Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla

Avainsana: Sosiaalinen media

YouTube – optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2
20.4.2019
Ilse Skog

Youtube – viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osassa 1/2 kerrotaan YouTubesta korkeakoulussa organisaation, opettajan, asiantuntijan sekä opiskelijan kannalta. Blogissa annetaan myös vinkkejä, miten pääsee alkuun oman YouTube-kanavan perustamisessa. Tässä “YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2” - blogipostauksessa paneudun YouTube-videon optimointiin sekä analytiikkaan. YouTuben optimoinnilla lisätään videon löydettävyyttä verkon hakukoneissa ja analytiikalla voidaan seurata, kuinka paljon ja millaisia käyttäjiä videolla on - sekä videon katsomisaikoja. VIDEON OPTIMOINTI YouTube on maailman toiseksi suosituin sivusto - heti Googlen jälkeen. Hakutulossivustolla videot nousevat usein korkeammalle kuin samasta aiheesta kirjoitetut tekstit (Sorkio 2019). Videoita on paljon, miten saada siis oma video näkyviin? YouTube-videon optimointi auttaa videosisältöjen löydettävyyttä hakukoneilla, kuten Googlella tai itse YouTubella. Oman videon näkyvyyden parantamiseksi videon optimoinnissa tärkeitä ovat 1) otsikko, 2) kuvausteksti, 3) pikkukuva ja tägit. Optimointiin vaikuttavat myös videoiden katseluaikaa lisäävät videoon lisätyt 4) kortit ja 5) päätösruudut. Kuvailen alla tarkemmin näitä elementtejä, käyttäen esimerkkinä tekemääni videota Uudistumassa videoblogiin. 1) Otsikko Videota kuvaileva otsikko on tärkeä, sillä YouTube ei ymmärrä videokuvan perusteella, mistä video kertoo. Otsikon pitää olla lyhyt, ytimekäs ja kiinnostava, jotta katsojat klikkaisivat sitä ja alkaisivat katsomaan videota.             2) Pikkukuva Otsikon lisäksi videon pikkukuvalla (esikatselukuva) on merkitystä siihen, klikataanko video katsottavaksi. Videon pikkukuva on ensivaikutelma, joka tarjoillaan ennen videon katsomista. Videota kuvatessa kannattaa kuvata myös muutamia still-kuvia pikkukuvaa varten. Pikkukuvan pitäisi erottua muista, kun katsoja selaa YouTuben hänelle ehdottomia videoita. Kuvan pitäisi herättää mielenkiintoa videota kohtaan. Hyviä pikkukuvan peruselementtejä ovat selkeästi erottuvat ihmiskasvot ja graafiset elementit, kuten tekstit. 3) Kuvauskenttä ja tägit Kun otsikko ja esikatselukuva ovat kunnossa, seuraavat tärkeät elementit videon optimoinnissa ovat videon kuvauskenttä ja tägit. Kuvauskentällä tarkoitetaan videon alapuolella olevaa lyhyttä videota kuvailevaa tekstiä ja tägeila aihesanoja videon sisällöstä. Kirjoita kuvauskenttään, mistä videossa on kyse. Kirjoita kuvailevaa, ymmärrettävää, sanallisesti rikasta tekstiä. Kuvauskenttään mahtuu myös linkki organisaation verkkosivulle, blogiin ja somekanaviin. Käytä kuvauksessa avainsanoja eli tägejä, joilla on merkitystä, kun videota haetaan hakukoneilla. Yksittäiset sanat eivät enää toimi tägeissä. Kirjoita kokonaisia lauseita ja sanapareja. Käytä myös fraaseja. YouTube on Googlen omistama, joten videoiden optimoiminen Google-hakuun toimii hyvin. Google Trends -palvelun avulla voit katsoa yksittäisten hakusanojen suosion ja yleisyyden. Googlen hakukenttään voit myös kirjoittaa videon sisältöön liittyviä sanoja. Hakutuloksina näkyy sanayhdistelmiä, joita käyttäjät yleensä aiheesta etsivät.   Voit kokeilla myös Googlen Keyword Planneria, joka tarjoaa ehdotuksia suosituista hakusanoista. 4) Kort 4) Kortit YouTubessa kannattaa käyttää kortteja videon päällä. Korttien avulla voit lisätä vuorovaikutteisia viestejä, kuten kyselyjä. Voit myös ohjata kortilla katsojan johonkin tiettyyn URL-osoitteeseen. Kortti näkyy videon oikeassa yläkulmassa huutomerkkinä. Uudistumassa-videoblogissa olen käyttänyt korttia ohjaamaan Uudistumassa-vlogien soittolistassa olevaan toiseen videoon - “Mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?”. 