Tekijä: Tuire Ranta-Meyer
SYNTYYKÖ UUSIA FAKTOREITA?
Suomessa ei enää ole tarjolla suoranaisesti painoviestintään tai graafiseen tekniikkaan kohdistuvaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa. Viimeiset alan insinöörit valmistuivat Metropoliasta vuonna 2017. Sen jälkeen painotekniikkaan liittyviä opintoja ei ole ollut tarjolla edes osana mediatekniikan opintoja. Mediatekniikka sekin on nykyään tieto- ja viestintätekniikan sisällä valinnainen opintopolku, jossa tarjotaan puolentoista vuoden mittainen erikoistuminen digitaalisen median, web-teknologioiden ja mediapalvelujen ja -alustojen perusteisiin. Alan korkeakoulutuksen tulevaisuuden kasvot näyttivät 2020-luvun alkaessa hieman apeilta. Metropoliassa erityisesti lehtori Toni Spännäri havahtui korjaamaan tilannetta, vaikkei toiveita entisen graafisen tekniikan insinöörikoulutuksen uudelleen käynnistämisestä ollut. Sen sijaan Metropoliassa käynnistettiin printtimedian Painovoimaa-niminen sivuainekokonaisuus vapaasti valittavina opintoina. Tavoitteena oli saada tulevaisuuden painotaloihin tekijöitä, joilla olisi laajempaa osaamista ja keskenään mahdollisesti erilainen koulutustausta tai suuntautuminen. Sivuaineopintojen myötä haluttiin antaa lähtökohdat erikoistua printtialan vauhdilla muuttuviin tehtäviin, oli opiskelija sitten valmistumassa kone-, automaatio, materiaali- ja pinnoitetekniikan insinööriksi, kulttuurialalta graafiseksi suunnittelijaksi tai liiketaloudesta markkinointitradenomiksi. Korona-pandemia aiheutti sen, että sivuaineesta oli tarkoituksenmukaista tehdä verkkopohjainen, ajasta ja paikasta riippumaton opintokokonaisuus. Tämä on osoittautunut hyvin onnistuneeksi ratkaisuksi. Siitä kertoo, että printtimedian sivuaineopintoja ovat suorittaneet kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijat Lappia myöden. Verkko-opiskelumateriaalin kiinnostavuuteen ja ajantasaisuuteen myös panostettin alusta alkaen huomattavan paljon. Aineiston rungon muodostavat työelämän edustajien puheenvuorot ja havainnollisesti toteutettu, looginen sisällön jäsentely. Nykypäivän nuorten maailma on hyvin visuaalinen ja he itse osaavat tuottaa toinen toistaan hohdokkaampia sisältöjä nettiin. Ei voi ajatella, että Metropolia tyytyisi mihinkään vähemmän koukuttavaan. Nyt kun Metropolian Painovoimaa-hankkeella on takanaan jo viisi toimintavuotta, havaittavissa on joitakin ilmiöitä tai trendejä. Tässä artikkelissa kuvaillaan, millaiset opiskelijat valitsevat painoalan opintoja Metropolian tarjonnasta ja miten he ovat itse arvioineet suorittamiaan opintoja ja niiden merkitystä. Sivuaineen markkinointi opiskelijoille Painovoimaa-sivuainetta ja sen yksittäinkin suoritettavissa olevia kursseja on markkinoitu Metropolian opiskelijoille tiedotteilla, erilaisilla kampanjoilla, flyereillä, julisteilla, haalarimerkeillä ja haalaripainatuksiin liittyvällä sponsoroinnilla. Niiden lisäksi hankkeen asiantuntija on jalkautunut erilaisiin opiskelijatapahtumiin ja tehnyt esimerkiksi leikkimielisen kilpailun Kahoot!-oppimisympristössä. Kahoot! on suosittu ja kätevä verkkopohjainen pelialusta, jonka avulla voi luoda esimerkiksi tietokilpailuja. Siitä on ilmainen versio, mutta lisäominaisuudet ovat maksullisia. Printtimediaan liittyneeseen Kahoot!-kisaan osallistui Arabian kampuksella esimerkiksi huhtikuussa 2025 noin 200 pelaajaa RatikkAppr6-tapahtumassa. Sen järjestäjä oli Metropolian Arabian kampuksen paikallinen opiskelijayhdistys Demoni ry. Joitakin vuosia sitten ammattikorkeakoulujen opiskelijoille kehitettiin kätevä mahdollisuus opiskella niin sanotun ristiinopiskelun (aiemmin CampusOnline) kautta muiden ammattikorkeakoulujen verkkokursseja. ”Metropolian ICT:n ja tuotantotalouden yksikkö tarttui heti mahdollisuuteen ja tuotti portaaliin tarjolle useita tietotekniikan kokonaisuuksia”, kertoo osaamisaluejohtaja Janne Salonen. Esimerkiksi vuonna 2024 yli joka neljäs ristiinopiskelussa tuotettu opintopiste suoritettiin Metropoliassa. Suuri suosio kertoo siitä, että verkko-opetukselle on kysyntää, vaikka lähiopetuksella onkin aina oma, korvaamaton arvonsa. Painovoimaa-opinnot on tarjottu alusta alkaen tämän portaalin kautta, jotta hankkeen vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri ja paikkakunnasta riippumatta opiskelija voisi halutessaan erikoistua printtimediaan edes johdantokurssien verran. Muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tavoittaminen ja opiskelumahdollisuudesta tiedottaminen on kuitenkin melko haastavaa. Markkinointia on tehty toistaiseksi välillisesti niin, että hankkeen johtaja lähetti henkilökohtaisen viestin kaikkien ammattikorkeakoulujen niille, opettajille, joiden alaan printtimedia mahdollisesti kuului. Johtui sitten kirjeestä tai laadukkaiden verkkokurssien saamasta erinomaisesta maineesta, muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoita on printtimedian sivuaineopiskelijoista yli puolet. Painovoimaa-opinnot ovat tarjolla avoimen ammattikorkeakoulun opintoina kenelle tahansa kiinnostuneelle. Samoin yhteistyötä on tiivistetty myös Stadin ammattiopiston ja Gradian kanssa, jotta toisen asteen opiskelijat voisivat jo osana opintojaan suorittaa korkeakouluopintoja. Toistaiseksi koko sivuaineen suorittajia ei toisen asteen oppilaitoksista ole vielä tullut. Kansainvälistyminen Kansainvälistyminen on ollut Painovoimaa-hankkeen päärahoittaja C. V. Åkerlundin mediasäätiön erityisenä painopisteenä. Siksi Metropoliassa printtimedian sivuaineen valinneet opiskelijat ovat saaneet opiskeluarkeen hieman luksusta: heille on järjestetty vierailukäyntejä alan yrityksiin (mm. Sanomala, Nextprint, Grano, LSB Yhtiöt), mutta myös opintomatkoja ulkomaille. Erityisesti on pyritty innostamaan opiskelijoita printtimedian pariin tarjoamalla mahdollisuutta osallistua eri vuosina Fespa-messuille (Berliini, München) sekä Drupa-messuille Düsseldorfiin. Lisäksi yhden opiskelijaryhmän kanssa on tehty opintomatka alan sisarkorkeakouluun Stuttgartiin (Hochschule der Medien) ja sen yhteydessä onnistui vierailu myös Heidelberg Druckmaschinen tehtaalla Wieslohissa, Ajatuksena on ollut näyttää, miten monitahoista alan koulutus voi olla ja miten monta eri sektoria printtiala sulkee sisäänsä. Muotoilun, graafisen ja tekstiilisuunnittelun opiskelijat hyötyneet opintotarjonnasta Printtimedia, sen huikea kehitys sekä painettujen tuotteiden merkitys viestinnässä ja liiketoiminnassa ovat saaneet Metropoliassa aivan uutta näkyvyyttä Painovoimaa-hankkeen myötä. Silti ei voi sanoa, että tulevaisuuden faktorit tulisivat jatkossa Metropoliasta ja sen eri tutkinnoista. Koko 30 opintopisteen sivuainekokonaisuuden suorittajat ovat olleet toistaiseksi hyvin harvassa, ja heistäkin vain yksi on tullut tekniikan alalta (kone- ja automaatiotekniikan tutkinnosta). Yksittäisiä Painovoimaa-opintojen kursseja tulevat insinöörit ovat kyllä valinneet, mutta printtialalle suuntautumiseen ne eivät ehkä riitä. Varsinkin insinööriopinnoissa opiskelijat ovat hyvin tietoisia valitsemansa alan työllisyysnäkymistä. He suuntaavat opintoja ja vapaasti valittavia kursseja tukemaan työllistymistään heti valmistumisen jälkeen. Painovoimaa-opinnot puolestaan antavat eväitä saada haltuun perusasioita ja kiinnostua printtialasta, mutta eivät voi antaa valmiuksia toimia heti alan töissä. Osuutensa on myös sillä, että toisin kuin monet muut ammattikorkeakoulut, Metropolia on pikemminkin rajaamassa kuin lisäämässä vapaasti valittavien opintojen määrää tutkinnoissaan. Tekniikan alalla voi olla vaikeata mahduttaa sivuaineen laajuiset Painovoimaa-opinnot vapaasti valittavina opintoina tutkintoon, kun pakollisten kurssien määrä on pikemminkin lisääntymässä kuin vähentymässä yksilöllisten opintojen mahdollistamiseksi. "Erilaiset työelämätoimeksiannot ja yhteistyöprojektit ovat yksi ammattikorkeakouluissa eniten käytetyistä tavoista lisätä opiskelijoiden kiinnostusta yritystä ja sen edustamaa toimialaa kohtaan”, painottaa tutkintovastaava Toni Spännäri ja jatkaa: Painovoimaa-hankkeessa tällaisia Metropolian ja yritysten yhteisiä projekteja on ollut toistaiseksi turhankin vähän. Kuitenkin esimerkiksi LSB Yhtiöiden kanssa 2024 toteutettu tekoälyhanke perehdytti 17 opiskelijaa prepressin prosesseihin, ja tuloksena oli viisi erilaista toteuttamiskelpoista ideaa tekoälyn hyödyntämisestä yrityksen arjessa. Tässä kaikki hyötyivät: yritys, opiskelijat ja laajemmin myös tulevaisuuden työelämä. Painotalojen ja muun työelämän kannalta lienee hyvä uutinen se, että painotekniikan ja painomateriaalien parempi tuntemus on alkanut kiinnostaa median ja muotoilun opiskelijoita. Tulevaisuuden graafikot, designerit, kulttuurituottajat ja tekstiilisuunnittelijat haluavat olla ajan tasalla nykypäivän painotekniikan ja erikoistehosteiden tarjoamista lähes loppumattomilta tuntuvista mahdollisuuksista. He haluavat myös ymmärtää, mitä printtikelpoisen aineiston tuottaminen edellyttää. Erityisesti Painovoimaa-opintojen kurssit Painomenetelmät, materiaalit ja visuaalisuus (5 op) ja Pakkauspainaminen (5 op) ovat suosittuja, ja tällä hetkellä rakenteilla olevan digipainamisen kurssin käynnistymisajankohtaa kysellään ahkeraan. Metropoliassa esimerkiksi graafisen muotoilun opinnoissa on pyritty pitämään prioriteeteissa korkealla sitä, että valmistuttuaan opiskelijat tuntevat painotuotteiden asettamat vaatimukset graafiselle suunnittelijalle. Lehtori Tuomas Aatolalla on vahva printtimedian tausta ja hän toteaa: "Meille on kunnia-asia huolehtia siitä, että opiskelijamme tuntevat painoprosessit ja aineistovaatimukset niin, että yhteistyö painojen ja suunnittelun välillä on saumatonta. Digitaalisuus ei syrjäytä painettua mediaa, vaan molempien hallinta on graafisen suunnittelun keskeistä ammattitaitoa." Palaute kertoo onnistumisesta Painovoimaa-sivuaineen (viralliselta nimeltään Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukset) tarkoituksena on antaa vahva yleiskuva alasta, sen tuotteista ja trendeistä. Tässä johdantovaiheessa on pyritty pidättäytymään liian teknisestä näkökulmasta. Ymmärryksen pitäisi sen sijaan lisääntyä alan eri osa-alueista, tekniikoista ja taloudesta sekä alaan liittyvistä kestävän kehityksen haasteista. Kurssipalautteen perusteella opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa on onnistuttu. Esimerkiksi Painomenetelmät, materiaalit ja visuaalisuus -kurssista eräs opiskelija kertoi: "Otin tämän kurssin, sillä olen koko ajan enemmän painotalojen kanssa tekemisissä sarjakuvaharrastukseni kautta, ja halusin tietää siitä enemmän. Mielestäni kurssi on hyvin rakennettu ja mielenkiintoinen ja tehtäviä oli laidasta laitaan. Oli helpompia ja vähän vaikeampia. Tein tätä kurssia aika monen muun asian ohella, mutta aina kun pystyin istumaan alas, sai se kyllä kokonaan mielenkiintoni. En väitä, että olisin nyt painoalan ammattilainen tämän kurssin myötä, mutta olen myös huomannut, että katselen erilaisia painotuotteita nyt vähän erilailla kuin ennen kurssia." Toinen opiskelija koki yleissivistyksensä kohentuneen merkittävästi: ”Mielestäni kurssi oli todella hyvä, jos näin yksinkertaisesti sanoisin. En tiennyt printtimaailmasta kauheasti mitään, mutta nyt varmasti tiedän ainakin kaiken olennaisen. Kurssin teoria puoli oli viihdyttävä minulle, sillä aihe kiinnosti minua.” Kolmannen mielestä kurssi oli kattava katsaus painotekniikkaan ja alan tämän hetkisiin tuuliin. Se sisälsi paljon yksityiskohtaista tietoa, jonka omaksumisessa ammattitausta oli avuksi. Kurssin myötä heräsi kiinnostus oppia enemmän pakkaus- ja tilasuunnittelusta: "Kurssi oli paljon mielenkiintoisempi kuin odotin. Opin paljon uutta, ja erityisesti pidin viimeisestä osiosta jossa käsiteltiin visuaalisuutta. Innostuin erityisesti väreihin liittyvistä aiheista, ja koen että niistä on hyötyä markkinoinnin työtehtävissäni.” Opiskelijapalautteessa kurssi sai paljon kiitosta monipuolisuudesta ja siitä, että se sisälsi paljon tietoa painamisen eri menetelmistä ja alan tulevaisuuden näkymistä. ”Videoita oli paljon, mikä helpotti suuresti eri painokoneiden toiminnan ymmärtämisessä. Ammattitermistöä oli valtavasti, mutta niistä jokainen oli avattu hyvin. Kokonaisuutena tämä oli mielenkiintoinen!”, kuvasi eräs opiskelija kurssin rakennetta ja jatkoi: "Sain kurssilta mitä hain. Minulle annettiin joskus aikoinaan pieni esittelykierros painotalossa ja vihdoin tämän kurssin ansiosta koen ymmärtäneeni lähes kaiken mitä minulle silloin yritettiin kertoa. Erityisesti olin hakemassa tietoa tekstiilipainamisesta, jos siitä olisi tulevaisuudessa minulle hyötyä. Ison kiitoksen annan kuosiraportin selkeästä ohjeesta.” Edellä kuvatun kaltainen ja yleisestikin varsin yksimielisen kiittävä palaute verkkokursseista on tärkeä osoitus siitä, että sivuaineen suunnittelussa on onnistuttu. Lähes kaikkien opiskelijoiden mielestä kurssit muodostivat hyvän kokonaisuuden ja olivat sisällöltään laajempia kuin etukäteen osasi olettaa. ”Pidin erityisesti siitä, että kurssin materiaaleissa oli paljon vaihtelevaa sisältöä, kuten erilaisia videoita, mikä teki opiskelusta sujuvampaa. Kaikin puolin hyvin rakennettu kurssi! Lisätietoa Painovoimaa-hankkeesta ja sivuaineopinnoista osoitteesta painovoimaa.metropolia.fi. Artikkelin kirjoittaja on yliopettaja ja hankkeen johtaja Metropoliassa. Hankkeen rahoittajina toimivat C. V. Åkerlundin mediasäätiö ja Media-alan tutkimussäätiö.
Metropolian yhteistyössä Pilke-päiväkotien kanssa on iloa ja kehittämisen voimaa
Oletko miettinyt, millaista työelämän ja korkeakoulun yhteistyö on varhaiskasvatuksessa? Tässä jutussa esittelemme varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksen ja Pilke päiväkotien yhteistyön onnistumisia. Metropolian varhaiskasvatuksen sosionomeja kouluttava opettajatiimi on tehnyt tiivistä yhteistyötä Pilke päiväkotien kanssa jo vuosia. Opiskelijayhteistyöllä on vakiintuneet käytännöt oppimistehtävien, innovaatioprojektien, opinnäytetöiden ja harjoittelujen toteuttamisessa Pilkkeen yksiköissä. Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden lisäksi Pilkkeen toimipisteissä harjoittelee mm. toimintaterapia-, terveyden edistämisen-, varhaisiän musiikkikasvattaja-, ja sisustussuunnittelijaopiskelijoita. Pilke päiväkodit ovat myös vierailleet Hymy-kylän perhekahvilassa esittelemässä toimintaansa niin vanhemmille kuin opiskelijoillekin. Yksi konkreettinen esimerkki opiskelijan kehittymisestä varhaiskasvatuksen ammattilaiseksi löytyy Julia Hiltusen haastattelusta Metropolian verkkosivuilla (https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/uutiset/varhaiskasvatuksen-sosionomiksi-valmistunut-julia-hiltunen-sosionomin-tyo-on-yhteisollista-ja-kaytannonlaheista), jossa hän kertoo opinnäytetyöstään ja harjoittelustaan Pilke-päiväkodeilla. Julian mielestä sosionomiopinnoissa työelämälähtöisyys ja käytännönläheisyys on vahvasti läsnä lähes kaikilla opintojaksoilla. Valmistumisen jälkeen Julia työllistyi varhaiskasvatuksen sosionomiksi Pilke päiväkotiin. Hanke- ja kehittämisyhteistyö tuottaa molemminpuolista oppia Myös hanke- ja kehittämisyhteistyö Pilkkeen kanssa on pitkäjänteistä ja toimivaa. Parhaillaan Pilke päiväkodit ovat mukana Turvaa ja tunnetaitoja tarinoista 2 ja 3 -hankkeissa. Tästä esimerkkinä on tänä syksynä Kiuruveteläisen päiväkoti Tempon kanssa suunnittelemamme ja järjestämämme työpajat, joissa ensin harjoiteltiin tunnetaitoja draamapedagogiikan ja luovan toiminnan avulla. Lapsiryhmissä seikkailimme Orangutang III:n lempeästi hallitsemaan aarniometsään auttamaan eksynyttä Banaania löytämään takaisin kotiin ja jatkoimme työskentelyä iltakoulutuksessa sitoutuneen ja motivoituneen henkilöstön kanssa. Prosessidraama ja sen mahdollistama pedagogiikka tuottavat iloa, yhteisöllisyyttä ja oppimista leikillisen ja osallisuutta tukevan toiminnan kautta. Tämä konsepti todella toimii! Sitä aiomme jatkaa seuraavallakin hankekaudella päiväkotien kanssa. Tästä voit lukea lisää Turvaa ja tunnetaitoja tarinoista -hankekausien julkaisuista, ensimmäinen on ilmestynyt ja toisen hankkeen julkaisu on tulossa joulukuussa 2023. Kansainvälisen yhteistyön tuki on meille voimavara Pilke-päiväkotien yhteistyötä tukevan vuosimaksun turvin varhaiskasvatusta opettaville opettajille mahdollistui opintomatka Portugaliin keväällä 2023. Ajankohta valikoitui sen takia, että opettajilla oli siellä myös työn alla syksyn varhaiskasvatuksen opintojen suunnittelu. Erityisesti suunnittelimme syksyllä 2023 alkanutta varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusta, sillä suuntautumisvaihtoehto varhaiskasvatuksen sosionomiopintoihin oli ensimmäistä kertaa omana hakukohteena yhteishaussa. Portugali valittiin matkakohteeksi sen takia, että oli tarkoitus tällä opintomatkalla tutustua tarkemmin Lissabonin ja Porton varhaiskasvatukseen, rakentaa yhteistyöverkostoa sekä perehtyä freirelaiseen sosiaalipedagogiikkaan, jota Portugalissa sovelletaan myös varhaiskasvatuksessa (Paolo Freire, Sorrettujen pedagogiikka, lue esim. Pinheiro, A. 2021). Varhaiskasvatuksen sosionomien osaamisen ydin on sosiaalipedagogiikassa - sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa ja voimavaralähtöisessä kohtaamisessa ja ohjaamisessa. Portugalissa kävimme kolmen päivän aikana yhteistyökorkeakouluissamme Lissabonissa ja Portossa ja tutustuimme Lissabonissa Lá Fora - metsäpäiväkotiin, joka oli inspiroitunut skandinaavisesta varhaiskasvatuksesta ja erityisesti arjen luontokasvatuksesta. Porton yliopistossa tutustuimme sosiaalipedagogiseen näyttelyyn ja tutkimukseen sekä projektiin, jossa lasten osallisuutta kaupunkisuunnittelussa pyrittiin lisäämään. Yhteistyökumppaniemme kanssa jaamme tavoitteen, että tarjoamme varhaiskasvatuksen opiskelijoille entistä parempia mahdollisuuksia laadukkaisiin pitkiin ja lyhyisiin vaihto-ohjelmiin heidän opiskelijoilleen meillä Metropoliassa ja toisinpäin. Myös yhteiset tutkivan kehittämisen ajatukset ovat lähteneet etenemään. Yhteistyömme Pilke päiväkotien kanssa on monipuolista ja antoisaa. Toivomme, että voimme jatkaa ja kehittää hedelmällistä yhteistyötämme opiskelijoidemme osaamisen vahvistumisen, varhaiskasvatuksen työelämän vetovoiman sekä lasten ja perheiden tukemisen parissa! Lue lisää: Nevanen, S. & Lassila, J. 2022. Turvaa ja tunnetaitoja tarinoista. TAITO-sarja 104, Metropolian julkaisut. Helsinki. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-369-5 Pinheiro, A. 2021. A Freirean view of early childhood education in Portugal: A complicit response to Michel Vandenbroeck’s Introduction. Kirjassa Vandenbroeck, M. Revisiting Paulo Freire’s Pedagogy of the Oppressed. Issues and Challenges in Early Childhood Education. Routledge, London.
