Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla Tilaa RSS-syöte

Mitä jokaisen on hyvä tietää ammattikorkeakoulujen rahoituksesta
20.11.2023
Katariina Rönnqvist & Olli Pöyry

Tiedämme, että korkeakoulut toimivat verovaroin. Mutta kuinka moni meistä ymmärtää, mitä se käytännössä merkitsee? Mitä perusrahoituksella, ulkoisella rahoituksella ja korkeakoulujen liiketoiminnalla tarkoitetaan? Millainen merkitys esimerkiksi ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuilla on korkeakoulujen taloudelle? Ymmärtämistä hankaloittaa jo pelkästään yhdenmukaisten käsitteiden puute. Kerromme tässä blogissa, miten ammattikorkeakoulut rahoittavat toimintaansa, ja mitä jokaisen olisi hyvä asiasta tietää. Haastamme sinut lukiessasi miettimään, millä keinoilla voit itse vaikuttaa ammattikorkeakoulun taloudelliseen menestykseen. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus tulee valtion kassasta Eduskunta päättää vuosittain ammattikorkeakouluille kohdennettavan perusrahoituksen määrän. Vuonna 2023 se oli 954 miljoonaa euroa. Perusrahoitus jaetaan ammattikorkeakouluille rahoitusmallin perusteella, joka on jaettu kolmeen osaan: koulutus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta eli TKI sekä ammattikorkeakoulun strategiaan liittyvä osa. (Ks. kuvio 1.) Rahoitusosuudet lasketaan kolmen edellisen vuoden tulosten keskiarvolla. Esimerkiksi vuoden 2024 rahoituksessa huomioidaan vuosien 2020–2022 tulokset. Ammattikorkeakoulujen nykyinen rahoitusmalli on vahvasti tulosperusteinen. Ammattikorkeakoulut voivatkin omalla toiminnallaan vaikuttaa saamansa perusrahoituksen määrään. Korkeakoulut saavat siis valtiolta tiettyjen kriteerien ja toimintansa tulosten perusteella tukun rahaa, jonka sisäisestä kohdentamisesta ne päättävät itse. Nykyinen rahoitusmalli on voimassa vuoden 2024 loppuun, ja uutta mallia valmistellaan paraikaa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Perusrahoitukseen liittyy siis aina poliittinen ulottuvuus. Koulutustoiminnan tulokset ovat merkittävin rahoitukseen vaikuttava tekijä Koulutukseen liittyvä rahoitus muodostaa peräti 76 prosenttia ammattikorkeakoulujen saamasta perusrahoituksesta. Edellä mainittu rahoituksen osuus muodostuu viiden kriteerin perusteella. Suurin osa (56 %) rahoituksesta myönnetään suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen perusteella. Jatkuvan oppimisen rahoitusosuus (9 %) perustuu muiden kuin tutkintoon tähtäävien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden lukumäärään.  Suurin osa näistä opintopisteistä suoritetaan avoimessa ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä ja sen laatua (6 %) mitataan kahdella mittarilla: työllistyneiden osuudella vuosi valmistumisen jälkeen viisi vuotta valmistumisen jälkeen tehtävän valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksilla. Opiskelijapalautteen perusteella myönnettävä rahoitus (3 %) perustuu puolestaan valmistumisvaiheessa tehtävän AVOP-kyselyn tuloksiin. Lisäksi osa ammattikorkeakouluista saa perusrahoitusta ammatillisessa opettajakoulutuksessa opintokokonaisuuden suorittaneiden henkilöiden lukumäärän perusteella (2 %). TKI-vastinraha palkitsee aktiivisesta TKI-toiminnasta TKI-toiminnan osuus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta on 19 prosenttia. Rahoitukseen vaikuttaa kolme kriteeriä: ammattikorkeakoulun hankkima ulkopuolinen TKI-rahoitus (11 %) suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä (6 %) ammattikorkeakoulun julkaisutoiminta (2 %). Rahoitusmallissa ammattikorkeakouluille maksetaan niin sanottua TKI-vastinrahaa sen mukaan, kuinka paljon ammattikorkeakoulu on onnistunut hankkimaan ulkopuolista TKI-rahoitusta. TKI-vastinraha on tietynlainen tulospalkkio tai bonus: mitä enemmän hankit ulkopuolista TKI-rahoitusta, sitä enemmän saat TKI-vastinrahaa. Ammattikorkeakoulut