5) Päätösruudut Voit lisätä päätösruutuja YouTubeen ladatun videon viimeisiin 5-20 sekuntiin. YouTuben päätösruuduissa on erilaisia elementtejä videoiden, soittolistojen, kanavien ja sivustojen mainostamiseen sekä kanavan tilaajien houkuttelemiseksi. Kuvan esimerkissä olen käyttänyt kolmea päätösruutua, joissa kehotan tilaamaan Uudistumassa-videoblogikanavan, klikkaamaan Metropolia Ammattikorkeakoulun YouTube-kanavalle sekä katsomaan Uudistumassa videoblogin esittelyvideon. ENSIMMÄISET 48 TUNTIA Kun video on julkaistu, jaa sitä ahkerasti. Ensimmäiset tunnit ovat tärkeitä. YouTube pisteyttää videon näkyvyyttä suhteessa muihin sisältöihin 48 tunnin aikana. (Joni Mussalo Videolle-blogi). Mitä enemmän video kerää klikkejä ensimmäisten tuntien aikana, sitä paremmin se tulee YouTuben suosittelemaksi. MUUTAMA SANA ALGORITMEISTA YouTuben tavoitteena on tehdä rahaa myymällä käyttäjilleen mainoksia. Siksi YouTube suosii käyttäjiä, jotka viettävät palvelussa mahdollisimman paljon aikaa. YouTuben algoritmit seuraavat videoiden yleisöjä: mitä videoita he katsovat mitä he eivät katso kuinka kauan he katsovat videota tykkäävätkö he videosta vai eivät antavatko he huonoa palautetta videosta. Algoritmit suosivat siis videoita, joiden parissa katsojat viihtyvät kauan eli he pysyvät YouTubessa. Kaikista YouTuben sisällön näyttökerroista 70 % tulee YouTuben suosimista sisällöistä. Tämän takia videon optimointi on tärkeää, jotta katsojat löytävät videon. (Mikael Karlin, YouTube-jatkokurssi 2019). YouTube Creators -sivulla on mainio video, joka näyttää, miten algoritmit toimivat. https://youtu.be/hPxnIix5ExI YOUTUBEN ANALYTIIKASTA Videoiden suorituskyvyn suppilossa on kolme mittaria, joita on tärkeää seurata: 1) impressiot, 2) klikkaussuhde (CTR) ja 3) keskimääräinen katsomisaika (AVG). 1) Impressiot kertovat sen, kuinka moni on nähnyt videon YouTubessa. Se ei tarkoita sitä, että joku olisi klikannut videota. Uudistumassa-videoblogissa impressiot eli näyttökerrat on 8 päivän ajalta 79, joista 17,7 % on peräisin YouTuben suosituksista. 2) Klikkaussuhde (CTR) kertoo, kuinka moni videon nähneistä on klikannut sitä. Klikkaussuhteeseen vaikuttavat suoraan videon otsikko ja pikkukuva. Uudistumassa -vlogissa CTR on 22,8,%. Tätä klikkausprosentin muutosta kannattaa seurata ja verrata aiempiin lukuihin - ja pyrkiä parantamaan. Hyvä CTR parantaa videon löydettävyyttä, sillä silloin algoritmi alkaa suosittelemaan videosi näkyvyyttä katsojille. Tärkein mittari on 3) keskimääräinen katsomisaika (AVG). Kun otsikko ja pikkukuva vastaavat katsojalle annettua lupausta videon sisällöstä, niin videota katsotaan, eikä vain klikkauksen jälkeen heti poistuta YouTubesta. Mitä pidempään sen parempi siis. Videon toimiva sisältö ratkaisee, kuinka kauan kanavalla pysytään. Uudistumassa-videoblogissa keskimääräinen katsomisaika on oikein hyvä. Yli puolet on katsonut videon loppuun asti. Keskimääräinen katsomisaika on 55,1 % eli kesto 1,13 minuuttia, joka antaa viitteitä siitä, että video on ollut kiinnostava alusta loppuun asti. LOPPUYHTEENVETO YouTube -videossakin tärkeintä on hyvä, kiinnostava sisältö. Kun sisältö on kunnossa, panosta videon optimointiin (otsikko, pikkukuva, kuvauskenttä, tägit, kortit, päätösruutu). Seuraa videosi analytiikkaa ja tee tarvittaessa korjausliikkeitä seuraavien videoidesi kanssa, jos videoitasi ei katsella. Katselijamääriä tärkeämpää on videoiden katseluaika. Sitten vain rohkeasti tuottamaan sisältöjä videoihin - onnea matkaan! Lähteet: Assi Lindqvist. Videolle blogi.2018. Hero, Hub, Help - YouTuben sisältöstrategia http://blogi.videolle.fi/hero-hub-help-youtuben-sisaltostrategia HurraaKerkko. 2018. Kuukauden Digilluusioa. 3 vinkkiä YouTube-videoiden optimointiin¨ https://hurraakerkko.com/2018/09/30/youtube-videon-optimointi-3-vinkkia/ Mikael Kunnari. Kuulu. 28.2.2018.YouTuben jatkokurssi webinaari Tagit https://www.youtube.com/watch?v=9B1-u4_XvX0 Mussalo Joni. Videolle blogi. 2018. Kasvua YouTubesta - osa 1. YouTuben algoritmin perusolemus http://blogi.videolle.fi/kasvua-youtubesta-osa-1-youtuben-algoritmin-perusolemus Mussalo Joni. Videolle blogi. 2018. Kasvua YouTunesta - osa 2 Selkeydellä katseluaikaan YouTube-videoillesi http://blogi.videolle.fi/selkeys-youtube-videoissa Mussalo Joni. Videolle blogi.2018. Kasvua YouTubesta - osa 3. Kuusi vinkkiä YouTuben näyttökertamäärien kasvattamiseen http://blogi.videolle.fi/youtuben-nayttokertamaarien-kasvattaminen?utm_campaign=Liidien+hankinta+&utm_source=hs_email&utm_medium=email&utm_content=67486264&_hsenc=p2ANqtz-_9v6vTgm_PArbhZzC53WSMAf5hD8DjXkcIBHkXEGxw1UGZC1IZNb8f6bI9robCRjfrGsYg_DFHE6V3KfBSDcJiTObm-w&_hsmi=67486264 Sanomalehtien Liiton uutiset. 2018 Sosiaalisen median laatumielikuva on heikentynyt https://www.sanomalehdet.fi/ajankohtaista/sosiaalisen-median-laatumielikuva-on-heikentynyt/ Sasu Sorkio. Vaikuta videolla. 2019 Suomen digimarkkinointi. 8 vinkkiä YouTube videon optimointiin https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/8-vinkkia-youtube-videon-optimointiin Villanen Joonas. 2019. Asiantuntija tubettaa -webinaari