Painovoimaa!-sidosryhmätapaaminen 7.11.2023
Metropolian Painovoimaa!-projekti eli painotekniikan ja -tuotteiden sivuaineopintojen käynnistäminen ammattikorkeakoulutasolla alkaa olla hyvällä mallilla. Aiemmin tarjolla olleiden kuuden Painovoimaa-opintojakson lisäksi valmistumassa on seitsemäs kurssi pakkauspainamisesta. Kun Metropolian opiskelijoiden valittavissa oleva sivuaine rakentuu yhteensä 30 opintopisteen laajuisista opinnoista, uusi 5 op kurssi laajentaa edelleen mahdollisuuksia perehtyä alaan. Lisää konkretiaa opinnoista ja tarjonnasta myös työelämässä oleville löytyy . Painovoimaa!-hankkeen ripeän etenemisen kunniaksi päätettiin kutsua Graafisen teollisuuden ja sen jäsenien edustajia sekä muita oppimateriaalin aikaansaamisessa auttaneita henkilöitä kokonaisuuden esittelytilaisuuteen. Paikalle saapui 15 henkilöä. Kuva 1. Sidosryhmätilaisuus pidettiin Metropolian Arabian kampuksella ja sivuainetta esitteli yliopettaja Tuire Ranta-Meyer. Hankkeen myötä rakentuneen sivuaineen esitteli projektin käynnistäjä, yliopettaja Tuire Ranta-Meyer. Koska opiskelijat kokivat nimityksen "printtimedia" hieman kapea-alaisena sivuaineelle, se ristittiin uudelleen nimellä Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukset. Koko hankkeen nettisivut löytyvät osoitteesta painovoimaa.metropolia.fi ja sivuaineen opintojaksokuvauksiin voi tutustua Opinto-oppaassa. Tilaisuudessa juhlittiin saavutusta hyvin kohtuullisesti, syömällä kakkua ja nauttimalla lasillinen kuohuvaa. Käydyissä keskusteluissa, kuten aiemmin tehdyssä esiselvityksessäkin otettiin selkeästi kantaa sen puolesta, että kurssikokonaisuudessa pitää olla myös kaupallisia osioita eli tässä tapauksessa markkinointia, myyntiä ja yritystaloutta. Kun nyt katsoo kokonaisuutta, siinä on kohtuullisen vahvasti edustettuna myös taloudellinen puoli. Sekä markkinoinnin ja yritystalouden että modernin ratkaisumyynnin opintojaksot ovat saaneet myös opiskelijoilta varauksetonta tunnustusta korkeasta toteutuksen laadusta ja loogisesta etenemisestä. Mahdollista jatkoa mietitään samalla tavalla: tuotantoa ja tekniikkaa yhdistetään talouteen ja kannattavaan toimintaan. Metropolian koulutushan lähtee muutoinkin hyvin konkreettisista, olemassa ja käytössä olevasta tekniikasta. Tutkimukselliset tai hyvin rajallisesti käytössä olevat menetelmät jäävät tässä vaiheessa pois kokonaisuudesta. Paikallaolijoista useampi oli antanut panoksensa sivuaineen sisältöihin pitämällä puheenvuoroja tai luentoja videolle. Tuskin mistään kirjasta saisi nopeasti kerätty samanlaista määrää varmistettua ja koettua ajantasaista tietoa painamisesta ja sen ilmiöistä 2020-luvulla. Erityisesti opintojakso Graafisen alan trendit (jonka nimi muutetaan jatkossa muotoon "Graafisen teollisuuden trendit") ei oli syntynyt ilman merkittävää apua alan teollisuudelta ja toimijoilta. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille tärkeästä panoksesta! Tärkeä viesti tilaisuudessa oli myös se, että Painovoimaa-opinnot on avattu myös muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ja avoimen ammattikorkeakoulun kautta myös työelämässä jo oleville - vieläpä erittäin edulliseen hintaan. Liikaa ei voi myöskään korostaa sitä, että nykypäivän opiskelijoille pitää saada viesti siitä, että toisaalta painamiseen liittyvää koulutusta on saatavilla nyt myös korkeakoulutasolla ja toisaalta että painoalan yrityksissä on motivoituneille töitä tarjolla. Sidosryhmätilaisuus pidettiin Arabian kampuksen Luova-opiskelijaravintolassa, jossa pidetään myös pienimuotoisia konsertteja. Flyygelin päällä puolestaan näkyy Painovoimaa-opintojen yksi tuotos helmikuun lähiopetusjaksolta, toisin sanoen sivuaineopiskelijoiden suunnittelema ja painama roll-up, jossa mainostetaan Metropolian musiikin konsertteja. Ruokasalista osallistujien olikin helppo siirtyä jatkoille kampuksen konserttisaliin kuuntelemaan pop/jazz-musiikin tutkinnossa opiskelevien big band -konserttia. Big bandin kapellimestarina toimi Metropolian lehtori, musiikin tohtori Antti Rissanen, joka näkyy pasuunansoittajana myös useiden suurten viihdekonserttien TV-taltioinneissa. Konsertissa sai pikavisiitin big band -musiikin tyylilajeihin ja eri aikakausien suosikkibiiseihin. Melkoisena yllätyksenä konsertti päättyi Richard Straussin Also sprach Zarahustrasta tehtyyn big band -versioon. Tätä samaa olemme Painovoimaa-opinnoissa, ainakin sen haasteellisemmissa kursseissa tehdä: perusasiat osaavia pitää pystyä jotenkin yllättämään uudella.
Opintomatka Müncheniin suurkuvatulostuksen Fespa-messuille
C.V. Åkerlundin säätiön ja Media-alan tutkimussäätiön rahoittamassa Painovoimaa-hankkeessa on tuotettu 30 opintopisteen sivuaine nimeltä Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukset. Se on tarjolla vapaasti valittavina opintoina kokonaisuudessaan Metropolian ja 20 opintopisteen laajuisena muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoille sekä Metropolian avoimessa ammattikorkeakoulussa. Kansainvälistyminen on ollut hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista, jotta alan vetovoima saadaan nousuun. Metropolian painotekniikan ja -tuotteiden sivuaineopiskelijat ovat olleet aktiivisia ulkomailla kävijöitä. Kun keväällä 2023 saatiin pilottiryhmä suorittamaan juuri valmistunut opintojakso Digipainaminen ja prepress, sen kunniaksi päätettiin lähteä Münchenissä järjestetyille Fespa-messuille ja sen rinnakkaistapahtumanaan European Sign Expo. osallistujia tähän maailmanlaajuiseen tapahtumaan tuli peräti yli 120 maasta ja yhteensä lähes 15.000 henkilöä. Näytteilleasettajia messuilla oli reilusti yli 500. Metropoliasta messuilla oli mukana seitsemän hengen iskuryhmä: opiskelijat Mikael Hyvönen (sähkö- ja automaatiotekniikka), Seidi Kapanen (painoviestintä), Anna Pajunen (viestintä) ja Tia Tast (graafinen suunnittelu) sekä Painovoimaa-hankkeen vastuuhenkilöt Tuire Ranta-Meyer, Hannu Saarnilehto ja Toni Spännäri. Aiemmin 2021 opintomatkalle Stuttgartin (tutustumiskohteena Hochschule der Medien -korkeakoulu ja Heidelberg Druckmaschinen) osallistui seitsemän opiskelijaa sekä opettajat Tuire Ranta-Meyer ja Toni Spännäri. Lisäksi yhteistyöstä on sovittu Sunnessa Ruotsissa sijaitsevan oppilaitoksen Brobygrafiskan kanssa. Fespa2023-messujen avaintrendeihin kuuluivat yksilöinti, kestävyys, tuotannon tehokkuus ja sovellusten monimuotoisuus. Erilaisten kankaiden, tekstiilien painaminen (direct-to-garment, DTG) sai messuilla seurakseen uuden tavan painaa digitaalisesti hieman erilaisella prosessilla eli DTF, direct-to-film. Tässä tekniikassa kuva painetaan kalvolle ja suojataan päälle painettavalla valkoisella värillä. Sitten kuva siirretään kankaalle valkoinen tekstiiliä vasten ja lopuksi kalvo poistetaan tuotteesta. Messuilta saatettiin painamisen osalta nostaa esiin muutamia uusi painokoneita. Brother toi messuille uuden WF1-L640 latex-suurkuvatulostimen, jossa on CMYK:n lisäksi ylimääräiset kaksi ”optimointiväriä”, joilla painoalusta voidaan alustaa. Tällä saadaan mahdollisuus painaa useampaa erilaista painoalustaa. Huomionarvoista on, että tässä laitteessa on käytössä kolme eri pisarakokoa. Canonin uusissa tasotulostimissa (Arizona 1300) on LED-UV värien käyttömahdollisuuden ja pietsosähköisten inkjet-tulostuspäiden lisäksi vakuumijärjestelmä, joka pitää painoalustan paikallaan ja lyhentää asetusaikoja. Yleisestikin voidaan todeta, että LED-UV väreille löytyi messuilta useita tarjoajia. LED-tekniikka vähentää energian tarvetta perustasolla (ledit ovat energiatehokkaita) ja antaa myös potentiaalisesti mahdollisuuden kaventaa käytettävää aallonpituusaluetta ja edelleen parantaa energiankäyttöä. Esimerkiksi EFI toi messuille ensimmäistä kertaa myös LED-UV tulostimen, lähinnä pakkauspainamiseen. Toinen trendi on kehitystoiminnan vaikutus siihen, että tulostimilla pystytään painamaan aiempaa enemmän erilaisia pintoja eli tulostimet ovat monikäyttöisempiä. Tällainen on myös Fujifilmin esittelemä Acuity Prime Hybrid -tulostin, jossa hybridi viittaa siihen, että tulostin pystyy käsittelemään sekä jäykkää että joustavaa painoalustaa. Epsonilla oli messuilla esittelyssä SureColor F2200 DTG tulostin. Lähes kaikkien laitetoimittajien painokoneissa on nykyään useita värejä. Viides ja kuudes väri voivat olla CMYK-värisarjaa täydentäviä värejä (oranssi, vihreä) alustusta, optimointia tai erikoistehosteiden tuottamista varten. Tarjolla oli myös eri osavärien vaaleita versioita esimerkiksi lm (light magenta). Muista toimijoista voidaan ottaa esiin värinvalmistaja Sun Chemical, jonka uusi väri on tarkoitettu muoti- ja kodintekstiilien tulostamiseen. Zündilla taas oli Q-line-sarjan uusi nopeampi ja monikäyttöisempi leikkuri. Messuohjelma oli hyvin tiivis ja sisälsi paljon liikkumista messualueen eri halleisssa ja osastoilla. Välillä ehdittiin tankata sisäpihan ravintola-alueella. Paikallisia eväitä tarjosi tietysti Bratwurst-koju. Kokonaisuudessaan Münchenin FESPA 2023 -messuilla oli paljon ihailtavaa ja ihmeteltävää. Monia printtiratkaisuja oli pakko tarkastella todella läheltä, sillä loistokasta visuaalista toteutusta ei hevin uskonut paino- ja tulostustekniikan avulla tehdyksi.
Kymmenen merkittävää yhteistyön vuotta
Vanhankaupungin yrittäjien (nykyisin Helsingin yrittäjät - Keski-Helsinki ry) ja Metropolian kulttuurialan yhteistyösopimuksen solmimisesta tuli tämän vuoden alussa kymmenen vuotta. On oikea hetki kiittää kumppaneita ja tuoda esiin sitä yhteistyön ja voimaantumisen henkeä, joka on vallinnut yhteistyöosapuolten välillä. Erityisen lämpimästi muistelen yhteistyötä entisten ja nykyisten puheenjohtajien Pentti Tiaisen, Sinikka Salon, Harri Ruokokosken, Mari Laaksosen, Harry Mälkin, Pentti Rantalan, Taneli Hakkaraisen, Seppo Tuovisen ja Petri Holopaisen kanssa unohtamatta kaikkia muita reiluja ja mukavia toimijoita, joita vuosien varrella olen kohdannut. Laaditun sopimuksen tarkoituksena on ollut tiivistää keskinäistä yhteistyötä yrittäjyyden, alueen vetovoimaisuuden, työelämälähtöisen koulutuksen ja monipuolisen yhteistyön kehittämiseksi. Lisääntyneen vuorovaikutuksen ja keskinäisen tiedonkulun katsottiin hyödyttävän molempia osapuolia. Erityisesti haluttiin edistää kulttuurialan opiskelijoiden kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan ja saattaa heidät yhteen yrittäjinä kokeneiden konkareiden kanssa niin, että luovan alan nuori energia toisi myös uusia näkökulmia ja rikastumista alueen yritystoimintaan. Yksi keino siihen oli tarjota opiskelijoille vierailuluentoja, projektiaiheita ja opinnäytetyöhön liittyviä toimeksiantoja. Yrittäjäyhdistys osallistui aktiivisesti myös Metropolian hankkeisiin asiantuntijatahona. Lisäksi vuosien ajan järjestettiin vuosittain korkean profiilin yhteistyöseminaari nimellä Vanhankaupungin kokoontumisajot. Siihen saatiin aina loistavia puhujia ja poliittisia päättäjiä mukaan kokemaan Vanhankaupunginlahden partaalla sijaitsevan Metropolian kampuksen ainutlaatuinen tunnelma ja paratiisillinen ympäristö. Palaute oli usein ylitsevuotavan kiittävää ja tapahtumaa pidettiin esimerkiksi vuonna 2017 lähes kympin arvoisena: Jälleen kerran oli mielestäni tunnelmaltaan, sisällöltään ja järjestelyiltään mainiosti onnistunut tapaaminen! Tämä on hieno traditio, kiitos teille Tuire ja Harry. Tämän tradition siivittelemänä on mukana suunnata nokka kevättä kohden! Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että Helsingin yrittäjät - Vanhakaupunki ry. oli ensimmäinen yhteisö, joka teki Metropolialle lahjoituksen vuonna 2017, kun ammattikorkeakouluille avautui mahdollisuus valtion vastinrahakelpoiseen varainhankintaan. Kun pää lahjoituksille oli saatu auki, sen jälkeen kaikki oli helpompaa. Monet kiitokset vielä kerran hienosta eleestä! Yksi pysyvä yhteistyön muoto Metropolian kanssa on ollut Keski-Helsingin stipendiohjelma. Sen avulla yhdistys on halunnut lisätä positiivista yrittäjäasennetta myöntämällä vuosittain kaksi 500 euron kannustusstipendiä kulttuurin ja luovan alan valmistuvalle opiskelijalle. Kriteerinä stipendille ovat mm. yrittäjähenkisyys, opinnäytetyön liittyminen yrittäjyyteen, oman yrityksen perustaminen sekä hyvä toverihenki. Tähän mennessä jo 20 nuorta ammattikorkeakoulussa tutkintonsa suorittanutta ovat saaneet kannustavan startin työelämään ja yrittäjyyteen. Sen valtavaa merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa! Vuodesta toiseen sekä kulttuurialan opiskelijat että opiskelijat ovat kiitollisia siitä, että myös median, muotoilun, musiikin, kulttuurituotannon ja vaatetusalan opiskelijat huomataan ja että he saavat tällaisia julkisia tunnustuksia. Palaute stipendistä on usein laivan iikuttavaa luettavaa: Haluan sydämeni pohjasta kiittää tästä stipendistä ja että tällaisia ylipäätänsä jaetaan. Se merkitsee todella paljon. Stipendi menee suoraan oman yrittäjäosaamiseni kehittämiseen. Tänä vuonna 2023 Keski-Helsingin kannustusstipendit jaettiin opettajakunnan ehdotusten perusteella seuraaville opiskelijoille: Aapo Rainio (elokuvan ja television tutkinto) on toiminut media-alan yrittäjänä jo opiskelujen alusta asti. Aluksi yhden miehen firma Explore Visuals on opintojen aikana kasvanut yritykseksi, joka työllistää nykyisin hänen lisäkseen viisi muuta nyt keväällä valmistuvaa kurssitoveria ja projektikohtaisesti vielä enemmän. Rainio on kehittänyt Explore Visualsia kohti kestävää, ympäristölähtöistä ja nuoria tekijöitä työllistävää av-alan tuotantoyritystä, jopa läpi vaikeiden pandemiavuosien. Explore Visuals on tehnyt myös aktiivisesti yhteistyötä Metropolian kanssa. Tavoitteellinen yritystoiminta ei ole vähentänyt Rainion opiskelumotivaatiota tai taiteellista kunnianhimoa. Hän on aktiivisesti osallistunut opetukseen, ollut opiskelijaryhmässä kantava voima, suorittanut opinnot täsmällisesti (keskiarvo 4,58) ja halunnut jatkuvasti oppia uutta. Rainion opinnäytetyö Menestyneen luontoelokuvan resurssitarpeet on luettavissa tästä. Merina Kallionpää (vaatetusalan tutkinto) on esimerkillisesti jo opiskeluaikanaan yhdistänyt laajaa vaatetusalan suunnittelun, teknisen tuotesuunnittelun sekä kaupallistamisen osaamista perustamalla tammikuussa 2022 yhdessä opiskelukaverinsa Nea Jokisen kanssa neme-nimisen kestävän kehityksen periaatteilla toimivan vaateyrityksen. Yrityksen tuotteet ovat jo tuotannossa ja myynnissä mm omassa verkkokaupassa. Merina on myös osoittanut opiskeluaikanaan oman luovuutensa yhdistämistä kunnianhimoisiin tavoitteisiin eri kurssitehtävissä ja valmistuu vestonomiksi hyvin arvosanoin. Lisäksi hänen opinnäytetyönsä ” Brändi-imagon merkitys yrityksen ja asiakkaiden välisessä suhteessa” paneutui syvällisesti neme-brändin imagon vahvistamiseen ja sen kautta myynnin lisäämiseen. Opinnäytetyö on luettavissa tästä. Lopuksi on tärkeä kiittää myös upeita entisiä työtovereitani Arja Puuraa, Seija Mikkolaa, Kaisa Nissistä ja Kaisu Kiventausta, jotka aina vuodesta toiseen ovat antaneet talkooapua yhteistyötilaisuuksien järjestämisessä. ”Jos voitamme joskus lotossa, niin perustamme Metropoliaan työn sankari -palkinnon. Ensimmäisenä palkinto annettaisiin tämän nelikon tehotiimille”, sanoimme aina me yhteistyön pitkäaikaiset vastuuhenkilöt, Harry Mälkki ja minä.