voivat hakea ulkopuolista TKI-rahoitusta esimerkiksi Business Finlandilta, EU:n rakennerahastoista, ministeriöiltä, säätiöistä, kuntien tutkimusrahoituksesta, kansainvälisiltä järjestöiltä sekä yrityksiltä. Käytännössä suurin osa ulkopuolisesta TKI-rahoituksesta on erilaista hankerahoitusta. Merkittävimpänä rahoittajana on EU:n rakennerahastot, kuten Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen on varattu tietty summa TKI-vastinrahaa jaettavaksi korkeakoulujen kesken. TKI-vastinrahan varmistaminen ja sen osuuden kasvattaminen edellyttävätkin ammattikorkeakouluilta yhä aktiivisempaa TKI-toimintaa. Käytännössä se tarkoittaa enemmän ja laadukkaampia hankehakemuksia. Ammattikorkeakoulujen välisen kilpailun näkökulmasta tilanne on varsin mielenkiintoinen, sillä hankerahoituksen saaminen edellyttää lähes aina yhteistyötä toisten korkeakoulujen ja/tai muiden organisaatioiden kanssa. Rahoituksen saamisen edellytyksenä on usein myös merkittävä omavastuu- eli omarahoitusosuus. Lisäksi tässä rahanjaossa kilpaillaan yhteisen ”rahakakun” palasista: mitä enemmän korkeakoulut onnistuvat hankkimaan ulkopuolista TKI-rahoitusta, sitä pienemmäksi TKI-vastinrahan osuus hankittua ulkoista euroa kohden muodostuu. On toki mahdollista, että kansallinen tavoite TKI-rahoituksen kasvattamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta kasvattaa ammattikorkeakouluille jaettavan TKI-vastinrahan määrää, siis tuon rahakakun kokoa. Strategiarahasta sovitaan neuvottelupöydässä Strategiaperusteisen perusrahoituksen osuus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on viisi prosenttia. Tämän rahoituksen kriteereistä sovitaan korkeakoulun ja OKM:n välisissä neuvotteluissa. Kriteerit liittyvät yleensä esimerkiksi ammattikorkeakoulun profiloitumiseen, vahvuuksien hyödyntämiseen ja alueelliseen vaikuttavuuteen. Ulkoinen tulorahoitus täydentää perusrahoitusta Korkeakoulujen rahoitukseen kohdistuu monenlaisia paineita muun muassa julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Perusrahoitus tuskin siis kasvaa lähivuosina. Jatkossa ratkaisuja etsittäneen erilaisista ulkoisen tulorahoituksen muodoista. Korkeakoulujen ulkoisella rahoituksella tarkoitetaan muualta kuin valtion budjettivaroista saatavaa julkista ja yksityistä rahoitusta. Se siis tarkoittaa kaikkea perusrahoituksen ulkopuolista tulorahoitusta, jota korkeakoulu voi saada eri lähteistä. Julkinen ulkoinen rahoitus on rahaa, jonka jakoa valtiovalta tai EU ohjaa. Valtaosa TKI-hankkeista rahoitetaan tällaisella rahoituksella. Suomen Akatemia ja Business Finland ovat merkittävimmät TKI-rahoittajat Suomessa.  Ulkoista julkista tulorahoitusta ovat myös Opetushallituksen (OPH) rahoittama täydennyskoulutus sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen myöntämä niin sanottu JOTPA-rahoitus. Yksityisen ulkoisen tulorahoituksen osuuden kasvattaminen on kuuma puheenaihe kaikissa korkeakouluissa, sillä se lisää liikevaihtoa ja parhaimmillaan myös kasvattaa taloudellista tulosta. Tällä on merkitystä erityisesti ammattikorkeakouluille, joista merkittävä osa toimii osakeyhtiöinä. Ammattikorkeakoulut voivat tehdä monenlaista liiketoimintaa (kuvio 2). Ammattikorkeakoulut päättävät itse katetasonsa eli sen, kuinka paljon ne tekevät voittoa liiketoiminnalla. Liiketoiminnan tähtiä näyttävät tällä hetkellä olevan EU-ETA -alueen ulkopuolelta tulevat lukuvuosimaksua maksavat opiskelijat. Heidän lukumääränsä on yli kymmenkertaistunut vuosien 2017 ja 2022 välillä reilusta 500 lähes 6000 opiskelijaan. Kannattavaa liiketoimintaa ovat myös yritysten rahoittamat tutkimus- ja kehitysprojektit sekä osa täydennyskoulutuksista. Yksityistä ulkoista TKI-rahoitusta ovat esimerkiksi yksityisten säätiöiden, kuten Koneen Säätiön, tutkimushankkeisiin myöntämä rahoitus sekä yritysten tekemät investoinnit