Merkittävällä joukolla korkeakouluopiskelijoita opiskelu ei syystä tai toisesta suju. Opiskelijoiden yksinäisyyden kokemisen, opiskeluverkostojen ulkopuolelle jäämisen, akateemisten opiskelutaitojen puutteiden sekä opiskelumotivaation ongelmien on todettu vaikuttavan haitallisesti opinnoissa etenemiseen (Klemola ym. 2020). Myös oppimisen säätelytaidoilla, eli itse- ja yhteissäätelyllä, on havaittu yhteys opiskelu-uupumukseen yliopisto-opinnoissa (Räisänen 2021). Lisäksi lähes kolme vuotta kestänyt pandemia on omalta osaltaan vähentänyt opiskeluintoa ja lisännyt opiskelu-uupumusta voimakkaasti (Salmela-Aro & Uotinen 2022).
Varsinkin ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijat ovat uupumusriskin alla opintojensa alussa, ja erityisesti he tarvitsevat ohjausta korkeakouluopinnoissa (Hyytinen ym. 2022). Myös Metropolian opiskelijoilla on ollut havaittavissa opiskelu-uupumusta. Viimeisen lukuvuoden 2021–2022 aikana Opiskeluhyvinvointipalveluihin hakeutui 650 opiskelijaa, jotka hyödynsivät ohjaustapaamisia keskimäärin kolme kertaa. Ohjausta tekevien työntekijöiden raportoinnin mukaan noin joka kuudennella opiskelijalla oli uupumusasteista väsymystä ja joka viidennellä opiskelijalla oli voimakasta opintojen aiheuttamaa kuormitusta ainakin yhtenä syynä palveluihin hakeutumiselle.
Opiskelukyky ja opiskeluhyvinvointi Opiskeluhyvinvointipalveluissa
Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä (Kunttu 2021). Opiskelua voidaan pitää opiskelijan työnä, jossa on omat erityispiirteensä. Työkykyä voidaan puolestaan tarkastella työn ja yksilön voimavarojen välisen suhteen kautta. Vastaavasti opiskelukyky muodostuu opiskelijan ja opiskeluun liittyvien tekijöiden vuorovaikutuksessa. Työterveyslaitos ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) ovat yhteistyössä kehittäneet opiskelukykymallin, joka koostuu yksilön omien voimavarojen lisäksi opiskelutaidoista, opiskeluympäristöstä sekä opetustoiminnasta (kuvio 1).
Kuvio 1. Dynaaminen opiskelukykymalli (Kunttu 2021).
Metropolia Ammattikorkeakoulun Opiskeluhyvinvointipalvelut ovat opiskelijoiden tukena, kun opiskelukykyyn tai opiskeluhyvinvointiin liittyvät asiat huolettavat opiskelijoita. Tällaisia asioita ovat muun muassa ajankäyttö, motivaatio ja keskittymisen pulmat sekä tilanteet, joissa oma hyvinvointi, jaksaminen, uupumus tai elämäntilanne pohdituttavat. Myös lievissä mielialaa tai ahdistuneisuutta koskevissa huolissa voi olla yhteydessä Opiskeluhyvinvointipalveluihin. YTHS-palvelut, oma terveysasema tai muu hoitotaho vastaa opiskelijoiden mielenterveyttä koskeviin haasteisiin, jotka vaativat tiiviimpää hoidollista tukea, tai jos opiskelukyky on selvästi laskenut ja oireilu on pitkäaikaista tai toistuvaa.
Metropolian Opiskeluhyvinvointipalveluissa opintokuraattorit, opintopsykologit ja hyvinvointivalmentaja tukevat ja ohjaavat opiskelijaa henkilökohtaiseen elämään, jaksamiseen tai opiskeluun liittyvissä haasteissa. Opiskeluhyvinvointipalveluiden tiimissä on viimeisen vuoden aikana kehitetty asiakaslähtöisiä palveluita. Palveluiden kehittämistyö on nimetty opiskeluhyvinvoinnin liikennevalopalvelumalliksi. Mallissa keskeisinä tekijöinä ovat opiskelijan opiskelukyky ja hyvinvointi, ja niiden tueksi tarjotut vihreän, keltaisen ja punaisen valon palvelut (kuvio 2).
Kuvio 2. Metropolian asiakaslähtöinen opiskeluhyvinvoinnin liikennevalopalvelumalli.