Kohderyhmä ratkaisee
Viestintä maaliin kohderyhmä mielessä Nuorten tavoittaminen viestinnän keinoin voi tuntua mahdottomalta tehtävältä. Pulman ratkaisuissa korostuvat kohderyhmän tuntemus, kanavien ymmärrys ja ennakkoluuloton kokeileminen. Nämä asiat mielessä rakennettiin myös kampanja, jonka avulla logistiikka-alan viestit saavuttivat Metropolian opiskelijat ja sinne nyt keväällä mahdollisesti hakevat nuoret. Yksinkertainen totuus on hyvä mainita heti alkuun: viestintä ja markkinointi on järkevintä keskittää sinne, missä kohderyhmä jo luontaisesti on. Niinpä avainkysymys on siinä, mistä halutun ryhmän tai yleisön löytää. Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla tehokkainta on usein etsiytyä somekanaviin – esimerkiksi Instagramiin, Snapchatiin, Tiktokiin ja Jodeliin. Nuoret ja nuoret aikuiset koetaan usein erityisen hankalana kohderyhmänä, etenkin, jos tavoitteena on saavuttaa heidät aiheella, joka tyypillisesti mielletään kuivaksi tai kovin asiapitoiseksi. Siksi on tärkeää ymmärtää valittujen kanavien lisäksi niiden keskenään erilaiset toimintatavat ja yleisöt: ketkä kanavaa käyttävät ja mitä he kanavan käytöllä haluavat saavuttaa. Nopeissa kanavissa viestit ohitetaan armotta, jos ne on rakennettu ymmärtämättä viestintävälineen luonnetta. Vaikka mediakenttä on hyvin pirstaloitunut ja tavoittaminen tuntuu usein käsityöltä, joitain nyrkkisääntöjä nuoren kohderyhmän saavuttamiseksi voi onneksi koota. Interaktiivisuus nostaa viestin kiinnostavuutta; kisat, haasteet, kyselyt, testit ja pelillisyys osuvat verkossa aikaa viettävään nuorten kohderyhmään. Samalla tekeminen pysäyttää skrollaamisen hetkeksi viestin äärelle. Nuoret ja nuoret aikuiset luottavat mielipidevaikuttajiin ja seuraavat heidän esimerkkiään. Viestijän pohdittavaksi tulee se, kuka voisi olla oman kohdeyleisön kannalta oikeanlainen vaikuttaja. Tietoa kohderyhmästä tarvitaan tässäkin: kenttä on hyvin pirstaloitunut. Videot toimivat, erityisesti lyhyinä. Nopeaan viestiin ja Tiktokista tuttuihin formaatteihin tottuneet haluavat kuulla tarinan mieluiten heti, tai ainakin saada idean siitä, mitä videossa tuleman pitää. Lisäksi videoilta ja esiintyjiltä halutaan aitoutta: ei-tuotettua tai sen näköistä sisältöä. Huumoria voi viljellä ja viihdyttävyys pitää otteessaan, mutta aivan helppoa hauskuuttavan viestin tekeminen ei ole. Meemihuumorista kannattaa ottaa mallia – Tiktokilla on yhdenmukaistava vaikutus myös siihen, mitä pidetään hauskana tai vitsikkäänä. Ääni on hurjassa nousussa. Nuoret aikuiset kuuluvat ahkerimpiin podcastien kuuntelijoihin, ja podeilla on voima saada ihmiset viihtymään. Podcastit ovatkin varmasti yksi parhaista tavoista saada nuoret asettumaan aiheen äärelle pidemmäksi aikaa. Podcastia tuottaessa on helppo ottaa huomioon yllä mainitut keinot: vaikuttajat mukaan tekemään podcastia, kuuntelijat mukaan vaikuttamaan sisältöihin ja aidoksi kanssakäymiseksi rakennetusta nauhoitustilanteesta lyhyttä somevideota. Kaikissa laatikoissa rasti! Opit käytäntöön - case logistiikka-ala Logistiikka on tulevaisuuden ala, jolle tarvitaan paljon osaajia erilaisilla koulutustaustoilla. Huolinta ja logistiikka eivät välttämättä kuitenkaan sanoina kerro nuorille niistä kaikista työelämässä arvostetuista taidoista ja alan monipuolisista mahdollisuuksista, joiden äärelle alan opinnot vievät. Miten siis kertoa kiinnostavasti ja houkuttelevasti tulevaisuuttaan suunnittelevalle nuorelle alasta tai opiskelijoille valinnaisten huolinta- ja logistiikkakurssien käymisen tuomista hyödyistä? Metropolia ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto pyrkivät nyt keväällä 2023 kirkastamaan nuorten mielikuvia logistiikka-alasta ja tekemään alasta vetovoimaisemman. Siksi Metropolian elokuvaopiskelijoilta tilattiin video, jonka he toteuttivat käsikirjoituksesta alkaen ja jonka ideana oli saada opiskelijat kertomaan oman ikäisilleen nuorille huolinnasta ja logistiikasta kiinnostavana asiantuntija-alana. Tuloksena tuli täysin ammattitoteutusta vastaava, teknisesti korkeatasoinen 2:21 minuutin mittainen video Munat matkaan – Eggs on the Road. Se julkaistiin Metropolian Youtube-kanavalla 1. päivänä helmikuuta ja kuukauden sisällä se oli saanut yli 1300 katsojaa. Huumoria ja tarinallisuutta sisältävän videon markkinoinnin pääkanavaksi valikoitui Jodel. Suurin osa sen käyttäjistä on 18–35-vuotiaita, mikä on koulun ja sen opintotarjonnan kannalta otollinen kohderyhmä. Samalla viestintää toteutettiin monipuolisesti Metropolian sosiaalisen median kanavissa. Kampanjan toteuttajaksi palkattiin työharjoitteluun Metropolian oma graafisen suunnittelun opiskelija, joka kohderyhmään itse kuuluvana pystyi varmistamaan, että kampanjassa hyödynnettiin oikeita ratkaisuja. Kampanjaa varten luotuja kuvakkeita, infograafeja ja display-videoita näytettiin Jodel-sovelluksessa parhaimmillaan jopa lähes kaksi miljoonaa kertaa, lisäksi viestit aktivoivat käyttäjiä keskiarvoa tehokkaammin. Samalla kampanjaan tehtyä videota katsottiin varsin paljon verrattuna moniin muihin orgaanisten somejulkaisujen keskiarvoon. Jodelissa hyödynnettiin myös kyselyitä interaktiivisuuden saavuttamiseksi. Kyselyt (“boosted poll post”) osoittautuivat kiinnostaviksi ja niillä äänestettiin yli sovelluksen keskiarvon. Tuleva syyslukukausi näyttää, kuinka kampanjan viestit ovat tavoittaneet ja saaneet opiskelijoita valitsemaan logistiikan ja huolinnan opintojaksoja. Ainakaan huomion puutteesta niiden täyttymisen ei pitäisi jäädä kiinni. Kirjoittaja Mari Cadaut on viestintä- ja sisältötoimisto Podivan asiantuntija. Podiva oli mukana sparraamassa Munat matkaan -videon viestintäkampanjan suunnittelua.
Tutkimusyhteistyö tiivistyy KITSI-hankkeessa
STEK ry:n ja Metropolian viisivuotinen yhteishanke kiinteistötiedon ja kiinteistöjen IoT-ratkaisujen hallinnasta on edennyt puoleen väliin. Vuoden 2020 alussa käynnistynyt ja lyhenteellä KITSI kutsuttu kehitystyö keskittyy uuden talo- ja automaatiotekniikan avulla saatavan tiedon hyödyntämiseen arjessa. Hankkeessa on neljä toimintalinjaa tai koria: suuren mittakaavan kiinteistön käytön, ylläpidon ja resurssienhallinnan optimointi kiinteistötiedon ekosysteemin vahvistaminen ja eri intressitahojen verkostoituminen käyttäjälähtöisyyden ja älykkään ohjauksen nostaminen keskiöön talotekniikan ja rakennusautomaation oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen ja hankkeen siirtovaikutukset opetukseen. Syyslukukaudesta 2021 alkaen tutkimusnäkökulmaa ja tutkimusyhteistyötä erityisesti Aalto-yliopiston kanssa on vahvistettu. Se on mahdollistunut Aalto-yliopistoon tohtoriopintoja tekevän Matti Huotarin tultua mukaan hankkeeseen. Hänen taustansa on tietotekniikassa ja matematiikassa, joista molemmista hän on tehnyt maisteritutkinnon Helsingin yliopistoon. Väitöstutkijana hän on erikoistunut tekoälyyn ja konenäköön liittyvien työkalujen hyödyntämiseen rakennetussa ympäristössä. Tutkimuksen viitekehys ja siinä kehitetyt sovellukset tuovat alan yrityksille sekä perusteluja että tapaustutkimusten avulla löydettyjä konkreettisia tuloksia, joiden ansiosta yrityksillä on paremmat eväät valita oma haluttu lähestymistapa digitalisaatioon. Huotarin alojenvälisen väitöskirjan ohjaajina ovat tietotekniikan apulaisprofessori Kary Främling sekä älyrakentamisen ja -palveluiden työelämäprofessori Heikki Ihasalo. Ihasalo toimii samalla myös kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundin digipäällikkönä, joten työelämäkytkös on todella tiivis. Kun Granlund on myös Metropolian merkittävä yrityskumppani, kokonaisuus toimii erinomaisena esimerkkinä yhteistyöstä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yrityksen välillä. Metropoliassa Huotarin työn keskiössä on älykäs rakentaminen ja siihen kytkeytyvien tietoteknisten työkalujen kehittäminen niin, että resurssien käyttöä kiinteistöissä voidaan analysoida, ohjata, mallintaa ja uusiokäyttää energiatehokkaalla ja käyttömukavuutta lisäävällä tavalla. Tällä hetkellä erityisesti energian lyhyen aikavälin kulutusjousto on yksi hänen ajankohtaisimmista tutkimusteemoistaan, sillä kuten tiedetään, esimerkiksi tuuli- ja vesivoimaan perustuvan sähkön tuotantokapasiteetti vaihtelee päivittäin olosuhteista riippuen. Hyvällä ennakoinnilla ja tekoälypohjaisella optimoinnilla tuotannon notkahduksiin pystytään reagoimaan oikea-aikaisesti. Maailmanpoliittinen tilanne juuri tällä hetkellä on osoittanut, miten tärkeää kulutus- ja kysyntäjoustojen hyödyntäminen on. STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke on siten ollut kaukaa viisas käynnistäessään kehitystyön jo Myllypuron kampuksen käyttöönoton alkumetreillä ja tuodessaan sinne talotekniikan ja rakennusautomaation osalta aivan uuden tason. Huotari toimii KITSI-hankkeessa tutkijan roolissa ja linkkinä Metropolian ja Aalto-yliopiston yhteistyössä. Hän toteaakin: Haluan auttaa syventämään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa niin, että meille muodostuu vahva klusteri kiinteistö- ja rakennusalalle. Esimerkiksi Metropolian LVI-laboratoriota virtualisoidaan parhaillaan. Sen avulla tulevaisuudessa suuri joukko opiskelijoita tai vaikkapa yritysten edustajia voi testata, kokeilla ja tehdä käytännöllisiä harjoitustöitä ilman, että on pelkoa minkään laitteen tai järjestelmän osan rikkoutumisesta. Jo nyt Aallon opiskelijat ovat päässeet tutustumaan Metropolian talotekniikan laboratorioihin ja metropolialaiset Aallon älyrakentamisen hankkeisiin. Jatkossa toivottavasti syntyy enemmän yhteisiä, puhtaasti opiskelijalähtöisiä projekteja. Ollessaan töissä Nokialla Huotari nimittäin huomasi erityisesti Microsoftin panostavan paikalliseen yhteishengen ilmapiiriin, niin että työntekijät tapasivat toisiaan, olivat päivittäin myös vapaamuotoisesti yhdessä ja että kaikenlaisen kanssakäymisen katsottiin edistävän innovaatioiden syntymistä. Samaa henkeä hän pyrkii luomaan myös Metropoliaan niin, että KITSI-hankkeesta rakentuisi ekosysteemi eli alusta, jossa voidaan sekä tutkia, opettaa että räätälöidä yritysten tarpeisiin erilaisia innovaatioprojekteja tai testausympäristöjä. Kiinteistöstä kertyvän varsin ainutlaatuisen datan on myös tarkoitus olla eri toimijoiden vapaasti hyödynnettävissä, jolloin hanke edistää laajasti talotekniikan sekä julkista että yksityistä kehittämistä Suomessa. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä mikään ei tapahdu aluksi itsestään tai omalla painollaan. KITSI-alustan toiminta pitääkin järjestää niin, että toimijoilla on yhteistä puhuttavaa ja vapaata tilaa ideoida niin, ettei ole pelkoa esimerkiksi liikesalaisuuksien paljastumisesta. Kun Matti Huotari valmistuu joulukuussa 2022, hän pystyy panostamaan hankkeeseen työaikaa jatkossa 100 %. Siksi hän miettii jo suuntaa, johon hän omalta osaltaan haluaa viedä ekosysteemiä: Toivon, että pystyn jalkauttamaan tutkimuksestani osia myös opetukseen, vaikka se on tunnetusti haasteellista. Hyvään opetukseen tarvitaan nimittäin paljon aikaa ja suunnittelua. STEK:in rahoittamassa hankkeessa palkitsevaa on se, että valta ja vastuu ovat tasapainossa arjen toiminnassa. Kun opettajat, tutkijat ja projektityöntekijät ovat mukana usean vuoden ajan kehittämässä kiinteistötiedon hyödyntämistä, niin väkisinkin tulokset siirtyvät opetukseen ja osaaminen sitä kautta alan yrityksiin. Tähän mennessä Huotari on ollut mukana suunnittelemassa LVI-tutkimusympäristöä ja mittareiden asentamista. Tutkimuskohteita on tarjolla useampiakin: sähkötaajuusmarkkinat, ilmanvaihdon käytön ja käyttötyytyväisyyden mittaukset, aikasarjojen keruu muuttujista saatavien mittaustulosten tallentamiseksi tekoälymallintamista varten sekä käyttäjämäärien automaattinen, mutta hienovarainen ja yksityisyyden suojaa kunnioittava laskenta. Onnea tuleviin haasteisiin niin väitöstutkijalle kuin hankkeelle! Toivottavasti pian saadaan lukea myös ensimmäisiä julkaistuja KITSI-tutkimusartikkeleita edellä mainituista aiheista! Lisätietoa hankkeesta haastateltavalta, blogimerkinnän kirjoittajalta, teknologiapäällikkö Harri Hahkalalta, lehtori Jarno Nurmiolta, projekti-insinööri Eetu Jääskeläiseltä sekä osaamisaluepäällikkö Jorma Säteriltä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@metropolia.fi.
Voiko aikakauslehtiä brändätä?