ammattikorkeakoulun kanssa tehtävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yritysten ja säätiöiden kanssa toteutetut TKI-projektit voidaan toteuttaa joko niin sanotusti vastinrahakelpoisina, siis perusrahoitukseenkin vaikuttavina, kaupallisina TKI-projekteina tai puhtaasti liiketoimintana. Yksityistä ulkoista tulorahoitusta saadaan myös sijoitustoiminnasta, varainhankinnalla saaduista tuotoista ja mahdollisista lahjoituksista. Ulkoisen tulorahoituksen merkitys on kasvanut myös tilastojen valossa: vuonna 2018 sen tuotot muodostivat noin 20 prosenttia ammattikorkeakoulujen liikevaihdosta. Vuonna 2022 osuus oli jo noin 25 prosenttia. Ulkoinen TKI-rahoitus on yli kaksinkertaistunut vuosien 2015 ja 2022 välillä 71 miljoonasta eurosta 148 miljoonaan euroon. Ulkoiselle tulorahoitukselle on ominaista, että ammattikorkeakoulu voi itse omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa oleellisesti sen määrään. Liiketoiminnan riskit, markkinoiden tuntemus ja myyntiosaaminen haastavat kuitenkin ammattikorkeakouluja, samoin kuin organisaatiokulttuuriin ja -rakenteisiin liittyvät tekijät. Tällä hetkellä ulkoisen tulorahoituksen ainoa “poliittinen riski” liittyy koulutusviennin ja lukuvuosimaksullisten tutkinto-opiskelijoiden maksuihin sekä opiskelijoiden maahanpääsyn viiveisiin. Aika näyttää, miten se vaikuttaa ammattikorkeakoulujen liikevaihdon kehitykseen. Lyhyt oppimäärä ammattikorkeakoulujen rahoituksesta Korkeakoulujen rahoitukseen ja talouteen liittyvä käsitteistö on monimutkaista: älä siis säikähdä tai turhaudu, jos et heti hahmota kokonaisuutta. Ammattikorkeakoulut saavat perusrahoituksen valtiolta. Sitä täydennetään ulkoisella tulorahoituksella, jota hankitaan sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta. Perusrahoituksen määrä on noin miljardi euroa vuodessa, ja se jaetaan ammattikorkeakouluille niiden toiminnan tuloksiin pohjautuvan rahoitusmallin mukaan. Tutkintokoulutus tuottaa ylivoimaisesti eniten rahoitusta ammattikorkeakouluille, vaikka niissä tehdään todella paljon muutakin. TKI-rahoitus on oma taiteenlajinsa. Siihen liittyvä vastinraha, jota valtio maksaa, toimii kannustimena hankkia ulkoista TKI-rahoitusta. Ulkoista tulorahoitusta hankitaan sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta. Merkittävin laji on julkinen TKI-rahoitus. Yksityistä tulorahoitusta saadaan muun muassa lukukausimaksuista, liiketoiminnasta, tilavuokrista ja sijoitustoiminnasta. Ulkoinen tulorahoitus laajentaa ammattikorkeakoulun rahoituspohjaa ja lisää sen autonomiaa. Ulkoisen tulorahoituksen hankkiminen edellyttää investointeja ja resursseja. Siksi ammattikorkeakouluilla on hanketoimistoja, tutkimusyksiköitä, agenttisopimuksia,  liiketoimintayksiköitä ja monenlaista kumppaniyhteistyötä. Jokainen ammattikorkeakoulun työntekijä voi työssään ainakin välillisesti vaikuttaa rahoitukseen: työntekijä voi omalla toiminnallaan tukea opiskelijoiden valmistumista, kirjoittaa artikkelin, kaupallistaa omaa osaamistasi tai kehittää kumppanisuhteita. Kun ymmärrät miten korkeakouluja rahoitetaan ja millaiset tekijät tulorahoitukseen vaikuttavat, pystyt osallistumaan asian ympärillä käytäviin keskusteluihin ja myös vaikuttamaan asiaan omalla toiminnallasi! Kirjoittajat Katariina Rönnqvist toimii Metropolia ammattikorkeakoulussa asiakkuuspäällikkönä. Hänen tehtävänään on kehittää Metropolian kumppanuustoimintaa, yritysyhteistyötä ja liiketoimintaa. Katariinalla on monipuolinen kokemus yritysmaailmasta asiakkuuksien johtamisen konsulttina ja valmentajana sekä opettajana ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Olli Pöyry työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulussa koulutuksen kehittämisen asiantuntijana. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa opinto-ohjauksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävän koulutusyhteistyön kehittäminen. Ollin tausta on vakuutusalalta ja hänellä on lähes kymmenen vuoden työkokemus eri koulutusasteilta. Tämä kirjoitus sai innostuksensa Tampereen yliopiston järjestämästä Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen täydennyskoulutuksesta, jossa kirjoittajat perehtyivät korkeakoulujen ulkoiseen tulorahoitukseen. Lähteet Arene ry. (2021). Vaikuttava ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta 2020. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry. Arene ry. (2023). Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja tulevaisuus. Bunescu, L., Estermann, T. & Pruvot, E. (2022). Public Funding Observatory. Report 2021/2022. Part 1: Sector perspectives on funding. European University Association. Kivistö, J. (2020). Korkeakoulujen rahoitus. Teoksessa V. Kohtamäki, J. Kivistö & E. Pekkola (toim.), Korkeakouluhallinto – johtaminen, talous ja politiikka (197–223). Helsinki: Gaudeamus. Kohtamäki, V. (2020). Korkeakoulujen taloushallinto. Teoksessa V. Kohtamäki, J. Kivistö & E. Pekkola (Toim.), Korkeakouluhallinto - johtaminen, talous ja politiikka (329–359). Helsinki: Gaudeamus. Korkeakoulujen taloushallinnon koodisto OKM/2/500/2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lepori. (2021). How are European Higher Education Institutions funded? New Evidence from the European Tertiary Education Register. Zenodo. Pruvot, E., Claeys-Kulik, A. & Estermann, T. (2015). Strategies for Efficient Funding of Universities in Europe. Teoksessa A. Curaj, L. Matei, R. Pricopie, J. Salmi & P. Scott (toim..), The European Higher Education Area. Springer, Cham. Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018). Luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia: ehdotus ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmalleiksi vuodesta 2021 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivut: Jatkuvan oppimisen avustukset sekä Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu.

Lue lisää

Taloushallinnon täydennyskoulutuksella Suomen työmarkkinoille
30.10.2023
Jaana Vaittinen

Taloushallinnon ammattilaisten työllisyysaste on tällä hetkellä erittäin korkea ja alan osaajille on työmarkkinoilla kova kysyntä. Suomessa asuu ulkomailta muuttaneita taloushallinnon asiantuntijoita. He eivät useinkaan työllisty ilman lisäkoulutusta. Suomessa edellytetään ymmärrystä taloushallinnon maakohtaisista erityisvaatimuksista sekä suomen kielen taitoa. Täydennyskoulutus on tarpeen, sillä alan asiantuntijuus Suomessa edellyttää ymmärrystä taloushallinnon maakohtaisista erityisvaatimuksista sekä suomen kielen taitoa. Työnantajat olettavat, että työnhakijalla on jo työtä hakiessaan hallussa esimerkiksi Suomen kirjanpitotapa sekä suomalaisen verotuksen ja lainsäädännön ymmärrys. Tämä on tyypillistä nimenomaan Suomessa. Vastaamaan tähän lisäkoulutustarpeeseen Metropolia Ammattikorkeakoulu järjestää Career Boost taloushallinnon täydennyskoulutusta. Sen kohderyhmänä ovat korkeasti koulutetut maahan muuttaneet talouden asiantuntijat. Koulutukseen osallistuvia opiskelijoita yhdistää ulkomailla hankitun korkeakoulututkinnon lisäksi halu kehittää omaa ammattitaitoaan ja löytää työpaikka taloushallinnon parista Suomessa. Tässä blogikirjoituksessa kerron, miten koulutukseen osallistuneet opiskelijat ovat hyötyneet siitä ja miten he ovat koulutuksen jälkeen työllistyneet. Päästän ääneen myös vuoden 2022 koulutukseen osallistuneita ja kerron heiltä saadusta palautteesta ja heidän kokemuksistaan. Ammattimaisia talouden opintoja ja suomen kielen kursseja Taloushallinnon osaajan optimaaliseen koulutukseen kuuluvat taloushallinnon ydinsisältöjen lisäksi erilaisten sähköisten alustojen käyttäminen ja kehittäminen, asiakkaan konsultoiminen ja oman osaamisen myyminen yrityksille. (1.) Asiantuntijuuden