Arvot ohjaavat valintojamme. Harva on tietoisesti välinpitämätön omasta terveydestään tai ympäristön hyvinvoinnista ja luonnon monimuotoisuudesta. Kuitenkin monelle ehdotus eläinperäisten tuotteiden osuuden vähentämisestä ruokavaliossa on kuin punainen vaate. Haastamme kaikkia pysähtymään hetkeksi ehdotuksen äärelle, laskemaan haarukan ja veitsen alas pohtiakseen voisiko muutokselle kuitenkin antaa tilaisuuden? Nakkikastiketta kun ei olla kokonaan viemässä lautasiltamme.
Planetaarinen ruokavalio – mitä se on?
Arvostetussa Lancet-lehdessä julkaistiin vuonna 2019 kansainvälisen EAT-Lancet komission laatima ehdotus planetaariseksi ruokavalioksi. Ruokavaliota on mahdollista soveltaa maailmanlaajuisesti ja sen tavoitteena on paitsi kestävämpi ruokatuotanto ja hävikin minimointi, myös terveellisempi ruokavalio ihmisille kaikkialla maailmassa. (1) Monissa maissa planetaarista ruokavaliota muokataan jo paikallisiin ruokajärjestelmiin sopivaksi. (2) Norjassa Oslon kaupunki päätti syksyllä 2023, ettei kaupungin päiväkodeissa tarjota enää lihaa, ja Helsingin kaupunki teki jo kaksi vuotta sitten päätöksen, että kaupungin tilaisuuksissa on tarjolla vain kasvisruokaa ja vastuullisesti pyydystettyä lähikalaa. (3)
Maapallon väestömäärä kasvaa, ja on laskettu, että planetaarista ruokavaliota noudattamalla turvattaisiin riittävä ravinto vuoteen 2050 mennessä noin 10 miljardiin kasvavalle väestölle. Riittävyyden lisäksi ravitsemuksen terveysvaikutuksilla on merkitystä: suomalaisten ennenaikainen kuolleisuus vähenisi neljänneksellä vuoteen 2030 planetaarista ruokavaliota noudattamalla.(2)
Ruuantuotanto ja -kulutus muodostavat hiilijalanjäljestämme noin 26–30 prosenttia eli merkittävän osan. Voimme pienentää ruokavaliomme ilmastokuormaa valitsemalla ympäristön kannalta kestävämpiä ruokia, syöden kasvispainotteisesti eläinkunnan tuotteita kohtuullisemmin kuluttaen sekä välttäen ruokahävikkiä. Näin tehden voimme samalla syödä paitsi terveellisemmin (4), myös maistuvammin, värikkäämmin ja vaihtelevammin.
On monia eri tapoja noudattaa planetaarista ruokavaliota. Vaikka planetaarinen ruokavalio on kasvispainotteinen, liha ja maitotuotteet muodostavat edelleen tärkeän osan ruokavaliota. (5) Monia ihmisiä ruokavaliomuutoksissa voi epäilyttää juuri pelko uuden ruokavalion rajoitteista ja ajatus, etteikö saisi enää syödä lempiruokiaan. Kyllä saa! Karjalanpaistista ja lihamakaronilaatikosta ei tarvitse kokonaan luopua, mutta ne ovat vain vähän harvemmin syötäviä herkkuja. Sen lisäksi vanhoista arki- ja juhlaruokasuosikeista on tehty reseptiversioita kasviproteeinivaihtoehdolla, kuten vaikkapa herkullinen uunissa muhinut kaalilaatikko soijarouheesta tai nachopelti härkiksellä.
Planetaarinen ruokavalio on synergiassa Agenda 2030 -tavoitteiden kanssa
Planetaarinen ruokavalio tukee Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäsenmailleen asettamaa kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030 ja useampaa sen tavoitetta kuten:
- Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta (tavoite 2.)
- Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta vastaan (tavoite 13.)
- Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä (tavoite 14.)