Kevätlukukaudella 2022 Painovoimaa-hankkeessa on tehty ennakkoluulotonta kehitystyötä rakentamalla verkkopohjaista, yrityspuheenvuoroihin kytkeytyvää opintojaksoa. Tämän Graafisen alan trendit -opintojakson perustana on toistakymmentä videoitua 15–60 minuutin ajankohtaista esitystä printtimedian tulevaisuudesta ja yritysten keinoista hakea erottautumista alalla. Metropolian tarjoamassa vapaasti valittavassa printtimedian sivuaineessa yhtenä punaisena lankana on hyödyntää omien opiskelijoiden osaamista. Niinpä osa oppimistehtävistä on kytketty esimerkiksi opiskelijoiden opinnäytetöihin. Aikakausilehden tuotantoon liittyvän yrityspuheenvuoron yhteydessä esiin ponnahti Merja Peiju Metsätaipaleen liiketalouden opinnäytetyö Erikoisaikakauslehden brändin kirkastaminen (2018), jonka herättelemänä tämä blogikirjoitus on tehty. Tarkoituksena on esitellä yleisesti ja joidenkin esimerkkien avulla sitä, miten aikakauslehti voi elää ajassa ja arjessa, uudistua ja säilyttää uskollisen painetun lehden tilaajakunnan. Aikakauslehtien brändäys Vielä reilut 20 vuotta sitten aikakauslehden käsite oli hyvin selkeä. Kyse oli joko irtonumerona myytävästä tai kotiin tilatusta painetusta tuotteesta. Digitaalinen murros on ajanut perinteiset aikakauslehdet täysin uuteen kilpailutilanteeseen, jossa pelkällä painotuotteella ei menestytä. Muutos on ollut vähittäinen ja alkanut siitä, että painettua materiaalia ryhdyttiin siirtämään verkkoympäristöön printtilehden rinnalla ilmestyväksi digitaaliseksi lehdeksi, jota voi lukea eri laitteilla kuten tietokoneella, tabletilla ja nykyisin useimmiten älypuhelimella. Yksinkertaisimmillaan lehti oli tai on diginäköislehti, joka siis on kopio painetun lehden pdf-tiedostosta. Myöhemmin näköisversioihin lisättiin toiminnallisuuksia: esimerkiksi linkkejä, joiden kautta pystyi siirtymään uudelle sivulle. Nykyisin vaihtoehtona on usein digijulkaisut, jotka on tuotettu nimenomaan sähköiseen ympäristöön. Niiden käytettävyys on viimeisten 10 vuoden aikana parantunut paljon, ja yleensä nykypäivän digijulkaisut skaalautuvat automaattisesti erilaisille laitteille – tai tarkemmin sanottuna ovat responsiivisia eli mukautuvasti reagoivia. Sen lisäksi löytyy iso joukko erilaisia some-alustoja, joilla aikakauslehti voi toimia. Samalla kun tekniikat ovat monipuolistuneet, digimuutosten vaikutus aikakauslehtien talouteen on ollut merkittävä. Markkinoille on tullut uudenlaisia kilpailijoita, esimerkiksi bloggaajia, ja lukijoiden halukkuus ylipäätään maksaa sisällöstä on heikentynyt. Näin aikakauslehtien sekä tilaus- että mainostuottojen määrä on vuosien saatossa vähentynyt. Levikin[1] merkitys tuotteen tavoittavuusmittarina on romahtanut, minkä näkee hyvin havainnollisesti vertaamalla (alla olevista linkeistä) Media Audit Finlandin sivuilla tietoja vuosien 2016 ja 2021 välillä ja toisaalta vertaamalla niitä KMT:n (Kansallinen Media Tutkimus) lukijamäärätilastoihin, joita nykyään pääsääntöisesti seurataan. https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2017/06/Levikkitilasto-2016.pdf ja https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2022/05/LT-tilasto-2021.pdf https://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2021/10/KMT-2021-lukijamaarat-liite.pdf Vastalääkettä muuttuneille markkinoille Miten aikakauslehdet ovat toimineet tässä haastavassa ympäristössä? Voidaanko mediataloissa löytää tepsivä vastalääke markkinoiden muuttumiselle? Ratkaisua kannattaa lähteä hakemaan aikakauslehden entistä paremmasta brändäyksestä eli yrityksen tulee luoda lehdelle hyvän imagon ja maineen avulla vahva mielikuva markkinoilla. Lehden tulee olla jotakin, joka tulee ostajille heti ensimmäisenä mieleen, kun he ovat suunnittelemassa aiheeseen tai asiaan liittyvää hankintaa. Tämän vuoksi brändin pitää olla selkeä, erilainen, innostava ja tavoitteellinen. (Uusitalo 2014, 30–33) Pekka Ruokolainen (2020, 11) käyttää termiä brändin kirkastus puhuessaan brändinkehittämisprosessista, joka muodostuu brändin ytimen kiteytyksestä, sen muotoilusta ja jalkautuksesta. Asiakkaiden löytäminen ja saaminen eivät enää onnistu perinteisellä mainonnalla, sillä nykyään potentiaalinen asiakas saa itsekin haettua tietoa yrityksestä ja tuotteesta monesta eri paikasta. Aikakauslehden pitää toimia markkinakentässä kuin henkilö valitulla strategisella tavalla eli sen pitää ”käyttäytyä” ennakoidusti ja toimia aina luotettavasti samalla tavalla. Lehden pitää käsitellä erilaisia nousevia kysymyksiä hyvin konsistentilla tavalla eli johdonmukaisesti ja ristiriidattomasti. Markkinamuutos muuttaa myös niin sanottua ostopolkua[2]. Tunnetuin ostopolkua kuvaavista malleista on runsaat sata vuotta sitten kehitelty AIDA, joka perustuu englanninkielisiin sanoihin attention, interest, desire ja action. AIDA-mallissa siis lähdetään kirjainten mukaisessa järjestyksessä: huomion herättäminen, kiinnostuksen nostaminen, ostohalun syntyminen ja sen jälkeinen toiminta eli ostopäätös ja mahdollinen suosittelu. Jaffe (2010) on esittänyt, että ostopolku eli ostosuppilo tulisi kääntää ylösalaisin siten, että edellä mainitun mallin sijaan asiakasprosessi etenisi ostosta dialogiin ja siitä edelleen takaisin saavutetun asiakkaan huomiointiin. (Uusitalo 2014, 94.) Malli toimii järjestyksessä acknowledgement, dialogue, incentivization, activation ja takaisin activation, incentivization, dialogue, acknowledgement. Aikakauslehden markkinoinnissa ensimmäinen vaihe voisi Jaffen mallin mukaan olla se, että saadaan yksi ”mallilehti” myytyä, jonka jälkeen lähdetään rakentamaan asiakkuutta käänteisessä järjestyksessä Ensimmäinen yhteydenotto voi tulla esimerkiksi puhelimitse. Siinä kerrotaan uudesta lehdestä (tietoisuus/acknowledgement), käydään keskustelua (dialogi) ja tarjotaan lehteä normaalia alhaisempaan hintaan mahdollisilla muilla kannusteilla lisättynä (insentiivit) ja tehdään pienestä määrästä lehtiä sopimus (aktivointi). Syntyy asiakas (customer). Kun lukija on saatu rekistereihin (vrt. tietosuoja), hänelle voidaan lähettää eri välineitä käyttäen tarjouksia tilauksen vakiinnuttamiseksi esimerkiksi vuodeksi (uusi hankinta). Tähänkin vaiheeseen liitetään usein kannusteita ja mahdollisesti keskustelevia puheluita. Näillä pyritään pitämään tämä asiakas edelleen tilaajana (kiinnipitäminen). Syntyy vakioasiakas eli vuositilaaja (client). Jatkamalla kehää ympäri voidaan saavuttaa tilanne, jossa tilaus jatkuu pienin markkinointiponnisteluin ns. jatkuvana tilauksena. Lukija on todennäköisesti tyytyväinen lehden sisältöön ja suosittelee sitä muillekin (cheerleader[3]). Esimerkkejä Eeva - haastatteluja Eevassa ei ole lainkaan niin sanottuja seurapiiriuutisia eikä juuri lainkaan kosmetiikkaa sivuavia juttuja. Lehti erottuu erityisesti haastatteluilla, jotka ovat pitkiä ja menevät syvemmälle kuin yleensä. Aiemminkin lehteen kuuluneiden julkisuuden henkilöiden tarinoiden lisäksi siitä löytyy nykyisin myös tavallisten ihmisten haastatteluja. Vuonna 2021 tehdyssä uudistuksessa henkilöhaastattelujen pituutta edelleen lisättiin ja määrää kasvatettiin. Tätä uudistusta edelsi brändityö, jossa Eevan arvoiksi määräytyivät rohkeus, sydämen sivistys ja kauneus. Kaukokohteista kertovia matkajuttuja vähennettiin, ja pikamuodin esittely poistettiin kokonaan. Uutena ulottuvuutena tuli mukaan kirjaklubi: kerran kuukaudessa järjestettävä verkkotapahtuma, jossa vierailee ajankohtainen kirjailija. Tapahtuman voi kuunnella jälkikäteen myös podcastina. Suunnitelmissa on kehittää tästä vielä live-tapahtuma. Lehti tekee muitakin podcast-sarjoja, ja sillä on tietysti oma Facebook-sivusto. Kirjaklubilla tavoitellaan lehdelle uusia tilaajia. Eeva on hyvä esimerkki siitä, miten aikakauslehti on pystynyt teknisen muutoksen maailmassa lisäämään lehden ulottuvuutta ja vähitellen hallitusti muuttamaan omaa brändiään pitäen mukana ne tekijät, joilla se on saanut itselleen uskollisen lukijakunnan. Tämän avulla sen painetulla lehdellä on edelleen vankka lukijakunta. Rumba - musiikkijournalismia Toisenlainen esimerkki on musiikkilehti Rumba. Lehden brändi on lyhyesti korkeatasoinen musiikkijournalismi. Rumba aloitti toimintansa vuonna 1983. Se ilmestyi pitkään tabloid-formaatissa, mutta 2006 se vaihtoi aikakauslehtiformaattiin. Aluksi seurauksena oli ilmestymiskertojen väheneminen vähitellen 18 kerrasta viiteen kertaan vuodessa. Lehden nettiversio aloitti kuitenkin jo 1997, ja sivustoa kehitettiin samalla. Viimeinen painettu lehti ilmestyi 2019. Musiikkilehdelle siirtyminen nettiin oli luonteva päätös, ja se jatkaa julkaisuprofiiliaan tuomalla esiin erityisesti uusia kotimaisia ja ulkomaisia artisteja. (Wikipedia v.s. Rumba; HS 21.3.2011.) Rumbaan saa ilmoituksia Pop Median kautta: display[4], video, sisältömarkkinointi ja podcast kuuluvat normaalitarjontaan. Lisäksi Rumballa on uutiskirje ja se kuuluu suurempaan musiikkilehtien perheeseen. Suomen Kuvalehti - palkitsevaa laatua Suomen Kuvalehti (SK) on ollut mukana suomalaisten elämässä koko itsenäisyyden ajan. Tavoitteena on kertoa olennaiset asiat, selvittää faktat ja palkita näiden kautta lukijat laadulla. Lehti käsittelee ajankohtaisia kotimaan ja ulkomaan tapahtumia, yhteiskunnallisia asioita, talouden ja politiikan aiheita, kulttuuri-ilmiöitä sekä tiedettä. Yleisesti ottaen lehti tunnetaan painavista poliittisista kirjoituksistaan. SK ilmestyy kerran viikossa. Painetun lehden välissä jaetaan TV-maailma-ohjelmalehti. Tilaus sisältää Suomen Kuvalehti DIGI:n lukuoikeuden. Tilaaja saa halutessaan säännöllisesti myös uutiskirjeen, johon on koottu parhaat palat verkon annista. Syyskuussa 2010 SK alkoi ilmestyä iPad-laitteille suunnattuna digilehtenä, ja 2013 lehti uudisti toimintaansa, jolloin verkkoversio muuttui osin maksulliseksi. Nykyisin lehden voi tilata joko lehti+digi versiona (hinta noin 350 € / vuosi) tai digiversiona (hinta noin 200 € / vuosi). Huomiota kiinnittää erityisesti se, että tarjouksia uudelle tilaajalle on helpompi löytää kuin normaalitilauksen hintaa. Lisäksi uuteen tilaukseen tulee vielä lukijalahja siihen päälle. Tarjoukset lähtevät yhden kuukauden tilauksesta. Suomen Kuvalehdellä on eri aikoina ollut merkittävä poliittinen rooli, onhan sillä ollut kolumnistina jopa virassa oleva presidentti aikoinaan. Vaikka SK pyrkiikin pitämään oman brändinsä yleisaikakauslehtimäisenä, on se todellisuudessa lähes ainoa suomenkielinen lehti, joka tarkastelee asioita pääasiassa politiikan ja talouden aiheiden kautta. Yhteenvetoa menestystekijöistä Kun tarkastellaan lopuksi esiteltyjä lehtiä, voidaan niistä tehdä seuraavanlaisia havaintoja. Eevassa brändi on erittäin selkeä. Kuka tahansa lehteä ensimmäisen kerran selaillessaan voi todeta sen kantavaksi ominaisuudeksi (syvä)haastattelut. Eeva on selvästi erilainen, sillä se on ainoa aikakauslehti, jonka sisällöstä pääosa on pitkiä henkilöhaastatteluja. Ottamalla mukaan muitakin kuin julkisuuden henkilöitä se tavoittaa innostavuuden ja ajatuksen siitä, että kun tuo esitelty henkilö, niin ehkäpä minäkin voisin… Samalla on aiempaa brändiä pystytty tukemaan uusilla komponenteilla ja tällä tavoitteellisella toiminnalla vahvistamaan lehden taloutta ja toiminnan jatkuvuutta pitkällä aikavälillä. Rumban tapa on ollut toisenlainen. Kirjoituksiin musiikista on netissä helppo liittää myös itse musiikkia. Ainakin ulkoapäin tarkasteltuna innostavuus on lehden brändäämisessä merkittävässä roolissa. Lukijat (kuuntelijat) pitää saada innostumaan. Lehden brändi ei kuitenkaan selviä ainakaan nopealla tarkastelulla. Tällä on voinut olla vaikutus tarpeeseen muuttaa lehden muotoa radikaalimmin. Suomen Kuvalehti on puolestaan pitkäaikaisena toimijana selväluonut itselleen sekä selkeän profiilin että uskollisen lukijakunnan. Lehteä selatessa on helppo havaita tiukka asiapitoinen kerrontatyyppi. SK on myös Suomen markkinoilla ainoa omassa sarjassaan eli se on hakenut erilaisuuden tätä kautta. Mikä sitten on SK:ssa innostavaa, ehkä yksi esimerkki siitä on polkom-kolumni. Aina ei tarvitse olla tiukka pipo päässä. SK on myös joidenkin kolumniensa kautta selvästi pyrkinyt hieman tasapainottamaan lehtensä sisältöä sen aikanaan saadessa jo ”ajopuuteorian” ylimmän selvittäjän roolin. Tällä lehti pyrkinee tavoittamaan laajempaa lukijakuntaa. Esimerkit osoittavat, että painettu aikakauslehti on hyvä ja tulevaisuudessakin menestyvä tuote, mutta tarvitsee ympärilleen harkitusti rakennettua brändiä, tilaajayhteisöä palvelevaa oheistoimintaa ja usein monikanavaista läsnäoloa lukijoiden arjessa. Lähteet Joseph Jaffe 2010. Flip the Funnel. How to Use Existing Customers to Gain New Ones. John Wiley & Sons. New Jersey. USA. Metsätaival, Merja Peiju 2020. Erikoisaikakauslehden brändin kirkastaminen. Opinnäytetyö, Metropolia. Ruokolainen, Pekka 2020. Brändikäsikirja – Näin teet yritysbrändistä vetovoimaisen! Kauppakamari. Tikkanen, Tiina Katriina. Lukijalle pitää tulla sellainen olo kuin hän olisi kohdannut haastateltavan. Mari Paalosalo-Jussinmäen haastattelu. Aikakausmedia. Uusitalo, Roope 2014. Brändäys tai itku ja brändäys. Alma Media. Alaviitteet [1] Sana ”levikki” viittaa painettuun lehteen [2] Ostopolku on prosessi, jonka eri vaiheiden kautta kuluttajasta voi tulla ostaja. [3] Cheerleader tarkoittaa erityisesti huutosakin johtajaa, tässä tapauksessa siis ko. brändin huutosakin. [4] Display-mainonnalla tarkoitetaan Googlen hakutulosten ulkopuolisia mainoksia, joita Google tarjoaa display-verkoston kautta näytettäväksi Artikkelikuva pixabay.com/ Michael Zimmermann Kirjoittaja DI Hannu Saarnilehto toimii Metropolian Painovoimaa-hankkeen perojektipäällikkönä.
Huolinta- ja logistiikka-alan opetusta kehitetty merkittävästi Metropoliassa
Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat nostaneet toimitusketjujen hallinnan ja huoltovarmuuden elintärkeän merkityksen yhteiskunnassamme täysin uudelle tietoisuuden tasolle. Silmät ovat auenneet sille, että globaalit toimitusketjut voivat olla hyvin haavoittuvia. Jos hengityssuojaimia ei tehdä omassa maassa, kriisin sattuessa joudutaan pahaan pulaan. Jos yksi valtaisa 400-metrinen konttialus tukkii Suezin kanavan, niin mikään tavara ei sieltä liiku eivätkä tuiki tärkeät komponentit saavu tehtaiden kokoonpanolinjastoille. Jos sotatoimet vaurioittavat viljan viennin kannalta aivan keskeisiä satamia tai asettavat kuljetuksille turvallisuusriskejä, seurauksena voi olla maailmanlaajuinen elintarvikepula. Logistiikka ja huolinta liittyvät nykyisessä maailmassamme lähes kaikkeen ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Korkeakouluopiskelijat eivät aina ole mieltäneet huolinta- ja logistiikka-alaa tulevaisuuden ammatikseen, vaikka sen toimikenttä on laajempi kuin miksi se helposti mielletään ja edellyttää erityisosaamista. Kansainväliset kuljetukset vaativat, paitsi ammattitaitoa, myös useiden toimijoiden välistä saumatonta yhteistyötä, minkä vuoksi laajat kontakti- ja kuljetusverkostot sekä hyvä kielitaito ovat huolitsijoille tärkeitä. Kotimaisten ja ulkomaisten alihankkijoiden, edustajien, agenttien ja yhteistyösopimusten määrä lasketaan joka huolitsijalla sadoissa. Verkostojensa avulla huolintaliikkeet pystyvät järjestämään kuljetuksia luotettavasti ympäri maailman. Ne tarjoavat nykyisin myös laajan kirjon erilaisia lisä- ja neuvontapalveluja. Huolinta on mitä suurimmassa määrin asiantuntijatyötä, joka ansaitsee kansantaloudellisen merkityksensä vuoksi näkyvyyttä korkeakouluissa. Lyhyesti sanottuna huolinta on tavaran, tiedon, rahan sekä kuljetusvälineiden ja -yksiköiden liikkumisen oikea-aikaista ja kustannustehokasta hallintaa maailmankaupassa ostajan, myyjän, kuljetus- ja varastointiyritysten sekä viranomaisten välillä (Ojala et al. 2020) SHLL ry aktiivisesti mukana rakentamassa alan tulevaisuutta SHLL ry (Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry) on halunnut omalta osaltaan varmistaa tulevaisuuden osaamisen ja lisätä alan vetovoimaa nuorten silmissä. Yksi toimenpide tässä työssä on ollut laajan selvityksen teettäminen huolinnasta, sen kansantaloudellisesta vaikuttavuudesta ja huolitsijan eri rooleista kuljetusketjuissa (Ojala & al 2020). Käytössä selvityksen myötä sekä asiantuntijoilla että suurella yleisöllä on tiivistetysti argumentteja, määritelmiä ja tilastoanalyysiä alan volyymistä ja taloudellisesta merkityksestä. Selvityksen mukaan Suomen ulkomaankaupan toiminnalle kriittisen huolinta-alan suosiota ja tunnettuutta on tarpeen kehittää määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Huolinta edellyttää sellaista asiantuntemusta ja verkostoa, johon ulkomaankauppaa harjoittavalla kuljetusasiakkaalla itsellään ei usein ole resursseja tai tarvittavaa osaamista. Huolitsijat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden keskittyä omaan ydintoimintaan sekä keventävät riskiä ja vastuuta järjestäessään kansainvälisiä kuljetuksia heidän puolestaan. Ne toimivat tehtävässään asiakkailleen yhden pysähdyksen palveluna. Laajemmin huolinnan vaikutukset näkyvät kuljetusten ja tullitoiminnan sujuvuudessa, kustannustehokkuudessa, yritysten logistisessa kilpailukyvyssä, ympäristötavoitteiden toteutumisessa, huoltovarmuudessa sekä koko kansantalouden toiminnassa. Huolintayritykset operoivat maailmankaupassa ostajan, myyjän, kuljetus- ja varastointiyritysten sekä viranomaisten välillä. Huolinta onkin välttämätön, mutta usein näkymätön osa modernia toimitusketjua. Huolinnan toimikenttä on laajempi kuin minkälaiseksi se helposti mielletään. Toiminnassa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö sekä sääntely eri kuljetusmuotojen, tullimuodollisuuksien ja kaupankäynnin rajoitteiden osalta. (Ojala et al. 2020). Esimerkiksi kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita esineitä ei saa viedä maasta lainkaan, ja toisaalta esimerkiksi Venäjän-pakotteet ovat lisänneet työn vaativuutta merkittävällä tavalla. Tästä esimerkkinä muiden ohella on huhtikuussa 2022 ilmi tullut tapaus, jossa Suomen tulli pysäytti 42 miljoonan arvoiset venäläiset taideaarteet itärajalla (ks. https://yle.fi/uutiset/3-12393013). SHLL ry ja Metropolia ovat tiivistäneet yhteistyötä Käytännön tasolla yksi pieni, mutta korkeakoulutuksen kannalta merkittävä toimenpide on ollut esimerkiksi yhteistyön tiivistäminen SHLL:n ja Metropolian välillä. On tärkeää, että logistiikan ja huolinnan korkeakouluopettajilla on hyvät työelämäyhteydet ja että alan mahdollisuuksista kerrotaan opiskelijoille. Kaikki voittavat tässä verkostoyhteistyössä: opiskelijat voivat työllistyä mielenkiintoisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin, opettajilla säilyy tuntuma alan kehitykseen ja eri toimijoihin, ja yrityksillä on mahdollisuus tarjota näkökulmia, vierailuluentoja ja opintokäyntejä niin, että samalla tutustuvat siihen, mitä korkeakoulussa opetetaan ja millaisia esimerkiksi tuotantotaloudessa logistiikkaa opiskelevat nuoret ovat. Näin vaalitaan esimerkillisellä tavalla lähitulevaisuuden rekrytointipotentiaalia. Konkreettisesti yhteistyön tiivistäminen on tarkoittanut esimerkiksi jatkuvaa yhteydenpitoa esimerkiksi tuotantotalouden tutkinto-ohjelman ja SHLL:n koulutustoimikunnan välillä. Keväällä 2021 lehtori Harri Hiljanen osallistui SHLL:n koulutustyöryhmän yhteiseen keskusteluun, on ollut jo sitä ennen yhteydessä koulutustoimikunnan jäseniin ja pyytänyt alan yrityksiä opettamansa huolinnan opintojaksolle kertomaan toiminnastaan ja yrityksestään tuleville alan rekrytoitaville. Samassa yhteydessä hän on esittänyt kiinnostuksensa tulla tutustumaan yrityksiin ja samalla oppimaan, mitä ajankohtaista huolinnasta tulisi tuotantotalouden opetuksessa huomioida. Harri Hiljanen on tehnyt SHLL:n koulutustoimikunnalle sekä syyslukukauden 2021 että kevätlukukauden 2022 alussa konkreettisia ehdotuksia yhteistyön syventämiseksi (mm. mahdollisuus yrityksille tutustua opiskelijoihin, markkinoida mahdollisia jäsen- yrityksiä ja esitellä toimintaa). Lisäksi hän ehdotti syksyn 2021 varastointiin ja terminaaleihin liittyvälle opintojaksolle kansainvälisen logistiikkayhtiön luentoa kansainvälisistä materiaalivirroista, niiden ohjaamisesta ja terminaaliverkoston/varastojen toiminnoista. Edellä kuvattu tuotantotalouden ja alan yhteistyö on konkretisoitunut muun muassa niin, että DB Schenkerin asiantuntija Jani Ruupunen oli Karamalmin kampuksella kahden tunnin vierailulla varastointipalveluihin liittyen, samasta yrityksestä Sini Heino oli rekrytoimassa opiskelijoita kesätyöntekijöiksi ja vuoden vaihteessa 2021–2022 käynnistettiin viiden opiskelijan koko kevään kestävä kehitysprojekti viestinnän kehittämisestä Schenkerillä. DHL:n Jesse Salmi piti kaksituntisen DHL- esittelyn ja kesärekryn. Lehtori Harri Hiljasen piti huhtikuussa 2022 vierailla 30 opiskelijan kanssa Kuehne&Nagelin pääkonttorilla Vantaalla, tutustua yritykseen ja kuunnella huolinta-alaan liittyviä luentoja. Tämä vierailu jouduttiin siirtämään koronatapauksen vuoksi tulevaisuuteen. Kuehne&Nagelin HR:stä Sofia Liljeströmin ja Riikka Happosen kanssa on tehty muutakin aktiivista yhteistyötä, jonka ansiosta Metropolian opiskelijat ovat saaneet osallistua heidän sisäisiin koulutuksiinsa. Huhtikuun 2022 alussa toteutui 30 oppilaan ryhmän vierailu Varovalla henkilöstöjohtaja Camilla Karhusen vieraana. Varovalla kolme yrityksen työntekijää, joista yksi oli Metropolian alumni, esitteli yritystä ja sen liiketoimintaa. Ulkopuolisella rahoituksella logistiikan perusteet vapaasti valittavina opintoina Kun logistiikka ja huolinta risteävät niin monen toimialan ja ammattiryhmän rajapinnalla, Metropoliassa Tuire Ranta-Meyerin aloitteesta päätettiin luoda logistiikkaan ja huolintaan liittyvä johdantotyyppinen opintojakso, joka olisi kenen tahansa valittavissa riippumatta tutkinnosta tai koulutusalasta. Ymmärrystä logistiikasta tarvitsevat yhtä hyvin terveydenhuollon, rakennusalan työnjohdon, kulttuurituotannon kuin vaikkapa esitys- ja teatteritekniikan opiskelijat. Koronapandemia opetti lisäksi, että on välttämätöntä rakentaa tällainen opintojakso verkko-opintoina niin, että sen voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Kevätlukukaudella 2020 Metropolian logistiikan erityisosaaja, juuri eläkkeelle siirtynyt lehtori, diplomi-insinööri Markku Haikonen otti yllä mainitun opintojakson suunnitteluhaasteen vastaan. Tuloksena syntyi täysin ainutlaatuinen verkkopohjainen opintojakso, jonka erityisyys perustuu mm. eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden tarpeisiin laadittuihin eriytyviin oppimistehtäviin. Kulttuurialan oppimistehtäviin pyydettiin apua työelämässä toimineelta, kokeneelta kulttuurituottaja Ossi Luodolta. Markku Haikonen laati muut oppimistehtävät. Lisäksi opintojakso linkittyy vahvasti Reijo Rautauoman säätiön luomaan ja ylläpitämään Logistiikan maailma -sivustoon. Sivusto on suomenkielinen, alan parhaiden asiantuntijoiden laatima ja jatkuvasti päivittyvä materiaali, jota alan toimijat hyödyntävät laajalti. Erityisesti Tuire Ranta-Meyerin toiveesta opintojaksolla hyödynnettiin tätä materiaalia, sillä loistavasti toimivaa ja korkeatasoisista materiaaleista rakennettua pyörää ei ole mielekästä alkaa Metropoliassa keksiä uudelleen. Ensimmäiselle toteutukselle vuonna 2020 opiskelijoita tuli 63: autotekniikasta 23, konetekniikasta 5, bio- ja kemiantekniikasta 4, rakennustekniikasta 6, rakennusalan työnjohdosta 2, talotekniikasta 3, sähkö- ja automaatiotekniikasta 8, energia- ja ympäristötekniikasta 4, muotoilusta 1, kulttuurituotannosta 4, esitys- ja teatteritekniikasta 2. Tarve tällaiselle itsenäisesti suoritettavalle ja koulutusalasta riippumattomalle opintojaksolle oli suuri ja palaute siitä oli erittäin hyvä. Vuonna 2021 opiskelijoita opintojaksolla oli 69. Uutena tutkinto-ohjelmana mukana oli maanmittaustekniikka, jonka opiskelijoille räätälöitiin ammatillisesti suuntautuneita oppimistehtäviä. Opintojakson sisältöä päivitettiin muutoinkin ja kehitettiin saadun opiskelijapalautteen mukaisesti. Eniten opiskelijoita (20) oli tällä kertaa rakennustekniikan tutkinto-ohjelmasta. Logistiikan perusteet 5 op:n Moodle-alustalla toimiva opintojakso käynnistyy nyt syksyllä 2022 kolmannen kerran, eikä sen tarjoaminen opiskelijoille verota tänäkään vuonna tutkinto-ohjelmien laihaa kukkaroa. Uusia ideoita ja uutta opiskelutarjontaa tulossa Metropolia on lisäämässä huolintaan liittyviä Moodle-opintoja jatkona Logistiikan perusteet -opintojaksolle. Uutta opintojaksoa ovat olleet suunnittelemassa Markku Haikosen lisäksi Harri Hiljanen, Nina Hellman ja Tuire Ranta-Meyer, ja sen on tarkoitus olla tarjolla opiskelijoille tammikuusta 2023 alkaen. Lisäksi printtimedian sivuaineopinnoissa sanoma- ja aikakauslehtien sekä muiden painotuotteiden logistiikka on huomioitu tärkeänä osaamisalana yritysten toiminnassa. Kesällä 2022 Metropolian elokuvaopiskelijat ovat tuottamassa pääkaupunkiseudun opoille ja korkeakoulun hakukampanjaa varten käsikirjoitetun lyhytelokuvan, jossa pyritään kiinnostavasti ja huumorin ryydittämänä avaamaan huolinta-alaa korkeakouluun hakeutuville. Ehkäpä jo syksyllä voidaan kirjoittaa uusi luku huolinta- ja viestintäalan menestystarinaan Metropoliassa. Pysy siis kanavalla! Lähteet Huolinnan toimialakatsaus 2021 Laitinen, Petri ja Anna Haakana 2021. Tuntematon huolinta-ala – merkittävä ja kokoaan suurempi ulkomaankaupan edistäjä. Blogimerkintä Metropolian Vuoropuheluja-blogissa. Ojala, Lauri, Aleksi Paimander, Eeli Friman ja Ilona Kairinen 2020. Huolinta – avain toimivaan ulkomaankauppaan. Raportti. Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry. Ks. ja tiivistelmä selvityksestä tästä. SHLL ry:n verkkosivut huolinta.fi
Printtimedian sivuaineessa eletään kuin opetetaan
Ammattikorkeakoulut syntyivät Suomeen kolmisenkymmentä vuotta sitten. Idea lähti liikkeelle silloisen opetusministeri Christoffer Taxellin visiosta, jonka mukaan Suomen korkeakoulujärjestelmää piti kehittää. Lukiosta valmistuneille ei ollut tarpeeksi paikkoja yliopistoissa, ja tätä ylioppilassumaksi ristittyä ilmiötä haluttiin purkaa. Myös erilaisten opistojen antamia tutkintoja ja niiden tasoa haluttiin yhdenmukaistaa ja mahdollistaa ammatillisen koulutuksen kautta väylä korkeakouluihin. Opintosisältöjen työelämälähtöisyys ja opettajilta edellytetty työkokemus alan tehtävistä ovat olleet ammattikorkeakoulujen selkeä ohjaava periaate. Niiden varassa myös menestys on saavutettu. Nyt maassamme on jo yli puoli miljoonaa AMK-tutkinnon suorittanutta. Osa heistä on palannut takaisin omaan opinahjoonsa suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa (YAMK-tutkinto); osa on ehkä myöhemmin pyrkinyt yliopistoihin. Mutta aivan vastaavalla tavalla monet maisteritutkinnon ensin suorittaneet ovat päätyneet ammattikorkeakouluihin. Vasta siellä he mielestään saavat valmiudet tehdä alan töitä myös käytännössä. Esimerkiksi media-ala tai laboratorioanalytiikka ovat Metropoliassa tutkintoja, joihin haeta an merkittävässä määrin yliopistotutkinnon jälkeen. Mutta elävätkö ammattikorkeakoulut niin kuin opettavat? Jäävätkö puheet puheiksi ja imagonkiillotukseksi? Mikä takaa opintojen työelämälähtöisyyden? Pystyvätkö opettajat seuraamaan alansa kehitystä ja tuomaan opiskelijoille ajantasaista tietoa yritysten toimintatavoista? Entisten mallien mukaan toimiminen ei edes riitä, vaan korkeakouluopintojen pitäisi antaa valmistuneille kykyä kehittää alaa ja olla työpaikkojen positiivisia muutosagentteja. Metropolian printtimedian sivuaine käynnistyi vajaa vuosi sitten. Valitettavasti etäopetukseen siirtyminen hieman hidasti opintojen tarjoamista ja vaikutti myös siihen, etteivät tämän uuden kokonaisuuden opiskelijat olleet koskaan samassa tilassa eivätkä siten oppineet tuntemaan toisiaan. Heistä ei muodostunut siksi samanlaista mannekiiniryhmää kuin heidän opiskelutovereistaan Stuttgartin Hochschule der Medien -korkeakoulussa. Siellä printtimedian englanninkielisestä opiskelusta on tehty tavattoman houkuttelevaa ja mediaseksikästä muiden muassa julkaisemalla opiskelijoista, eri painotekniikoiden opiskelusta sekä valmiista, yritysten kanssa yhdessä tehdyistä projekteista kirjoja, valokuvia, videoita ja sosiaalisen median tarinoita. Stuttgartin kolmannen vuosikurssin opiskelijat ovat some-tarinoiden perusteella osallistuneet jo Düsseldorfissa Drupa-messuille ja toteuttaneet siellä oman näyttelyosaston. Heidän takiaan yleinen koulun liiketalouden kurssi mainoskampanjan rakentamisesta suunnattiin printtimediaan ja sen myötä paikalliselle tavarataloketjulle tehtiin nu oriin vetoava ilme, jonka visuaalinen toteutus perustui suurkuvatulostukseen, erilaisten katalogien ja juuri kyseistä kohderyhmää puhuttelevien pakkausten, etikettien ja hintalappujen painamiseen osana opintosuoritusta. Yksi opiskelijaryhmä teki elämyksellisen selailukirjan Egyptin pyramideista niin, että sivuilta ponnahtaa esiin aiheeseen liittyviä kolmiulotteisia hahmoja ja rakenteita. Lisäksi opiskelijat ovat juuri julkaisseet tutkimusraportin siitä, miten koronapandemia on vaikuttanut painoalan liiketoimintaan. Metropolia ei tällaiseen ole vielä pystynyt. Mutta se on varma, ettei meilläkään takista tule tuluskukkaroa. Jos me emme kykene parantamaan Suomessa printtimedian imagoa nuorten silmissä ja sen asemaa korkeakoulujen opintotarjonnassa, niin ei muuta kuin häpeänurkkaan vain. Emme totisten silloin ole ansainneet työelämälähtöisyyden mainesanaa emmekä lunastaneet lupaustamme antaa teoriaa ja käytäntöä yhdistävää opetusta innostavien ja alan silmissä arvostettujen opettajien johdolla. Parhaimmillaan yhteistyö yritysten kanssa nimittäin on sitä, että opintosisällöt laaditaan yhdessä ja että työelämän edustajat voivat olla mukana laatimassa pääsykoetehtäviä tai haastattelemassa pyrkijöitä. Yritysten edustajat pitävät vierailuluentoja, jotka opiskelijat sitä paitsi kokevat aina hyvin motivoivina. Joskus, työprosessien niin salliessa, jokin yksittäinen tekniikka tai työkäytäntö voidaan jopa demonstroida suoraan yritysten tiloissa. Myös projekti- ja innovaatio-opinnot, puolen vuoden mittainen työharjoittelu sekä opinnäytetyöt ovat niitä kohtia, joissa elinkeinoelämän ja ammattikorkeaopiskelijoiden polut yleensä aina yhtyvät. Kun projekteihin ja opinnäytetyöhön saadaan toimeksianto yrityksistä, kontakti työelämään ja mahdollisiin tuleviin työnantajiin syntyy luontevasti. Myös työyhteisöissä saadaan kokemusta opiskelijoista ja heidän erilaisista vahvuuksistaan. Näin mahdollisen työpaikan avautuessa osataan paremmin arvioida hakijan soveltuvuutta juuri siihen kyseiseen tehtävään. Metropolian printtimedian sivuaineen osalta voi todeta, että vaikka sen tarjoamisessa olemme vasta alussa, niin suhtautuminen on ollut valtavan ystävällistä ja kannustavaa. Olemme saaneet sekä Åkerlundin mediasäätiöltä että media-alan tutkimussäätiöltä apurahoituksen koulutuksen suunnitteluun ja käynnistämiseen. Olemme päässeet haastattelemaan asiantuntijoita alan tulevaisuudennäkymistä ja keskeisistä osaamistarpeista. Olemme voineet osallistua maksuttomasti erilaisiin graafisen tekniikan webinaareihin kuulemaan ekologisista ratkaisuista ja ilmastotalkoisiin osallistumisesta. Kuuden hengen elokuva- ja TV-alan opiskelijaryhmämme otettiin todella lämpimästi vastaan niin Päivälehden museossa, Printmarkissa, Colorossa, Premissä, Printekissä kuin Otavan kirjapainossa, kun he tekivät hankkeelle kesätyönään lyhytelokuvia ja animaatioita painoalasta ja sen monista mahdollisuuksista. Yhteen hiileen puhaltaminen on se, mikä alan kehittämisessä kantaa maaliin asti. Maalissa meillä puolestaan väikkyy kuva ennakkoluulottomista, rohkeista ja analyyttisistä ammattikorkeakoulun kasvateista, jotka ovat saaneet tiedolliset eväät, mutta myös innostuksen, soveltamisosaamisen ja halun menestyä kiehtovalla, dynaamisella, ihmisten arkeen ja juhlaan kuuluvalla printtimedian alalla. Perässä tullaan, Stuttgart! Täältä tullaan, painoalan työelämä! Lisätietoja: Print Media Technologies -tutkinto Stuttgartissa: https://www.hdm-stuttgart.de/en/prospective_students/academic_programs/all_programs/steckbrief?sgang_ID=550067 Tutkinto-ohjelman Facebook-sivu: https://www.facebook.com/HochschuleDerMedien/ Tutkimusraportti Covid 19 vaikutuksista painoalalle: https://pmt.hdm-stuttgart.de/covid-19s-effect-on-the-print-and-media-industries/ Drupa-messut Düsseldorfissa: https://www.drupa.com/ Painovoimaa-hanke ja sivuaine Metropoliassa: https://painovoimaa.metropolia.fi/ Faktori-lehti: https://mdufaktori.wordpress.com/2020/06/19/painovoimaa-koulutukseen/
Odotettavissa: erinomainen syyssato printtimediaan
Åkerlundin mediasäätiön ja Media-alan tutkimussäätiön rahoittama Painovoimaa-hanke on edistynyt viime lukukausien koronahaasteesta huolimatta. Tavoitteena on ollut toisaalta herättää nuorten kiinnostusta printtimediaa kohtaan, toisaalta mahdollistaa erikoistuminen graafiseen tekniikkaan ja painomenetelmiin korkeakoulutasolla. Koska paluuta puhtaasti graafiseen tekniikkaan suuntautuvan insinööritutkinnon tarjoamiseen ei nyky-Suomessa enää ole, näkökulma käännettiin ylösalaisin. Nyt Metropolian tarjonnassa on 30 opintopisteen printtimedian sivuaine, jonka voi suorittaa monenlaisesta taustasta tai koulutusalasta käsin. Sivuaine sopii niin media- tai materiaali- ja pintarakennustekniikan opiskelijoille kuin vaikkapa kone- ja automaatiotekniikkaan tai graafiseen muotoiluun suuntautuvalle. Kuva 1: Printtimedia sivuaineen suoritettuaan opiskelijat tietävät, mihin mediaan ja mihin laitteisiin näitä megaluokan painopaperirullia tarvitaan. Onnistumisia ja haasteita Vuosi sitten syksyllä alkanut opintokokonaisuus tarjottiin vapaasti valittavina opintoina Metropoliassa ja väyläopintoina Stadin ammattiopiston painoviestinnän aikuisopiskelijoille. Myös verkko-opetusmateriaalia toteutettiin yhteistyössä Stadin ammattiopiston opettajien kanssa. Erään sivuainetta suorittaneen opiskelijan kommentti kuvastaa yhteistyön mahdollistavaa luonnetta ja perimmäistä ajatusta: Osallistuin tähän hankkeeseen, sillä halusin kartuttaa omaa tietotaitoani ja toisaalta myös kokeilla, minkälaista opiskelu Metropoliassa on. Stadin ammattiopistossa saa oikein hyvää opetusta käytännön tasolla, mutta olen opintojeni aikana koko ajan toivonut myös syvempää, teoreettista opetusta ja siihen tämä hanke tarjosi tosi oivallisen tilaisuuden. Haluaisin myös ehkä jatkaa opintojani ammattikorkeakoulun puolella valmistumiseni jälkeen. Tämän opiskelijan mukaan opiskelukokemus on ollut hyvin myönteinen. Positiiviselta on tuntunut se, että opintoja on voinut suorittaa omassa tahdissaan. Verkkopohjaiset opinnot ovat voineet edetä siitä huolimatta, että samaan aikaan hänellä oli meneillään työharjoittelu yrityksessä. Hän on vakuuttunut alan tulevaisuudesta: Uskon, että printtimedialle tulee aina olemaan jonkinlaista kysyntää. On kuitenkin eri asia pidellä kädessä kirjaa, kuin lukea sama tieto ruudulta tai saada vaikkapa käsin kirjoitettu postikortti virtuaalisen sijaan. Lukuvuonna 2020−2021 printtimedian sivuaineessa tarjottiin kolme opintojaksoa: painomenetelmät, materiaalit ja visuaalisuus 5 op markkinointi ja yritystalous 5 op tekninen myynti 5 op Ne kaikki oli toteutettu verkko-opintoina, mikä toki oli hyvä asia tilanteessa, jossa lähiopetusta ei korona-epidemian takia saanut järjestää. Esimerkiksi painomenetelmät-opintojaksolle ilmoittautui 29 opiskelijaa, joista 16 suoritti sen loppuun. Vaikka opintojakson erityispiirteiden (rajattu aihepiiri ja kohderyhmä) vuoksi lukumäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia, voidaan suoritusprosenttia pitää hyvänä pelkälle verkkototeutukselle. Kuitenkin opiskelijoiden ryhmäytymisen ja systemaattisen ohjauksen näkökulmasta verkkototeutus ei silti täysin onnistunut. Siitä otetaan opiksi jatkossa: opiskelijoille tulee järjestää ohjausta ja tiedottamista niin, että kaikki tapaamiset - ovat ne sitten lähi- tai etätapaamisia - aikataulutetaan etukäteen osaksi opintojen kulkua. Hyvän ja saumattoman opiskelijakokemuksen tarjoaminen on laadukkaan opetuksen yksi kulmakivi asianmukaisten sisältöjen ja alastaan innostuneiden opettajien rinnalla. Myös opiskelijoiden keskinäiseen ryhmäytymiseen ja hyvän opiskelijahengen luomiseen on tarkoitus kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Alun perin ajatuksena oli pitää opintojen kick-off-tilaisuus Päivälehden museossa, jossa olisi sekä tutustuttu painotekniikan historian vaiheisiin, että opittu tuntemaan omaa porukkaa ja opintojen vastuuhenkilöitä. Viime vuonna sitä ei voitu toteuttaa, mutta uuden opiskelijaryhmän kanssa siihen panostetaan aiempaakin enemmän. Syksyn opintotarjonta edellyttää myös lähiopetusta Sivuaineen toiset 15 opintopistettä on suoritettavissa nyt alkavan syyslukukauden aikana. Näistä erityisesti Prepress ja värinhallinta (5 op) on luonteeltaan opintojakso, joka edellyttää myös lähiopetusta ja käytännön laiteympäristöissä toimimista. Tavoitteena on antaa perustiedot painokelpoisen aineiston vaatimuksista ja tuotannosta sekä käydä läpi tuotantoprosessin vaiheet ennen painoa. Siksi mukana on käytännön aineiston valmistusta teollisuuden käyttämin ohjelmin. Sen lisäksi kiinnitetään opiskelijoiden huomiota laadun kannalta kriittisiin tekijöihin. Kuva 2: Monet työvaiheet ja laadukas lopputulos edellyttävät laitteiden hallintaa ja tarkkuutta. Tämän opintojakson luento-osuudet ja osa oppimistehtävistä voidaan toteuttaa verkossa, mikä antaa suoritusten tekijöille joustavuutta aikatauluihin ja päiväohjelmaan. Tavoitteena on, että opintojakson annin avulla opiskelija ymmärtää prepress-prosessin vaiheet ja vaatimukset, on perehtynyt myös eri prosessien taustoihin ja tuntee niiden vaikutukset tuotantoon. Tärkeätä on osata soveltaa opittua aineistotuotannon parissa. Valmiuksia toimia operaattoritasolla kurssi ei itsessään anna, mutta opiskeijan taustasta riippuen sekin on mahdollista tulevaisuudessa. Yritysyhteistyö motivoi opiskelijoita Yritysyhteistyötä ja siihen liittyvien käytäntöjen vaivattomuutta edistetään sivuaineen viidennellä opintojaksolla, joka perustuu seminaarityyppiseen viikoittaisten luentojen tai demonstraatioiden sarjaan. Niiden teemat vaihtelevat ympäristönäkökulmasta alan tutkimukseen ja uusista liiketoimintamalleista teknisiin innovaatioihin ja ohjelmistoihin. Ajatuksena on, että alan toimijat yrityksistä, mediataloista ja maahantuonnista tuovat omaa erityisalaansa ja sen tulevaisuuden visioita esiin. Opiskelijat kokevat yrityskontaktit ja vierailuluennot aina erittäin motivoivina, koska ne antavat näkökulmaa omia valintoja ja myöhempiä mahdollisia urapolkuja varten. Seminaariin on lupautunut asiantuntijoita muiden muassa Markprintistä, LSB:ltä, PlusPrintiltä, Docukselta, VTT:stä ja Printocentista. Alan tunnetuksi tekemistä nuorten näkökulmasta Sivuaineen rakentamisen ja toteuttamisen rinnalla Painovoimaa-hanke on edennyt myös alan tunnetuksi tekemisen saralla. Metropolian elokuvan ja TV:n opiskelijaryhmä on kesällä ideoinut ja tuottanut kolme erilaista videota nuorten suosimissa somekanavissa sekä halukkaiden yritysten, Metropolian ja Graafinen teollisuus ry:n sivuilla levitettäväksi. Ensimmäinen video on animaatio, joka kuvaa aikajanalla painotekniikan kehittymistä, keksintöjä ja teknologioita. Sen tekemisessä Päivälehden museon Painokellari on ollut korvaamattoman arvokkaana yhteistyökumpanina. Toinen on leikkimielinen tietoisku, jossa puretaan ennakkoluuloja ja annetaan oikeaa tietoa painamisesta. Kolmas video on dokumentti Painoala Suomessa, jossa päähenkilö Anna seikkailee luonnollisen kokoisen pahvi-Annan kanssa muiden muassa Colorossa, Otavan kirjapainossa, Printekissä, Premissä ja Markprintissä tutustumassa painamisen fantastiseen ja monesti hyvin erikoistuneeseen maailmaan. Videoiden julkistaminen uutisoidaan erikseen syyskuun alkupuolella. Syyssadosta ennustetaan tulevan aivan erinomainen!
KITSI-hanke on kokeilukulttuuria parhaimmillaan
STEK ry:n ja Metropolian yhteishanke kiinteistötiedon ja IoT-ratkaisujen hallinnasta on edennyt vauhdikkaasti ja sovitun mukaisesti. Vuoden 2020 alussa käynnistynyt ja lyhenteellä KITSI kutsuttu kehitystyö keskittyy kiinteistöistä uuden talo- ja automaatiotekniikan avulla saatavan tiedon hyödyntämiseen arjessa. Hankkeessa on neljä toimintalinjaa tai koria: suuren mittakaavan kiinteistön käytön, ylläpidon ja resurssienhallinnan optimointi kiinteistötiedon ekosysteemin vahvistaminen ja eri intressitahojen verkostoituminen käyttäjälähtöisyyden ja älykkääseen ohjaukseen nostaminen keskiöön talotekniikan ja rakennusautomaation oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen ja hankkeen siirtovaikutukset opetukseen. ”Olemme KITSI:ssä edenneet viime vuonna ihan kaikilla osa-alueilla”, kertoo projektista vastannut yliopettaja Lauri Heikkinen viimeisenä työpäivänään Metropoliassa. Häntä odottavat eläkepäivät, ja vetovastuu siirtyy hänen seuraajalleen. ”Opettaminen ylipäätään on ollut rikastuttava asia ja uran loistava huipennus”, Heikkinen toteaa ja jatkaa: ”Olen voinut yhtäältä vetää yhteen ja jakaa opiskelijoille pitkästä, yrityselämän parissa hankitusta työkokemuksesta. Toisaalta sain tuotua mukanani Metropoliaan lisää yritysten ja korkeakoulun välistä yhteistyötä.” Yhteistyö STEK ry:n kanssa on tuonut juuri avautuneelle Myllypuron kampukselle talotekniikan ja rakennusautomaation osalta aivan uuden tason. Heikkisen mukaan luottamukseen ja kumppanuuteen perustuva toiminta on todella palkitsevaa ja antaa pitkäjänteisen selkärangan kokonaisuuden vetämiselle. Valta ja vastuu ovat silloin tasapainossa. Kun alan opettajat ovat mukana usean vuoden ajan tutkimassa ja kehittämässä kiinteistötiedon hyödyntämistä, niin väkisinkin tulokset ja osaaminen siirtyvät opetukseen. KITSI:n siirtovaikutukset opetukseen ovat jo konkretisoituneet siten, että kuluvan vuoden syksyllä on tarjolla talo-, sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelmien opiskelijoille valinnainen, täysin uusi 15 opintopisteen rakennusautomaation opintokokonaisuus. ”Monet kone- ja automaatiotekniikan insinööreiksi valmistuneet siirtyvät jossain vaiheessa rakennusautomaation pariin. On tärkeää, että näkymä siihen avataan jo osana opintoja, ja että tutkintojen rajoja voi ylittää joustavasti omien kiinnostuksen kohteiden ja urasuunnitelmien mukaan”, Heikkinen sanoo. Rakennusautomaation 15 op kokonaisuus vastaa mitoitukseltaan yli 400 tuntia opiskelijatyötä, joten kyse ei ole pienestä panostuksesta osaamisen kehittämiseen. Sisältöalueita on kolme: Rakennusautomaatiojärjestelmien suunnittelu (5 op) Rakennusautomaation väylät, vastaanotto ja käyttö (5 op) IoT ja kyberturvallisuus (5 op) Opintojaksojen osaamistavoitteet, sisältö sekä opetuksen toteutustapa ovat alustavasti määriteltyjä, mutta niitä kehitetään kevään aikana yhdessä alan yritysten kanssa. Opetus on purettu vastuuopettajille pienempiin, 1−2 op laajuisiin teemoihin. Se takaa, että KITSI-hanke, sen tulokset ja onnistumiset on yhteisesti jaettu kokemus. Esimerkiksi ensimmäisessä, suunnittelun osiossa käydään läpi automaation perusteet, säätötavat ja niiden analysointi, kehittyneet säätöalgoritmit, rakennusautomaation suunnittelua ja energiatehokkuutta koskevat standardit, rakennusautomaatiojärjestelmien toimintaperiaatteet, ohjelmoinnin perusteet, suunnitteluasiakirjat ja projektidokumentaatio sekä hybridijärjestelmien rakennusautomaatio ja energian kulutusjousto. Lauri Heikkisen jättäessä viestikapulan uusille opettajasukupolville hän haluaa kuitenkin korostaa, että opettaminen on muutakin kuin luennointia. Sen havaitseminen oli hänelle itselleenkin todellinen ahaa-elämys. Kyseessä on jotain, joka on paljon enemmän kuin pelkkä teoria: soveltamista, ryhmätöitä, laskuharjoituksia, vuorovaikutusta ja kanssakäymistä joka päivä opiskelijoiden nuoren energian kanssa. Lauri Heikkisen työn jatkajiksi KITSI-hankkeeseen on palkattu projekti-insinööriksi elektroniikasta valmistunut insinööri Eetu Jääskeläinen ja puolipäiväiseksi lehtoriksi Aallon tohtoriopiskelija Matti Huotari.
Tonight we proudly present: Mikko Franck
The world and all its possibilities are open for Mikko Franck, the splendid 42-year old Finnish conductor of international stature. He probably thinks this is true when thinking of Metropolia, too, as two years ago I got a phone call from him. It was Friday evening and I was in the middle of a pre-Christmas party. I am conducting a symphony concert on Wednesday evening next week in Tampere. I would be able to visit Metropolia media students after the rehearsals and discuss with them about their ideas and for my website. As Tampere is situated 200 kilometers far from Helsinki, where Metropolia’s media campus is situated, the only possibility for me is to hire a helicopter to make the timetables work. Would it be interesting for Metropolia to shoot a video or short film of my visit, in style of other “Making of…” films. Mikko Franck had ordered the design of his very first personal websites from Metropolia, as he wanted to favor and boost young media students in their future career. Pitching different kinds of web design concept for Mikko and conversation with him was a special highlight in their lives. And Mikko had in mind that the “Making of Mikko Franck websites” video would be a perfect way to showcase the versatile competence and talent of Metropolia´s media students. Without hesitating I concented and promised Mikko to organise things in Metropolia so that this would happen. In two d ays, practically taking, a film and media engineering student group was ready at their positions at Malmi Airport to commemorate Mikko’s landing and his whole visit. I am quite sure no other university could have succeed in this. As a follower of this Metropolia blog you have the priviledge to see the world premiere of the 60 second video ”Making of Mikko Franck Website” When watching it, you can grasp the unique atmosphere, the intensity of interaction and the exceptional positive presence that Mikko creates around him and that makes cooperation with him so special. His websites − made by Metropolia students − are opening soon in the Internet address www.franck.ee. The next time the star conductor is visiting Metropolia is in October 2021 Mikko Franck is conducting Metropolia’s operaproduction The House of the Sun by Einojuhani Rautavaara (1987). The next blogpost will be about the composer and the conductor of the opera, who, in spite of their 51 years agedifference, we good friends. Please, stay tuned with us in this channel!
Printtimedian sivuaine käynnistyi
Media-alan tutkimussäätiö ja C.V.Åkerlundin mediasäätiö myönsivät vuonna 2020 Metropolia-ammattikorkeakoululle tukea Painovoimaa 2020-luvulle -hankkeeseen. Hankkeen päämääränä on elvyttää korkeakoulutasoinen, modernin painotekniikan kehityksen ja ympäristökysymykset huomioiva printtimedian koulutus. Esikuvana Metropolialla on sen sisarkorkeakoulu Hochschule der Medien Stuttgartissa, jossa juuri käynnistyi englanninkielinen BA-tason Print Media Technologies -tutkinto. Säätiöiden tutkimustukea on käytetty syksyllä 2020 verkkopohjaisten opintojaksojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Syksyllä 2020 tarjotuista opintojaksoista markkinoinnin osioon osallistui 15 opiskelijaa. Tavoitteena opinnoissa on ollut antaa hyvä yleiskuva siitä, mitä markkinointi on, mihin sitä tarvitaan ja mitä eri osa-alueita markkinoinnin laajaan käsitteeseen liittyy. Erityisesti keskiössä ovat olleet kysymykset siitä, mitä markkinointi on, mihin tarpeisiin asiakkaat tilaavat paino- ja mainostuotteita, miten he rakentavat brändiään tai käyttävät markkinoinnin keinoja asiakaskunnan kasvattamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kaikki markkinoinnin osiot koostuvat työelämän edustajien videoluennoista ja niihin liittyvistä tehtävistä. Luennoitsijoina opintojaksolla ovat mm. toimitusjohtaja Mikael Jungner mainostoimisto Kreabista, brändimanageri Johanna Lahti Suomalaisen työn liitosta sekä asiantuntija Otto Niinikoski markkinointitoimisto Valveelta. Opintojakson toteutuksesta on vastannut Tuire Ranta-Meyer Metropoliasta. Syksyllä alkoi myös johdantokurssi Painomenetelmät, materiaalit ja visuaalisuus, jossa lähdettiin tuotenäkökulma edellä avamaan painotekniikoita ja prosesseja ja toteutettiin Moodle-alustalla uudenlaiset verkkopohjaiset opintojaksot. Kokonaan verkkopohjaiselle opintojaksolle ilmoittautui 31 opiskelijaa. Sen sisällöstä ovat vastanneet Metropolian opettajat Toni Spännäri (johdanto, painotuotteiden tulevaisuus, suurkuvatulostus), Pentti Viluksela (painoviestinnän massatuotteet, osa digipainatuksesta), Tuiti Paju (tekstiilipainatus) ja Heidi Söderholm (visuaalisuus) sekä Stadin ammattiopiston painoviestinnän opettajat Annukka Leppänen, Antti Karhu ja Timo Porkka (digipainatus ja leikkurit). Lähtökohtana eri menetelmien opinnoille on ollut valmis tuote, esimerkiksi aikakauslehti, käyntikortti, pussilakana tai teipattu ajoneuvo, minkä kautta on lähdetty purkamaan menetelmiä, materiaalivalintoja ja painotuotteen elinkaareen liittyviä kysymyksiä. Visuaalisuuteen liittyvä osio koostuu sommittelun perusteista, visuaalisen viestinnän mahdollisuuksien erittelystä sekä painotuotannoissa usein havaittujen kuvan laadun ongelmien tunnistamisesta. Tammikuussa 2021 alkoivat yritystalouden ja myynnin opintojaksot. Niistä ensimmäinen toteutetiin verkko-opintoina niin, että sisällöstä vastasi pääasiallisesti tuotantotalouden yliopettaja Juha Haimala ja tuotteistamisen osalta Tuire Ranta-Meyer. Teknisen ratkaisumyynnin kurssi oli tarkoitus alun perin toteuttaa lähiopintoina, mutta koronana takia vastuuopettaja Anna Sperryn on toteuttanut sitä etäluentoina niin, että mukana on työelämän puheenvuoroja esimerkiksi asiakastarpeiden tunnistamisesta ja myyjäidentiteetin rakentumisesta. Maaliskuussa tarjotaan painotekniikan syventävien opintojen jakso, jossa keskitytään pre-pressiin ja värinhallintaan. Erityisen ilahduttavaa sivuaineopintojen käynnistämisessä ja tarjoamisessa on ollut saumaton yhteistyö Stadin ammattiopiston kanssa. Sen ansiosta sivuainetta suorittaa tasavertaisesti Metropolian tekniikan ja visuaalisen muotoilun opiskelijoiden kanssa toistakymmentä Stadin ammattiopiston painoviestinnän linjan opiskelijaa. Artikkelikuva: Saija Hautaniemen suunnitteleman kuosin tulostus Metropolian tekstiilitulostimella
The future is not only digital
As gainful employment is for many people tied solely to computers and screens, powerful experiences and recreational alternatives are sought elsewhere. People are interested in counterbalancing their digital lives. This has set the pendulum in motion, with many businesses looking to set themselves apart through graphic design, high-quality presentation, and carefully considered print product families in addition to online visibility. Even the exponential growth in the popularity of audio books is a sign of this change. But even this phenomenon has its detractors. “Our literature is becoming more simplified and stupid under the supremacy of sound”, wrote the renowed author Laura Lindstedt in Helsingin Sanomat at the turn of the year. She continues: “We need the idea of the future as much as we need future itself.” Similarly, we need the idea of a book – a concrete object we can touch, keep hold of, and pass on – as much as we need literature.” Thus, trailblazers will soon rediscover the fascination of printed literature, and magazines, publications, research reports, and catalogs printed on actual paper. The pendulum motion will grow stronger as larger numbers of consumers join in. And you never know; there may come a day when we discover that extreme reliance on reading via terminal devices is linked with such adverse health effects that the use of these devices must be restricted. The device is an important message in our time, and just like research continuously expands, evolves, and develops, we also find new, anthropogenic solutions for passing it on. Is it wise for universities of applied sciences to stop offering degree programs in printing technology now that the sky is the limit for the development of new printing technologies? Words matter The perceptions we cultivate of the sector or the quality of the professional we train for the Finnish workforce are therefore not irrelevant for the future of the printing industry, the print media, and the related services. The possibilities of print media extend to almost all areas of life and create traces of magic in our daily existence. Print products are linked with positive associations: the term fascination of print is often used internationally, and it should be emphasized more in Finland as well. The opportunities of print media are almost unlimited. The above image depicts the creative use of fluorescent printing colors. Almost any surface or material conceivable today can be printed on. New opportunities are constantly being implemented. For example, the German printing house Koenig & Bauer has described the print world as follows: We do not know what will be printed tomorrow or what it will be printed on. No one does. But we are certain that print products make our world what it is: a world of people, consumers, patients, artists, employers, various printing technologies and the investors who believe in them, those who have continued to story of print for centuries, and the pioneers who shape its future. It is a world that is constantly being re-created. As a fascinating, living, and versatile world! The leaders, entrepreneurs, employees, developers, and researchers are currently growing in various educational institutions and higher education establishments. However, Finnish universities of applied sciences have practically stopped offering master's degree programs in graphic technology. Aalto University stopped years ago, and the last batch of Finnish MScs graduated from Metropolia University of Applied Sciences in 2017, as this field of study had to be abandoned due to budget cuts targeting higher education. This development trend must be reversed as we approach the 2020s. “Print is not dead”, as they say in the leading institute of higher education for print media in the world. Printing technologies have developed by leaps and bounds in recent years, and the results of the climate change debate may turn out to be favorable to the paper industry and the print media. The media industry and the graphic technology sector have worked actively to identify key dynamics, competence needs, and alternative scenarios to allow them to succeed during this change. The graphic industry is still significant in terms of the public economy, and print media is not dead yet. Quite the opposite: for example, the share of digital, packaging, and label printing is clearly on the rise. Painovoimaa! study published to support the development of the industry Supported by a grant from Media Industry Research Foundation of Finland and C.V Åkerlund Media Foundation, Metropolia University of Applied Sciences has produced a study on the required measures and a roadmap suggestion for securing expertise in Finland. The study is published in the University's publication series under the title Painovoimaa! Selvitys graafisen alan insinööriosaamistarpeista sekä koulutuksen houkuttelevuuden, kansainvälistymisen ja yhteistyörakenteiden lisäämisestä (Printpower! A study of the future competence needs in graphic technology, the ways to increase attraction for higher education and international networking in the field). It is an important requirement for planning future measures if we want to offer master's degree programs in graphic technology and attract young people into the industry. The Painovoimaa! study provides a review of the changes and challenges faced by the graphic arts industry and the previous graphic technology degree programs. The data for the study is compiled from: sources of reference research theses interviews with specialists and experts in the field an electronic survey workshops an international comparison of curriculums. These were used to provide an up-to-date overall view of the development of the industry update our information on the competence need for master's degree programs identified by the graphic arts industry increase the attractiveness of the industry in the eyes of potential students. The publication also comprises a proposal for returning graphic technology studies into the media technology program as a minor subject consisting 30 credits, i.e. a single term. However, as working-life oriented education is the main function of universities of applied sciences, Metropolia University of Applied Sciences cannot act alone or in a vacuum. To support the revitalization of graphic technology education, the study provides an outline for a roadmap whose implementation would require extensive cooperation and a mutually shared vision of the needs of the industry in the future. The report that was published in the TAITO series of publications was written by Tuire Ranta-Meyer, PhD, Docent, Director, and Toni Spännäri, MSc, Senior Lecturer. The editorial team also included Pentti Viluksela, DSc, senior lecturer, Suvi Hartikainen, coordinator, RDI, Suvi Hartikainen, and future MScs Natalia Alam and Lauri Lehto from the Information and Communication Technology program as the authors of theses. Guiding research questions The purpose of the report was to find new perspectives and answers to the following questions in terms of MSc education. What graphic technology expertise should be retained or developed further in Finland? What kind visions or scenarios for MSc degree programs in graphic technology of the future can be found? What type of graphic technology studies would best serve the industry? What are the prospects of the graphic arts industry in terms of education and the industry? What are the employment prospects in the graphic industry for MScs? How could the attractiveness of the industry be increased in the eyes of potential students? Miten koulutuksen kansainvälisyyttä on tarkoituksenmukaista edistää? Which new forms of cooperation between the industry and education could be realistically implemented? What would the process that allowed us to move from ideas and visions into execution and credibility consist of? How can we ensure the level of competence and sustained development of teacher and those responsible for the relevant MSc programs? What is the roadmap that would enable us to resolve the issues related to funding and secure a strong future for the industry? Higher education for graphic technology is needed in Finland According to the interview and survey section included in the report, higher education for graphic technology is needed in Finland today and in the future. Without the opportunity to gain sufficient specialization and a tertiary degree in the field in your own country, the position of the graphic industry could deteriorate. Although the hardware manufacturers do their part for the development of printing technology knowledge, the education they provide is not enough. Courageous experiments that have often been based on basic engineering competence become rarer, and the related development potential is left unachieved. In order to reinforce positive perceptions and thus increase interest among young people, the graphic industry enterprises, Graafinen Teollisuus ry, higher education institutions, and vocational institutions should join their forces. Together, they should invest in favorable visibility communicate more effectively on the true nature of the industry and the employment prospects share, for example, interesting career stories and summer job experiences on websites, during higher education application campaigns, and on social media This would allow the graphic industry to be better present in the everyday lives of potential students. International study trips, summer school, or international exchange programs could also open the students’ eyes in terms of the opportunities of print media and various technologies requiring special expertise. Getting to see the massive modern printing machines up close and examining their control methods, special printing features, and material flow management that are largely based on information technology can be a powerful experience. Young people are also interested in world-class education in the field, which means that the promotion of international exchange programs with leading higher education institutions in the field is a key pull factor. Graphic technology studies should be emphasized more in higher education institutions and in upper secondary education. If they are not even included in the curriculums at the heading level, it is clear that more detailed descriptions do not exist. Thus, there is very little to grasp hold of and potential students will not think to look into the specialization and employment prospects of graphic technology during their studies. Support from the industry for students interested in graphic technology studies could also be provided, for example, as a grant or scholarship for international studies awarded each year. Alternatively, the support could also be directed at theses, for example by awarding grants to the authors of excellent theses related to graphic technology. For example, grants and acknowledgements are awarded in various other technological fields in Metropolia as a demonstration of appreciation by the industry in question. Roadmap for 2020–2022 The report proposes a roadmap for the implementation of the development ideas and plans: concrete steps to be taken in coming years. The window is now open in the direction of international cooperation, vocational education in print media, and lifelong learning requirements. Minor study programs that are organized in cooperation with each relevant industry and initially funded through sources other than the Ministry of Education and Culture are becoming increasingly common in universities of applied sciences. These types of programs may consist of precision education intended to combat expected labor shortages, but Metropolia can present encouraging examples of permanent study programs leading to a qualification, which were originally set up for further education purposes or based on a goal-oriented intention to improve the level of education of operators in the field. Using the steps presented in the roadmap, Metropolia University of Applied Sciences, together with operators in the industry, could make graphic technology into a visible, developing, and concretely available field of specialization in higher education institutions and more widely in the Finnish education system. Proposal for a minor program in graphic technology In the report it is proposed that a minor program of study for graphic technology comprising 30 credits would, at least initially, be created as a pilot project in Metropolia University of Applied Sciences. This is based on the fact that expertise of graphic technology, business economics, and technical sales already exists at Metropolia. The study program should be available for completion in a flexible manner and offered as optional studies in the fields of technology and communication, as systematic path studies for print communication students in vocational education, and as further education for those who have already entered the workforce. The minor subject would consist of two modules organized such that one would focus on graphic technology studies and the other on business economics and sales. Graphic technology module 15 credits Introduction to print communication 5 credits Pre-press and color management 5 credits Emerging technologies and sustainable development 5 credits Industrial and business economics module 15 credits Introduction to technical sales 5 credits Business economics 5 credits Production design and control 5 credits Where the studies at a university of applied sciences include a one-term practical training period and a working-life oriented thesis comprising 15 credits, it is possible to allocate up to half (120 credits) of the 240 credits included in master’s degree studies to graphic technology: Graphic technology module 15 credits Industrial economics module 15 credits International exchange 30 credits Practical training 30 op Optional studies 15 credits Thesis 15 credits References Lindstedt, Laura 2019. Kirjoitettu hiljaa luettavaksi. Sunnuntaiessee. HS 29.12. Printed Interior. Markt und Möglichkeiten. DeutscherDrucker 23/2018. Ranta-Meyer, Tuire and Toni Spännäri 2020. Painovoimaa! https://www.koenig-bauer.com/de/ https://www.google.com/search?q=Faktaa+ja+fiktiota+painetusta+paperista&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b.
MyActive Campus -hanke tuo Myllypuroon matalan kynnyksen arkiliikuntaa
Metropolia ja sen opiskelijakunta METKA saivat helsinkiläiseltä URLUS-säätiöltä 45.000 euron apurahan kolmivuotiseen, Myllypuron kampukselle kohdistuvaan liikuntakokeiluun. Vuoden alussa käynnistyneen MyActive Campus -hankkeen tavoitteena on luoda alusta alkaen uuteen oppimisympäristöön yhteisöllistä ja fyysiseen aktiivisuuteen houkuttelevaa toimintakulttuuria. Kun näet oheisen logon, tiedät että aktiviteetteihin on saatu ulkopuolinen rahoitus ja että hanketta koordinoidaan tunnollisesti kampuksen henkeä ja arkkitehtuuria kunnioittaen. Tätä tavoittelemme! Hankkeen lähtökohtana on ollut näkemys siitä, että liikkumisen iloa ja rentoutumisen hetkiä tulee tarjota opiskelun lomassa myös niille, jotka eivät koe itseään motorisesti lahjakkaiksi eivätkä puhku urheilullista voimaa. Tarkoituksena on luoda kampuskulttuuri, jossa rakennuksen monimuotoiset tilat, kulkuväylät ja koko Myllypuron vihreä ympäristö hyödynnetään huomaamattomasti hyvinvoinnin tueksi. On tärkeää lisätä aktiivisuutta uusin tavoin, opiskelijoiden näkökulmasta. Silloin parhaimmillaan toiminta ei varsinaisesti edes tunnu liikunnalta. Metropolia voi olla edelläkävijä ammattikorkeakoulujen joukossa myös siinä, että se huolehtii jo osana opiskelua opiskelijoiden terveyspääoman kartuttamisesta tulevaa työelämää varten. Juuri nyt on oikea aika rakentaa suurelle, monia mahdollisuuksia tarjoavalle kampuksellemme leppoisalla tavalla energisoivia, vähän leikkimielisiäkin ja todella matalan kynnyksen liikuntamuotoja. Yleensä 100 ensimmäistä päivää ovat se aika, jolloin uusi käytäntö voi juurtua osaksi arkea. Sen jälkeen aikaikkuna sulkeutuu ja helposti palataan vanhaan toimiuntatapaan. Siksi tänä syksynä hankkeen keskiössä ovat erityisesti uudet opiskelijat, jotka ehkä ovat läsnä kampuksella enemmän kuin muut ryhmät ja jotka etsivät avoimin mielin omaa paikkaansa korkeakouluyhteisössä. Tätä on saatu aikaan? Tähän mennessä Myllypuron kampukselle on saatu: Omatoiminen rentoutumistila A4007, jossa on joogamattoja, välineitä ja yksinkertaisia jumppaohjeita opiskelijoiden käyttöön A- ja B-tornin portaiden käytön edistäminen erilaisilla käsikirjoittajan ja graafikon muotoilemilla kannustuslauseilla, teippauksilla ja tietoiskuilla Kolmet puolapuut venyttelyyn ja kevyeen voimailuun aulatiloissa A2024, A5503 ja B2002 sekä matalan kynnyksen taukoliikuntavälineet niiden yhteydessä 100 päivän hyvinvointikurssi – vapaavalintainen ohjattu 5 op verkko-opintojakso erityisesti uusille opiskelijoille (tarjolla 2. periodillaQR-koodilla merkityt ulkoilureitit ja reittikartat lyhyen tauon hyödyntämiseen ulkoilmassa Virtuaaliliikunta: 4 kpl VR-laseja ja neljä erilaista sovellusta pelaamiseen/tanssimiseen sekä perehdytyskoulutus METKA:n henkilökunnalle ja tutoreille Viiden eri opiskelijaryhmän ideoimat innovaatioprojektit arkiliikunnan edistämiseksi Myllypurossa, niiden esittely Minnofestin yhteydessä. Vastuuopettajina lehtorit Irma Gerstenmaier ja Katja Ihamäki. Innovaatioprojektien toimeenpano MyActive Campus -hankkeen projektiryhmä. Innovaatio-opiskelijoiden, opettajien ja hanketoimijoiden benchmarkingvierailu LAB-ammattikorkeakouluun Lahdessa ja tutustuminen sen matalan kynnyksen liikunta-aktiviteetteihin projektipäällikkö Markus Halosen johdolla (ks. lisää Tikissä työelämään -hanke). Tätä teemme yhdessä muiden kanssa Hanketta ideoi ja toteuttaa työryhmä, jossa on mukana Metropolian edustajana hankkeen käynnistäjä Tuire Ranta-Meyer sekä METKAn puolelta toiminnanjohtaja Pekka Petäkoski, liikuntavastaava Johanna Lindh ja tiedottaja Ilka Helo. Hankkeen projektikoordinaattorina toimii Metropolian fysioterapian opiskelija Emmi Karhu. Yhteistyötahoina hankkeella ovat: 4Towers Gaming eli Metropolian opiskelijoiden eSport-kerho Opiskelijoiden liikuntaliitto Maanpuolustuskoulutusyhdistys Helsinki liikkuu eli Helsingin kaupungin liikkumisohjelma 2018−2021 Liikuttaako? Hankkeen sivut löydät tästä linkistä: jatkossa myös lyhemmästä osoitteesta metkaweb.fi/myactive. Ota yhteyttä hankkeen yhteyshenkilöihin kaikissa kysymyksissä, ideoissa, innovaatioprojektiehdotuksissa ja mahdollisissa pulmatilanteissa: Emmi Karhu, projektikoordinaattori emmi.karhu@metkaweb.fi Johanna Lindh, METKAn liikuntavastaava 050 355 5252 johanna.lindh@metkaweb.fi Tuire Ranta-Meyer, Metropolian edustaja 050 526 2002 tuire.ranta-meyer@metropolia.fi
Teknisen myynnin opintokokonaisuus houkutteli insinööriopiskelijoita
33 insinööriopiskelijaa aloitti tammikuun 2020 alussa teknisen myynnin opintokokonaisuuden opiskelun Metropolian Myyrmäen kampuksella. Heidän silmiinsä oli osunut ennen joulua uutinen uudesta, kenen tahansa ja millä insinöörialalla hyvänsä opiskelevalle valittavissa olevasta mahdollisuudesta vahvistaa kaupallista osaamistaan. Kyseessä oli Metropoliassa ensimmäistä kertaa järjestettävä koulutus, jonka mahdollisti Teknisen Kaupan Liitto ja sen 100-vuotisjuhlarahaston myöntämä merkittävä apuraha. Tavoitteena liiton ja Metropolian yhteistyllä on teknisten ratkaisujen ja palvelujen myynnin profiilin vahvistaminen korkeakoulutuksen avulla, teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen globaaleissa haasteissa sekä teknisen kaupan yritysten ja insinöörikoulutuksen välille luotava systemaattinen yhteistyömalli (esimerkiksi jalkautuminen opintojaksoille asiantuntijoina, alan osaamistarpeiden välittäminen, tulevien ammattilaisten kohtaaminen, rekrytointipohja, toimialan tunnettuuden nostaminen, opetussisältöjen ajantasaisuuden varmistaminen). Opinnot alkoivat teknisen myynnin perusteiden 5 opintopisteen jaksolla. Siitä vastaa Metropoliassa tuotantotalouden lehtori Anna Sperryn. Hän oli aloitusjaksolla selvästi innoissaan siitä, että tässä opiskelijaryhmässä oli poikkeuksellisen monipuolista taustaa. ”Vertaisoppimisen mahdollisuudet ovat nyt todella hyvät, ja opin itsekin varmasti uutta tämän ryhmän kanssa”, hän totesi. Ajoneuvotekniikasta kokonaisuutta suorittaa neljä, samoin kuin bio- ja kemian- sekä sähkö- ja automaatiotekniikasta kummastakin. Konetekniikasta oli osallistujia eniten eli seitsemän opiskelijaa, kun energia- ja ympäristötekniikasta oli kuusi. Rakennus- ja kiinteistöalalta oli viisi osallistujaa, tuotantotaloudesta kaksi ja mediatekniikasta yksi. ohessa vielä taulukkona opiskelijoiden tutkinto-ohjelmat: Ajoneuvotekniikan tutkinto-ohjelma 4 Bio- ja kemiantekniikan tutkinto-ohjelma 4 Energia- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma 6 Konetekniikan tutkinto-ohjelma 7 Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma 2 Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma 4 Talotekniikan tutkinto-ohjelma 3 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma 2 Mediatekniikan tutkinto-ohjelma 1 Ensimmäisellä luentokerralla mukana opintokokonaisuutta avaamassa olivat myös toimitusjohtaja Markku Uitto Teknisen Kaupan Liitosta ja johtaja Tuire Ranta-Meyer Metropoliasta. Markku Uitto esitteli teknisen kaupan jäsenyritysten erityispiirteitä ja alaa yleisesti. Hän korosti puheessaan sitä, kuinka ala todella tarvitsee teknisen taustan omaavia, mutta sillä tavalla kilpailu- ja markkinointihenkisiä työntekijöitä, että he viihtyvät työssään ja nauttivat siitä. B2B-myynti on hyvin erilaista kuin vaikkapa vähittäiskauppa. Alalla saa myös yleensä hyvin kansainvälistä näkökulmaa ja kontakteja ympäri maailmaa. Tuire Ranta-Meyer piti kokonaisuuden valinneita opiskelijoita valiojoukkona, joka tulee saamaan uralleen merkittävää lisäarvoa myyntiosaamisesta. Hän ehdotti, että insinööri AMK- tutkintotodistuksen lisäksi heille annetaan erillistodistus näistä opinnoista, sitten kun he valmistuvat Metropoliasta. Hän korosti myös, että tiiviissä yhteistyössä liiton jäsenyritysten kanssa toteutettavat syventävät- ja projektiopinnot luovat opiskelijoille sekä työelämäkontakteja että laajempia näköaloja siihen, mitä mahdollisuuksia aktiiviselle ammattikorkeakoulun insinöörille työmarkkinoilla avautuu. Teknisten ratkaisujen ja palvelujen myynti -opintokokonaisuuden sisältö Teknisen myynnin perusteet 5 op Yritysten päätöksentekoprosessit toimittajien valinnassa ja asiakashallinta Myyntitoiminta prosessina sekä liittymäpinnat markkinointiin ja toteutukseeen Tekninen myynti ja asiakastarpeet kotimaisessa ja kansainvälisessä kontekstissa Teknisen myynnin syventävät opinnot 5 op Sopimuskäytännöt ja lainsäädäntö; työlainsäädäntö, IPR-oikeudet Teknisen kaupan rinnakkaisfoorumit (kone-, sähkö-, ajoneuvo- ja tuotantolaitokset) Neuvottelu- ja myyntitekniikat, palvelutuotteet ja yritysten case-esittely Teknisen myynnin alakohtainen yritysprojekti 5 op Neuvottelu- ja esiintymisosaaminen, presentoiminen Kaupan päättäminen sekä myyntitoiminnan ja jälkimarkkinoinnin kehittäminen Teknisen kaupan yrityksen antamat myynti-caset; yrityksen asiakastarpeiden tunnistaminen Seuraava toteus opintokokonaisuuteen alkaa tammikuussa 2021. Tavoitteena on silloin saada 50 opiskelijaa suorittamaan koko kokonaisuuden. Sanaa saa siis jo tässä vaiheessa laittaa kiertämään! Asiantuntijaluentoja, uratarinoita, avoimien työpaikkoihin liittyviä tietoiskuja tai teknisen myynnin opiskelijaprojekteja voi myös mielellään tarjota Metropoliaan joko liiton kautta tai ottamalla yhteyttä seuraaviin vastuuhenkilöihin sähköpostitse (etunimi.sukunimi@metropolia.fi): -tutkintovastaava Juha Haimala, tuotantotalous; osaamisaluepäällikkö Pekka Hautala, kone- ja ajoneuvotekniikka; johtaja Tuire Ranta-Meyer, verkostot ja yhteistyö
Ajoneuvotekniikan koulutus ei lepää laakereilla
Autoalan huippukoulutusta on Suomessa hyvin harvassa korkeakoulussa. Valmistuvista autoinsinööreistä puolet on opiskellut ja tehnyt tutkintonsa Metropoliassa. He työllistyvät yksityisautoilun ja tavaralogistiikan piirissa oleviin mitä monipuolisimpiin tehtäviin. Juuri Metropolian ajoneuvotekniikan tutkinto on siksi merkittävässä roolissa alan kehittämisessä ja osaamisen säilyttämisessä maassamme. Henry Fordin säätiö on tukenut vuodesta 2018 alkaen merkittävällä tavalla Metropolian autoalan koulutusta, opetushenkilöstön osaamisen kehittymistä ja työelämäyhteistyön tiivistämistä. Myös tämän vuoden huhtikuussa säätiö myönsi 33.000 euron apurahan ajoneuvotekniikan uusien ratkaisujen haltuunottoon ja opinnollistamiseen sekä lisenssimaksuihin. Lisäksi ajoneuvotekniikan opiskelijat saivat stipendejä yhteensä 4.000 euron arvosta. ”Kaksi vuotta sitten käynnistyneen säätiöyhteistyön myötä hahmottui melko nopeasti tarve strategisemmalle ajoneuvotekniikan insinöörikoulutuksen kehityshankkeelle”, kuvaa osaamisaluepäällikkö Pekka Hautala. Hän jatkaa: ”On erittäin myönteinen signaali, että myös Fordin säätiö on nähnyt tärkeäksi korkeakoulun henkilöstön osaamisen ylläpitämisen nopeasti uudistuvassa ajoneuvotekniikassa. Uudistumiskyvystä on huolehdittava jatkuvasti, sillä ammattikorkeakoulussa opetuksen tulee olla riittävän käytännönläheistä ja olla kehityksen etujoukoissa. Opetusajoneuvojenkin tulee edustaa tuoreinta tekniikkaa.” Liikennejärjestelyjen ja autoilun koko infrastruktuuri ovat suuren murroksen edessä, alan haasteita ovat: ilmastonmuutoksen pysäyttäminen älyratkaisut autonomiset ajoneuvot sähköautojen kehitysloikka Edellämainitut tekijät ovat luoneet tilanteen, jossa etsitään kiihtyvällä tahdilla kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Kestävän kehityksen kannalta ei ole myöskään samantekevää, miten tavaralogistiikka kehittyy ja millaisen koulutuksen saaneet sen tulevaisuutta miettivät. Fordin apuraha mahdollistaakin Metropoliassa 2020-luvun tutkimus- ja opetuskäyttöön soveltuvien koulutusajoneuvojen hankkimisen. Kun oppimisen korkeimpana ihanteena ammattikorkeakoulussa on teorian ja käytännön yhdistäminen, uskottavuudesta on huolehdittava myös oppimisympäristöjä uusimalla. Autoinsinöörien koulutuksessa tarvitaan sekä modernin yksityisautoilun että ajantasaisen tavarankuljetuksen opetusajoneuvoja. Esimerkiksi tällä hetkellä Metropolian käytössä oleva vuoden 2002 vuosimallin Ford Transit on ollut kestävä kumppani, mutta tekniikan osalta sen eläkeikä opetuskäytössä on saavutettu. Ajoneuvo- ja konetekniikan yksikössä on myös vahva sähköisen voimansiirron ja työkoneiden ekosysteemi. Kyse on yritys- ja osaamisverkostosta, jossa Metropolia toimii teollisuuden ja teknologioiden välillä välittäjän roolissa sekä järjestelmien, komponenttien, palvelumuotoilun ja kokonaisvaltaisen ajoneuvoteknologian osaajana. Myös standardisoinnissa ja työturvallisuusohjeiden laatimisessa Metropolian asiantuntemusta arvostetaan. "Nykypäivänä autoteollisuudessa ja -kaupassa arvostetaan insinöörien monipuolisuutta. Siksi ajoneuvotekniikan tutkinnon laaja-alaisuus ja into kytkeä opintoihin elävän elämän kilpailu-, tutkimus- ja innovaatio-projekteja ovat erinomainen lähtökohta Henry Fordin säätiön ja Metropolian yhteisymmärrykselle hankkeiden päämääristä." Näin toteaa Suomen Fordin toimitusjohtaja ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Pärssinen. ”Meillä Fordilla esimerkiksi bisnes-, logistiikka- ja IT-osaaminen näyttäytyvät autotekniikan hallinnan rinnalla tärkeinä osaamisaloina. Aina on plussaa, jos korkeakoulu on lisäksi antanut eväitä kestävän kehityksen saralla, onhan Ford yrityksenä sitoutunut esimerkiksi New Deal for Europe -hankkeeseen torjumaan ilmastonmuutosta ja edistämään yhteiskunnan tasapainoista kehitystä”, hän sanoo. Autoalan mahdollisuudet ja kehityspotentiaali ovat todellinen tarina ilman loppua. Laakereilla lepääminen ei yleensäkään autoinsinöörejä innosta. Metropoliassa tähtäin on jo seuraavassa kehityshankkeessa, todellisen kvanttihypyn tekemisessä autoalan palveluliiketoimintaan. ”Meillä on ollut jo pitkään haaveena saada autoalan koulutukseen testiautokorjaamo. Sen avulla pystyisimme tutkimaan, kehittämään ja innovoimaan uusia palvelukonsepteja”, kuvailee Pekka Hautala suunnitelmia ja jatkaa: ”Erityisesti palvelumuotoilua hyödyntämällä olisi luotavissa vaikka kuinka paljon lisäarvoa asiakkaille.” Lisätietoja: Osaamisaluepäällikkö Pekka Hautala, puhelin 0500 483786, sähköposti pekka.hautala@metropolia.fi Kirjoittaja Tuire Ranta-Meyer on Metropolian johtaja, jonka vastuulla on erityisesti varainhankinta ja yhteistyö lahjoittajatahojen kanssa.
Opettajakokemuksia yhteistyöstä eri koulutusasteiden välillä
Saimme viime syksynä mahdollisuuden käynnistää Learning Lab -yhteistyöprojektin Helsinki Business Collegen ja Metropolian median osaamisalueen välillä. Sen toteuttamiseen saimme resursseja Helsingin seudun kauppakamarin koulutussäätiöltä. Tarkoituksena oli testata ammattikorkeakouluopetuksen tarjoamista jo toisella asteella ja arvioida, loisiko tämä parempia liittymäkohtia näiden opintojen välille. Koska digitaalinen muotoilu sopi hyvin osaksi niin liiketoiminnan kuin tieto- ja viestintätekniikan opintoja, minut ja lehtorikollegani Markus Norrena ja Tero Marin pyydettin mukaan vetämään tämä pilottihanke. Koska toisen asteen koulutus oli meille melko tuntematonta aluetta, aloitimme työskentelyn alkukartoituksella. Rekrytoimme tähän työhön avuksi Metropoliasta meidän digitaalisen muotoilun opiskelijaryhmän, joka kävi havainnoimassa Business Collegen opetusta ja haastatteli niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Opiskelijaryhmämme jakoi myös tietoa digitaalisesta muotoilusta Business Collegen opiskelijoille, minkä seurauksena saimmekin hyvän määrän kiinnostuneita hakijoita kokeiluun. Syksyllä vielä haastattelimme kaikki hakijat ja vakuutuimme siitä, että ainakin tällä nyt valitulla opiskelijaryhmällä voisimme työskennellä aivan samalla vaativuustasolla kuin omien opiskelijoidemme kanssa. Digitaalisen muotoilun varsin intensiivinen koulutuskokeilu järjestettiin vuoden 2020 alussa ja se kesti maaliskuun puoleen väliin. Oli ilahduttavaa havaita, että opiskelijat olivat erittäin motivoituneita ja innokkaita. Olimme suunnitelleet melko sisältörikkaan kokonaisuuden ja tarkastelimme digitaalisen muotoilun kenttää eri tulokulmista. Pyrimme yhdistämään jatkuvasti teoreettisen sisällön käytännön kokeiluihin, joten päiviin saatiin mukavasti vaihtelua. Juuri ennen talvilomaa omat digitaalisen viestinnän opiskelijamme fasilitoivat Business Collegen opiskelijaryhmälle niin sanotun Design Sprintin, joka on nopea yhteissuunnittelun muoto. Design Sprintiä käytetään tällä hetkellä laajasti digitaalisen palveluiden kehittämisessä kaikkialla maailmassa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean opiskelijaryhmien yhteistyö onnistui erittäin hyvin, ja molemmat saivat kokeilusta paljon irti: Business Collegen opiskelijat saivat ensikosketuksen digitaalisten palveluiden koko suunnittelukaareen pienoiskoossa ja omat opiskelijamme saivat arvokasta fasilitointikokemusta. Design Sprintin jälkeen Business Collegen opiskelijat jatkoivat omien palveluideoidensa kehittelyä ja valmiit prototyypit esiteltiin viimeisenä päivänä kaikille. Keräämämme palaute kokeilusta oli käytännössä ainoastaan positiivista. Lisäksi saimme opiskelijoilta myös hyviä kehitysehdotuksia jatkoa ajatellen. Meidän opettajien näkökulmasta vaikuttaa siltä, että valitsemamme opetusmetodit ja vuorovaikutustyyli toimivat hyvin. Yksi keskeinen sääntö meillä oli olla tekemisessämme ja ratkaisuissamme mahdollisimman läpinäkyviä: pyrimme kertomaan aina, miksi teemme jotain ja miksi teemme juuri tietyllä tavalla. Jos pedagogiikka on läpinäkyvää, opiskelijan on helppo motivoitua vähän tylsempienkin tai työläämpienkin vaiheiden tekemiseen, koska hän ymmärtää, miksi näin toimitaan. Kokeiluun kuului myös pedagogisen yhteistyön aloittaminen Metropolian ja Business Collegen kanssa. Vaikka koronatilanne hieman hankaloittikin tätä kokonaisuutta, olemme nyt saaneet myös tämän toiminnan käynnistymään. Tarkoituksena on syksyllä tarjota Business Collegen opettajille mahdollisuuksia tulla seuraamaan ammattikorkeakouluopetusta ja -toimintaa ja aiomme mennä seuraamaan opetusta Business Collegessa. On kiinnostavaa päästä havainnoimaan yhtäläisyyksiä ja eroja eri asteilla. Tarkoitus olisi myös käynnistää pedagogiset vertaistapaamiset, joissa eri alojen opettajat voivat jakaa omia pedagogisia onnistumisiaan ja haasteistaan. Tässäkin eri alojen asiantuntijoiden verkostoituminen tuo varmasti paljon uutta ymmärrystä ja innostusta oman opetuksen kehittämiseen. Olemme iloisia ja ylpeitä BC Helsingin rehtorin Antti Loukolan antamasta palautteesta: ”Tässä kokeilussa henki oli positiivinen ja innostunut. Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön.” Myös me kiitämme omasta puolestamme tästä Learning Lab -pilotista ja kaikesta siitä uudesta, mitä sen aikana opimme. Toivottavasti pääsemme toistekin tekemään samanlaisen kokonaisuuden Business Collegen kanssa. Kirjoittaja Juhana Kokkonen on filosofian lisensiaatti ja digitaalisen muotoilun lehtori Metropoliassa. Hänen erityisosaamistaan on pedagoginen ajattelu ja kokeilut, ihmisten kohtaaminen ja kuuntelun taito, muutosprosessien fasilitointi ja tutkiminen sekä digitaaliset yhteistyövälineet ja sosiaalinen media.
Digitaalisen sisältötuotannon ja muotoilun Learning Lab toteutettiin apurahalla
Metropolia ja Business College Helsinki saivat aivan uudenlaisen yhteistyön käynnistämistä varten viime keväänä apurahan Helsingin seudun kauppakamarin hallinnoimasta koulutusrahastosta. Business Collegen opiskelijoille rakennettiin sen avulla valinnainen digitaalisen sisältötuotannon ja palvelumuotoilun Learning Lab -kokonaisuus. Sen suunnittelusta, opettajien yhteisestä pedagogisesta kehittelystä ja vertaistuesta sekä parityöskentelynä toteutetusta opetuksesta vastasivat Metropolian digitaalisen muotoilun lehtorit Juhana Kokkonen, Markus Norrena ja Tero Marin. Heidät tunnetaan opetusmenetelmien uudistajina ja opiskelijalähtöisen ajattelun airueina. Heidän myötään Business College sai parasta mitä Metropolialla on tarjota tutkivan pedagogiikan ja vuorovaikutuksen saralla! Yhteistyössä kaikki voittavat Business Collegen rehtori Antti Loukolan mukaan yhteistyö on sujunut positiivisesti ja innostuneesti. ”Olemme olleet erittäin tyytyväisiä”, hän kertoo ja jatkaa: ”Kurssin opiskelutapa on ollut tutkiva ja ryhmätyöpainotteinen. Jopa perustaitoihin liittyvät rutiininomaiset opinnot on opetettu erittäin mielenkiintoisella ja opiskelijan oppimista aidosti hyödyttävällä tavalla. Opiskeluun on tuotu jatkuvasti vaihtelua. Siksi opiskelijoiden kiinnostus ja intensiteetti ovat pysyneet hyvin yllä.” Koulutusasteiden välisellä yhteistoiminnalla on tärkeä osaamiseen ja elinkeinoelämän menestykseen liittyvä merkitys. Oppilaitosten välisten nivelvaiheiden joustava ylittäminen lyhentää opiskeluaikoja, jolloin työurat puolestaan pitenevät. Myös opiskelijoiden itsetunnolle tekee todella hyvää, kun heillä ammatillisen toisen asteen tutkinnon sisällä on korkeakoulusuorituksia. Väyläopinnoista hyötyvät aivan kaikki. Näkökulmaa vaihtamalla ratkaisuja Metropolian Arabian kampus Hämeentiellä ja Business College Pasilassa sijaitsevat lähellä toisiaan, jolloin henkilökohtainen vuorovaikutus ja läsnäolo ovat voineet olla toteutuksen keskiössä. Tästä kertoo myös opiskelijapalaute: ”Kaikki opiskelijat ja opettajat kannustavat toinen toistaan ja kaikilta saa koko ajan palautetta omasta oppimisestaan. Jos joku tapa työstää tehtävää ei toimi, opettajat rohkaisevat vaihtamaan näkökulmaa ja lähestymään asiaa uudesta tulokulmasta käsin.” Osaamisen kehittämisessä on tunnistettava nuorten muuttuvat oppimistyylit ja mobiiliin perustuva elämäntapa. Tämä edellyttää myös pedagogiikan uudistamista. Siksi hankkeeseen sisältyi keskinäistä vertaistutorointia: Metropolian viestinnän tutkinto-ohjelmassa opiskelevat tulevat medianomit ohjasivat toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Niin Metropolian opettajien kuin mediaopiskelijoiden kyky kohdata opiskelijat sai paljon kiittävää palautetta. Learning Lab tähtää tulevaisuuteen Kaupalliset menestystuotteet ja työpaikat syntyvät digitaalisten palvelujen, koodauksen ja niihin liittyvien teknologioiden ympärille. Tulevaisuuden ammateissa tarvitaan usein koodausta, mutta teknisen taidon rinnalla edellytetään yhteiskunnallista ajattelua, uteliaisuutta ja palveluasennetta. Alalla tarvitaan monipuolisen taustan omaavia, sekä tietotekniikkaan, kaupalliseen koulutukseen että sisältöjen suunnitteluun suuntautuneita osaajia. Learning Labissa on ollut tarkoitus lisätä Business Collegen aikuisopiskelijoiden valmiuksia digitaalisten ympäristöjen monipuoliseen hallintaan. Opintojaksot keskittyivät sähköiseen sisältötuotantantoon, interaktiivisten verkkopalvelujen suunnitteluun, palvelumuotoiluun ja projektinhallintaan. Siksi verkkoteknologiat, informaatioarkkitehtuuri, sosiaalisen median konseptit ja palvelut sekä vuorovaikutteiset toiminnot ovat olleet keskeisiä koulutuksen sisältöjä. Niitä tarvitaan, jotta yrityksissä voidaan vastata yhä paremmin asiakkaiden tai kuluttajien odotuksiin. Myös opettajat oppivat jatkuvasti uutta ”Learning Labiin oli noin 25 iloittautunutta, jotka kaikki haastattelimme loppuvuodesta 2019. Haastattelu oli tärkeä vaihe, koska saimme samalla tilaisuuden tutustua opiskelijoihin. Sen perusteella valitsimme 20 osallistumaan kurssille”, kertoo lehtori Markus Norrena. ”Ensi kerralla opiskelijoiden haastattelut tulevat varmaan olemaan pidemmät, koska niiden merkitys osoittautui ratkaisevaksi.” Lehtori Juhana Kokkosen mukaan opetuskokeilu oli palkitseva: ”Iloksemme huomasimme, että opetustyylimme toimi hyvin myös Business Collegen opiskelijoiden kanssa. Osallistujat olivat hyvin motivoituneita ja saimme tarjottua heille monipuolisen läpileikkauksen digitaalisen muotoilun maailmaan”, ”Näinkin lyhyessä ajassa ehtii tutustumaan ihmisiin ja tuntui haikealta, kun kurssi päättyi. Odotamme kiinnostuneina jo seuraavaa kokeilua, sillä silloin opetuksen kohderyhmä on todennäköisesti erilainen ja saamme jälleen lisätietoa oman opetustyylimme mahdollisuuksista ja rajoista”, Kokkonen kuvaa jatkoon kohdistuvia ajatuksiaan. Yhteisesti jaettu käsitys työelämän tarpeista Learning Labin avulla etsittiin uudenlaisia ratkaisuja työelämän ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Metropolian opettajille kokeilu antoi samalla mahdollisuuden irrottautua hetkeksi budjettileikkausten myötä hyvin ahtaiksi puristuneista korkeakoulun käytännöistä. Yhtäältä koettiin myös, että median osaamisalueella on erityistä annettavaa yhteistyöhön. Korkeatasoinen ja vetovoimainen digitaalisen viestinnän, käyttöliittymäsuunnittelun, animaation, pelisuunnittelun ja 3D-visualisoinnin tutkintokoulutuksessa on aktiivisesti kehitetty oma-aloitteisuuteen ja vastuun ottoon kannustavaa pedagogiikkaa. Toisaalta Business College on omalla alallaan vetovoimainen, korkean profiilin omaava ammatillinen oppilaitos. Se jakaa Metropolian kanssa myös samanlaisen käsityksen oppimisesta ja siihen liittyvistä tulevaisuuden haasteista. On hieno kokemus, kun yhdessä pystytään luomaan nuorten näkökulmasta kiinnostavaa opiskelusisältöä, uusia tapoja oppia ja uramahdollisuuksia elinkeinoelämän entistä useammalla sektorilla. Sen tuloksista kertoo myös opiskelijoiden antama lausunto: ”Digitaalisen muotoilun kurssi on kaikista sille osallistuneista opiskelijoista erittäin hyvä, laadukas ja onnistunut kokonaisuus. Opiskelijat ovat kokeneet, että he saavat siitä paljon hyötyä tuleviin ammattitehtäviinsä (mukana myös kirjanpidon opiskelija!).” Metropolia, Business College ja Helsingin seudun kauppakamari seuraavat Learning Lab -opetuskokeilua suurella kiinnostuksella. Juttuja aikaansaannoksista ja tärkeistä yhteisistä teemoista siis tulossa lisää. Pysy siis kuulolla ja kysy lisää rehtori Antti Loukolalta BC:stä (antti.loukola@bc.fi) tai johtaja Tuire Ranta-Meyeriltä Metropoliasta (tuire.ranta-meyer@metropolia.fi). Kotisivut Business College Helsinki Metropolia, digitaalisen muotoilun tutkinto Metropolia, Arabian kampus
Joonas Pusila ja Pekka Salonen aloittivat työnsä Yrjö ja Senja Koivusen säätiön lahjoitusvakanssilla
Metropolia sai joulukuussa 2018 Yrjö ja Senja Koivusen säätiöltä 0,5 miljoonan euron lahjoituksen varanhankintakampanjaansa. Säätiön lahjoitus kohdistui tekniikan koulutusalalle, sillä 1950-luvun alussa lapsettomana kuolleen liikemies Yrjö Koivusen mielenkiinto suuntautui koneisiin ja laitteisiin. Hän työskenteli nuorena pienissä metallialan verstaissa ja aloitti 1914 Helsingissä Kone ja Silta Oy:n palveluksessa. Siellä hänellä oli mahdollisuus nousta työnjohtajaksi asti. Viisi vuotta myöhemmin hän perusti oman yrityksen ja vaurastui omalla yritteliäisyydellään. Säätiönsä Yrjö Koivunen halusi edistävän erityisesti kone- ja puuteknisen alan korkeampaa koulutusta ja auttavan nuoria opiskelijoita saattamaan opintonsa loppuun. Hänellä itsellään ei aikoinaan ollut mahdollisuuksia opiskeluun, siksi säätiö edelleenkin tukee käytännön insinööritehtäviin valmistautuvia. Metropolian hallitus päätti kohdentaa Koivusen säätiön lahjoituksesta puolet koneautomaation ja konepajatekniikan sekä puolet rakennustuotannon ja rakentamisen johtamisen opetusresurssien vahvistamiseen. Samalla varauduttiin opettajakunnan eläköitymisen aiheuttamaan osaamisvajeeseen. Molemmat opettajan tehtävät olivat ulkoisessa haussa syyslukukaudella 2019. Konetekniikan Koivusen säätiö -yliopettajaksi valittiin TkL Pekka Salonen ja rakennusalan johtamisen lehtoriksi MSc Joonas Pusila. Molemmat ovat aloittaneet uudessa tehtävässään vuoden 2020 alussa. Göteborgin teknisessä korkeakoulussa maisteritutkintonsa suorittanut Joonas Pusila on Metropolian alumni 10 vuoden takaa. Hän valmistui rakennusinsinööriksi ja teki työharjoittelunsa Australiassa. Hän opiskeli vuoden Californian Polytechnical State Universityssä, ja on toiminut sen jälkeen niin työnjohtajana työmaalla kuin rakennuttajakonsulttina ja itsenäisenä yrittäjänä. Hänellä on siten monipuolinen ja kansainvälinen tausta sekä kokemusta käytännön työstä, esimiestehtävistä ja oman yrityksen pyörittämisestä. ”Opettaminen on ollut kuitenkin selvästi minun juttuni. Olen toiminut aikoinani kouluavustajana ja nyt jalkapallovalmentajana jo vuosia”, Joonas kertoo jatkaen: ”En epäröinyt, kun minua pyydettiin vuonna 2017 Metropoliaan vetämään tuntiopettajana kaksi opintojaksoa. Toinen oli työmaajohtamista rakennusinsinööreille ja toinen työmaatyöskentelyä tuleville rakennusmestareille." "Kokemukset olivat nähtävästi molemmin puolin hyvät, sillä hain nyt avautuvaa tehtävää ja tulin valituksi." Puitteet opiskelijoiden oppimiselle ovat Metropoliassa kunnossa. Pusilan mukaan rakennusala on kuitenkin kokonaisuudessaan haasteellinen. Onnistumisista ei juuri puhuta, mutta epäonnistumiset kyllä uutisoidaan. Kaikkea ei pystytä opettamaan korkeakoulussa, sillä kyse on kuitenkin monimutkaisista prosesseista ja vuorovaikutuksesta eri ammattiryhmien välillä. Lähiopetuksen karsiminen puhututtaa opiskelijoita, kun valmistumisen kynnyksellä tosi monesta asiasta pitäisi olla hyvät perustaidot. On ymmärrettävää, jos monia voi alkaa ahdistaa se, mitä kaikkea pitäisi osata. ”Metropolia antoi minulle hyvät valmiudet, mutta sen tajusi vasta työelämässä”, hän kuvaa lopuksi omia kokemuksiaan koulun annista. Pekka Salonen on Otaniemestä valmistunut konetekniikan diplomi-insinööri, jolla myös on kansainvälistä taustaa. Hän opiskeli kaksi vuotta Asla Fulbright -stipendiaattina Georgia Techissä Atlantassa ja keskittyi MSc-tutkinnossaan laakeritutkimukseen. Lisensiaatintutkintonsa hän teki Teknilliseen korkeakouluun 1991 keraamisista liukulaakereista. Hän on ollut 10 vuotta töissä teollisuudessa mekaniikkasuunnittelijana, markkinointipäällikkönä, laatujohtajana ja tuotekehitysjohtajana. Metropoliassa hän on ollut vuodesta 2003 alkaen. Hän on julkaissut oppikirjoja mm. teknisestä piirtämisestä, koneenelimistä ja tribologiasta. Myös Pekkaa innostaa touhuaminen nuorten parissa, ja hän toimii vapaa-aikanaan pesäpallovalmentajana. ”Jos osaa ja pystyy siirtämään tietonsa ja taitonsa opiskelijoille, se on palkitsevaa” hän kertoo Metropolia-työstään ja jatkaa: ”On hienoa nähdä miten neljässä vuodessa opiskelijoille rakentuu ammatillinen identiteetti ja heidän rohkeutensa kasvaa. He uskaltavat ottaa kantaa ja osoittavat sillä ammattitaitoaan.” Kun valtaosa koneinsinööreistä menee töihin ulkomaille tuotteitaan vieviin yrityksiin, on osattava kieliä. Kieltenopetuksesta voi Metropolia myös olla ylpeä. Motivoivana Salonen kokee työssään niin ikään sen, että opinnäytetöitä ohjatessa pysyy kartalla siitä, missä eri toimialat menevät. Se on valttia hänen mukaansa myös yritysyhteistyössä. Metropolia ja Koivusen säätiö seuraavat suurella kiinnostuksella nimikko-opettajien työtä seuraavat viisi vuotta. Juttuja aikaansaannoksista ja tärkeistä teemoista siis seuraa. Tässä vaiheessa toivomme menestystä, tarmoa ja intomielisyyttä tulevissa tehtävissä.
alumni alumni career paths alumnikoordinaattori alumnisuhdetoiminta alumnisuhteet ammattikorkeakoulu career flow-tila Huolinta-alan merkitys ulkomaankaupassa Huolinta-alan tunnettuus Huolinta- ja logistiikka-ala Metropoliassa Huolinta- ja logistiikkalan yritykset hyrinä insinööri kokemus kulttuurituottaja lahjoitukset Logistiikka-alan houkuttelevuus merkitys metropolia Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolian printtimedian sivuaine Metropolia UAS Opintotajonta Metropoliassa opiskelija Painotekniikan ja -tuotteiden modernit sovellukseten painosovellusten Painovoimaa! Printtimedian sivuaine rekrytointi rekrytointiprosessi soveltuvuusarviointi suunnitelma Talotekniikan ja kiinteistötiedon hyödyntäminen tavoitteet testit tutkimus työelämä työllistyminen työnhaku ura uratarina varainhankinta verkostot yhteistyö yrittäjyys