kehittymisen rinnalla on tärkeää, että opiskelijalla on myös mahdollisuus ammatillisen kielitaidon kehittämiseen. Opetettaviin aihealueisiin linkittyvä suomen kielen opetus edesauttaa sitä parhaiten. Suomen kielen opettajan ja ammatillisen opettajan yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa. Kielitaito on avain paitsi työtehtävissä menestymiseen, myös kotoutumiseen. Lue lisää kielen oppimisesta ja sen merkityksestä osana ammatillista koulutusta Kielibuustia-kirjoitussarjasta. Career Boost -opinnoissa on mukana kaikki edellä mainitut näkökulmat. Opiskelija kehittää taloushallinnon sekä suomen kielen osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan niin, että hän kykenee toimimaan menestyksekkäästi talouden asiantuntijatehtävissä suomalaisessa työelämäympäristössä. Taloushallinnossa yleisesti käytössä olevat ohjelmistot tulevat myös tutuksi. Opinnot ovat tällä hetkellä laajuudeltaan 40 opintopistettä. Niiden sisällöstä vastaa Metropolian liiketalouden osaamisalue. Uravalmennusta ja verkostoitumista työnantajien kanssa Kansainvälisille osaajille on olennaista tarjota tietoa Suomen työmarkkinoista ja yleisistä ammatillisista vaatimuksista. Opiskelijan kannalta on myös tärkeää oppia tunnistamaan omat vahvuudet ja mahdolliset kehittymiskohteet. Nämä ovat merkittävää osaamista työtä hakiessa alasta ja työnhakijan taustasta riippumatta. Career Boost -koulutuksessa opiskelijoille on tarjottu uravalmennusta sekä erilaisia työpajoja tukemaan työnhakutaitoja. Opiskelijoiden apuna on toiminut myös yrityskoordinaattori, jonka tehtävänä on ollut kehittää yhteistyötä eri työnantajien kanssa. Opiskelijat ovat arvostaneet sitä, että he ymmärtävät koulutuksen jälkeen suomalaisen työmarkkinan vaatimuksia paremmin. Verkostoituminen muiden ryhmän opiskelijoiden sekä työnantajien kanssa koetaan arvokkaana. Vuonna 2022 koulutukseen osallistuneiden Larisa Rissasen ja Sebastian Welschin kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Molemmat pitivät verkostoitumista muiden ryhmän opiskelijoiden sekä työnantajien kanssa arvokkaana. Sekä Sebastian että Larisa nostivat esiin vertaistuen merkityksen. Ryhmäläisten kanssa oli helppo keskustella opintoihin ja työnhakuun liittyvistä asioista. Työn löytäminen Suomesta osoittautui sekä Larisan että Sebastianin mielestä vaikeaksi, vaikka molemmat olivat kartuttaneet oman alansa työkokemusta useampia vuosia kotimaassaan taloushallinnon opintojen jälkeen. Oli haastavaa herättää työnantajien mielenkiinto ja päästä edes työhaastatteluun ilman vahvaa suomen kielen taitoa ja Suomessa kerrytettyä työkokemusta. Sebastian kuvailee tilannettaan ulkomaalaisena työnhakijana siten kuin lähtisi kilpailuun muiden työnhakijoiden kanssa takamatkalta. Vasta opiskeltuaan lisää suomen kieltä ja taloushallinnon kursseja hän kokee olevansa työnhaussa enemmän samalla viivalla. Larissa kokee erittäin hyödylliseksi taloushallinnon sisältöasioiden lisäksi ymmärryksen Suomen työmarkkinoiden erityispiirteistä. Koulutus on auttanut häntä sanoittamaan omaa osaamistaan ja niitä osa-alueita, joissa haluaa tulevaisuudessa kehittyä. Larissa kiinnostui koulutuksen aikana erityisesti taloushallinnon ohjelmistoista ja on jatkanut niiden opiskelua omatoimisesti myös koulutuksen jälkeen. Suurin osa opiskelijoista työllistyy alan työtehtäviin Työllistymisen näkökulmasta Career Boost -koulutuspolku on ollut menestys. Kahden ensimmäisen ryhmän osalta opiskelijoiden työllistymistilannetta seurattiin koulutuksen jälkeen. Kahdeksastatoista opiskelijasta viisitoista löysi oman alansa työ- tai harjoittelupaikan. He työllistyivät muun muassa erilaisiin kirjanpidon- ja laskentatoimen avustaviin työtehtäviin sekä asiantuntijatehtäviin. Työnantajat olivat useimmiten pieniä tai keskisuuria yrityksiä tai tilitoimistoja. Kun huomioidaan, että ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden määrä oli vuonna 2022 poikkeuksellisen korkealla tasolla (2.) ja vuoden 2023 keväällä ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli 14 % kaikista työttömistä työnhakijoista (3.), voidaan todeta, että tulos on erinomainen. Tähän on päästy, koska koulutuksessa on huomioitu muuttuvan työelämän tarpeet. Alan uudistumisen kautta työtä riittää yhä useammalle tulevaisuudessa. Uudistuminen vaatii kuitenkin muuntautumiskykyä nykyisiltä osaajilta ja entistä laajempaa osaamisskaalaa alan uusilta tekijöiltä. Täydennyskoulutuksen avulla on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan lyhyessä ajassa täsmällisiin tarpeisiin keskittyen. Sekä Sebastian että Larisa löysivät koulutuksen jälkeen töitä. Sebastian työskentelee tällä hetkellä kansainvälisessä yrityksessä liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä työtehtävissä ja Larisa pienessä tilitoimistossa. Toivottavasti menestystarina saa jatkoa. Tällä hetkellä näyttää hyvältä. Taloushallinnon täydennyskoulutuksessa aloitti elokuussa 2023 ryhmä innokkaita ja osaavia ammattilaisia, ja seuraavan ryhmän aloitus on suunniteltu tammikuulle 2024. Täydennyskoulutuksen avulla on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan lyhyessä ajassa täsmällisiin tarpeisiin keskittyen. Erityisesti jo korkeakoulutetuille työikäisille tämä soveltuu tutkinto-koulutusta paremmin. Nykyisiä ja tulevia opiskelijoita yhdistää sama tavoite. He toivoisivat työllistyvänsä oman alansa työtehtäviin Suomessa. Kirjoittaja Jaana Vaittinen työskentelee uravalmentajana ja koordinaattorina Metropolian SIMHE-palveluissa, joissa edistetään korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja helpotetaan alueellisesti ja kansallisesti heidän pääsyään soveltuville koulutus- ja urapoluille. Jaanalla on yli kahdeksan vuoden kokemus työskentelystä maahanmuuttajien ohjaukseen, valmennukseen ja koulutukseen liittyvien erityiskysymysten parissa. Career Boost taloushallinnon täydennyskoulutus on opintopolku, joka on syntynyt Oske-projektissa, jossa vuosina 2021–2023 mallinnettiin ja pilotoitiin korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskuspalveluja pääkaupunkiseudulle. Lähteet 1) Metsä-Tokila, T. (2019). Taloushallintoalan toimialaraportti 2019. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:50. TEM. 2) Maahanmuuttovirasto (2023). Maahanmuutto Suomeen 1/2023. 3) Työ- ja elinkeinoministeriö (2023). Ulkomaalaisten työttömyys- ja palveluihin osallistuminen. Maaliskuun 2023 luvut.

Lue lisää

Vastuullista tekoälyä hyödyntävää opetusta tutkimuksen avulla
26.9.2023
Päivi Laine, Virpi Lund & Irma Kunnari

Tekoälyn kehitys mullistaa maailmaa. Sen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ovat nyt ja tulevaisuudessa valtavat. Suomessa sijoitumme kansainvälisten vertailujen kärkisijoille kun arvioidaan ihmisten valmiuksia hyödyntää ja kehittää tekoälyä (Koskimies & al 2021). Ammattikorkeakouluissa se tarkoittaa sitä, että opettajien tulee hyödyntää opetuksessa tekoälyä ja varmistaa tekoälyn tarkoituksenmukainen ja eettinen käyttö, kuten Ammattikorkeakoulun rehtorineuvoston Arenekin (2023) on todennut. Mitä tekoälyn hyödyntäminen tarkoittaa opettajien käytännön työssä? Onko kaikilla opettajilla riittävästi tietoa, taitoa, osaamista tai innostusta hyödyntää tekoälyn tuomia mahdollisuuksia ja onko meillä riittävästi tutkittua tietoa tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa? Näihin kysymyksiin lähdimme kolmen ammattikorkeakoulun – Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean – yhteisvoimin etsimään vastauksia. Tekoälyn moninainen hyödyntäminen edellyttää tutkimusta Ammattikorkeakoulut järjestivät toukokuussa yhteisen ChatGPT rikkoo rajoja ja rooleja -tapahtuman. Tilaisuutta olivat toteuttamassa sekä 3AMK Ammattipedagoginen