Lue lisää

Asiantuntija – näin brändäät osaamisesi LinkedInissä
5.3.2019
Ilse Skog

Tulevaisuus on verkostoissa Tärkeimpiä tulevaisuuden työelämätaitoja ovat verkostoitumiskyky, vuorovaikutustaito, yhteistyökyky, kyky tunnistaa ja kehittää omaa osaamista (ks. esim. Ilmarinen 2019). Digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa meidän kaikkien työtä. Työnmurros muuttaa palkkatyötä, eivätkä työpaikat enää ole pysyviä. Pätkätyöstä tulee normityötä. Näistä edellä mainituista syistä verkostot ja oma henkilöbrändi kannattaa pitää kunnossa. Mitä laajemmat verkostot sinulla on, sitä useammat tietävät osaamisestasi. Mihin LinkedIn taipuu? Sosiaalisen median kanava LinkedIn auttaa oman asiantuntijuuden brändäämisessä. Virtuaalisen CV:n ja käyntikortin lisäksi se on ammatillinen verkostoitumissivu. LinkedInissä voit tehdä asiantuntijuuteesi ja osaamisesi tunnetuksi. Voit osallistua keskusteluihin sekä verkostoitua oman alasi asiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi omaa työkenttääni eli korkeakoulumaailmaa tarkastellen: korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden on tärkeää tunnistaa LinkedInin mahdollisuudet. Korkeakouluissa toteutetaan opetustoiminnan lisäksi aktiivista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jonka tekijöinä ovat korkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. LinkedIn mahdollistaa tämän tiedon leviämisen ja samalla sen tekijöiden osaamisen näkyvyyden. Opiskelijalle LinkedIn tarjoaa oivallisen ammatillisen verkostoitumiskanavan, joka kannattaa ottaa käyttöön heti opiskelun alkaessa. Verkostoitumisen kautta opiskelija voi tutustua vaikkapa tulevaan työnantajaan. Työnhaussa LinkedIn on ehdoton kanava, jossa opiskelija voi kertoa osaamisestaan ja kokemuksistaan. Käyntikortit hukkuvat tai niiden tiedot muuttuvat ajan kanssa. LinkedIn sen sijaan on itse itseään päivittävä yhteystietoluettelo. LinkedIn on kasvava ja monipuolinen kanava LinkedInin kävijämäärät kasvavat hurjaa vauhtia - joka sekunti vähintään kaksi käyttäjää liittyy LinkedIniin. Maailmanlaajuisesti LinkedInissä on 610 miljoonaa käyttäjää. Suomessa LinkedInin käyttäjiä on Tom Laineen LinkedIn Megaoppaan 2019 mukaan jo 1,2 miljoonaa. Kun LinkedInin käyttäjämäärä saavutti miljoonan rajan, Suomessa odotettiin suomenkielistä kieliversiota. Viime syksynä kuitenkin tuli tieto, että LinkedIn on nostanut kieliversion rajan 7 miljoonaan käyttäjään. Mutta ihmeiden aika ei ole ohi, sillä tänä vuonna muutamat ovat saaneet LinkedInissä suomenkielisen version testikäyttöön, kuten oheisesta kuvasta voit todeta. Odotankin innolla, milloin suomenkielinen kieliversio saadaan meille kaikille. Englanniksi tai suomeksi - opiskelija ja opettaja jalosta profiilisi kuntoon Asiantuntijabrändin vahvistamiseksi, tsekkaa nämä asiat LinkedIn-tililläsi kuntoon. Panosta profiilikuvaan. Valitse kasvokuva, jossa on neutraali tausta. Kasvot pitää erottua kuvasta. Ensivaikutelman kasvokuvastasi pitää olla ammattimainen. Jos sinulla ei ole erityistä syytä pitää kasvojasi piilossa, klikkaa se asetuksissa julkiseksi. Ensivaikutelmaan vaikuttaa myös kansikuva. Käytä kuvaa, joka ilmentää osaamistasi tai edustamaasi yritystä. Laita profiilin otsikkoon nykytilanteesi ja 3 - 5 avainsanaa, jotka kuvaavat ydinosaamistasi ja ammatillisen kiinnostuksen kohteitasi. Ole löydettävissä - laita heti alkuun yhteystiedot näkyviin kohdassa Summary. Muista pitää profiilisi ajan tasalla Kun profiili on kunnossa, kasvata verkostoasi Keskity omaan erityisosaamiseesi: kirjoita aiheista, jotka tunnet - kirjoita tarinoita ihmiseltä ihmiselle. Vaikka LinkedIn mahdollistaa maksimissaan 1300 merkkiä postausta kohden, pidä tekstisi tiiviinä. LinkedIn suosittelee käyttämään postauksessa enintään 150 merkkiä. Herätä lukijan kiinnostus. Pidä kappaleet lyhyinä, ytimekkäinä ja luettavina. Jos tekemässäsi postauksessa on linkki, lisää se kommenttiin. Linkki päivityksessä heikentää päivityksen tehoa. Lisää päivitykseesi muutama sopiva hashtag, joka liittyy aiheeseen. Tuota ja jaa sisältöä pitkäjänteisesti. Lisää Linkedin-osoitteesi käyntikorttiin, sähköpostin allekirjoitukseen jne. (LinkedIn Megaopas 2019) Muutamia vinkkejä LinkedInisi loppuhiontaan Luo itsellesi uniikki LinkedIn-osoite     Verkostoidu seminaareissa Kehota tapahtumissa ja seminaareissa muita osallistujia avaamaan mobiilinsa Bluetooth-yhteys ja laittamaan siinä Linkedinin ”lähialue-kohta” päälle. Näin näet ihmiset, joilla on ”lähialue” päällä ja voit kutsua heitä verkostoitumaan kanssasi. Mittaa oman tekemisesi vaikuttavuutta LinkedInissä on työkalu, jolla pääset mittaamaan oman tekemisesi vaikuttavuutta: Social Selling Index (SSI). Annika Vähäsen blogi-postauksen ”Social Selling Index (SSI) - sosiaalisen myynnin mittari LinkedInissä” mukaan SSI-indeksi mittaa neljää eri ulottuvuutta: asiantuntijabrändin vahvistamista, oikeiden ihmisten löytämistä, keskusteluihin osallistumista ja ihmissuhteiden rakentamista. Luku muodostuu kaikkien näiden yhteenlasketusta arvosta. Minulla kuvassa luku 65/100. Se on siis muodostunut luvuista 17,65 + 12,62 + 14,52 + 20,2 = 64.99 ~65. Enimmillään luku voi olla 100. Mitä suurempi luku on, sitä vaikuttavampaa on oma tekemisesi LinkedInissä. Social Selling Indexin (SSI) löydät LinkedInin etusivun oikeasta yläkulmasta Work-kohdasta, josta polku jatkuu -> Sales Solutions -> Resources -> Social Selling Index -> Get your Souce Free. "Social Selling Index (SSI) - sosiaalisen myynnin mittari LinkedInissä” -blogissa voit perehtyä tarkemmin, miten itse voit vaikuttaa mittarissa olevien neljän eri osa-alueen lukuihin. Lue myös aiemmin julkaisemani Hiiltä ja timanttia -blogi Asiantuntija somessa – mistä haluaisit, että sinut tunnetaan? Verkostoidutaan LinkedInissä www.linkedin.com/in/ilseskog/ Lähteet: Maisa Holm. TEK Tekniikan akateemiset. 2018. LinkedIn-profiilin kulmakivet kuntoon https://www.tek.fi/fi/blogi/maisa-holm/linkedin-profiilin-kulmakivet-kuntoon Ilmarinen. 2017. Uudistu tai katoa – mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot? https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2017/uudistu-tai-katoa/ SocialMediaToday. 2019. LinkedIn Reaches 610 Million Members, Publishes New eBook on Social Media Management Tips https://www.socialmediatoday.com/news/linkedin-reaches-610-million-members-publishes-new-ebook-on-social-media/547620/ The CMO Guide to LinkedIn. 2019. https://business.linkedin.com/content/dam/me/business/en-us/marketing-solutions/cx/2017/pdfs/cmo-guide-to-linkedin.pdf Vähänen Annika. Kuulu. 2018. Social Selling Index (SSI) – sosiaalisen myynnin mittari LinkedInissä https://www.kuulu.fi/blogi/linkedin-social-selling-index-ssi/

Lue lisää

Asiantuntija somessa – mistä haluaisit, että sinut tunnetaan?
3.12.2018
Ilse Skog

