Ihmiskauppa on yksi aikamme suurin ihmisoikeushaasteista. Se on rinnastettavissa nykypäivän orjuuteen (1). Sitä esiintyy eri muodoissa, kuten pakkoavioliittona, työvoiman hyväksi käyttämisenä, rikollisen toiminnan tai kerjäämisen painostamisena, elinkauppana ja alaikäisiin kohdistuvana ihmiskauppana. (2)
Ihmiskaupan, tässä tapauksessa seksuaalisen hyväksikäytön, vastainen työ on terveyttä edistävä toimi, jolla lisätään kaikkien turvallisuutta, vähennetään epätasa-arvoisuutta ja parannetaan etenkin naisten asemaa sekä terveyttä ja hyvinvointia. Ihmiskaupan vastainen työ on myös yhteydessä YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin kuuluu muun muassa tasa-arvoinen terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille, ihmisarvoisen työn mahdollistaminen, ihmiskaupan ja naisiin kohdistuva väkivallan ja muun hyväksikäytön poistaminen. (3)
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää ja tätä kautta myös ihmiskaupan uhrien auttamista koskeva lainsäädäntö muuttui 1.1.2023. Uudet muutokset koskivat auttamiseen liittyvää rikosprosessia. Auttamisjärjestelmän apu ei ole enää määräaikaista perustuen rikosprosessissa tehtäviin ratkaisuihin. Aiemmasta poiketen apua tarjotaan niin pitkään, kun tarvetta on, vaikka uhri ei tee rikosilmoitusta. Muutos lainsäädännössä on edistänyt uhreja hakeutumaan auttamisjärjestelmän piirin. (4) Ihmiskaupan uhrien lukumäärät ovat kuitenkin nousussa muun muassa vallitsevien sotatilanteiden ja lisääntyneen maahanmuuton seurauksena. Näinä aikoina tarvitaan sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisten kykyä tunnistaa ja tarjota apua ihmiskaupan uhreille.
Blogikirjoituksen tarkoituksena on lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietoutta seksuaalisesta hyväksikäytöstä osana ihmiskauppaa ja saada ihmiskaupan uhrit avunpiiriin.
Seksuaalinen hyväksikäyttö ihmiskauppana
Ihmiskauppa on rikos, jossa uhri asetetaan alisteiseen asemaan toiminnan järjestäjän taholta usein taloudellisen hyödyn saamiseksi. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön osana ihmiskauppaa viitataan silloin, kun uhri on painostettu prostituutioon, eli seksin myyntiin, johonkin muuhun toistuvaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai muunlaiseen seksiorjuuteen. (2) Seksin ostaminen ihmiskaupan uhrilta sekä alaikäiseltä henkilöltä on Suomessa rikos. (5) Seksuaalisen hyväksikäytön uhrit ovat usein haavoittuvassa asemassa olevia, pääsääntöisesti naisia ja tyttöjä, mutta uhreiksi voi joutua myös miehiä ja poikia. (2)
Seksuaalisesti hyväksikäytetyn uhrin tunnistaminen ja Suomessa tapahtuva ihmiskauppa
Monet ihmiskaupan uhreista ovat saapuneet Suomeen ulkomailta. Suomen auttamisjärjestelmän tilastojen mukaan ihmiskaupan uhrit edustavat 75:tä eri kansalaisuutta, mukaan lukien suomen kansalaisuuden omaavia. (1) Auttamisjärjestelmän asiakkaiden määrät ovat nousussa. Vuoden 2022 loppupuolella auttamisjärjestelmässä oli yhteensä 1314 henkilöä. Näistä henkilöistä 59 % oli naisia. (6)
Suomen ihmiskaupan uhrien lukumäärää on kuitenkin vaikea tarkentaa, sillä uhreja jää paljon tunnistamatta. Kaikista Suomessa tapahtuvista ihmiskaupan muodoista eniten tunnistetaan naisiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä. (6)
Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen vaatii kohtaavaa asiakastyötä. Tunnistaminen on usein haastavaa. Uhrit ovatkin yleensä erittäin heikossa psyykkisessä ja fyysisessä kunnossa, heidän on vaikea ilmaista itseään ja tarpeitaan tai tähän ei ole uskallusta. Monesti luotto viranomaisia ja terveydenhuollon henkilöstöä kohtaan puuttuu. (7)
Jos sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisella herää epäilys, että asiakkaaksi saapunut henkilö on ihmiskaupan uhri, tulee asia ottaa puheeksi vastaanotolla. Uhri voi olla pelokas tilanteessa, joten ammattilaisen onkin hyvä muistuttaa omasta ja mahdollisen tulkin vaitiolovelvollisuudesta. Ammattilaisen tulisi pysyä tilanteessa rauhallisena ja kertoa uhrille, minkälaista apua hänen on mahdollista saada ja ettei hänen tilanteestaan kerrota eteenpäin ilman hänen suostumustaan. Jos uhrin mukana vastaanotolle on tullut saattaja, tulisi hänet pyytää poistumaan huoneesta jollain verukkeella ennen kuin asia otetaan puheeksi. (8)
