THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten uupuminen koskettaa yhä isompaa osaa lukiolaisista, erityisesti tyttöjä. (1)
Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan uupumusasteisesta väsymyksestä kärsi jopa lähes puolet, eli 48,2 %, tytöistä ja 24 % pojista. Koulu-uupumusta koki 27,5 % tytöistä ja pojista 21,1 %. (1)
Kun vertaillaan vuoden 2019 ja 2021 kouluterveyskyselyitä, voidaan nähdä nouseva trendi sekä poikien että tyttöjen koulu-uupumisessa (ks. kuvio 1). Kahdessa vuodessa määrä on noussut merkittävästi, kun tarkastellaan koko maan tilannetta. Pitkittyessään koulu-uupumus voi johtaa masennukseen ja lisätä nuoren syrjäytymisriskiä. (1)
Kuva: Pexels-kuvapankki
“Hukun koulutyöhön” (lukion 1. lk:n tyttö)
Oppilaitokset ovat lailla velvoitettuja järjestämään oppilailleen oppilas- ja opiskelijahuollon. Tällä tarkoitetaan opiskelijan oppimisen sekä psyykkisen ja fyysisen terveyden edistämistä kuin myös sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Opiskeluhuollon tulee olla lähtökohtaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa. (2)
Kuvio 1. THL:n kouluterveyskyselyn tulokset vuonna 2019 ja 2021 koskien lukion 1.- ja 2.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien uupumusasteista väsymystä koulutyössä. (1)
Entä jos tunnetaidot olisi oppiaine?
Hyvien tunnetaitojen on osoitettu olevan merkittävä tekijä nuorten uupumisen ennaltaehkäisemisessä (3). Tunnetaitoja ovat tunteiden tunnistaminen, tunteiden sietäminen, tunteiden säätely sekä tunteiden ilmaiseminen ja käsittely. Tunnetaidot kuuluvat jo nyt lukion opetussuunnitelmaan. (4) Ne kulkevat mukana oppiaineiden sisällöissä ja tavoitteista. Olisiko kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti kannattavaa tehdä tunnetaidoista oma oppiaineensa lukioihin ja preventiivisestä näkökulmasta jo yläkouluihin?
Tunnetaitojen on todettu suojaavan lukiolaisia uupumukselta ja lisäävän myös intoa opintoihin. Erityisesti uteliaisuus, sisu, resilienssi, palautumiskyky, sosiaaliset taidot ja yhteenkuuluvuus tukevat nuorten intoa lukio-opintoihin. (3) Jos tunnetaidot olisi oppiaine, nuoret harjoittelisivat tietoisesti enemmän tunnetaitoja, jotka tutkitusti vähentävät masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta ja lisäävät sosiaalista toimintakykyä ja itsearvostusta (5). Jotta tunnetaitojen opettaminen ei jäisi pelkästään opettajien harteille, kannattaisi se toteuttaa monialaisena yhteistyönä esimerkiksi terveyden edistämisen asiantuntijan ja opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Sekä opettajien että kouluterveydenhuollon tuen on todettu suojaavan lukiolaisia koulu-uupumukselta (6).
Mitkä tunnetaidot?
Miten tunnetaidoilla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin?
Kuva: Pexels-kuvapankki
Tunnetaitoja käsittelevissä tutkimuksissa vilahtelee usein sosioemotionaalisten taitojen käsite. Sosioemotionaalisella käsitteellä viitataan tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn vuorovaikutustilanteissa, joissa yksilön synnynnäiset ominaisuudet ja ulkoiset tekijät kohtaavat (5). Sosioemotionaalisten taitojen opiskelussa keskitytään sekä sosiaalisiin taitoihin että tunnetaitoihin, joita pitkäjänteisesti vahvistamalla voidaan vaikuttaa opiskeluissa menestymisen lisäksi myös ihmissuhteissa, yhteisöissä ja työpaikalla toimimisen taitoihin (7).
Sosioemotionaalisten taitojen opiskelu määritellään yleensä viiteen osaamisalueeseen, joita ovat:
- itsetietoisuus
- itsejohtaminen
- sosiaalinen tietoisuus
- ihmissuhdetaidot
- vastuullinen päätöksenteko.
Erityisesti Amerikassa tunnettu järjestö Collaborative for Academic, Social and Emotional Learning (CASEL) on luonut viitekehyksen näiden viiden osa-alueen ympärille ja tuottanut runsaasti materiaalia menetelmän koulumaailmaan integroimisen tueksi. (8) Kansainvälinen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD (Organisation for economic co-operation and development) on luonut arviointimenetelmän, jota käytetään myös Suomessa sosioemotionaalisten taitojen mittaamiseen. OECD:n arviointi pohjautuu tunnettuun Big Five -malliin (ks. kuvio 2), ja mitattavia sosioemotionaalisia taitoja siinä on yhteensä 17 (9,10).
Kuvio 2. Sosioemotionaalisia taitoja mittaava kyselytutkimuksen osa-alueet. Kuva tehty soveltaen OECD 2021 raporttia. (10)
Hyvinvoivana jatko-opintoihin ja työelämään
Yhtenä YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman Agenda 2030:n 17:sta tavoitteesta on hyvä koulutus, jonka tavoitteena on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Tähän sisältyy muun muassa tavoite varmistaa, että nuoret siirtyvät työelämään riittävin työelämätaidoin. (11) Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä on edelleen maailman huipputasoa, on työelämän psyykkisen kuormituksen lisääntyessä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tärkeää, että jatko-opintoihin ja edelleen työelämään siirtyy psyykkisesti terveitä ja hyvinvoivia kansalaisia. Tähän tarvitaan koko kouluyhteisön panosta.
Kuva: Pexels-kuvapankki
Blogin ovat kirjoittaneet Terveyden edistämisen YAMK-tutkinnon opiskelijat. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä-toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet:
1) THL 2021. Perustulokset nuoret 2019 ja 2021. Päivitetty 4.10.2021. <https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=600836&mittarit_0=199594&mittarit_1=199900&mittarit_2=199256&vuosi_0=v2019&kouluaste_0=161123>. Viitattu 25.10.2022.
2) Finlex. <https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287>. Viitattu 31.10.2022.
3) Salmela-Aro, Katariina & Upadyaya, Katja 2020. School engagement and burnout profiles during high school –The role of socio-emotional skills. European Journal of Developmental Psychology 17 (6). 943–964.
4) Opetushallitus. <https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/tunnetaidot-koulussa>. Viitattu 26.10.2022.
5) Ahonen, Timo & Lyytinen, Heikki & Lyytinen, Paula & Nurmi, Jan-Erik & Pulkkinen, Lea & Ruoppila, Isto. 2014. Ihmisen psykologinen kehitys. PS-kustannus.
6) Salmela-Aro, Katariina 2011. Mikä nuoria liikuttaa? Uupumuksesta intoon. Tieteessä tapahtuu 2011. 4–5. <https://journal.fi/tt/article/view/4246/3960>.
7) Frey, Nancy & Fisher, Douglas & Smith, Dominique 2019. All Learning Is Social and Emotional: Helping Students Develop Essential Skills for the Classroom and Beyond. Association for Supervision & Curriculum Development. ASCD.
8) Bear, George G. & Whitcomb, Sara A. & Elias, Maurice J. & Blank. Jessica C. 2015. SEL and Schoolwide Positive Behavioral Interventions and Supports. Handbook of Social and Emotional Learning. Research and Practice. New York: The Guillford Press. 453–467.
9) Eduskunta. OECD-tietopaketti. <naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kv-jarjestot/oecd/Sivut/default.aspx>. Viitattu 8.2.2023.
10) OECD Survey on Social and Emotional Skills Technical Report. 2021.<https://www.oecd.org/education/ceri/social-emotional-skills-study/sses-technical-report.pdf>. Viitattu 5.11.2022.
11) Suomen YK-Liitto. 4 Hyvä koulutus. <https://www.ykliitto.fi/hyva-koulutus>. Viitattu 6.11.2022.
Ei kommentteja