Pinnallista puuhailua sosiaalisen median kanavissa, kissan hännän nostamista, itsekehua? Henkilöbrändäys nostattaa tunteita puolesta ja vastaan. Itse olen puolesta, kun kyseessä on asiantuntijabrändäys eli asiantuntijan brändäytyminen ja viestiminen sosiaalisen median kanavissa. Organisaatioiden työntekijöillä on asiantuntijuutta ja osaamista valtavasti, eikä niitä kannata kätkeä vakan alle. Katleena Kortesuon mukaan: ”Henkilöbrändäyksellä tarkoitetaan ihmisen brändäämistä. Henkilöbrändäyksellä erottaudutaan muista ihmisistä. Se on usein tietoista toimintaa, jonka ansiosta ihmiset näkevät toisen tietyllä tavalla.” Henkilöbrändi ja asiantuntijabrändi tarkoittavat samaa, mutta itse käytän mieluiten asiantuntijabrändiä, kun kyseessä on korkeakoulutettu henkilöstö. Miksi sinun kannattaa rakentaa asiantuntijabrändiäsi? “Kun olet oman alasi tunnettu tekijä, olet kuin Mersu Mossen rinnalla”, toteaa Katleena Kortesuo. Vahva asiantuntijabrändi on oman osaamisen mainoskyltti. Osaamisen näkyväksi tekeminen voi auttaa etenemiseen työuralla, ja se voi avata uusia mahdollisuuksia oman alan asiantuntijoiden verkostoissa. (Kortesuo 2011). Luotettava asiantuntijabrändi edesauttaa, kun haluat tulla paremmin kuulluksi tiimissäsi, ideoitasi arvostetaan ja pääset vaikuttamaan päätöksiin. Vahva asiantuntijabrändi voi avata uusia mahdollisuuksia, lisätä arvostusta ja halua yhteistyöhön. (Hernberg 2013). Kun media etsii asiantuntijoita, näkyvyytesi sosiaalisessa mediassa on etusi tulla löydetyksi. Omalla kohdallani olen huomannut, että kun omaa laajat verkostot ja on läsnä sosiaalisessa mediassa, saa kutsuja tulla kouluttamaan. Ilosta ja innosta puhkuen olenkin päässyt useisiin tilaisuuksiin kertomaan muille esimerkiksi sosiaalisen median ilmiöistä. Takuuvarmaa työpaikkaa ei nykyään ole enää kenelläkään. Siksi ikäviinkin asioihin on hyvä varautua. Verkostoja on myöhäistä alkaa rakentaa vasta silloin, jos irtisanominen osuu omalle kohdalle. Asiantuntijabrändi on siis myös hyvä henkivakuutus ja sosiaalinen media on hyvä rekrytointikanava. Esimerkiksi Tom Laineen LinkedIn tutkimuksen mukaan 31,4 % vastaajista on saanut työtarjouksia, vaikka ei ole itse ollut työnhaussa ja 8,7% tutkimuksen vastaajista on löytänyt LinkedinIstä työpaikan. Toisaalta työkulttuuri on muuttunut. Enää ei ehkä haetakaan koko työuran kattavia työpaikkoja. Niinpä henkilöbrändäys sopii työn murroksessa kuin nenä päähän.   Myös yritys hyötyy henkilöstön asiantuntijabrändäyksestä   Asiantuntijabrändi on uskottavampi kuin yrityksen oma brändi sosiaalisessa mediassa (DeMers 2016). Siksi yritykset toivovat työntekijöitään niin sanotuiksi työntekijälähettiläiksi eli tuomaan yritystä ja omaa asiantuntijuuttaan esiin sosiaalisessa mediassa. Tom Laineen mukaan työntekijälähettiläällä on runsaasti vaikuttavuutta organisaatioiden viestinnässä.· Yksittäinen työntekijä on 3 kertaa uskottavampi viestijä kuin yrityksen johtaja. Yrityksen henkilökunnalla on 10 kertaa laajemmat verkostot kuin mitä yritys pystyy saavuttamaan miltään kanavalta. Yksittäisen työntekijän jakama statuspäivitys saa 8 kertaa enemmän huomiota (näyttöjä, tykkäyksiä, kommentteja), kun postaus tulee yksittäisen työntekijän kautta vs. suoraan yrityksen tililtä.   Asiantuntijabrändiä ei ole ilman verkostoa   Henkilöbrändi luodaan yhdessä verkostojen kanssa. Esimerkiksi Tuija Aalto kehottaa muodostamaan yhteyksiä ja olemaan kanssaihminen sekä kaksisuuntainen. Asiantuntijabrändi rakentuu vuorovaikutuksessa. Myös Johanna Strömsholmin pro gradu tutkimus osoittaa, että henkilöbrändäyksessä ei ole kyse vain yksisuuntaisesta, itsereflektointiin ja itsensä markkinointiin perustuvasta viestinnästä, vaan se tarjoaa rakennusaineita henkilölle oman identiteetin rakentamiseen ja itsensä kehittämiseen. Sidosryhmien näkökulmasta henkilöbrändin on oltava aito, uskottava ja samaistuttava, ja näiden mielikuvien saavuttaminen vaatii aidon lisäarvon tuottamista ja viestintätaitoja. Tule löydetyksi ja uskalla loistaa Ujous pois ja rohkeasti esiin sosiaalisen median näyttämöille. Itsensä brändääminen alkaa pohdinnasta, mistä asioista haluat tulla tunnetuksi, millaisia mielikuvia haluat ihmisten muodostavan itsestäsi. Pohdi tavoitteittasi. Mitä tavoittelet sosiaalisessa mediassa? Kuka on yleisösi? Haluatko lisää tunnettuutta itsellesi asiantuntijana, median huomiota, tunnettuutta uudelle palvelulle, uusia verkostoja? Tavoitteet helpottavat viestintääsi ja sisältöjen tuottamista. Kun someviestintäsi tuottaa tulosta, esimerkiksi tykkäyksiä, jakoja, kommentteja, vaikuttavuutesi kasvaa. Jos siis haluat, että sinut muistetaan tietyistä asioista, voit aloittaa asiantuntijabrändin rakentamisen saman tien. Muista varata aikaa myös sisältöjen tuottamiselle ja keskusteluihin osallistumiselle. Verkostot eivät synny itsestään. PS. Bloggaaminen on hyvä kanava tuoda omaa asiantuntijuutta näkyviin. Lue Elina Ala-Nikkolan blogipostaus Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata? Näin rakennat asiantuntijabrändiäsi Mieti, miksi olet somessa, mitkä ovat tavoitteesi, esim. ”haluan saada kutsuja asiantuntijaverkostoihin, keskustella ajankohtaisista alan kysymyksistä, saada itseni näkyväksi asiantuntijana, saada uusia kontakteja”. Mitkä kanavat tukevat parhaiten tarkoituksiasi? Esim. LinkedIn on ammatillinen verkosto-työnhaku-kanava, Facebook on henkilökohtainen omien yhteisöjen kanava, myös verkostoitumiseen. Twitter on uutiskanava. Anna asiantuntijuutesi näkyä ja kuulua. Ole aito oma itsesi, anna persoonallisuuden näkyä. Valitse oma roolisi somessa: oletko seuraaja, sisältöjen jakaja vai aktiivinen keskustelija.   Kuuntele ja seuraa keskusteluja, osallistu, jaa, tykkää Etsi kiinnostavia seurattavia - kollegoita, alan keskeisiä toimijoita ja vaikuttajia. Seuraa, mitä muut keskustelevat alastasi ja organisaatiostasi. Mitkä ovat teemat? Osallistu keskusteluun ja jaa muiden tuottamia sisältöjä. Hyvä someviestintä on kaksisuuntaista. Älä postaa vain omia viestejäsi, vaan jaa myös muiden tuottamia viestejä, jotka ovat omille seuraajillesi hyödyllisiä. Tue kollegoidesi viestintää tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla. Näin vahvistat sekä omaa että työkaverisi asiantuntijuutta. Lähteet: Aalto,Tuija. 2018. Verkostoissa toimiminen vaatii avoimuutta ja kykyä kuunnella https://www.linkedin.com/pulse/verkostoissa-toimiminen-vaatii-avoimuutta-ja-kyky%C3%A4-kuunnella-aalto/ DeMers, J. 10.7.2016.Why Personal Brands Are Better Than Corporate For Social Media https://www.forbes.com/sites/jaysondemers/2016/07/10/why-personal-brands-are-better-than-corporate-for-social-media/#7f58f45c7877 Hernberg, Kaisa. 2013. Asiantuntija epämukavuusalueella - Kirja sinulle, joka inhoat myymistä. Talentum. Helsinki Kortesuo Katleena. 2011. Tee itsestäsi brändi- Asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa. Jyväskylä: WSOYpro. Laine, Tom. 2018. Onko LinkedInistä oikeasti hyötyä? Tilastot osa 2, https://www.somehow.fi/tilastot-osa-2/ Laine, Tom Henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa –webinaari 14.12.2017, Akavan erityisalat Lehtomaa, Kaisu, 2017. Henkilöbrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa : UPM:n asiantuntijat ja johto työntekijälähettilyyden alkutaipaleella http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130482/Lopputyo_Kaisu_Lehtomaa_24.5.2017_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y Strömsholm, Johanna. 2017 Stakeholder perspective on personal brand value in social media https://johannastromsholmcom.files.wordpress.com/2017/05/stakeholder_perspective_on_personal_brand_value_in_social_media_29-5-2017.pdf

