Entäs jos synnytyspaikkana onkin sairaalan piha? Taksin takapenkki? Avustajana bussikuski? Sairaalan vahtimestari?
Helsingin poliisilaitos kertoi alkuvuonna tapahtuneesta yllättävästä perhetapahtumasta bussipysäkillä. Näiden yllättävien perhetapahtumien määrä on viime aikoina ollut nousussa.
Suomessa syntyi vuonna 2017 suunnittelemattomasti 180 lasta sairaalan ulkopuolella, näistä 93 matkalla sairaalaan (ks. taulukko 1). 1Lapselle sairaalan ulkopuoliseensynnytykseen liittyy suurempia riskejäkuin äidille, jos jätetään huomioimatta synnytyskokemuksen merkitys tai vaikkapa synnytyspelkodiagnoosin viime vuosien tuplaantuminen. Perinataalikuolleisuus on lähes viisinkertainen.Vastasyntyneen lämpimänä pitäminen ja muut tarvittavat toimenpiteet ovat haastavia kenttäolosuhteissa. Äidin riskit liittyvät synnytyksen jälkeisvaiheeseen ja verenvuotoihin. Synnytys tulee muille kuin kätilöille hyvin harvoin vastaan, joten koulutuksen ja opetuksen tarve on suuri ensihoidossa.
Taulukko 1. Suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen synnytys 2007-2017
Miten tähän on tultu?
Terveydenhuollossa on tapahtunut ja tapahtuu useita muutoksia, joista merkittävimpiin kuuluvat nk. päivystysasetus ja sote-uudistus.
Päivystysasetus
Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (nk. päivystysasetus) ja sen synnytyksiä koskeva osuus tuli voimaan vuonna 2015. Päivystysasetuksella2 on merkittävä vaikutus synnytyksiin ja äitiyshuollon järjestämiseen. Asetuksen seurauksena synnytykset on keskitetty yhä suurempiin yksiköihin ja pienempiä on jo lakkautettu. Matkat palvelujen saavuttamiseksi pitenevät. (kuva 1) Äitiyspoliklinikoiden ja alueiden neuvoloiden sekä pelastuslaitosten yhteistyölle tulee uusia vaatimuksia.
Sote-uudistus
Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on yhä työn alla.3 Tähänastiset valmistelut ennakoivat huomattavia muutoksia palveluihin, myös äitiyshuoltoon. Suunnitelmien mukaan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista tulee uusille itsehallintoalueille. Tähän muutokseen liittyvät myös KELAn kautta kulkevat matkakorvaukset, jotka synnytysten ja äitiyspoliklinikoiden keskittämisen myötä tulevat lisääntymään.
Muutosten myötä synnytyssairaaloissa on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Esimerkiksi alueensa ensihoidon synnytystehtäviin voi jatkossa lähteä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja Päijät-Hämeen synnytysosastoilta myös kätilö, jos sairaalassa ei juuri silloin tarvita hänen työpanostaan. Ylen tietojen mukaan Päijät-Hämeessä tällaisia tehtäviä on noin 25 vuodessa.
Koulutuksella kohti turvallisempaa tulevaisuutta
Lisäkoulutusta tarvitaan tiedon ja osaamisen kartuttamiseksi sairaalan ulkopuolella tapahtuvan synnytyksen hoidosta. Yhteistyömuotoja tulisi kehittää niin, että parhaimmillaan osaaminen karttuu sekä työelämän toimijoissa että alan opiskelijoissa. Näin voidaan lisätä koulutuksen ja työelämän integraatiota ja työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Synnytys sairaalan ulkopuolella edellyttää toimivaa yhteistyöverkostoa ammattikorkeakoulujen, sairaaloiden ja ensihoitoyritysten kesken osaamisen ja toimintojen kehittämisessä. Yhteistyössä on tarkasteltava työelämän hoitopolkuja äitiyshuollossa ja selvitettävä, millaista toimintaa ja osaamista moniammatillisessa ja monitoimijaisessa matkasyntymän hoidossa tulisi olla. Eräs mahdollisuus on tuottaa moniammatillisesti, simulaatiopedagogiikkaa hyödyntäen, ensihoitajille käytännön taitoja ja kätilöille etäohjausosaamista. Kokemusten jakamisella voidaan parantaa osaamista ja kehittää uusia innovaatioita. Kehitettävät toimintamallit ja työkalut olisivat myöhemmin siirrettävissä myös kuntien/itsehallintoalueiden vastaaviin muihin toimintoihin, myös kansainvälisesti.
Tulevaisuudessa pidentyneet välimatkat synnytyssairaaloihin ennakoivat lisääntyviä matkasynnytyksiä ja tarvetta lisätä ensihoitajien synnytyshoitovalmiuksia sekä synnytyssairaaloiden kätilöiden valmiuksia synnytyksen hoitoon ensihoito-olosuhteissa. Pidemmät etäisyydet lisäävät myös äitiysneuvoloissa työskentelevien erityisosaamisen vaatimuksia, lähinnä kätilötyön osaamista.
Kuva: Janni Koski
Jos tulevaisuuden visio ei ole se, että ostoskeskuksista löytyy defibrillaattorien vierestä hoida-synnytys-missä-vaan –boksi, tai pikakurssien järjestäminen taksi- tai bussikuskille synnyttävien kohtaamisesta, olisiko nyt oikea aika moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen ja koulutukseen?
Kirjoittajat:
Eija Raussi-Lehto ja Janni Koski ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
- Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet – THLhttps://www.thl.fi/tilastot/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.(https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130652)
- Mikä on sote-uudistus? https://alueuudistus.fi/mika-on-sote-uudistus
2 Kommenttia
Kiitos Eija ja Janni kannanotostanne ja innovatiivisesta lähestymistavasta turvallisen matkasynnytyksen hoidon kehittämiseksi.
On valitettavaa, että tähän on tultu. Käsite matkasynnytys alkaa vakiintua ja pidetään itsestään selvyytenä, että synnytys voi tapahtua ja voidaan hoitaa matkalla synnytystä hoitavaan tahoon. Tästä käytännöstä olimme jo päässet Suomessa. Eikö olisi turvallisempaa saada synnyttää kotona jos raskaus on edennyt normaalisti ja tehtyjen obstetristen tutkimusten perusteella
siihen ei olisi estettä? Ambulanssi ei ole oikea paikka synnyttää.
Pirjo Tervo
Valitettavaa tosiaan, että tähän on tultu.
On mielenkiintoista, että matkasynnytys on katsottu turvallisemmaksi kuin ne monet pienet sairaalat, joita on tosiaan lakkautettu viime vuosina päivystysasetuksen vuoksi. Yhtenä perusteluna lakkauttamiselle oli se, että pienissä sairaaloissa henkilökunnan kokemus synnytyksen hoidosta jää liian vähäiseksi, kun synnytyksiä on vähemmän vuositasolla.
En halua väheksyä ensihoitajiemme ammattitaitoa, mutta eikö heilläkin kokemus synnytysten hoitamisesta jää aika vähäiseksi vuositasolla.
Noita pieniä sairaaloita olisi voinut kehittää vielä paremmiksi matalan riskin synnyttäjien synnytyspaikoiksi tai vastaavasti voisimme tosiaan kehittää kotisynnytyskäytänteitä Suomessa.