Näihin tavoitteisiin planetaarinen ruokavalio pureutuu juuri sisällöllään, sillä se koostuu pääasiallisesti kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljasta, palkokasveista ja tyydyttämätöntä rasvaa sisältävistä öljyistä. Planetaarisen ruokavalion tuotannosta syntyy pienempi hiilijalanjälki, jolloin maapallon kuormitus kevenee. Planetaarisella ruokavaliolla pystyttäisiin vaikuttamaan huonon ravitsemuksen aiheuttamaan sairastuvuuteen ja kuolemiin sekä kestävän kehityksen edistämiseen, jonka avulla voitaisiin hillitä ilmastonmuutoksia. (2,6)
Planetaarisen ruokavalion terveyshyödyt on tunnistettu jo 10 vuotta sitten Itä-Suomen yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa, joiden mukaan pohjoismaisella ruokavaliolla, kuten planetaarinen ruokavalio Suomen Lääkäriliiton mukaan Suomessa tunnetaan, on suora yhteys alentuneeseen verenpaineeseen ja kolesteroliarvoihin. Tutkimuksissa havaittiin myös diabetesriskiä ja rasvamaksaa ennustaneen tulehdustekijän pienentyneen planetaarista ruokavaliota noudattaneilla henkilöillä. (7) Näyttöä planetaarisen ruokavalion terveyttä edistävistä vaikutuksista on pitkältä aikaväliltä, ja sen pohjalta on rakennettu uudet pohjoismaiset suositukset, joista luodaan myös kansalliset ravitsemussuositukset. (9)
Planetaarisen ruokavalion hyödyt ovat nähtävissä myös kansainvälisesti toimien selittävänä tekijänä pitkän iän salaisuudelle. Japanissa Okinawan saarella elävien ihmisten pitkä eliniänodote on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohde jo pitkään. Okinawan saarella elävät ihmiset ovat noudattaneet ruokavaliota, joka koostuu pääsääntöisesti kasviksista, täysjyvätuotteista ja maltillisesta määrästä kalaa kasviproteiinin rinnalla. Näiden edellä mainittujen ruoka-aineiden on todettu olevan sydänystävällisiä ja edistävän terveyttä. (8)
Planetaarinen ruokavalio nykysuositusten valossa
Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin kesällä 2023, ja ne toimivat pohjana ensi vuonna julkaistaville kansallisille ravitsemussuosituksille. Ensimmäisen kerran ravitsemussuositukset sisältävät myös ekologisen näkökulman. Planetaarisen ruokavalion tavoin pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa suositaan kasvipohjaista ruokavaliota, jossa korostuu entistä enemmän vihannesten, hedelmien ja marjojen sekä perunan, palkokasvien, täysjyväviljan ja pähkinöiden käyttö. Pohjoismaisessa ruokavaliossa lihatuotteita suositellaan käytettävän nykyistä vähemmän, punaista lihaa enintään 350 g viikossa ja ympäristönäkökulmasta sitäkin niukemmin. Kasviproteiineista nostetaan esille erityisesi palkokasvit ja pähkinät. (10,11)
Planetaarisessa ruokavaliossa eläinperäistä proteiinia suositellaan pohjoismaalaisia suosituksia vähemmän; kalaa ja siipikarjaa ruokavalioon kuuluu keskimäärin noin vajaa 30 grammaa päivässä ja kananmunia noin kaksi viikossa, punaista lihaa enintään 14 grammaa päivässä ja 100 grammaa viikossa ja maitotuotteita 250 grammaa päivässä. (1)
Planetaarisen ruokavalion edut näkyviin
Planetaarisen ruokavalion voi koostaa edullisesti, kun käyttää enimmäkseen vähän prosessoituja papuja, linssejä tms. ja valitsee edullisempia satokauden kasviksia sekä käyttää hyväkseen kauppojen tarjouksia.