Seuraavat merkit voivat auttaa tunnistamaan ihmiskaupan uhreja:
- Huono yleiskunto, aliravitsemus, krooniset ja hoitamattomat sairaudet
- Vastaanotolle tullaan oireen tai tilanteen myöhäisessä vaiheessa, ilman perustelua viivästymiselle
- Oireet/vammat eivät vastaa uhrin tilannetta, kertomus voi muuttua kesken kaiken tai asiat kerrotaan hyvin ympäripyöreästi
- Useita käyntejä samoista oireista tai vaivoista, kuten raskaudenkeskeytykset, palovammat ja haavat, seksitautien seulonta ja muut gynekologiset infektiot
- Katsekontaktin vältteleminen ja haluttomuus vastata kysymyksiin, pelokkuus vastaanotolla. (8)
Ihmiskaupan vastainen työ
Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä sijaitseva matalan kynnyksen auttamisjärjestelmän piiri on Suomessa olevien ihmiskaupan uhreja sekä heidän alaikäisiä lapsia varten. Auttamisjärjestelmään pääsy tapahtuu viranomaisen, järjestötyöntekijän tai jonkun muun ihmiskaupan uhria avustavan henkilön yhteydenoton kautta. Apu on vapaaehtoista, joten järjestelmään otetaan vain uhrin oman suostumuksen perusteella. Asiantuntijat arvioivat yksilöllisesti auttamisjärjestelmään pääsyn.(9)
Sosiaalihuoltolain pykälä 12 velvoittaa palvelutarpeen mukaisia sosiaalipalvelujen järjestämistä muun hyväksikäytön, sisältäen siis myös ihmiskaupan, uhreille. (10) Auttamisjärjestelmän palvelut sekä tukitoimet koostuvat turvallisesta majoituksesta, neuvonnasta, sosiaalipalveluista, terveydenhuoltopalveluista, taloudellisen tuen antamisesta sekä tulkkipalvelusta. Järjestelmän kautta saatava apu on yksilöllistä. Apu ei katso kansalaisuuksiin tai oleskelulupiin. (9)
Mihin olla yhteydessä?
Jos sinulla on epäily ihmiskaupan harjoittamisesta, ole yhteydessä poliisiin tai ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ympärivuorokautiseen palvelunumeroon 029 546 3177. Kiireellisissä vaara- ja hätätilanteissa ole suoraan yhteydessä hätänumeroon (112).
Lisätietoa aiheesta saatavilla www.ihmiskauppa.fi. (11)
Kirjoittajat:
Fiona Pöllänen, Susanna Kinnunen, Wandy Baffour. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä – toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Teija Rautiola, Jaana Seitovirta ja asiantuntija Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet:
(1) Sisäministeriö. Ihmiskauppa. Ihmiskauppa on ihmisoikeushaaste. https://intermin.fi/poliisiasiat/ihmiskauppa. Viitattu 3.11.2023.
(2) Ihmiskauppa, 2023. Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneet uudet asiakkaat. https://ihmiskauppa.fi/tietoa-ja-materiaaleja/tilastot-ja-tilannekatsaukset/ihmiskaupan-uhrien-auttamisjarjestelman-vuosikatsaus-2022/suomessa-ihmiskaupan-uhriksi-joutuneet-uudet-asiakkaat/. Viitattu 6.11.2023.
(3) Kestävä kehitys. Valtioneuvosto. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Viitattu 6.11.2023.
(4) Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, 2023. Puolivuotiskatsaus 1.1.-30.6.2023. https://ihmiskauppa.fi/wp-content/uploads/2023/08/Ihmiskaupan_uhrien_auttamisjarjestelman_puolivuotiskatsaus_1.1.-_30.6.2023.pdf. Viitattu 6.11.2023.
(5) Rikoslaki, Finlex. Suomen rikoslaki, Seksuaalirikoksista. Luku 20, §8 ja §9. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L20. Viitattu 6.11.2023.
(6) Ihmiskauppa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/vakivalta-ja-hairinta/ihmiskauppa. Viitattu 3.11.2023.
(7) Ihmiskaupan uhrit. Pakolaisneuvonta 2023. https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-ulkomaalaisoikeudesta/ihmiskaupan-uhri/. Viitattu 3.11.2023.
(8) Ihmiskaupan uhrin ensivaiheen tunnistaminen ja palveluohjaus. Valtioneuvosto 2017. https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/6464455/Ihmiskaupan+uhrin+ensivaiheen+tunnistaminen+ja+palveluohjaus+2017.pdf/da878a35-e38f-492d-a9b6-159b1c616e2c. Viitattu 3.11.2023
(9) Ihmiskauppa. Ihmiskaupan uhrin ohjaaminen avun piiriin. https://ihmiskauppa.fi/auttamisjarjestelma/ihmiskaupan-uhrin-ohjaaminen-avun-piiriin/. Viitattu 3.11.2023.
(10) Sosiaalihuoltolaki. 1301/2014. Annettu Helsingissä 30.12. 2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301. Viitattu 6.11.2023.
(11) Ihmiskauppa. Ihmiskaupan vastainen työ Suomessa. https://ihmiskauppa.fi/ihmiskauppa/ihmiskaupan-vastainen-tyo-suomessa/. Viitattu 3.11.2023.
Blogikirjoituksessa käytetyt kuvat: https://www.shutterstock.com/
Ei kommentteja