tutkimus- ja kehittämiskampus että 3AMK oppimistoiminta ja digipedagogiikan asiantuntijat. Tutkimus- ja kehittämiskampuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea opetushenkilöstön pedagogista osaamista ja varmistaa, että opiskelijat saavat parhaan mahdollisen koulutuksen, joka ennakoi myös tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Korkeakoulupedagogiikassamme keskeistä on opiskelijalähtöisyys, digitalisaatio ja monipuoliset opetusmenetelmät. Korkeakouluopetuksen sekä tutkimuksen välinen yhteys toteutuu hyvin. Nämä ovat koulutuksemme selkeitä vahvuuksia. Kuitenkin korkeakoulujen tulee entisestään vahvistaa digitalisaation näkökulmia sekä linjata tekoälyn hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa. (Toom & al 2023.) Ouyang ja Jiao (2021) mukaan tekoäly voi ohjata, tukea ja mahdollistaa oppimista. Näkemyksemme mukaan tekoälyn hyödyntämisen moninaiset tavat edellyttävät myös monipuolista tutkimusta. Tapahtumassa kuultiin tekoälytutkija Ilkka Tuomen asiantuntijapuheenvuorossa uusinta tietoa tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa. Se toimi hyvänä lähtökohtana yhteiselle keskustelulle, jonka osana koottiin tietoa siitä mistä henkilöstön mielestä tulisi saada tutkittua tietoa. Henkilöstö nimesi tekoälyyn liittyviä tutkimuskysymyksiä Tilaisuudessa kysyttiin Learning Café -menetelmällä: mitä pitää tutkia liittyen tekoälyn hyödyntämiseen oppimisessa ja opetuksessa? Suurin osa vastaajista (n=412) oli opettajia. Aineiston analyysissä hyödynnettiin tekoälyä, ChatGPT 3.5 -versiota. Keskeisiksi tulevaisuuden tutkimuskysymyksiksi henkilöstö nimesi: Oppimisen tehostaminen ja tulokset Kuinka tekoäly vaikuttaa opiskelijoiden oppimistuloksiin? Miten tekoäly voi parantaa opiskelijoiden osaamista? Opiskelijoiden monipuolinen huomioiminen Miten tekoäly voi ottaa paremmin huomioon erilaiset oppijat? Miten tekoäly voi tukea opiskelijoiden hyvinvointia? Tekoälyn käyttöön ohjaaminen Miten ohjata opiskelijoita tekoälyn käytössä? Minkälaista koulutusta tarvitaan tekoälyn hyödyntämiseen opetuksessa? Eettiset näkökulmat Miten varmistaa eettinen ja vastuullinen tekoälyn käyttö opetuksessa? Kenen etuja tekoäly palvelee, ja miten tasapuolisuus varmistetaan? Kriittinen ajattelu ja luovuus Kuinka tekoäly voi edistää kriittisten ajattelutaitojen kehittymistä? Miten tekoäly voi mahdollistaa luovuuden informaatiokeskeisessä yhteiskunnassa? Kohdennettu oppiminen ja erilaiset opiskelijaryhmät Miten tekoäly voi kohdentaa opetuksen erilaisille opiskelijaryhmille? Kuinka tekoäly voi tukea eriarvoisuuden vähentämistä? Yhteisöllisyys ja sosiaaliset taidot Miten tekoäly voi edistää yhteisöllisyyttä ja empatian kehittymistä? Miten tekoäly voi tukea sosiaalisten taitojen oppimista? Osaamisen ja ymmärryksen arviointi Miten mitataan osaamisen kehittymistä, ymmärrystä ja luovuutta tekoälyä käytettäessä? Mitä jo tiedetään tekoälyn vaikutuksista ja käytöstä käytännössä? Tekoälyn rajat ja tulevaisuus Missä asioissa ei pitäisi hyödyntää tekoälyä oppimisessa? Miten tekoälyn soveltaminen kehittyy työelämässä ja miten se luo uusia työmahdollisuuksia? Arene julkaisi suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluissa pian järjestämämme tilaisuuden jälkeen. Ne liittyvät niin  organisaatiotason toimenpiteisiin, kuin opetukseen ja opiskelijoihinkin. Tilaisuuden aikaan suosituksia ei vielä ollut julkaistu, vaikka monet henkilöstön nimeämät tutkimusaiheet olivat hyvin samankaltaisia kuin Arenen (2023) suosituksissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että molemmat  korostuvat eettiset periaatteet, vastuullisuus ja tasa-arvo tekoälyn käytössä opetuksessa ja oppimisessa. Arenen suositukset tarjoavat käytännön suosituksia ja ohjeita, kun taas henkilöstön nimeämät kysymykset ovat laajempia ja suuntaavat tutkimusta ja keskustelua tekoälyn