Vihreän valon palveluiden piiriin kuuluvat opiskelijat, joilla sekä opiskelukyky että hyvinvointi ovat hyviä. Tällöin opiskelijan opinnot etenevät tavoitteellisesti (40–60 op/lukuvuosi) ja myös hyvinvointikokemus on hyvä (8–10/10). Koska opiskelijan opiskelukyky ja hyvinvointi ovat hyviä, niin tutkinnoissa tapahtuva opinto-ohjaus tai erilaiset preventiiviset ohjaustoimet ovat riittäviä toimenpiteitä edistämään opiskelijan korkeakouluopintoja.
Keltaisen valon palveluiden piiriin kuuluvat opiskelijat, joilla sekä opiskelukyky että hyvinvointi ovat tyydyttäviä. Opiskelijan opinnot etenevät tyydyttävästi (20-<40 op/lv) ja hyvinvointikokemus on myös tyydyttävä (4–7/10). Keltaisen valon palveluissa opiskelukyky ja opiskeluhyvinvointi ovat alentuneet, jolloin opiskelija itse hakeutuu tai hänet ohjataan Opiskeluhyvinvointipalveluiden asiakkaaksi. Keltaisen valon palveluissa työskentelevät opintokuraattorit, opintopsykologit ja hyvinvointivalmentaja antavat yhdestä viiteen kertaan ohjauspalveluita, joiden tavoitteena on, että opiskelija saisi takaisin opiskelukykyä ja hyvinvointia sekä kiinnittyisi takaisin opintoihin. Keltaisen valon palveluista voidaan opiskelijoita ohjata edelleen sekä vihreän että punaisen valon palveluiden piiriin.
Punaisen valon palveluiden piiriin sijoittuvat opiskelijat, joiden opinnot etenevät heikosti (< 20 op/lv tai vähemmän) tai opinnot ovat keskeytyneet ja opiskelijoiden hyvinvointikokemus on myös heikko (0–3/10). Punaisen valon palveluissa opiskelija tarvitsee paljon tehostettuja tukitoimia (YTHS, muut sosiaali- ja terveyspalvelut, viranomaiset ja/tai järjestöpalvelut), jotta hän saavuttaisi takaisin opiskelukykynsä ja hyvinvointinsa sekä pystyisi kiinnittymään takaisin opintoihin. Liikennevalopalvelumallia kehitettäessä on havaittu, että opiskelijan opiskelukyky voi olla hyvä ja samanaikaisesti hyvinvointikokemus voi olla heikko tai päinvastoin opiskelukyky voi olla heikko ja hyvinvointikokemus voi olla samanaikaisesti hyvä.
Edellä kuvattu opiskelijan opiskelukykyyn ja hyvinvointikokemukseen perustuva liikennevalopalvelumalli auttaa Opiskeluhyvinvointipalveluiden työntekijöitä suunnittelemaan asiakaslähtöisiä palveluita opiskelijoille, joilla on samankaltaisia opiskelukykyyn tai opiskeluhyvinvointiin liittyviä huolia. Opiskeluhyvinvoinnin liikennevalopalvelumallin kehittäminen on vasta alussa. Sen avulla on mahdollisuus luoda Opiskeluhyvinvointipalveluille yhteinen työskentelyn viitekehys tiimin työntekijöiden käyttöön. Samalla on mahdollisuus kehittää palveluita samansuuntaisiksi tiimin työntekijöiden kesken ja varmistaa, että tiimin toiminta on linjassa Metropolian arvojen ja eettisten toimintaperiaatteiden (engl. code of conduct) kanssa (Strategia 2021–2030). Myös palveluista viestintä helpottuu niin asiakkaiden kuin verkostokumppaneiden kanssa yhteisen liikennevalopalvelumallin myötä. Tavoitteena on myös, että yhdessä asiakkaiden kanssa palvelumallia kehittäen positiiviset asiakaskokemukset lisääntyisivät.