Sydänliiton nettissivuilla on esimerkkejä edullisesti ja kalliimmalla toteutetuista kasvissyöjän aterioista.
Testaa kasvisruokailijan budjetti: https://sydan.fi/fakta/kasvisruokaa-edullisesti/
Myös laitosruokailuissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja hoitolaitoksissa, voisi olla mahdollista edullisesti koostetuttua planetaarisempaa ruokavaliota suosimalla ja hävikkiä vähentämällä säästää kustannuksissa. Palvelukeskus Helsinki tekee aterioita muun muassa kouluihin, päiväkoteihin ja palvelukeskuksiin, yhteensä noin 500:aan paikkaan. Palvelukeskus Helsingissä on tehty laskelmia rahallisista säästöistä, joita syntyisi korvaamalla naudanliha tarjotuissa aterioissa muulla proteiinin lähteellä, kuten siipikarjalla tai kasviproteiinilla, ja säästöjen määrä kipuaa vuositasolla proteiinin lähteen mukaan muutamista kymmenistä tuhansista jopa 300 000 euroon. (12)
Planetaarisen ruokavalion etuja kustannusvaikutusten suhteen tulisikin tuoda esiin aiempaa enemmän. Julkisen talouden näkökulmasta terveempänä pysymisen tuomien säästöjen lisäksi myös ruokapalveluiden kustannusten laskeminen on hyvä pitää mielessä, puhumattakaan ihmisten elämänlaadun paranemisesta.
Ruokapalveluiden hiilijalanjäljestä 84 % muodostuu ruuan alkutuotannosta ja 10 % hävikistä (13) Päästökuormituksen näkökulmastakin suurin merkitys on siis tarjotulla ruualla, joten planetaarisen ruokavalion valinta on vaikuttavinta kuormituksen vähentämiseksi. Vaikka hävikin osuus hiilijalanjäljestä on vain 10 %, siihen kuitenkin voidaan vaikuttaa suhteellisen helposti. Liharuuista syntyvä hävikki on määrällisesti pieni, mutta sekä hinnan että päästökuorman vuoksi se on merkittävämpi kuin esimerkiksi kasviksista syntyvä –määrällisesti suurempi – hävikki. (12)
Planetaarisen ruokavalion terveyshyödyt ja kestävyys ovat siis kiistattomat. Tämän esilletuominen selkokielisesti osana yhteiskunnallista keskustelua on tärkeää terveyttä edistävän vaikuttamistyön näkökulmasta. Planetaarinen ruokavalio ei poissulje nakkikastikkeen tarjoamista, vaan harventaisi tarjontaväliä syöksemättä liharuokia sukupuuttoon.
Lue lisää planetaariseen ruokavalioon liittyvistä hankkeista: https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/terveellinen-ruokavalio/ruokavalion-kestavyys-ja-terveys
Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat. Tämä blogi kuuluu Metropolia YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet lehtorit Teija Rautiola ja Jaana Seitovirta, sekä viestinnän asiantuntija Maarit Vallinkoski. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet:
- Willet, Walter & Rockström, Johan & Loken, Brent & Springmann, Marco & Lang, Tim & Vermeulen Sonja & Garnett, Tara & Tilman, David & DeClerck, Fabrice & Wood, Amanda & Jonell, Malin & Clark, Michael & Gordon, Line J. & Fanzo, Jessica & Hawkes, Corinna & Zurayk, Rami & Rivera, Juan A. & De Vries, Wim & Majele Sibanda, Lindiwe & Afshin, Ashkan & Murray, Christopher J. L. 2019. Food in the Anthropocene: the EAT–Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems. The Lancet, 393 (0170) 447–492.<https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31788-4>. Viitattu 26.10.2023.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. Elintavat ja ravitsemus. Ravitsemus. Terveellinen ruokavalio. Ruokavalion kestävyys ja terveys. Päivitetty 15.9.2021. <https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/terveellinen-ruokavalio/ruokavalion-kestavyys-ja-terveys>. Viitattu 27.10.2023.
