Ensimmäisissä työpaikoissa tutustutaan työelämään, opitaan toimimaan työyhteisössä ja luodaan työsuhteita. Tällöin muodostuu tärkeitä ja tulevaan työelämään vaikuttavia kokemuksia. Työnantajalla on merkittävä rooli nuoren työntekijän hyvinvoinnin vahvistajana.

Nuori työntekijä voi olla vielä alle täysi-ikäinen kesätyöntekijä tai opiskelumaailmasta työelämään siirtyvä Z-sukupolven edustaja. Perusta pitkälle työuralle luodaan positiivisen mielenterveyden sekä opiskelu- ja työelämässä hankittujen voimavarojen kautta. Maailmanlaajuisissa kestävän kehityksen tavoitteissa peräänkuulutetaan ihmisarvoista työtä ja talouskasvua myös nuorten työntekijöiden erityistarpeet huomioiden[1]. Suomessa erityisesti mielenterveydellisistä syistä johtuvien työpoissaolojen määrä kasvaa nuorten työntekijöiden osalta[2].

THL:n tekemän kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten uupuminen koskettaa yhä isompaa osaa lukiolaisista, erityisesti tyttöjä. (1)

Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan uupumusasteisesta väsymyksestä kärsi jopa lähes puolet, eli 48,2 %, tytöistä ja 24 % pojista. Koulu-uupumusta koki 27,5 % tytöistä ja pojista 21,1 %. (1)

Kun vertaillaan vuoden 2019 ja 2021 kouluterveyskyselyitä, voidaan nähdä nouseva trendi sekä poikien että tyttöjen koulu-uupumisessa (ks. kuvio 1). Kahdessa vuodessa määrä on noussut merkittävästi, kun tarkastellaan koko maan tilannetta.

Tämä blogiteksti perustuu Lääkäri Atte Virolaisen haastatteluun 7.11.2022.

”Pist lätty auki, mä tsiigaan sun kurkkuu, bro! Sul on huomen yskä, bro!”. Näillä kommenteilla Lääkäri Atte Virolainen sai videolleen satoja tuhansia näyttökertoja. Aluksi nuorten TikTokissa käyttämä slangi oli siansaksaa Atte Virolaiselle, mutta nyt vuoden jälkeen hän pystyy tekemään sujuvasti asiantuntijavideoita huumorilla höystettynä. Hän pystyy kohtaamaan vaikeitakin asioita nuorten kanssa somessa päihdelääkärinä.

Agenda2030:n yhtenä tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.