Tervetuloa Liikennevalopalvelumallin kehittämiskumppaniksi
Huoli korkeakouluopiskelijoiden opintojen aikaisesta kuormittumisesta ja jopa uupumisesta on kasvanut viime vuosien aikana. Tämän vuoksi koulutusorganisaatioiden tulisi sisällyttää mielenterveyttä tukevia elementtejä luonnolliseksi osaksi rakenteita, toimintakulttuuria ja opetussisältöjä. Ehdotuksena on, että koulutusorganisaatioiden henkilöstöllä tulisi olla vahvempaa mielenterveysosaamista ja samalla tulisi turvata toimiva opiskeluterveydenhuolto sekä edistää moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näin toimien ongelmien ennaltaehkäisyn ja uupumuksen varhaisen tunnistamisen avulla opintojen viivästyminen vähenee ja siirtyminen jatko-opintoihin ja työelämään nopeutuu. (Falck & Ärling 2020.) Metropolia on vastannut edellä esitettyihin opiskelukyvykkyyden ja opiskeluhyvinvoinnin kehitysehdotuksiin käynnistämällä asiakaslähtöisen opiskeluhyvinvoinnin liikennevalopalvelumallin kehittämisen.
Metropolian liikennevalopalvelumallin kehittämisessä on samaa ideaa kuin Mieli ry (2022) julkaisemassa työssäjaksamisen liikennevalojulisteessa. Mieli ry:n liikennevalot muistuttavat työyhteisöä seuraamaan ja kuuntelemaan oman kehon tuntemuksia, seuraamaan oman kehon antamia varoituksia ja tarvittaessa pysähtymään ja vetämään henkeä. Metropolian opiskeluhyvinvoinnin liikennevalopalvelumallissa kolmen asiakasryhmän avulla saadaan käyttöön tarkentunut ymmärrys opiskelija-asiakkaan opiskelukyvystä ja opiskeluhyvinvoinnista. Kolmelle erilaiselle asiakasryhmälle on tarkoituksenmukaisempaa suunnitella ja kehittää palveluita kuin tarkastella kaikkia opiskelijoita yhtenä asiakasryhmänä, jolla todellisuudessa kuitenkin on erilaisia palvelutarpeita.
Nyt kuvattu liikennevalopalvelumalli on ensimmäinen versio (1.0), ja siinä asiakaslähtöisten Opiskeluhyvinvointipalveluiden kehitystyö on vielä käynnistymisvaiheessa. Metropolian Opiskeluhyvinvointipalvelut toivoo palvelumallin jatkokehitykseen palautetta niin opiskelija-asiakkailta kuin yhteistyökumppaneiltakin.
Kirjoittajat:
Luukka Katri, hyvinvointivalmentaja ja yliopettaja
Arponen Emmi, opintopsykologi
Kortelainen Maarika, opintokuraattori
Mononen Noora, opintopsykologi
Sukselainen Maria, opintokuraattori
Väisänen Milla, opintopsykologiharjoittelija
Äijänen Antti, opintopsykologi
Lähteet
Falk, S. & Ärling, M. (2020). Voimaa opiskeluun – otetta ohjaukseen: Voimaa opiskeluun -hankkeen loppujulkaisu. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Hyytinen, H., Tuononen, T., Nevgi, A. & Toom, A. (2022). The first-year students’ motives for attending university studies and study-related burnout in relation to academic achievement. Learning and individual differences 97, 102165. https://doi.org/10.1016/j.lindif.2022.102165 Viitattu 19.9.2022.
Klemola, U., Ikäheimo, H. & Hämäläinen, T. (2020). OHO-opas – opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. OHO!-hanke.
Kunttu, K. (2021). Opiskelukyky. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Kosola, S., Seilo, N., Väyrynen, T., Aalto-Setälä, R. & Ripatti-Toledo, T. (toim.). Opiskeluterveys. 2., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 37-53.
Mieli ry 2022. Työssäjaksamisen liikennevalot. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/tyossa-jaksamisen-liikennevalot/ Viitattu 19.9.2022.
Räisänen, M. (2021). The interaction between self- and co-regulation of learning and study-related exhaustion during university studies. Tiedepolitiikka 46(3), 35.
Salmela-Aro, K. & Uotinen, S. (2022). Pandemia haastoi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluintoa ja lisäsi voimakkaasti uupumusta. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-ja-oppiminen/pandemia-haastoi-korkeakouluopiskelijoiden-opiskeluintoa-ja-lisasi-voimakkaasti-uupumusta. Viitattu 9.11.2022.
Strategia 2021–2030: Osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja. (2022). Muuttuva maailma ja uudistuva yhteiskunta tarvitsevat uudenlaisen korkeakoulun. https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/strategia-2030 Viitattu 14.10.2022.
Kuva: Malkamäki, M. Metropolia AMK, Myllypuro, 2020.
Ei kommentteja