Kommunikaatiotaitoja ja tiimityöskentelyä simulaatio-opetuksella

Simulaatiokoulutuksilla on totuttu harjoittelemaan kädentaitoja ja saatu loistavia tuloksia oppimisessa. Simulaation edut on ymmärretty myös kommunikaatiotaitoihin ja tiimityöskentelyyn harjaantumisessa. ¹︲² Tiimityöskentelyä on simulaatiokoulutuksen   avulla voitu parantaa ja selkiyttää. ¹ Tiimityöskentelyyn liittyy yksilöiden tekninen tietous ja osaaminen, mutta myös taito tiimityöskentelyyn sekä oleellisen tiedon jakaminen. Tiimityöskentelyssä on epäonnistuttu, jos esimerkiksi potilasta koskeva tärkeä tieto jää jakamatta tiimin kesken. ³

Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen siirtyminen uudelle Myllypuron kampukselle ja sinne tuleva uusi simulaatiokeskus mahdollistaa simulaatio-opetuksen hyödyntämisen yhä paremmin opetuksessa, tutkimus-, kehittämis-, innovaatio-, sekä liiketoiminnassa.

Kommunikaation ja tiimityöskentelyn merkitys terveydenhuollossa

Kommunikointi on oleellinen osa tiimityöskentelyä ⁴, ja sitä pidetään avaimena turvalliseen ja tehokkaaseen hoitotyöhön. Tästä huolimatta kommunikaatio-ongelmat ovat yleisiä terveydenhuollossa ja ne ovat usein syy virheelliseen toimintaan sairaalassa; kriittisissä tilanteissa ne voivat olla jopa henkeä uhkaavia. ⁵

Kommunikaatio on aina sidoksissa vastapuolen tulkintaan ja sen on katsottu muodostuvan kolmesta tekijästä: tiedollisesta, taidollisesta ja affektiivisesta tekijästä. ⁶ Tiimityöskentely määritellään organisaatiolliseksi käyttäytymiseksi, johon kuuluu kaikkia jäseniä yhdistävä, vaikuttava ja tehokas toiminta kohti yhteistä tavoitetta. Tiimityötaidot ovat tekniikoita ja käyttäytymismalleja, joita käyttäen tiimi saa tehtävänsä suoritettua. Tiimin hyvä suoriutuminen on yhteydessä hyvään johtajuuteen. ⁷ Simulaatio-opetus puolestaan määritellään toiminnaksi, joka mallintaa todellista ympäristöä. Sen avulla voidaan harjoitella todellisuutta interaktiivisesti.

Kuva Janni Koski

Puutteet kommunikaatiossa haittaavat tiedonkulkua ja henkilöiden välistä yhteistyötä. Kommunikointiongelmat ovat vaikuttamassa yli puoleen terveydenhuollon haittatapahtumista. Kehittyvästä teknologiasta huolimatta suullinen tiedonkulku on ensisijaista työntekijöiden ja eri tiimien välisessä vuorovaikutuksessa.⁶ Kiireellisissäkin tilanteissa ihmisten on kyettävä yhteistyöhön myös sellaisten ihmisten kanssa, joita he eivät edes välttämättä tunne.⁸

Kun keskitytään kommunikaatioon ja turvalliseen ympäristöön, voidaan parantaa merkittävästi hoidon laatua ja turvallisuutta. Yhteistyöhön kohdistuneen simulaatio-opetuksen on osoitettu olevan merkityksellistä ja lisäävän potilaiden turvallisuutta.²  UK National Health Service ja Healthcare Improvement instituutti (2015) Yhdysvalloissa suosittelevat käyttämään SBAR-menetelmää (situation/tilanne, background/tausta, assessment /arvio ja recommendation/suositus) terveydenhuollossa parantamaan tilanteen ja taustojen selvittelyä sekä nopeaa kommunikaatiota. SBAR-menetelmän on todettu olevan paras tapa saada informaatiota kriittisissä⁵ ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa. ³

Tutkittaessa kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin lääkäreiden ja kätilöiden tiimityöskentelyä ja kommunikaatiotaitoja yliopistollisessa sairaalassa, esiin on noussut simulaatiokoulutuksen positiivinen yhteys ammattilaisten kommunikaatiotaitoihin ja tiimityöskentelyyn. Merkittävää näyttöä on saatu mm. delegoinnin, closed loop -kommunikaation (ts. palautuvan kommunikaation), ennakoinnin, roolien ja johtajuuden sekä rauhallisuuden parantumisesta. Simulaatiokoulutuksen positiivisia yhteyksiä todettiin myös tiimihenkeen, tilannekuvaan ja muuttuviin tilanteisiin sopeutumiseen, toisten kannustamiseen ja kuunteluun, sekä potilaan tietojen antoon liittyen. Simulaatiokoulutus on siis loistava tapa kehittää terveydenhuollossa tapahtuvaa kommunikaatiota ja tiimityöskentelyä kädentaitojen lisäksi.

Simulaatio-opetus tulee olemaan yhä merkittävämmässä roolissa kätilöopinnoissa ja sen tavoitteena onkin kehittää kätilöopiskelijoiden kädentaitojen lisäksi kommunikaatiotaitoja ja tiimityöskentelyä myös eri alojen opiskelijoiden kanssa.

LÄHTEET:

1. Ballangrud, R., Hall-Lord, M., Persenius, M. & Hedelin, B. 2014. Intensive care nurses persception of simulation-based team tarining for building patient safety in intensive care: A descriptive qualitative study. Intensive and Critical Care Nursing 30, 179-187.
2. Paine, L., Rosentein, B., Sexton, J., Kent, I., Holzmueller, C. & Pronovost, P. 2011. Republished paper: assessing and improving safety culture throughout an academic medical centre: a prospective cohort study. Postgraduate medical Journal 8 (1028), 428-435.
3. Andersson, J. & Nelson, K. 2015. Patterns of Communication in High-Fidelity Simulation. Journal of Nursing Education 54 (1), 22-27.
4. MacDougall-Davis, S.R., Kettley, L. & Cook, T.M. 2016: The `go-between` study: a simulation study comparing the `traffic lights`ans SBAR tool as a means of communication between anaestic staff. Anaesthesia 71 (7), 764-772.
5. Kinnunen, M. & Peltomaa, K. 2010. Potilasturvallisuus ensin. Hoitotyönvuosikirja. Edita Prima Oy, Helsinki.
6. Jin, Y. 2015. Effects of team-building on communication and teamwork among nursing students. International Nursing Review 63(1), 33-40.
7. Pearson, E. & McLafferty, I. 2011. The use of simulation as a learning approach to nontechnical skills awareness in final year nurse students. Nurse Education in Practice 11 (6), 399–405.
8. Pronovost, PJ., Berenholtz, SM., Needham, D., Goeschel, C., Thom I. Watson, SR., Holzmueller, CG. Lyon, JS., Lubomski, LH., Thompsen, DA., Needham, D., Welsh, R. Roth, G., Bender, J., Reader, T., Flin, R., Lance, K. & Cuthbertson, BJ. 2006. Non-tecnical skills in the intensive care units. British Journal of anaesthesia 96 (5), 551-559.

Janni Koski  ja Eija Raussi-Lehto ja ovat kätilötyön lehtoreita Metropolia Ammattikorkeakoulussa.