Lue lisää

Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
29.6.2018
Ilse Skog

Podcastien eli kuunneltavien äänitiedostojen suosio on vahvassa kasvussa maailmalla. Podcastien kuuntelu onnistuu työmatkoilla, autolla ajaessa, lenkillä, kuntosalilla ja vaikkapa, pyykkiä silittäessä tai siivotessa. Podcast kulkee mukana taskussa ja äänilähetyksiä voi kuunnella silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Edes nettiyhteyttä ei tarvita, sillä ne voi ladata mobiiliin. Mikä podcasteissa kiehtoo, mihin niiden suosio on menossa ja miten korkeakoulut ja podcastit liittyvät yhteen? Tässä blogissa tarkastelen tarkemmin ilmiötä nimeltä ”podcast”. Podcastin parissa viihdytään pitkään Hyvä sisältö podcastissa tarkoittaa tiedonvälitystä, mutta myös viihdyttävyyttä. Podcastissa ei ole visuaalisia ärsykkeitä, joten sen parissa voi keskittyä ainoastaan kuuntelemiseen. Wecastin teettämän tutkimuksen mukaan kuuntelijat ovat erittäin lojaaleja - lähes 70 % kuuntelee kaikki tai suurimman osan jaksoista, kun kerran aloittaa tietyn podcast-ohjelman seuraamisen. (1) Podcastissa viihdytään tutkitusti muita median kulutusmuotoja pidempään. Esimerkiksi blogiteksiä luetaan noin 10 - 15 sekuntia. Videoita katsellaan noin 4 minuuttia. Podcasteja kuunnellaan noin 25 minuuttia. (2) Nyky-yhteiskunnassa tämä on sisällöntuottajille merkittävä tieto. Kenties pitkäjänteisyys perustuu juuri siihen, että kuluttamisen aikana on mahdollista tehdä muita asioita samaan aikaan. Analytiikka todistaa - podcastilla on potentiaalia The Podcast Consumer 2018 -tutkimuksen (3) mukaan 180 miljoonaa amerikkalaista on kuunnellut podcasteja vuonna 2018 eli 64 prosenttia amerikkalaisista. Ruotsissa jopa 2,2, miljoonaan ruotsalaista (2) kuuntelee podcasteja kuukausittain ruotsalaisen Acast sovelluksen kautta. Suomessa tällaisiin mahtilukemiin ei olla vielä päästy. Tilastokeskuksen (4) tutkimuksen mukaan 25 - 34 -vuotiaista suomalaisista 19 % on kuunnellut puheohjelmia. Suosio kasvanee Suomessakin, kun niiden kuuntelu ja löydettävyys edelleen helpottuvat alustasovellusten kehityksen myötä. Uusia podcasteja syntyy koko ajan lisää. Niistä jokainen löytää omansa kuunneltavaksi ja seurattavaksi. Miltei kaikki suomalaiset podcastit löytyvät kootusti jakso.fi-sivuilta (5) Mihin podcast taipuu opetuksessa ja oppimisessa? Ensimmäiseksi mieleen tulee kieltenopiskelu. Podcastit ovat näppäriä osaamisen täydentämiseen ja sanaston kehittämiseen - missä ja milloin vain. Esimerkiksi englannin opiskeluun podcasteja on alkeis- ja keskitasoisia sekä edistyneiden tasoja. Tässä muutamia englanninkielen opiskeluun oivallisia podcasteja. Voice of America 6 Minute English Podcasts in English The English We Speak Podcastit sopivat mainiosti myös muun kuin kielten opetuksen ja oppimisen tueksi. Opiskelijoilla ei ole aina mahdollisuutta osallistua luennoille. Tiivistetyn ja tallennetun luennon voi kuunnella myöhemmin. Keskittyminen kuunteluun on usein helpompaa, kuin luentovideon katsominen vaikkapa YouTubesta. Luentojen taltioinnin lisäksi podcast mahdollistaa opettajalle monipuolisten oppimateriaalien ja opetusmenetelmien hyödyntämisen. Ja miksipä ei opiskelijoille voisi antaa oppimistehtäväksi oman podcastinkin toteuttamisen osana opintosuoritusta. Podcastit korkeakouluissa Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat hyödyntäneet podcast-mahdollisuutta opetuksessa ja myös oman toimintansa esittelyssä. Tein verkossa olevan informaation avulla kartoitusta siitä, miten korkeakoulut podcasteja hyödyntävät. Savonia ammattikorkeakoulun podcasteissa kerrotaan, mitä eri aloilla tapahtuu ja minkälaisia asioita heidän asiantuntijansa ovat kehittämässä.  Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:lla taas on Luovien alojen podcast, Podcasteissa avataan luovien alojen yksikön toimintaa. Lisäksi podcasteissa kerrotaan, minkälaisia hankkeita Xamk:in luovilla aloilla on menossa. Itä-Suomen yliopisto käyttää biologian perusopintojen opetuksessa podcasteja. Turun yliopistolla on Aamukahvit tutkijan kanssa -podcast-sarja. Lisäksi Turun yliopistolla on kaikille avoimet Professoriluennot-podcastit. Helsingin yliopiston Kielikeskus on aloittanut podcast-sarjan "Kielikeskuskokemuksia." Helsingin yliopistolla on myös muita podcasteja. Löysin myös muutaman esimerkin ulkomaalaisten yliopistojen podcasteista: Göteborgs universitet Södertörns högskola, Stockholm 100 Free Podcasts from the Best Colleges in the World Podcastit Metropoliassa Myös Metropoliassa podcastien mahdollisuuksia hyödynnetään yhä enemmän. Omassa työssäni olen mukana kehittämässä uusia tapoja podcastien mahdollisuuksien hyödyntämiseen korkeakoulussa. Käyttömahdollisuudet ulottuvat kaikille korkeakoulun osa-alueille perusopetuksesta TKI-toimintaan ja muuhun korkeakoulun toimintaan. Listaan joitakin esimerkkejä Metropolian podcasteista. Kevätlukukaudella Metropolia aloitti Digicast-podacst-sarjan. Ensimmäisessä jaksossa digipäällikkö Mari Virtanen kertoo Metropolian vituaalikampuksesta. Toisessa jaksossa Mari Virtanen avaa väitöksensä sisältöä. Väitös todistaa 360 astetta teknologiaa hyödyntävän joka paikan oppimisympäristön parantavan oppimistuloksia ja lisäävän opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Keväällä Milla Åman pohdiskeli Tikissä-blogin podcastissa, miten tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot voivat pelastaa maailman. Kulttuurituotannon CoINNO-hankkeeseen liittyi opintojakso "Kohderyhmälähtöisten podcastien tuottaminen", jonka aikana tehtiin nämä podcastit. Elokuvan ja television tutkinto-ohjelmassa on konseptoitu ja tuotettu opikelijapodcasteina Taajuus-media. ShortDox on radiodokumenttikilpailu, jossa Metropolian opiskelija Iines Korhosen audioruno Seinät voitti Pohjoismaisen Shortdox-kilpailun. Lisäksi syksyllä Metropolian digimentorit ja viestintäpalvelut tuottavat podcasteja eri teemoilla mm. opetuksen tueksi ja neljälle kampukselle siirtyvän Metropolian toimintakulttuurin uudistumiseen. Näin kuuntelet podcasteja Ylen Digitreenit-sivulla on erinomaiset ohjeet podcastien kuunteluun. Kuuntelu- ja tiausvaihtoehdot ovat Suoraan verkkosivun kautta (esim. YleAreena)2) Sovelluksen kautta suoraan puhelimeen (iPhonessa ja iPadissa oma Applen podcast-sovellus, Androidissa mm. Pocket Casts) RSS-feedin kautta Podcast tulee alun perin sanoista iPod ja broadcast. iPod on Applen suunnittelema ja markkinoima musiikkisoitin. iPhonessa on valmiina sovellus podcastien kuunteluun. Android puhelimien ladattavia sovelluksia ovat mm. Overcast ja Pocket Casts. Nyt myös Google nyt julkaissut oman podcast-sovelluksensa. Näillä sovelluksilla podcasteja voi kuunnella helposti ja myös ilman nettiyhteyttä. Podcast-alustoja ovat myös mm. SoundCloud, iTunes ja suomalainen Kieku. Onko podcast hetken ihme vai pysyväksi jäävä käyttökelpoinen viestinnän väline? Se jää nähtäväksi, mutta radion pysyneestä suosiosta päätellen voisin ennustaa, että podcast on tullut jäädäkseen. Lähteet Asennemedia ja Wecast yhdistyvät Suomen johtavaksi monikanavaisen vaikuttajamarkkinoinnin toimistoksi, https://www.wecast.fi/meist-1 Procomin Oma media -brunssi, Korjaamo 23.11.2017, http://procom.fi/wp-content/uploads/2017/11/SannaMammi23112017.pdf The Podcast Consumer 2018 -tutkimus, http://www.edisonresearch.com/infinite-dial-2018/ Podcastit tulevat, oletko valmis?, https://hasancommunications.fi/2017/09/18/podcastit-tulevat-oletko-valmis/ Internetin käyttötavat matkapuhelimella 2017, %-osuus väestöstä, https://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_tau_018_fi.html Löydä suomalaiset podcastit, http://jakso.fi/podcastit Mitä kannattaa kuunnella nyt? | Parhaat suomalaiset ja ulkomaiset podcastit 2018, https://kertojanaani.fi/parhaat-suomalaiset-podcastit-2018/ Artikkelikuva: www.pixabay.com, PourquoiPas, CC0

Lue lisää

Oppilaitos ja työelämä kohtaavat sosiaalisessa mediassa – suuhygienistitutkinto Instagramissa
2.5.2018
vierailija

Metropolian suuhygienistien tutkinto-ohjelmassa haluamme olla aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja tuoda koulutustamme sekä ammattiamme näkyväksi. Metropolia_oralhygiene Instagram-tili on ollut käytössä nyt muutaman kuukauden. Perehdyn tarkemmin siihen, miksi ja miten oppilaitos ja yksittäinen tutkintokoulutus on Instragramissa? Suomalaiset somettavat ahkerasti Instagram on ilmainen kuvien jakopalvelu ja sosiaalinen verkosto. Palvelun avulla käyttäjät voivat jakaa kuvia ja videoita sekä kommentoida ja tykätä toistensa jakamasta sisällöstä. Suomalaisia Instagram-käyttäjiä on noin 1,4 miljoonaa1. Instagramin suosio ja nopea kasvu perustuvat siihen, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvan avulla pystytään välittämään tunnelmia, tunteita, ajatuksia ja ideoita tavalla, johon teksti ei pysty. Instagramista saa tietoa kiinnostavista asioista ja sen avulla voi pysyä ajan tasalla uusista trendeistä ja ilmiöistä3. #metropolia_oralhygiene Aihetunnisteiden eli #hashtagien käyttö on olennainen osa Instagramin käyttöä. #hashtag kerää kaikki saman aihepiirin kuvat yhteen. Niiden avulla voi löytää uusia mielenkiintoisia tilejä ja käyttäjiä. Mitä yritykset ja järjestöt tekevät Instagramissa? Verkossa toimiminen on nykyään arkipäivää. Useat asiakkaat ovat sosiaalisessa mediassa ja selailevat sitä päivittäin. Tietoa etsitään verkosta. Monelle brändille Instagram onkin tehokas markkinointikanava4 . Instagram tarjoaa yrityksille ainutlaatuista lisäarvoa, potentiaalista kuluttajahuomioimista sekä sitoutuneisuutta3. Yritykset kertovat Instagramissa kuvien ja lyhyiden videoiden avulla toiminnastaan ja tuotteistaan sekä esittelevät myös yrityksen työntekijöitä. Instagramin avulla voidaan saavuttaa asiakkaat tehokkaammin ja laajemmin sekä vieläpä ilmaiseksi. Suositun Instagram-käyttäjän ja yrityksen yhteistyö voi auttaa myymään paremmin yrityksen tuotteita ja palveluita. Tämä vaikuttajamarkkinointi on tutkitusti tehokasta Instagramissa1. Instagramissa toimivat kaiken ikäiset yksityishenkilöt, yritykset, kolmannen sektorin toimijat ja julkiset organisaatiot. Instagram kiehtoo ihmisiä ja sovelluksessa vietetäänkin aikaa 2-15 minuuttia kerrallaan useasti päivän aikana.2 Miksi oppilaitoksen kannattaa käyttää Instagramia? Yrityksille ja järjestöille on siis hyötyä sosiaalisesta mediasta. Myös useat oppilaitokset ovat aktiivisia Instagramin käyttäjiä. Miksi ihmeessä? Verkostoitumisen vuoksi. Oppilaitos ja työelämä voivat kohdata Instagramissa. Voimme tavoittaa uusia kumppaneita ja luoda uusia innovatiivisia yhteistyöprojekteja. Työelämäyhteistyön edistämiseksi. Instagram voi toimia opetuksen ja työelämän toimintojen yhdistävänä tekijänä tarjoamalla mahdollisuuden nopeaan tiedon jakamiseen. Voimme kontaktoitua tehokkaammin työelämän kanssa sekä edistää myös yhteistyöyritysten ja -tahojen näkyvyyttä “tägäämällä” eli käyttämällä #hashtageja. Opetuksen ja osaamisen kehittämiseksi. Instagram tarjoaa paljon hyödyllisiä kuvia ja videoita, joita opiskelijat voivat katsoa ja opettajat hyödyntää opetuksessaan. Opettajat voivat ohjata opiskelijoita tutustumaan ajankohtaisiin materiaaleihin. Instagram voi edistää opiskelijan ammatillista kehittymistä. Instagramin avulla voidaan myös markkinoida täydennyskoulutuksia ja asiantuntijoiden osaamista sekä lisätä tutkintojen vetovoimaisuutta. Käytämme suuhygienistitutkinnossa Instagramia, koska haluamme olla aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa kertoa koulutuksestamme ja tapahtumistamme tavoitella uusia yhteistyökumppaneita hyödyntää kuvien ja videoiden antia opetuksessa ja oppimisessa saada näkyvyyttä ammatillemme, tutkinnollemme sekä Metropolialle markkinoida koulutustamme ja saada lisää potentiaalisia hakijoita seurata yhteistyökumppaneidemme toimintaa seurata yhteistyöoppilaitosten sekä muiden oppilaitosten toimintaa olla ajan tasalla viimeisimmistä tapahtumista terveydenhoidon alalla kannustaa opettajia hyödyntämään sosiaalista mediaa opetuksessa kannustaa opiskelijoita seuraamaan hyödyllisiä ammattiin liittyviä tahoja lisätä väestön suunhoidon tietoutta Innostan Sinua käyttämään Instagramia! Työasioista somettaminen on tätä päivää. Voit myös rakentaa itsestäsi brändin, kertoa työstäsi ja osaamisestasi sekä edistää Metropolian näkyvyyttä. Täältä saat sometoimisto Kuulun vinkkejä miten voit aloittaa Instagramin käytön!   Kirjoittaja Johanna Manninen on suun terveydenhoitotyön lehtori ja digimentori Metropoliassa. Terveystieteilijä ja suuhygienisti. Someinnostaja ja digikannustaja. Lue lisää  suuhygienisti (AMK) -koulutuksesta Lähteet: 1 Annalect 2017. Vaikuttajamarkkinointi Instagramissa. Miten tehokasta vaikuttajamarkkinointi on, ja miten kuluttajat suhtautuvat siihen? Verkkodokumentti. <https://www.annalect.fi/research-instagram-influencer-marketing-finland/>. Luettu 16.4.2018. 2 Jumisko, J. 2014. Miten suomalaiset 18–29-vuotiaat käyttävät Instagramia? Laurea ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, AMK-opinnäytetyö. Verkkodokumentti. <http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79465/Jumisko_Jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 16.4.2018. 3 Muurinen, J. 2014. Mikä on Instagram? – Instagram markkinointi yritykselle osa 1. Verkkodokumentti.<http://www.kuulu.fi/blogi/instagram-markkinointi-osa-1/>. Luettu 16.4.2018. 4 Pulkkinen, T. 2016. Miksi yrityksen kannattaa olla Instagramissa? Verkkodokumentti. <http://www.kuulu.fi/blogi/miksi-yrityksen-kannattaa-olla-instagramissa>. Luettu 16.4.2018.

Lue lisää

Opettajasta tubettaja?!
23.4.2018
Mari Virtanen

Sosiaalinen media elää juuri nyt kulta-aikaansa. Snäppi, Insta, Whatsapp, Youtube ja Spotify ovat päivittäin nuorison käytössä. Samaan aikaan perinteisen median, sanomalehtien ja television merkitys näyttäisi olevan laskussa, sosiaalisen median käytön yleistyessä joka vuosi, samalla saavuttaen yhä laajempia ikäryhmiä. Nykynuori (13-29 v) hyödyntää sosiaalisen median palveluita ~15h/vko, Youtubea kanavana heistä käyttää 85% (SoMe ja nuoret 2016). Näiden faktojen valossa herää ajatus, voisiko tämän “ilmiön” potentiaalia hyödyntää myös opetuksen ja koulutuksen puolella. Voiko opettaja viestiä sosiaalisen median kautta, voiko tubettaa? Käytännössä tubettamista voi hyödyntää muiden viestintämuotojen ohella tai tilalla. Yleisimmin videoviestit, opettajan työssä, ovat opiskelijoille suunnattuja ohjeita, tiedotteita, muistutuksia. Arjen aikatauluhaasteissa videon tuottaminen voi viestintämuotona olla helpompaa, nopeampaa, loppukäyttäjälle helppokäyttöistä ja luontevaa. Opiskelijalle Youtube mediana on arkipäivää. Meille, nykypäivän lehtoreille, jotka ovat viettäneet nuoruuttaan viime vuosituhannen puolella, tähän junaan hyppääminen ei ole ihan helppoa. Pitää poistua mukavuusalueelta, se on ihan varmaa. Pitää opetella uutta, sietää keskinkertaisuutta ja keskeneräisyyttä ihan uudella tavalla. Pitää kuvata, editoida, lisätä ääniraitaa. Julkaista, konvertoida, postata. Esiintyä, argumentoida, viestiä. Olla vakuuttava asiantuntija. Ja samaan aikaan asettaa “lopputuote” koko kansan nähtäväksi ja arvioitavaksi, vaikka näissä asioissa ihan amatööri onkin. “Näissä töissä itsekritiikki on syytä jättää rohkeasti taustalle.” Tubettamista aloittaessa on hyvä päättää kenelle haluaa viestiä ja mitä haluaa kertoa. Saman teeman ympärille on helpompi rakentaa laajempi kokonaisuus. Asiasisältöjen ja teeman päättämisen jälkeen pitää ottaa haltuun loputon määrä teknisiä vempaimia, kameroita, mikrofoneja, valoja ja erilaisia sovelluksia kuvaamiseen, editointiin ja julkaisemiseen liittyen. Lisäksi pitää miettiä esiintymistä, viestintää, äänenkäyttöä, puheen rytmittämistä ja tekemistä käytännössä. Teoriassa aiheeseen löytyy runsaasti ohjeistusta, mutta käytännössä noin 100% näistä opitaan kokeilemalla ja monesti myös sen kuuluisan kantapään kautta. 😬 Vinkkejä aloittamiseen: Perusvälineistöllä pääsee pitkälle. Puhelin, mobiililaite ja tietokone riittävät hyvin alkuun. Välineistö väistämättä kasvaa harrastuksen edetessä. Äänen laatu on kriittinen osa videota eli hanki kunnollinen, erillinen, mikrofoni. Varaa tekemiseen aikaa + työskentelyyn rauhallinen tila. Mikään ei häiritse enempää kuin viereisessä huoneessa pelattu pöytälätkä :). Tee videolle käsikirjoitus tai ainakin selkeä suunnitelma, mitä aiot sanoa. Alussa tarvitset enemmän käsikirjoitusta, homman edetessä pärjäät fiilispohjalta. Ole kärsivällinen! On päiviä, jolloin puolen päivän tuhertamisen jälkeen olet tuottanut videon, joka pituus on 1½ min. Toiset päivät ovat parempia.   Tubettamisen aloittaminen on periaatteessa ihan helppoa Et tarvitse mitään erityisosaamista, vaan vahvan tahtotilan, periksiantamattoman luonteen ja AIKAA. Sen jälkeen homma onkin paketoitu ja vie itseään, melkein itsestään, eteenpäin. Tekemisestä tulee mukavaa ja viestinnästä sujuvaa. “Opettajatubettajille” videoiden kuvaamisen suosittelen oppilaitosten tarjoamaa perusvälineistöä, puhelimen tai tabletin kameraa, tietokonetta, soveltuvia ohjelmia ja sovelluksia, pop-up videolabraa (kuvio 1.). Kuvaruutukaappausvideoiden tekemiseen hyvin soveltuvat esim.: Camtasia, Movavi, Screencast-o-matic (tietokoneella käytettäviä) ja RecodIt (mobiili) Editointiin esim. Movie Maker, Camtasia, Movavi (tietokone), iMovie, Adobe Premiere Clip ja Quik (mobiili) Useiden videoiden yhdistämiseen esim. GreenScreen do Ink, jolla voi editoida myös hienot efektit vihreää taustaa vasten kuvattaessa ja Expression Encoder 4 Pro, jolla voi videoihin tehdä hienoja outroja eli “loppusoittoja”. Pikkukuvien tuunaamiseen soveltuu hyvin esim. Monkey Pic. Joskus mukaan tarvitaan vielä konvertointiohjelmaa, jos tiedostomuodot eivät eri sovellusten välillä sujahda sujuvasti yhteen, lisäksi verkkolevyjä, muistitikkuja ja pilvipalveluita tiedostojen siirtelyyn laitteilta toisille. Kuten näette, hyvin yksinkertaista 👍 Kuvio 1. Pop-up videolabra omassa työhuoneessani Oma kanavani, Lehtori Virtanen, (kuvio 2.) on lähtenyt tosissaan liikkeelle viimeisen vuoden aikana (, olen kuitenkin aloittanut jo vuonna 2014). Minulla tarve videoviestintään syntyi ohjevideoiden tuottamisesta korkeakouluopiskelijoille. Opiskelijoille suunnatun sisällön rinnalle alkoi syntyä myös opettajille kohdennettua sisältöä, jolloin kanavani vahvasti profiloitui korkeakoulupedagogiikan kehittämiseen, teknologiaan mielekkääseen soveltamiseen käytännössä, vaikuttavan oppimisen tukemiseen ja suuntautui ammatilliseen viestintään opettajalta opettajalle. Kuvio 2. Lehtori Virtasen suosituimmat lataukset. Kanavani tilaajamäärät ovat viimeisen vuoden aikana nousseet ~2200%, videoita on katsottu ~5400 kertaa. Youtuben suorien kanavatilausten lisäksi videoiden levittämiseen olen hyödyntänyt LinkedIniä ja Facebookia, lisäksi olen esiintynyt lukuisissa tilaisuuksissa ja tehnyt työtä erilaisissa verkostoissa. Niiden kautta viestini ovat tavoittaneet satoja. Koska kanavani sisältö kohdentuu korkeakouluopetuksen parissa työskenteleville ja alalle opiskeleville, olen keskittynyt kuulemaan heidän palautteitaan. Niin pitkään kuin palaute on vahvasti positiivista, videoita katsotaan ja niiden katsomisesta koetaan olevan hyötyä, aion jatkaa. Julkaisen videon joka viikko, tiiviimpi tahti normityön ohessa kuormittaisi liikaa ja vaatisi vapaa-ajan kohtuutonta käyttöä. Ajattelen kanavaa uudenlaisena viestinnän muotona ja vertaan sitä esimerkiksi blogien kirjoittamiseen. Me olemme erilaisia. Niin sisällöntuottamisen kuin median kuluttamisen eri muodoilla on tässä maailmassa paikkansa, joten suosittelen lämpimästi tekemään ja kokeilemaan asioita “peruslaatikoiden” ulkopuolella. Uudet tavat ja toimintamallit voivat kuin vahingossa opettaa paljon, tuoda työhön uudenlaisia ulottuvuuksia ja uudenlaista mielekkyyttä. Työniloa ja uuden oppimisen intoa toivotellen!!   Lähteet: SoMe ja nuoret 2016- kyselytutkimuksen tulokset http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/ Töttöröö Network. 2017. YouTube on nuorten aikuisten arjen tärkein media. https://troot.network/2017/09/youtube-nuorten-aikuisten-arjen-tarkein-media/ Virtanen, M. 2018. Opettajasta tubettaja?! Livetaltiointi tilaisuudesta ITK-konferenssi. 12.-13.4.2018. Hämeenlinna.

Lue lisää

Oppimisen somematka tähtää tulevaisuuden kouluun ja työelämätaitoihin
19.3.2018
Ilse Skog

Pidämme helposti diginatiiveja sometaitureina. Näin ei kuitenkaan aina ole. Nuoret taitavat kyllä somen viihdekäytön ja yhteydenpidon kavereihin. Työelämää varten nuorille pitää opettaa somea. Tätä he myös toivovat oppilaitoksiin SoMe ja nuoret 2016 -kyselytutkimuksen mukaan. Sosiaalinen media mukana tulevaisuuden koulussa ja työssä Harto Pönkän (2017) mukaan tulevaisuuden kouluun liitetään ilmiöpohjaisuus, oppijalähtöisyys, pelillisyys, mobiilioppiminen, etäopetus ja sosiaalinen media, johon monet tulevaisuuden työelämätaidot liittyvät. Keskustelua, verkostoitumista, omaehtoista yhteisöllisyyttä ja ihmisten välistä sosiaalisuutta tullaan arvostamaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Tiedon jakaminen, yhteinen tuottaminen, yhteinen tiedonrakentelu ja keskustelu hyötyvät sosiaalisen median digitaalisista välineistä. Tietoja pitää osata yhdistellä ja arvioida niiden todenperäisyyttä. Sosiaalinen media tuo uusia elementtejä oppimisympäristöön, uusia pedagogisia menetelmiä sekä uusia toimintatapoja osaksi toimintakulttuuria. Koulussa oppijat oppivat tuottamaan yhdessä sisältöjä sosiaalisen median alustoille ja samalla he oppivat jäsentämään omaa ajatteluaan. Sosiaalisen median palvelujen keskiössä ovat yhteisöllisyys ja jakaminen. Some-esimerkkejä Oppija tarvitsee sometaitoja työelämässä. Siksi opettajan tänään ja huomenna pitää tuntea yleisimmät sosiaalisen median palvelut ja toimintatavat ja ottaa niitä käyttöön opetuksessaan. Alla olen luetellut muutamia sosiaalisen median sovelluksia, joita tarvitaan tämän päivän ja tulevaisuuden työelämässä: Yhteisölliseen kirjoittamiseen hyviä  sovelluksia ovat Google Suite for Education, Microsoft O365 Ryhmä- ja keskustelukanavina tuttujen Facebook- ja WhatsApp -ryhmien lisäksi toimivia ovat TodaysMeet, Slack, Yammer. Projektityöskentelyssä kokeilemisen arvoisia ovat Trello ja Todoist. Verkostoitumiseen kannattaa avata Twitter- ja LinkedIn -tilit. Videokeskusteluun ja webinaanreihin ovat Skype, Teams ja Adobe Connect. Virtuaalisia kirjanmerkkejä tarvitsee, kun löytää netistä hyvän sivun, johon haluaa palata myöhemmin. Oma suosikkini on Pocket. Diigo ja Pearltrees myös käteviä. Korkeakoulutuksen visiossa 2030 uudistetaan opetusta ja oppimista Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -julkaisussa todetaan, että digitalisaatio ja avoimuus uudistavat opetusta ja oppimista sekä avaavat uusia vaikuttavuuden kanavia. Vuonna 2030 yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vastuullisia, viisaita ja rohkeita uudistajia. Suomalaisissa korkeakouluissa on maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä, visiossa ennustetaan. Sosiaalisen median taidot ovat osa uudistuvaa opetusta ja oppimista ja ne muokkaavat tulevaisuuden korkeakoulutuksen oppimisympäristöjä. Miten sinä hyödynnät sosiaalista mediaa työssäsi tai opetuksessa? LÄHTEET Open somekirja, sosiaalisen median oppimisympäristöt ja välineet, Harto Pönkä, Docendo Oy, Jyväskylä 2017 Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle

Lue lisää

Viestijän matka Oppijan polulla
21.6.2016
Ilse Skog

Kevään aikana syntyi tämä Hiiltä ja timanttia -blogi, johon oppimistoiminnan eli OIVA-tiimin jäsenet ovat postanneet vuorotellen. Oma roolini  strategisessa tiimissä on ollut viestinnän asiantuntija;  tiimin perustamisvuodesta 2011 lähtien. Tiimissä mukana olemisen ja sen toiminnan seuraamisen myötä  olen saanut ymmärrystä opettajuuteen ja oppimiseen.  Matka on ollut rikas. Nyt matka päättyy. Vilkaisu menneeseen on tässä paikallaan. Yhteistä matkaa viestien Tiimissä olemme lanseeranneet kuuden vuoden aikana mm. pedagogiset linjaukset, Oppijan polku -opetussuunnitelmat, Opettajan oppaan sekä  Yhteiset valinnaiset -opinnot sloganilla ”Oletko sinä tulevaisuuden moniosaaja?” Toimittajan roolissa olen ollut tuottamassa Oivaltavat oppimisympäristöt -mikrokirjan sekä seitsemän Oppijan polulla -ajankohtaisjulkaisua. Toukokuussa ilmestyi viimeinen julkaisu, johon keräsin parhaat palat vuosien varrella OIVAn matkassa. Julkaisuista näkee, mitä kaikkea OIVA-tiimi on saanut aikaan vuosien varrella. Seuraan ja jaan sosiaalisista verkostoista löytämiäni oppimiskeskusteluja mm. Yammerin Oppiminen ja opettaminen -ryhmässä. Sosiaalisessa mediassa on paljon oppimisen ryhmiä. Tässä niistä muutamia. Facebook-ryhmiä: Koulutuskeskiviikko Digiopus - Digitaalisten oppimateriaalien tuotantokoulutus Työelämän uudet oppimisympäristöt Tablet-laitteet opetuksessa Opeverkostot Virtuaalitodellisuus oppimisessa Yhdessä oppiminen Oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt Blogeja ja verkkosivuja Uusi koulutus Positiivinen pedagogiikka Matleenan blogi Opeblogi Opetushallituksen blogi Opisia etsimässä Flipped Learning in Finland Opas: vinkkejä somen hyödyntämiseen Opetuksesta digitaaliseen oppimiseen Viestijän matka jatkuu uutta oppien - ehkä hiukan opettaenkin? Vaikka osallisuuteni ja osaamiseni OIVAn eli oppimistoiminnan tiimin työskentelyyn ei liity pedagogiikan, niin oppimiseen liittyvät asiat kiinnostavat. Olen päässyt itsekin ”opettamaan”  kollegoja ja opiskelijoita sosiaalisen median koukeroihin ja digitaaliseen viestintään.  Digimentorointia toivon voivani jatkaa myös syksyllä lomien jälkeen.

Lue lisää