Tämä blogiteksti perustuu Lääkäri Atte Virolaisen haastatteluun 7.11.2022.
”Pist lätty auki, mä tsiigaan sun kurkkuu, bro! Sul on huomen yskä, bro!”. Näillä kommenteilla Lääkäri Atte Virolainen sai videolleen satoja tuhansia näyttökertoja. Aluksi nuorten TikTokissa käyttämä slangi oli siansaksaa Atte Virolaiselle, mutta nyt vuoden jälkeen hän pystyy tekemään sujuvasti asiantuntijavideoita huumorilla höystettynä. Hän pystyy kohtaamaan vaikeitakin asioita nuorten kanssa somessa päihdelääkärinä.
Agenda2030:n yhtenä tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Tämän tavoitteen yhtenä alatavoitteena on tehostaa päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa. (1) Myös Suomi on sitoutunut Agenda2030:n tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Eduskunta käsittelee parhaillaan päihde- ja mielenterveyslakia, jonka tarkoituksena on helpottaa käyttäjien hoitoon pääsyä. (2)
Suomessa kuolee viisi ihmistä huumeisiin joka viikko ja erityisesti nuorten, alle 25-vuotiaiden, huumekuolemat ovat jyrkässä kasvussa. (2,3) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n huumeraportin mukaan Suomi onkin Euroopan kärkimaa nuorten huumekuolemissa. (4) Nuorten huumekuolemiin vaikuttavat muun muassa muiden päihteiden käytön aloittaminen nuorena, päihteiden yhdistelmäkäyttö sekä muut riskialttiit käyttötavat, kuten huumausaineiden käyttäminen pistämällä. (3) Tämän vaikean tilanteen johdosta Suomeen on perustettu huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR), joka etsii keinoja huumekuolemien ehkäisemiseksi. (5) Päihteiden käyttöä ehkäisevä työ on erityisesti nuorten kohdalla merkittävässä asemassa ja päihde- ja mielenterveysosaamista on syytä lisätä kaikissa nuorten palveluissa. (3)
Ennalta ehkäisevässä työssä keskusteluyhteyden saaminen nuoriin on tärkeää. Oireileviin nuoriin pitäisi päästä tarttumaan hyvin varhaisessa vaiheessa. (2) Somelääkäri Atte Virolainen on saanut keskusteluyhteyden nuoriin somen kautta. Somelääkärin työn tavoitteena on auttaa nuoria päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä heille tutussa ympäristössä, sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalisessa mediassa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille olisi kova tarve. Lääkäri Atte on ensimmäinen someen palkattu lääkäri, ja nykyään hänen työajastaan lähes puolet kuluu sometyöhön, lopun ajan hän työskentelee vankiterveydenhuollossa. Oma kiinnostus päihdelääketieteeseen ja nuorten hälyttävä päihdetilanne Suomessa sai Aten pyrkimään vaikuttamiseen. Some-tilit avattuaan Atte sai alle vuodessa Instagramiin 17 000 seuraajaa ja Tiktok:iin yli tuplasti enemmän, 40 000 seuraajaa. Kysyntä yllätti, vaikka nuorten heikentynyt päihdetilanne ei ollutkaan yllätys. Nuoret viettävät aikaa sosiaalisessa mediassa käytössä katsoen koko ajan, joten väylä vaikuttamiseen somen kautta on erinomainen. Lisäksi lääkäri Atte on ottanut videoihinsa nuorille tuttuja elementtejä, kuten sanaston ja rentouden. Hän pyrkii lähestymään vaikeita aiheita nuorille kiinnostavalla tavalla.
Sometyön haasteena voidaan nähdä se, ettei hoitosuhdetta ole. Tällöin somessa ei nuoria voi virallisesti ohjata hoitoon. Nuorille tyypillistä ajattelua on ”tässä ja heti”-ajattelu. Kun otollinen hetki hoitoon hakeutumiselle tai ohjaukselle olisi, ei mielenterveys tai päihdepalvelut pysty niitä välttämättä tarjoamaan. Tällöin otollinen hetki menee ohi ja nuori voi ryhtyä hoitamaan oiretta päihteillä. Lääkäri Atte saakin paljon viestejä nuorilta liittyen päihteidenkäyttöön. Atte pyrkii lukemaan ja vastaamaan parhaansa mukaan nuorille somessa.
Kannabis on nuorten yleisimmin käyttämä huumausaine. (4) Atte näkee päihdelääkärin näkökulmasta käsin käytön yleistyvän koko ajan. Hänen mukaansa kannabiksen käyttöön liittyy myös psykoosiriski, jos siihen on geneettistä alttiutta. Osalle nuorista tulee tarve kokeilla kannabiksen käytön jatkeena vahvempia huumausaineita. Atte kuitenkin muistuttaa, että yleisesti ajateltu porttiteoria huumeiden käyttämiseen ei välttämättä päde. Kaikista kannabista kokeilleista ei tule vahvempien huumeiden käyttäjiä. Haitallinen tilanteesta tulee silloin, jos nuori hoitaa mielialaongelmia päihteillä. Riski syrjäytymiseen muodostuu, jos elämässä ei ole yhtäkään välittävää aikuista, jolle kertoa huolista tai hoitoon pääsy on niin vaikeaa, että muita vaihtoehtoja ei ole.
Lasten ja nuorten pääsy psykiatriseen hoitoon on heikentynyt viime vuosina jyrkästi (6). Atte kokee omasta päihdelääkärin näkökulmastaan, että päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat isossa kriisissä. Somessa seuraajat ovat viestittäneet Atelle siitä, että päihteitä on paljon helpompi saada kuin päästä hoitoon. Päihteet voivat auttaa hetkellisesti mielialaongelmiin, mutta usein käy niin, että mielialaongelma ei katoakaan vaan pahenee ja kaupan päälle tulee vielä riippuvuusongelma.
Tulevaisuudessa Atte toivoisi nuorten päihdetyössä enemmän yhteistyötä eri tahojen välillä sekä sosiaalisen median laajempaa hyödyntämistä nuorten terveyden edistämisessä. Ensi vuodeksi Atella on suunnitteilla kokeilu A-klinikkasäätiön kanssa. Kokeilun tarkoituksena olisi ohjata sosiaalisesta mediasta tavoitettu nuori psykiatriseen hoitoon. Lääkäri Atte jatkaa edelleen nuorten kohtaamista somessa ja muokkaa nuoria kiinnostavat aiheet suosituiksi videoiksi. Lääkärinä ja somelääkärinä Atte Virolainen korostaa kuitenkin sitä, että valtaosalla nuorista menee kuitenkin hyvin.
Blogin on kirjoittanut Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat. Tämä blogi kuuluu Metropolia YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet:
- Kestävä kehitys. Tavoite 3: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-3> Viitattu 12.11.2022
- Happonen, Päivi & De Fresnes, Tulikukka 2022. Ministeri Krista Kiuru huolestui huumetilanteesta: ”Viisi huumekuolemaa viikossa on liikaa”. <https://yle.fi/a/3-12675904> Viitattu 14.11.2022
- Viskari, Inari & Kailanto, Sanna 2021. Huumeisiin kuolee joka viikko yli neljä ihmistä – yksikin kuolema on liikaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://blogi.thl.fi/huumeisiin-kuolee-joka-viikko-yli-nelja-ihmista-yksikin-kuolema-on-liikaa/> Viitattu 12.11.2022
- A-klinikkasäätiö. Euroopan huumeraportti 2022: Huumehoitoa ja haittoja vähentäviä palveluja lisättävä – Suomi kärkimaa nuorten huumekuolemissa. <https://a-klinikkasaatio.fi/ajankohtaista/euroopan-huumeraportti-2022-huumehoitoa-ja-haittoja-vahentavia-palveluja-lisattava> Viitattu 21.11.2022
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet. Huumeet – Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR). <https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet/huumekuolemien-ehkaisyn-asiantuntijaryhma>. Viitattu 21.11.2022
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy – Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. <https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/psyk2/summary_psykiatria> Viitattu 21.11.2022
Kuvat:
Atte Virolainen, Pixabay.com, kestavakehitys.fi, THL
Ei kommentteja