roolista oppimisessa. Yhteinen ymmärrys luo pohjaa tutkimukselle Arenen (2023) mukaan tekoälyn käyttö on tulevaisuuden työelämätaito, ja se pitää mahdollistaa kaikille opiskelijoille. Sen käyttöä pitää opettaa ja sen eettisyydestä on käytävä keskusteluja. ChatGPT rikkoo rajoja ja rooleja -tapahtumatarjosi Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian henkilöstölle ensisijaisesti foorumin keskustella kollegoiden kanssa siitä, mitä uusi teknologia tuo tullessaan niin omaan työhön kuin laajemmin oppimiseen ja korkeakoulusektorille. Miten uuteen teknologiaan tulisi suhtautua? Kun tapahtuma järjestettiin, vain harvassa korkeakoulussa oli lanseerattu omat tekoälyn käyttöön liittyvät käyttösäännöt tai -suositukset. Toivomme, että henkilöstön nimeämät teemat herättävät keskustelua kun korkeakoulut laativat omia käyttösääntöjä ja suosituksia.Tärkeintä on kuitenkin, että tämän aineiston avulla voimme  3AMK Ammattipedagogisessa tutkimus- ja kehittämiskampuksessa ohjata tutkimusta tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa ja oppimisessa oikein.  Uskomme, että tilaisuuden anti tulee jatkossa rikastuttamaan tekoälyyn liittyvää pedagogista tutkimustoimintaa.  Haluamme herättää kiinnostusta ja luoda pohjaa tutkimukselle koko ammattikorkeakoulukentällä. Työ tämän aiheen äärellä on vasta aluillaan. Siksi jatkammekin keskustelua tekoälyn merkityksestä opetuksessa tapahtumassa Tukiälyn rooli oppimisprosessissa ja osaamisen arvioinnissa 21.11.2023.   Tässä blogikirjoituksessa kirjoittajat eivät ota kantaa haasteelliseen tekoälykäsitteeseen vaan käyttävät tekoälytermiä yleisluonteisesti. Kirjoittajat Päivi Laine (TtT) toimii  Metropolia Ammattikorkeakoulun 3AMK ammattipedagogisen tutkimus- ja kehittämiskampuksen sekä oppimistoiminnan kehityspäällikkönä ja on koko työuran ajan ollut kiinnostunut korkeakoulupedagogiikan kehittämisestä. Virpi Lund  (KM) toimii sosiaalialan lehtorina ja TKI teemakoordinaattorina pedagogiikan ja yhteiskehittämisen alueella Laurea-ammattikorkeakoulussa ja tukee pedagogiikan ja oppimisen aiheiden 3AMK ammattipedagogista tutkimista ja kehittämistä. Irma Kunnari (KT) toimii tutkimusaluejohtajana Haaga-Helian Ammatillisella opettajakorkeakoululla rakentaen ammattipedagogista TKI-toimintaa erilaisissa yhteistyöverkostoissa ml. 3AMKin ammattipedagoginen tutkimus- ja kehittämiskampus. 3AMK on Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhteistyössä syntynyt liittouma, jonka tarkoituksena on tarjota uudenlaista osaamista muuttuvaan työelämään. Yhteistyötä tehdään laajasti eri toimintojen parissa sekä 3AMK-korkeakoulujen opiskelijoita että henkilöstöä ajatellen. ChatGPT rikkoo rajoja ja rooleja -tapahtuman herättämistä ajatuksista on julkaistu myös seuraavat kaksi tekstiä: Tulevaisuuden tekoälytaidot – Mitä tulee tietää ja osata tekoälystä? (Laurea Journal) Tekoäly asettaa uusia vaatimuksia opettajan osaamiselle (Haaga Helia eSignals) Lähteet Arene 2023. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille (pdf). Viitattu 18.8.2023 Koskimies, E. & Nieminen, M. & Stenvall, J. & Hallamaa, J. & Leikas, J. & Salo-Pöntinen, H. 2021. Suomeen tarvitaan koordinoitu, vastuullisuutta korostava tekoälypolitiikka (pdf). ETAIROS (Ethical AI for the Governance of the Society) -hanke. Viitattu 18.8.2023 Toom, A. & Heide, T. & Jäppinen, V. & Karjalainen, A. & Mäki, K. & Tynjälä, P. & Huusko, M. & Nurkka, N. & Vahtivuori-Hänninen, S. & Karvonen, A. 2023. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi (pdf). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Julkaisut 22:2023. Viitattu 18.8.2023 Ouyang, F. & Jiao, P. 2021. Artificial intelligence in education: The three paradigms. Elsevier, Computers and Education: Artificial Intelligence Volume 2, 2021, 100020.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset