Väestömme Suomessa ikääntyy, eläköityy ja palvelutarpeet kasvavat. Väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden määrän kasvaessa syntyvyys ja työikäinen väestö jatkuvasti vähenevät. 2030-luvun puoliväliin mennessä tarvitaan noin 200 000 työntekijää lisää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin turvaamaan vanhenevan väestömme sosiaali- ja terveyspalvelut. (Valtiovarainministeriö 2020: 261.) Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (2017: 1) selvityksen mukaan työvoimavajetta on terveydenhuollon lisäksi sosiaalihuollossa ja varhaiskasvatuksessa. Olisivatko maahanmuuttajanaiset ratkaisu sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaan?
Kuvio 1. Väestö ja väestöennuste ikäryhmittäin (Tilastokeskus 2021a).
Osana YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa tavoitellaan sukupuolten tasa-arvon, sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien turvaamista. Tämä edistää ratkaisevasti kaikkien Agenda 2030 tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista. Naisilla ja tytöillä tulee olla yhtäläiset oikeudet laadukkaaseen koulutukseen, taloudellisiin resursseihin, politiikkaan osallistumiseen, työllistymiseen, johtamiseen ja päätöksentekoon kaikilla tasoilla. (YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 2015.) Koulutuksen ja työllistymisen voidaan olevan nähdä yksi tehokkaimmista keinoista sukupuolten tasa-arvon turvaamiseksi.
Suomessa asui vuoden 2021 lopussa 214 602 maahanmuuttajanaista (Tilastokeskus 2021). Töissä heistä on kuitenkin vain noin 50 prosenttia (Larja 2019: 28). Maahanmuuttajataustaisten työsuhteet ovat usein osa- tai määräaikaisia, eikä työ vastaa työntekijän koulutusta (Kazi & Kaihovaara & Alitolppa-Niitamo 2019: 10). Syyt maahanmuuttajanaisten kantaväestöä huonomman työllistymisen taustalla ovat moninaiset. Yhtenä keskeisimmistä on pidetty heikkoa kielitaitoa. Yhteisen kielen puuttumisen ongelman syyksi on äskettäin nostettu myös suomalaisten työnantajien puutteet kielitaidossa. Selvityksen mukaan noin 40 prosentilla suomalaisista työnantajista on heikot valmiudet palkata vieraskielistä työvoimaa huonon englannin kielen taidon vuoksi. Tämä vaikuttaa niin kansainväliseen rekrytointiin kuin arkisiin tilanteisiin töissä. (YLE 2021.)
Maahanmuuttajanaisten työllistymistä haastaa myös se, että monilla ei ole lainkaan perusasteen tai sen jälkeen suoritettua tutkintoa. Toisaalta suoritetun koulutuksen kestossa, laadussa ja suomalaiseen työelämään soveltuvuudessa on myös suuria eroja. (Kazi ym. 2019: 14.) Nuorten maahanmuuttajien kouluttautumista ja työllistymistä haastaa tutkimuksissa havaittu koulutuksen puutteen vahva periytyminen vanhemmilta lapsille. (Larja & Sutela & Witting 2015: 62.) Maahanmuuttajanaisten työllistymisen ongelmiin on liitetty myös kulttuurisia perheeseen liittyviä kysymyksiä, jossa vanhemmuuden ja hoitovelvoitteiden nähdään edelleen vahvasti olevan sukupuolisidonnaisia. Kotona pitkään lapsia hoitavilla naisilla ei ole mahdollisuuksia rakentaa tarvittavia verkostoja työpaikan löytämiseksi tai kielen ja digitaalisten taitojen parantamiseksi. (Steel & Jyrkinen 2017: 41.)
Ratkaisuja SOTE- alan työvoimapulaan
- Lisä- ja täydennyskoulutuksen lisääminen maahanmuuttajanaisille (Kazi 2019: 14).
- Kielikoulutuksen lisääminen maahanmuuttajanaisille ja työnantajille (YLE 2021).
- Tukiverkostojen ja työnhakijan henkilökohtaisen ammattiavun järjestäminen (Steel & Jyrkinen 2017: 41).
- Miesten roolin korostaminen puolisoina ja lasten hoitajina aiempaa enemmän (Steel & Jyrkinen 2017: 41).
- Kielitutkintojen riittävä järjestäminen yhtäläisesti ympäri Suomen
- Koronapandemian aikana kielitutkintoja on jouduttu perumaan vuosina 2020–2021 (Opetushallitus 2021).
- Pätevöittävän ja valmentavan koulutuksen järjestäminen (Valvira 2015).
- Harjoittelupaikkojen ja sopeutumisaikaan liittyvien työpaikkojen järjestäminen (Valvira 2015).
- Tutkintojen oikeellisuuden varmistaminen (Valvira 2015).
Yksi tärkeimmistä yhteisöllisen osallistumisen muodoista on työ. Jääminen palkkatyön ulkopuolelle saattaa johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen, jolla on vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. (THL 2019.) Työkykyyn ja asemaan työmarkkinoilla vaikuttavat terveys, hyvinvointi sekä kokemukset syrjinnästä. Työssäkäynti auttaa päivärytmin ylläpitämisessä, sosiaalisten verkostojen luomisessa ja vaikuttaa taloudelliseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin (Yijälä & Luoma 2018: 5). Syrjinnällä ja syrjinnän vastaisuudella on vaikutusta kotoutumisen lisäksi koettuun terveyteen. Työnantajilla ja päättäjillä on erityisen merkittävä vastuu syrjinnän tunnistamisesta ja sen vastaisesta toiminnasta. (Rask & Castaneda 2019: 232.) Työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluilla on tärkeä rooli osallisuuden edistämisessä (THL 2019).
“Unelmana on Helsinki, jossa ketään kaupunkilaista tai palvelujen käyttäjää ei saa kohdella epäasiallisesti, syrjitä tai häiritä iän, sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, alkuperän, kansalaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, terveydentilan, poliittisen mielipiteen, uskonnon, vakaumuksen, poliittisen toiminnan, ammattiliittotoiminnan tai muun ominaisuuden perusteella.” (Ihmisoikeuksien Helsinki 2020).
Päättäjät! Olisiko aika ottaa mallia Helsingin kaupungin asettamista tavotteista?
Toimiva ja menestyvä Suomi rakentuu kaikille yhtenäisistä ihmisoikeuksista, yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Tietoa maahanmuuttajanaisten haasteista koulutuksen ja työllistymisen suhteen on paljon. Hyviä ja toimivia käytänteitä on luotu. Nyt teiltä tarvitaan hyvää tahtoa ja resursseja maahanmuuttajanaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävien toimenpiteiden mahdollistamiseksi. Mikään taho ei pysty yksin suoriutumaan tästä tehtävästä, vaan tarvitaan laaja-alaista monialaista yhteistyötä osallisuuden, terveyden edistämisen, tasa-arvon ja erityisesti koulutuksen ja työllisyyden esteiden poistamiseksi. Onnistumisen avaimet ovat nyt teillä!
Kirjoittajina ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen YAMK-opiskelijat; Kristiina Aalto, Hanna Kokkinen, Elina Kontio, Emilia Kuivanen, Marikki Suvala. Kirjoittajat työskentelevät terveysalojen julkisilla tai yksityisillä sektoreilla erilaisissa tehtävissä. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Kristiina Heinonen ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet
Ihmisoikeuksien Helsinki 2020. Palvelujen yhdenvertaisuussuunnitelma 2020–2021. <https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatos/2020/Keha_2020-03-02_Khs_7_Pk/87CC7404-56D7-C016-960D-701EBDD00000/Liite.pdf>. Viitattu 6.11.2021.
Kazi, Villiina & Kaihovaara, Antti & Alitolppa-Niitamo, Anne (toim.) 2019. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Indikaattoritietoa kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-327-489-1. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162006/TEM_oppaat_11_2019_Indikaattoritietoa_kotoutumisesta_20012020.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Viitattu 22.10.2021.
Kunnallinen työmarkkinalaitos 2017. KT:n kuntasektorin työvoimatilannetta koskeva tiedustelu 2017. Muistio 16.4.2018.< https://www.kt.fi/sites/default/files/media/document/Kuntasektorin-tyovoimatilanne-2017.pdf>. Viitattu 6.11.2021.
Larja, Liisa 2019. Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Teoksessa Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.)2019. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162005/TEM_oppaat_10_2019_Tutkimusartikkeleita_kotoutumisesta_20012020.pdf>. Viitattu 23.10.2021.
Larja, Liisa & Sutela, Hanna & Witting, Mika 2015. Nuorten kouluttautuminen. Ulkomaalaistaustaiset nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen suomalaistaustaisia harvemmin. Teoksessa Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla 2015. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos. <https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf>. Viitattu 24.10.2021.
Opetushallitus 2021. Koulutus ja tutkinnot. Yleiset kielitutkinnot. <https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kieli-ja-kaantajatutkinnot/yleiset-kielitutkinnot-yki>. Viitattu 5.11.2021.
Rask, Shadia & Castaneda, Anu 2019. Syrjintäkokemukset ja niiden yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Teoksessa Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Steel, Tytti & Jyrkinen, Marjut 2017. Searching for employment: highly educated immigrant women and combined capabilities. Research on Finnish Society 10: –42.
THL 2019. Osallisuus. <https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus>. Viitattu 15.11.2021.
Tilastokeskus 2021. Väestörakenne. Helsinki: Tilastokeskus. <http://www.stat.fi/til/vaerak/meta.htm>. Viitattu 5.11.2021.
Tilastokeskus 2021a. Väestö ja väestöennuste ikäryhmittäin. Helsinki: Tilastokeskus. Päivitetty 31.3.2021.<https://www.stat.fi/til/vaenn/2021/vaenn_2021_2021-09-30_tie_001_fi.html>. Viitattu 5.11.2021.
Valtiovarainministeriö 2020. Kunnat käännekohdassa? Kuntien tilannekuva 2020. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:13. Helsinki: Valtiovarainministeriö. <file:///C:/Users/aaltokr/OneDrive%20-%20Keski-Uudenmaan%20sote-kuntayhtym%C3%A4/VM_2020_13_Kuntien_tilannekuva_2020.pdf>. Viitattu 6.11.2021.
Valvira 2015. Terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuus on sekä työperäistä maahanmuuttoa että pakolaisuutta. <https://www.valvira.fi/-/terveydenhuollon-ammattilaisten-liikkuvuus-on-seka-tyoperaista-maahanmuuttoa-etta-pakolaisuutta>. Viitattu 6.11.2021.
Yijälä, Anu & Luoma, Tiina 2018.”En halua istua veronmaksajan harteilla, haluan olla veronmaksaja itse”. Haastattelututkimus maahanmuuttajien työmarkkinapoluista ja työnteon merkityksestä heidän hyvinvoinnilleen. Tutkimuksia 2018:2. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja –tilastot. < https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/kaupunginhallitus-hyvaksyi-palvelujen-yhdenvertaisuussuunnitelman>. Viitattu 5.11.2021.
YK:n yleiskokokuksen päätöslauselma 2015. Kestävän kehityksen Agenda 2030. < https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2186383/Agenda2030_ep%C3%A4virallinen+suomennos.pdf/707fe444-6540-49d6-86a3-fd6bee1cf345/Agenda2030_ep%C3%A4virallinen+suomennos.pdf/Agenda2030_ep%C3%A4virallinen+suomennos.pdf?t=1461157452000 >. Viitattu 14.11.2021.
YLE 8.11.2021. Vieraalla kielellä työskentely pelottaa – työvoimapulasta huolimatta yritykset eivät uskalla palkata ulkomaalaisia, koska englantia ei osata, kertoo kysely. <https://yle.fi/uutiset/3-12174397>. Viitattu 15.11.2021.
Kuva: Pixabay: https://pixabay.com/fi/illustrations/ihmiset-kasvot-kytketty-977414/
Ei kommentteja