)
        • Sex positive health care - mitä se tarkoittaa ja tarvitaanko sellaista?
    • ► 2022 (3)
      • ► syyskuu (1)
        • PAIKOILLANNE, VALMIIT, HEP!
      • ► elokuu (1)
        • Kätilöopettajat Malawissa opettajavaihdossa
      • ► kesäkuu (1)
        • Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ja huomioiminen
    • ► 2021 (2)
      • ► elokuu (1)
        • Mitä vaihdevuodet tarkoittavat ja miten ne vaikuttavat työhön?
      • ► toukokuu (1)
        • Kätilötyön opetus onnistui etätyöstä huolimatta, vaikka työyhteisöä ja opiskelijoita oli ikävä
    • ► 2020 (4)
      • ► joulukuu (1)
        • Joulun lapsi syntyy Suomessa
      • ► lokakuu (1)
        • Raudanpuute – muoti-ilmiökö?
      • ► elokuu (1)
        • Temperamenttimme tekee meistä erilaisia oppijoina ja työkavereina
      • ► kesäkuu (1)
        • Vyöhyketerapian käyttö koliikkivauvojen hoidossa – vaarallista uskomushoitoa vai koliikkioireiden helpottamista vauvaa kuunnellen?
    • ▼ 2019 (9)
      • ▼ joulukuu (1)
        • SDG, UHC & SRHR eli seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut kaikille!
      • ▼ syyskuu (1)
        • Kätilöt eivät lykkää lapsentekoa – miksi muut lykkäävät?
      • ▼ heinäkuu (1)
        • Synnytysvalmennus - hömppää vai käypää hoitoa?
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Terveyden edistämistä ja aurinkoista vieraanvaraisuutta Livingstonen jalanjäljissä - kokemuksia henkilöstövaihdosta Malawissa
      • ▼ toukokuu (1)
        • Kiihdytyskaistalla vai rauhallisesti matkaten? Kätilöopiskelijan opinnot kulkevat omaa polkuaan
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Kommunikaatiotaitoja ja tiimityöskentelyä simulaatio-opetuksella
      • ▼ maaliskuu (1)
        • Hyvä terveys, parempi seksi!
      • ▼ helmikuu (1)
        • Synnytys sairaalan ulkopuolella – koulutuksella moniammatilliseen yhteistyöhön
      • ▼ tammikuu (1)
        • Kätilökoulutuksesta - Näin syntyy kätilö

    Avainsanat

    ensihoito etäopetus ferritiini graafinen suunnittelu hops introvertti joulu kätilö kätilökoulutus Kätilöopiskelija kätilötutkinto kätilötyö käyttäytyminen klimakterium kohtaaminen koliikki korona lapsiluku liikunta Malawi matkasynnytys menopaussi opettajavaihto opiskelijavaihto raskaudenaikainen anemia raskaus seksi seksuaalisuuden puheeksi ottaminen seksuaalisuus seksuaaliterveys sexual health sote sukupuoli sukupuoli-identiteetti synnytys synnytysten keskittäminen synnytysvalmennus temperamentti terveyden edistäminen tiimityötaidot tukivyö väestö vaihdevuodet vastasyntynyt vauva

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste