Siivet kantavat – korkeakoulusta työelämään

8.10.2018
Laura Huhtinen-Hildén

Mikä on korkeakouluopettajan hartain toive? Itse koen onnistumista ja onnellisuutta huomatessani, että työelämään siirtyvät opiskelijat löytävät oman ainutlaatuisuutensa ja ammatillisen polkunsa. Tämä ei kuitenkaan synny itsestään ja tie ammattilaiseksi on täynnä haasteita. Ensimmäinen haaste meille opettajille on se, kuinka luoda oppimiselle sellaisia ympäristöjä, joissa voi turvallisesti haastaa itseään löytämään omat ulottuvuudet ja mahdollisuudet tulevaisuuden työntekijänä ja uudistajana. Monipuoliset oppimisympäristöt kasvualustana Tarjoamme opiskelijoillemme monipuolisia projekteja ja kehittymisen areenoita esimerkiksi työelämäyhteistyön ja hanketoiminnan kautta. Erilaisten kokeilujen, kokemusten ja kehitystyön myötä voi saada kurkistaa sellaisiin ammatillisiin maailmoihin, joita vasta luodaan. Viime keväänä musiikkipedagogiksi Metropoliasta valmistunut Venla Katila kuvasi Metropolian opintojaan 25.5.2018 musiikin tutkinnon valmistujaisjuhlassa näin: Sen lisäksi, että koulussa on ollut hyvä olla ja on päässyt tekemään tosi monipuolisesti hienoja juttuja, yksi merkittävistä asioista koulussa on ollut seurata oman ajattelun muutosta opintojen aikana. Venla osallistui opinnoissaan muun muassa Metropolian Elämäni sävelet- toimintatutkimukseen, jossa kehitettiin luovaa ryhmätoimintaa sosiaalisessa kuntoutuksessa osana valtakunnallista SOSKU-hanketta. Luova ryhmätoiminta sosiaalityön ympäristössä on musiikkipedagogille uusi ammatillinen näkökulma: miten tuoda yhteisöllinen luovuus elämää tukevaksi ja kannattelevaksi osaksi silloin, kun ihminen on keskellä vaikeuksia ja haasteita. Lisäksi Venla oli myös mukana ulkoministeriön kehitysmaaosaston rahoittamassa FINPAL- projektissa kehittämässä keinoja lisätä hyvinvointia taidetoiminnan avulla. Musiikkipedagogisen ammattitaidon soveltaminen perinteistä opetuskenttää laajemmin avaa uusia mahdollisuuksia musiikkitoiminnan hyödyntämiseen. Musiikillisen luovan toiminnan tuominen eri tavoin osaksi ihmisten arkea onkin musiikkipedagogin ammatillista ydintä ja valmistumisensa jälkeen Venla on ehtinyt jo hyödyntää kokemuksiaan ja esimerkiksi kutsunut Raumalla Kaikkia soittamaan! Opintojen aikana tarjottu mahdollisuus osallistua uuden synnyttämiseen tutkimus- ja kehittämishankkeessa antaa mahdollisuuden kurkistaa vasta kehitteillä oleviin maailmoihin ja kehittää samalla ammatillista ajatteluaan. Tätä sovelletaan ammattikorkeakouluissa monilla aloilla (ks. esim. Kelo ym.) ja opiskelijat ovat kokeneet tällaisissa oppimisympäristöissä oppimisen antoisana (ks. Uutinen 2011). Yhteyden rakentaminen omaan ajatteluun Taitojen ja tietojen karttumisen rinnalla on tärkeää saada yhteys omaan ammatilliseen ajatteluun: kuka olen tulevaisuuden työntekijänä ja miten haluan omaa alaani kehittää? Mielestäni oman toimijuuden vahvistuminen onkin keskeinen korkeakouluopintojen tavoite. Opiskelijan suurin haaste tänä päivänä on rakentaa reflektoiva suhde tietoon, informaatioon ja kokemuksiin. Ärsyketulva on valtava, tahti elämässä nopea ja kuitenkin kypsyminen ja ajattelun kehittyminen vaativat aikaa ja tilaa. Koulutuksessa onkin saatava sellaisia kannattelevia kokemuksia, joita pohtimalla teoreettinen tieto voi liittyä käytännöllisen ja kokemuksellisen tiedon yhteyteen (Huhtinen-Hildén 2012, 134-135). Tämä vaatii oppimisympäristöltä kokonaisvaltaisuutta, jossa oppija voi olla läsnä kaikkine tunteineen ja oppiminen asettuu osaksi elämää: -- on aina voinut tulla sellaisena kuin on ja sellaisella fiiliksellä kun sillä hetkellä sattuu olemaan. Tarpeen tullen on opiskelukavereilta ja opettajilta saanut niin kannustusta, innostusta, tukea kuin lohdutustakin -aina kulloisenkin tarpeen mukaan. (Venla Katilan puheenvuoro 25.5.2018). Yhteisöllinen ja dialoginen oppiminen vahvistavat opiskelijan toimijuutta. Myös Venla kuvasi tätä puheessaan: “Oivalluksen kautta syntyvää oppimista on mahdollistanut mielestäni ehdottomasti keskusteleva opetustapa. Muistan jo ensimmäisenä opiskeluvuonna olleeni vaikuttunut siitä vertaisoppimisesta, mitä sai kokea rennoilla luentotunneilla, joissa yhdessä pohdittiin asioita keskustelemalla.”(Venla Katilan puheenvuoro 25.5.2018). Lentoon lähtö Turvallisen ja merkityksellisen oppimisen lisäksi korkeakouluopetuksen haasteena on myös se, miten tukea sellaisten valmiuksien rakentumista, joilla ihminen selviää epävarmuuden, muutoksen ja itsensä kanssa elämän tuulissa ja kokee, että kaikesta huolimatta siivet kantavat. Venla pohti puheenvuorossaan sitä, miltä tuntuu epävarmuus uuden edessä. Työelämään siirtyminen tutusta opiskelijayhteisöstä vaatii rohkeutta ja kykyä neuvotella epävarmuuden tunteen kanssa. Venlan sanoin ”Turvallisesta rutiinista luopumisen lisäksi tuntuu haikealta hyvästellä yhteisö, johon on opintojen aikana kuulunut.” Miten voimme valmistaa opiskelijoita tähän? Itse toivon voivani kehittää edelleen alumnitoimintaa: onnistunut takaisinkytkentä rikastaisi varmasti koko ammatillisen yhteisön oppimista ja vuorovaikutusta. Toimin lehtorina ja pääainevastaavana varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön koulutuksessa, jossa teemme tänä syksynä tilaa kohtaamiselle: järjestämme alumneille ja opiskelijoille yhteisen seminaaripäivän. Odotan innolla myös tätä vuoropuhelua ja ammatillista jakamista eri kohdissa ammatillista polkuaan olevien musiikkipedagogien kesken. Kun poikaset lähtevät pesästä, emojen ei auta kuin luottaa siihen, että kyllä ne siivet kantavat ja istua pesän reunalla ihailemassa tuoreiden siipien kantokykyä. Onneksi Venlan puhe juuri valmistumisen kynnyksellä lohduttaa emon huolta: “Vuorossa on iso elämänmuutos, mutta uskon että olemme saaneet koulusta hyviä eväitä sen vastaanottamiseen. Nyt meillä on ammatti. Olemme jonkun alan asiantuntijoita, ja meillä on valmiuksia mennä elämässä eteenpäin. Toki uskon, että koulu on antanut vain pintaraapaisun siitä, mitä kaikkea esimerkiksi työelämä voi olla, mutta koenkin saaneeni koulusta sen tärkeimmän: mielenkiinnon kehittää omaa ammatillisuuttani ja innon asettua uuden äärelle oivallusten kautta.” Koulutus ei tee valmiiksi, mutta jos se pystyy ruokkimaan alan kehittämiseen liittyvää uteliaisuutta ja tukemaan jatkuvaa, oivaltavaa ammatillista oppimista, on koulutus hyvällä tiellä. Saamme opettajina ja kouluttajina jatkuvasti todistaa Metropoliasta eri aloilta valmistuneiden upeita kaaria ammatillisella taivaalla, satunnaisia uskaliaitakin syöksyjä ja ihailla ainutlaatuisten ja erilaisten siipiparien kantokykyä. Millaisia kuvioita Sinä ihailet taivaalla omasta ammatillisesta ikkunastasi? Kirjoittaja: Laura Huhtinen-Hildén (FT, MuM, musiikkiterapeutti, työnohjaaja) toimii pääainevastaavana, tutkijana, musiikkikasvatuksen lehtorina ja yhteisömuusikkokoulutuksen vastuulehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lainaukset ja lähteet: Lainaukset Venla Katilan puheenvuorosta ’ Valmistuvan opiskelijan puhe’ 25.5.2018 Musiikin tutkinnon valmistujaisjuhlassa julkaistu hänen luvallaan Huhtinen-Hildén, L. (2012) Kohti sensitiivistä musiikin opettamista. Ammattitaidon ja opettajuuden rakentumisen polkuja. Jyväskylä studies in humanities 180. Jyväskylän yliopisto. Kelo, M., Haapasalmi, P., Luukkanen, M. & Saloheimo, T. (2012). Kohti työelämäläheistä oppimista. Työelämäyhteistyön kehittämishaasteet terveys - ja hoitoalalla. AATOS-artikkelit 2012 (4) Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavana muodossa: https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/AATOS_4-12_Kohti_tyoelamalah_.pdf Haettu 20.11.2018 Uutinen, L. (2011). TKI-toiminnan palveltava oppimista. UAS Journal 2011 (1). Saatavana muodossa: https://uasjournal.fi/puheenvuoro/tki-toiminnan-palveltava-oppimista/ . Haettu 20.11.2018      

Metropolian uudistuvat kampukset luovat yhdessä tekemisen kulttuuria

1.10.2018
Minna Kaihovirta-Rapo

“Suomi tarvitsee enemmän korkeakoulutettuja osaajia ja uudenlaista osaamista. Tarvitsemme yhdessä tekemisen kulttuuria ja siitä kumpuavaa osaamisen edelläkävijyyttä.” Näin maalaillaan Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 visiossa Suomen menestymisen strategiaa. Lokakuussa 2017 julkistettua visiota jatkotyöstetään vuoden 2018 ajan teemaryhmissä, joista yksi keskittyy pohtimaan hyvinvoivia korkeakouluyhteisöjä. Visio 2030 ohjaa myös Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaa ja sen suunnittelua. Tässä blogissa pureudutaan siihen, mitä vision taakse piiloutuva aito toiminta eli kehittämistyö konkreettisesti korkeakoulussa tarkoittaa. Metropolia on ollut oivallinen paikka kehittämiselle, sillä koulun toiminta on aiemmin sijoittunut liki 20:lle kampukselle ympäri pääkaupunkiseutua. Lähivuosina toiminta keskittyy neljälle monialaiselle kampukselle. Muutos on tarjonnut ainutkertaisen mahdollisuuden luoda ja vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja hyvinvoivaa korkeakouluyhteisöä. Kampuskahvit kohtauttavat Kun fyysinen etäisyys kutistuu, mahdollistuu moni asia. Uusilla kampuksilla sovittiin ajankohta yhteisille kampuskahveille. Kampuskupposet nautitaan kerran kuussa ja mukaan kutsutaan koko kampuksen väki - mitään kuppikuntia ei siis ole luvassa. Kahvihetkeen kutsuvat kampuksen toimijat vuorotellen. Kutsuvuoro kiertää, jolloin jokainen saa jättää oman jälkensä hetken sisältöön. Pääpaino on kohtaamisissa, odotetuissa ja odottamattomissa. Aktiivisuustunti avuksi jaksamiseen Toinen neljän kampuksen mahdollistama uudenlainen yhteisöllisyyden muoto on aktiivisuustunti. Jokaisella kampuksella on kerran viikossa tarjolla tunti ohjattua liikuntaa. Tunnille voivat osallistua kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet - henkilöstö ja opiskelijat. Sisältö ottaa huomioon erilaiset liikkujat, puoli tuntia on vauhdikkaampaa, hien pintaan nostavaa, toinen puolikas puolestaan rauhallisempaa. Innokas liikkuja yhdistää näistä tehokkaan tunnin, kiireisempi voi valita vain itselleen paremmin sopivan puolikkaan. Toive nousi henkilöstöltä ja opiskelijoilta, käytännön toteutuksesta vastaa Zone liikuntapalvelut. Aktiivisuustuntia pilotoidaan syksyn 2018 ajan ja konseptia kehitetään edelleen kokemusten perusteella. Monien mahdollisuuksien tilat Arjen työssä yhteisöllisyyttä tukevat ja edesauttavat uudet tilaratkaisut. Monipaikkaisessa työympäristössä jokainen saa olla juuri niin sosiaalinen kuin sen hetkinen työtilanne ja mieliala sallivat. Yhdessä tekemiseen, kehittämiseen ja työskentelyyn löytyy kaikilta kampuksilta monenlaisia tiloja. Osan voi varata etukäteen, osassa voi yhteistyötä tehdä työskentelyn lomassa. Monimuotoiset aulojen ja käytävien istuinryhmät tarjoavat uudentyyppistä avointa tilaa oppimiseen ja kohtaamiseen. Niihin voi sopia vaikkapa opinnäytetyön ohjaustapaamisen. Taukotilojakin löytyy - niihin mahtuu ääntä, tarinoita ja naurua työnteon vastapainoksi. Me kaikki tarvitsemme välillä omaa aikaa ja rauhaa keskittyä. On hyvä antaa itselleen lupa olla yksin, omien ajatusten kanssa. Myös tähän uudistuvien kampusten tilat tarjoavat mahdollisuuden. Eri vyöhykkeille sijoitetut visuaaliset julisteet auttavat hahmottamaan, minkä tyyppisessä tilassa kulloinkin ollaan. Yhteisöosaamista on myös se, että huomaa vinkata keskittymisen tilassa juttelevalle kollegalle keskusteluun paremmin sopivan paikan. Yhteistyö on avain muutokseen Muutos ei tapahdu itsestään. Uudistuminen on nostettu Metropolian strategian yhdeksi painopistealueeksi. Kehityspäällikkönä pääsen keskittymään toimintakulttuurin uudistamiseen ja edistämiseen lukuisilla foorumeilla. Aitoa yhdessä tekemistä haetaan jokaiselle kampukselle perustetuista kampusryhmistä, joissa kampuksen ajankohtaisia ja tulevia asioita pohditaan monialaisella joukolla, henkilöstö ja opiskelijat yhdessä. Laajemmalti henkilöstöä on muutoksessa tuettu ja osallistettu verkkokyselyin, työpajoin ja pop-up tapahtumin. Kahvihetket, aktiivisuustunnit ja jopa vyöhykkeiden toimintaa ohjaavat julisteet on kaikki ideoitu henkilöstön toiveiden ja ehdotusten pohjalta. Muutosta voit seurata Uudistumassa videoblogista ja Neljälle Kampukselle blogista. Eteenpäin kampus kerrallaan Pitkäjänteisen valmistelutyön jälkeen on ollut ilo huomata, miten uusien tilojen konkreettinen näkeminen ja kokeminen innostavat metropolialaisia. Ensimmäisenä valmistunut Arabian kampus kertoo jo monenlaisia tarinoita kohtaamisista. Myyrmäen kampuksella uudet tilat avautuvat olemassa olevien viereen vaiheittain ja hiljalleen toiminta leviää myös uuteen c-siipeen. Työpisteiden hakeminen haastaa oppimaan uusia työnteon tapoja, mutta tutustuttaa samalla uusiin ihmisiin. Leppävaaran kampuksella muutosta pohjustetaan jo suunnittelemalla askelia perinteisistä ”koppitoimistoista” luopumiseen - toivon mukaan uutta on koettavissa heti vuoden 2019 alkaessa. Vuodenvaihteeseen ajoittuu myös odotettu Myllypuron kampuksen ensimmäisen vaiheen valmistuminen. Vaikka kampus muodostuu neljästä tornista, on yhteisöllisyys Myllypurossakin kantava teema. Tornit yhdistyvät toisiinsa eri kerroksissa lasisin silloin, joilta on suora näköyhteys sekä oman yhteisön jäseniin että Metropoliaa ympäröivään yhteisöön. Hiljalleen ovet avautuvat kampuksilla lähistön asukkaille ja yrityksille laajemminkin. Sitä kautta Metropolian oma yhteisö toivottavasti nivoutuu aiempaa tiiviimmin ympäristön yhteisöiden mosaiikkiin ja pääsemme kokemaan, miten yhdessä olemme enemmän. Kirjoittaja: Minna Kaihovirta-Rapo on Metropolian toimintakulttuurin uudistumista edistävä kehityspäällikkö, joka näkee asioissa mahdollisuuksia ja keskittyy ratkaisujen löytämiseen. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja viestinnän erilaiset ilmiöt kiehtovat häntä. Oivalluksista on syntynyt myös kirja, Tehoa työelämän viestintään. Musiikin hän nauttii mieluiten livenä ja kirjat paperiversioina. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030

Digitaalinen muistikirja – konttori taskussa

24.9.2018
Petri Silmälä

Kynän ja post-it-lapun voimakaksikko alkaa vähitellen siirtyä tietotyöläisen työpöydältä historian lehdille. Säihkyvät ideat ja muut aivomyrskyjen hedelmät tallennetaan nykyisin digitaalisiin muistikirjoihin. Niihin kykenee varastoimaan myös työssä tarvittavia WWW-sivuja tai niiden osia. Palvelut sopivat myös erilaisten to-do-luetteloiden tekoon ja järjestämiseen. Arkistotutkijat puolestaan tallentavat muistikirjoihin tekstimuotoisia dokumentteja, jotka on kuvattu dokumenttikameralla. Mobiilisovellusten ansiosta konttori liikkuu kätevästi taskussa tai käsilaukussa, ja esimerkiksi seuraavan päivän luentorungon voi sanella muistikirjaan vaikkapa bussimatkalla kotiin. Digitaalisia muistikirjoja on saatavana eri alustoille kuten Windows, macOS, Android, iOS, Windows Phone ja web. Välineistä kukin tarjoaa hieman toisistaan poikkeavia palveluja, vaikka teknisesti ne toimivat lähes yhdenmukaisesti: käyttäjä siirtää omalta koneeltaan tekstiä, kuvia, videoita tai ääntä muistivihkosovelluksen omistavan yhtiön palvelimelle, joka sijaitsee lähes aina ulkomailla. Rahanarvoista tai arkaluonteista aineistoa ei näihin pilvipalveluihin kannata tallentaa, koska vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut pystyvät tiirikoimaan niistä ukset levälleen. Microsoft Onenote - tehokäyttäjän työkalu Digitaalisten muistivihkojen pioneerina pidetään Onenotea, jonka Microsoft avasi jo vuonna 2002. Se on lisätty opetusalalla käytettävään Office 365 Education -sovelluskokoelmaan, joten sitä pystyvät käyttämään omilla oppilaitostunnuksillaan henkilökunnan jäsenet, opiskelijat tai kummatkin käyttäjäryhmät niissä organisaatioissa, jotka ovat Education-paketin tilanneet. Onenote keskustelee hyvin Microsoftin laajaan tuoteperheeseen kuuluvien muiden sovellusten kera. Väline istuu mainiosti myös ideoiden järjestelemiseen ja projektinhallintaan. Tehokäyttäjän arvostamista ominaisuuksistaan huolimatta Onenote ei ole ehkä täysin pystynyt realisoimaan alun perin hankkimaansa johtoasemaa. Useat käyttäjät kun pitävät Microsoftin muistikirjaa jossakin määrin mutkikkaana ja käyttöliittymää hienokseltaan jäykkäniskaisena. Ketterä ja minimalistinen Google Keep Kilpailija Google uudisti Keep-nimistä virtuaalisten post-it-lappujen välivarastoaan vuoden 2017 alussa.  Muistikirjan seurustelua Googlen Docs-tekstinkäsitelyohjelman kanssa parannettiin oleellisesti.  Jos Keepiin sijoittaa esimerkiksi julkaisun aihioita junamatkalla työstä kotiin, pystyy ne matkan jälkeen valuttamaan vaivattomasti Docsiin.  Virkistynyt Keep liitettiin viimein myös oppilaitosten käyttämään G Suite for Education -sovelluskokoelmaan. Niinpä sitä pystyy käyttämään omilla oppilaitostunnuksillaan samoin ehdoin kuin Microsoftin Onenotea. Keep nauttii pedagogien suosiota keveytensä, ketteryytensä ja helppokäyttöisyytensä ansiosta. Muistilappujen säilömisessä, järjestämisessä ja jakamisessa välinettä pidetään suvereenina. Erityistä suitsutusta on saanut toiminnallisuus, joka poimii kuvasta tekstin ja tallentaa sanat Googlen Docsiin. Evernoten erityiset edut Itsenäisten muistikirjasovellusten uranuurtajiin kuuluu Evernote, joka avattiin Kalifornian Redwood Cityssä jo vuonna 2008.  Sovellukselle kertyi uskollinen kannattajakunta pian perustamisen jälkeen, vaikka yleisesti sen lumo on jossakin määrin haalistunut 2010-luvun jälkipuoliskolla Microsoftin ja Googlen riennettyä paaluttamaan markkinoita. Evernoten erityisiin ominaisuuksiin kuuluu dokumenttikamera, jolla pystyy kuvaamaan paperimuotoisia sisältöjä. Selaimeen liitettävällä kätevällä Clipper-lisäosalla tallennetaan verkkosivuja muistikirjaan.  Evernoten asemat kilpakentällä kohenivat kesäkuussa 2018, jolloin yhtiö aloitti yhteistyön Microsoftin kanssa. Niinpä Evernoteen tallennettuja aineistoja pystyy jakamaan, merkitsemään, muokkaamaan ja etsimään uudessa Teams-ohjelmassa. Evernoten perusversio on ilmainen, joten se sopii satunnaiselle tallentajalle, kun taas tehokäyttäjä joutuu varsin pian harkitsemaan yhtiön kassakonetta kilauttavan täysversion hankkimista. Tulokkaat valmiina mylläämään pelikenttää Digitaalisten muistikirjojen pelikentälle ilmestyy säännöllisin väliajoin uusia ottelijoita. Bostonilaisella bussipysäkillä alkunsa saanut pilvitallennuspalvelu Dropbox avasi Paper-sovelluksensa vuonna 2017.  Vaikka se on nopea ja Googlen välineiden tapaan keskittyy oleelliseen, etsii se vielä itseään ja käyttäjiään. Useat tarkkailijat ovat huomauttaneet, että Paper ei tarjoa juuri lisäarvoa ilmeiseen esikuvaansa Google Docsiin nähden. Alan tulokkaisiin kuuluu myös vuonna 2016 Irlannin tasavallassa perustettu Bear, joka on kerännyt minimalistisuutensa ansiosta myötäsukaisia arvioita kriitikoilta. Apple-yhtiön käyttöjärjestelmillä (iOS, macOS) toimivan muistikirjaohjelman perusversio on perinteiseen tapaan ilmainen. Pro-painoksesta yhtiö karhuaa kuukausimaksun, joka vaihtelee tilattujen palvelujen laajuudesta riippuen puolentoista ja kolmentoista euron välillä. Oman kiinnostavan lisänsä muistikirjojen valikoimaan tuo vuoden 2016 lopulla Australian Melbournessa julkaistu Milenote, jonka toimintaperiaate poikkeaa ratkaisevasti muista: se nimittäin järjestää muistilaput visuaalisesti, kun taas muut luottavat perinteisestä tietotekniikasta tuttuun abstraktiin hakemistorakenteeseen. Digitaalisten muistikirjojen käyttökohteita WWW-sivujen tallennus omien muistilappujen sekä kuva- ja äänitiedostojen säilöminen ja järjestäminen idea-aihioiden tallennus ja järjesteleminen dokumenttikamera luentorungon tallennus to-do-listat ostoslistan teko   Valitse oikea sovellus Jos käytät Microsoftin muita sovelluksia kuten Teams -> Microsoft Onenote Jos haluat saada lukuisat pienet muistilaput järjestykseen -> Google Keep Jos tutkit paperimuotoisia dokumentteja -> Evernote Jos hahmotat maailmaa visuaalisesti -> Milenote Jos käytät Applen tuotteita -> Bear   Kirjallisuutta The 10 Best Note-Taking Apps for Your Personal and Professional Life (EN, 2018) Evernote, OneNote, and Beyond: The 14 Best Note-Taking Apps (EN, 2017) Videoita Onenote 2016 vs. Evernote - What’s the Difference (webinar, EN, 2018) Microsoft Onenote - 2018 Detailed Tutorial (EN, 2018) Google Keep vs. Evernote (EN, 2017) Lisää aihepiiristä – More about the subject Googlen ja Microsoftin pilvipalvelut Metropoliassa (FI) Cloud applications of Google and Microsoft used in Metropolia (EN) Verkon uusi toimintaympäristö – New Online Tools (FI & EN) Digiuutiset – Digi News (FI & EN), Faceblog (FI), Digi 2017 (FI) Kirjoittaja: Petri Silmälä työskentelee Metropolian tietohallintopalveluissa tiedonhallinta- ja järjestelmäpalveluiden tiimissä. Hänen toimialueeseensa kuuluu verkon uusi toimintaympäristö, joka tarkoittaa muun muassa selainpohjaisia pilvipalveluja, mobiilipalveluja  ja sosiaalista mediaa. Hän on kiinnostunut muun muassa digitaalisista tiedonhallintasovelluksista, oppimisteknologian uusista suuntauksista, tekoälyn etiikasta ja median toiminnasta sähköisessä ympäristössä. Artikkelikuva: TeroVesalainen, www.pixabay.com, CC0, linkki >>