Järkevästä ujostelemattomuudesta kätilötyön asiantuntijuuteen
Suomalaisia kätilöitä on koulutettu Tukholmassa jo 1700-luvulla ja Suomessa yli 200 vuotta, vuodesta 1816 alkaen. Kätilökoulutus oli ensimmäinen erityisesti naisille tarkoitettu ammatillinen koulutus Suomi-Ruotsissa. Sairaanhoitajakoulutus alkoi vuonna 1855, terveydenhoitajakoulutus 1924 ja ensihoitajakoulutus 1998.
Hyvän kätilön ominaisuuksia on kuvattu kautta koulutuksen historian kelpoisuusvaatimuksissa koulutukseen pääsylle. Varhaisimmat kuvaukset 1700-luvulta keskittyivät kätilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten ikään, käsien kokoon, vartalon ja raajojen sirouteen sekä nuhteettomaan maineeseen. Näissäkin kuvauksissa on ominaisuuksia, joita nykyajan kätilökin tarvitsee: hyvä käsityskyky, kärsivällisyys, tarpeen tullen päättäväisyys sekä lukutaito itsensä jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi. Yksi jo varhain mainittu ominaisuus on järjellinen vapaamielisyys, järkevä ujostelemattomuus. Sitä tarvittiin erityisesti, kun kätilö kohtasi työssään ongelmia, joissa oma ja yhteiskunnan arvomaailma olivat ristiriidassa asiakkaiden realiteettien kanssa. Ammattikätilöltä vaadittiin jo varhain myös kirjoitustaitoa mm. synnytyspäiväkirjojen pitämiseksi.
Tämän päivän vastavalmistuneella kätilöllä on takanaan neljän ja puolen vuoden ammattikorkeakouluopinnot, jotka sisältävät teoriaopintojen ohella lukuisia viikkoja käytännön harjoittelua terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä sekä sairaanhoidon että kätilötyön alueella.
Kätilön tutkinto
Kätilön tutkinto on kaksoistutkinto. Koulutus sisältää sekä sairaanhoitajan että kätilön tutkinnon. Valmistuessaan kätilö saa sekä sairaanhoitajan että kätilön osaamisen ja ammattipätevyyden.
Koulutus on kansallisten säädösten lisäksi tarkoin EU-direktiivien säätelemää, ja sen on täytettävä sekä sairaanhoitajan että kätilön koulutusta säätelevät direktiivimääräykset. Ammattipätevyysdirektiivissä terveysalan tutkinnoista ainoana kätilökoulutukselle on määritelty myös yksityiskohtaisia määrällisiä vaatimuksia käytännön harjoittelussa yleisten teoreettisen ja käytännön opetuksen sisältövaatimusten lisäksi. Näiden toteutumista seurataan Kätilöopiskelijan harjoittelun työkirjan, ”direktiivikirjan”, avulla.
Vaadittuja määrällisiä käytännön toimia ovat mm.
- 100 raskauden aikaista tutkimusta
- 40 raskauden seuranta ja hoito
- 40 synnytyksen hoito
- 40 riskisynnyttäjän seuranta ja hoito
- 100 lapsivuoteisen naisen hoito
- 100 vastasyntyneen seuranta ja hoito
Opintojensa aikana kätilöopiskelijat harjoittelevat oppilaitoksessa luokkaolosuhteissa tapahtuvien harjoitusten ja simulaatioiden lisäksi sisätautien, kirurgian, mielenterveystyön, lasten ja nuorten hoitotyön yksiköissä sekä kätilötyön kliinisissä harjoitteluissa naisen hoitotyön yksiköissä, äitiysneuvoloissa, riskiraskauksia hoitavissa yksiköissä, synnytyssaleissa sekä lapsivuodeosastoilla.
Mitä koulutetun kätilön tulee osata?
Alkujaan valmistuvan kätilön tuli vannoa kätilön vala, joka oli edellytys ammatin harjoittamisoikeudelle. Vuonna 1926 valan tilalle tuli kätilövakuutus. Nykyisin kätilövala traditiona on säilynyt osana valmistumisjuhlaa, vaikka tänä päivänä sillä ei ole virallista merkitystä ammatin harjoittamisen kannalta. Jo 1700-luvulla valalle tulevan kätilön osaaminen oli määritelty. Hänen tuli tuntea naisruumiin anatomia, synnytyselimet ja lantion luusto, osata auttaa lapsen päätä syntymään oikein, tehdä sisätutkimuksia, huolehtia jälkeisistä sekä kääntää hankalassa asennossa oleva sikiö.
Yleinen käsitys kätilöstä synnytysten hoitajana on vain pieni osa suomalaisen kätilön työnkuvaa. Kätilön päivitetty ammatillisen osaamisen kuvaus on julkaistu 2014. Kätilön asiantuntijuus on laaja-alaista seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen asiantuntijuutta. Tähän sisältyvät kliinisen osaamisen osa-alueet ovat
- Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen
- Naisen hoito- ja kätilötyö
- Raskauden aikainen kätilötyö
- Synnytyksen aikainen kätilötyö
- Synnytyksen jälkeinen kätilötyö
- Kätilötyö vastasyntyneen hoidossa
Tämän lisäksi osaamiseen kuuluvat kätilön ammatillinen toiminta sisältäen mm. ammattietiikan ja päätöksentekotaidot, näyttöön perustuva kätilötyön kehittäminen ja johtaminen, vuorovaikutus- ja ohjaustaidot sekä kaikkiin ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvat yleiset kompetenssit.
Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa kätilön asiantuntijuuteen kuuluu myös naistentautien hoitotyön osaaminen. Tämä ei sisälly sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ammattipätevyysdirektiivissä eikä näin ollen myöskään sairaanhoitajatutkinnon opintoihin kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa ei myöskään hyödynnetä kätilöiden ammatillista osaamista perusterveydenhuollossa seksuaaliterveyden edistäjänä ja raskauden seurannassa, joihin juuri kätilökoulutuksen saaneilla on paras asiantuntemus. Muissa Pohjoismaissa raskaana olevalla on oikeus saada kätilön hoitoa ja ohjausta raskauden aikana. Pitäisikö näin olla myös meillä Suomessa?
Kätilökouluttajat – The Voice of Midwifery
Kätilökouluttajat – The Voice of Midwifery -blogi on Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen opettajien 2019 perustama blogi, jossa äänensä saa kuuluviin kätilötyön opettajat ja muut alan asintuntijat. Blogissa tartutaan ajankohtaisiin koulutuksen alaa koskeviin aiheisiin ja tuodaan esille näyttöön perustuvaa tietoa kätilötyöstä, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja kätilökoulutuksesta.
Kirjoittaja
Heli Kondelin on kätilötyön lehtori ja kätilökoulutuksen tutkintovastaava Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Ennen opettajauraansa hän on toiminut kätilönä ja osastonhoitajana synnytyssalissa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.
Lähteet
Direktiivi 2005/36/EY. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta.
Direktiivi 2013/55/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta.
Laiho, Arja 1991. Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Pienimaa, Anna-Kaisa 2014. Kätilön ammatillisen osaamisen kuvaus. Kätilökoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet ja keskeiset sisällöt. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Vainio-Korhonen, Kirsi 2012. Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. WSOY.
Ei kommentteja