Ihmiskauppa on yksi aikamme suurin ihmisoikeushaasteista. Se on rinnastettavissa nykypäivän orjuuteen (1). Sitä esiintyy eri muodoissa, kuten pakkoavioliittona, työvoiman hyväksi käyttämisenä, rikollisen toiminnan tai kerjäämisen painostamisena, elinkauppana ja alaikäisiin kohdistuvana ihmiskauppana. (2)

Ihmiskaupan, tässä tapauksessa seksuaalisen hyväksikäytön, vastainen työ on terveyttä edistävä toimi, jolla lisätään kaikkien turvallisuutta, vähennetään epätasa-arvoisuutta ja parannetaan etenkin naisten asemaa sekä terveyttä ja hyvinvointia. Ihmiskaupan vastainen työ on myös yhteydessä YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin kuuluu muun muassa tasa-arvoinen terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille,

Arvot ohjaavat valintojamme. Harva on tietoisesti välinpitämätön omasta terveydestään tai ympäristön hyvinvoinnista ja luonnon monimuotoisuudesta. Kuitenkin monelle ehdotus eläinperäisten tuotteiden osuuden vähentämisestä ruokavaliossa on kuin punainen vaate. Haastamme kaikkia pysähtymään hetkeksi ehdotuksen äärelle, laskemaan haarukan ja veitsen alas pohtiakseen voisiko muutokselle kuitenkin antaa tilaisuuden? Nakkikastiketta kun ei olla kokonaan viemässä lautasiltamme.

Planetaarinen ruokavalio – mitä se on?

Arvostetussa Lancet-lehdessä julkaistiin vuonna 2019 kansainvälisen EAT-Lancet komission laatima ehdotus planetaariseksi ruokavalioksi.

Ensimmäisissä työpaikoissa tutustutaan työelämään, opitaan toimimaan työyhteisössä ja luodaan työsuhteita. Tällöin muodostuu tärkeitä ja tulevaan työelämään vaikuttavia kokemuksia. Työnantajalla on merkittävä rooli nuoren työntekijän hyvinvoinnin vahvistajana.

Nuori työntekijä voi olla vielä alle täysi-ikäinen kesätyöntekijä tai opiskelumaailmasta työelämään siirtyvä Z-sukupolven edustaja. Perusta pitkälle työuralle luodaan positiivisen mielenterveyden sekä opiskelu- ja työelämässä hankittujen voimavarojen kautta. Maailmanlaajuisissa kestävän kehityksen tavoitteissa peräänkuulutetaan ihmisarvoista työtä ja talouskasvua myös nuorten työntekijöiden erityistarpeet huomioiden[1]. Suomessa erityisesti mielenterveydellisistä syistä johtuvien työpoissaolojen määrä kasvaa nuorten työntekijöiden osalta[2].