- Nissinen, Elina 2023. Helsingin apulaispormestari: Päiväkodeissa pitäisi harkita lihan kieltämistä – Oslo teki jo päätöksen. Helsingin Sanomat 18.10.2023. Päivitetty 19.10.2023. <https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009932305.html>. Viitattu 26.10.2023.
- Virtanen, Suvi & Kuusipalo, Heli 2020. 2020. Biodiversiteetti, kestävyys ja terveys. Kirjassa: Mattila H, toim. Elämän verkko – luonnon monimuotoisuutta edistämässä. 221–232. Helsinki: Gaudeamus.
- EAT-Lancet Comossion on Food, Planet and Health. The Planetary Health Diet. <https://eatforum.org/eat-lancet-commission/the-planetary-health-diet-and-you/>. Viitattu 26.10.2023.
- Valtioneuvoston kanslia. Kestävä kehitys. Agenda2030. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030>. Viitattu 27.10.2023.
- Suomen Lääkäriliitto 2013. Pohjoismainen ruokavalio paransi kolesterolien suhdetta. Potilaan Lääkärilehti. Päivitetty 5.3.2013. <https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/pohjoismainen-ruokavalio-paransi-kolesterolien-suhdetta/>. Viitattu 7.11.2023.
- Dominguez, Ligia & Veronese, Nicola & Baiamonte, Eleonora & Guerrera, Martina & Parisi, Angela, Ruffolo, Chiara & Tagliaferri, Federica & Barbagallo, Mario 2022. Healthy Aging and Dietary Patterns. Nutrients 14 (4). 889. <https://doi.org/10.3390/nu14040889>. Viitattu 20.11.23.
- Saarnikko, Karoliina 2023. Tunnetko jo planetaarisen ruokavalion? – tälläinen se on. Potilaan Lääkärilehti. Päivitetty 14.9.2023. <https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tunnetko-jo-planetaarisen-ruokavalion-tallainen-se-on/>. Viitattu 7.11.2023.
- Blomhoff, Rune & Andersen, Rikke & Arnesen, Erik Kristoffer & Christensen, Jacob Juel & Eneroth, Hanna & Erkkola, Maijaliisa & Gudanaviciene, Ieva & Halldorsson, Þórhallur Ingi & Høyer-Lund, Anne & Lemming, Eva Warensjö & Meltzer, Helle Margrete & Pitsi, Tagli & Schwab, Ursula & Siksna, Inese & Thorsdottir, Inga & Trolle, Ellen 2023. Nordic Nutrition Recommendations. Copenhagen: Nordic Council of Ministers. <https://pub.norden.org/nord2023-003/contents.html>.
- Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia – tässä ovat pohjoismaalaiset ravitsemussuositukset 2023. Päivitetty 20.6.2023. <https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/>. Viitattu 31.10.2023.
- Mathlin, Meri 2023. Asiantuntija, vastuullisuus. Talous- ja hallintoyksikkö. Palvelukeskus Helsinki. Sähköpostihaastattelu 23.11.2023.
- Alhola, Katriina & Sanakelo, Paula & Antikainen, Riina & Helonheimo, Teemu & Kaljonen, Minna & Karjalainen, Linda & Linjama, Jarmo & Lounasheimo, Johannes & Peltomaa, Juha & Pesu, Janne & Sederholm, Camilla & Tainio, Pasi 2019. Vähähiilisyys ja kiertotalous julkisissa hankinnoissa. Kiihdyttämö-hankkeen tulokset, opit ja kokemukset. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 45/2019. s. 64. <https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/07df5d5b-1821-4d8f-9e06-de77abb0d242/content>. Viitattu 26.11.2023.
1 Kommentti
Embark on a thrilling journey into the captivating realm of Among Us, where suspicion and strategy collide. Discover the intricacies of this popular online game and join the global community. Dive into the discussion at AmongUsNames.org!