Terveysalan toimijat tuottavat valtavan määrän jätettä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti, ja covid19-pandemian myötä kertakäyttöisten suojavarusteiden käyttö on lisääntynyt rajusti hoitotyössä (1). Jätteiden määrän ja käsittelyn jatkuvasti kasvavat vaikutukset ympäristöömme sekä väestön terveyteen ovat huomattavat.
Terveysala tuottaa n. 4.4 % koko maailman päästöistä. Suomen aiheuttamista kokonaispäästöistä terveysalan osuus on 5 %. (4)
Terveysalan työntekijöiden keskuudessa kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus on kuitenkin vielä heikkoa, ja terveysalan toimijoiden strategioissa kestävä kehityksen aihealueet eivät nouse esiin yleisesti (2,3). Jotta kestävän kehityksen toteuttaminen ja kiertotalous tulisivat luontevaksi osaksi terveysalan toimijoiden arkipäivää, on herätettävä enemmän keskustelua ja vaadittava toimenpiteitä joka tasolla – niin kliinisessä työssä terveysalan organisaatioissa kuin päättäjätasollakin valtakunnallisesti.
Hoitoalan on sitouduttava mukaan Glasgow’n ilmastokokouksessa sovittuihin lisätoimenpiteisiin, joilla rajataan ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen.
YK vaatii velvoitteiden täyttämistä globaalisti myös yritysten näkökulmasta
YK:n kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, Agenda2030, sisältää 17 tavoitetta, joihin kaikkien maailman maiden tulisi pyrkiä vuoteen 2030 mennessä. Yhteiskunnan eri toimijoilla, niin hallituksella, yrityksillä ja organisaatioilla kuin kansalaisillakin on oma roolinsa tavoitteiden saavuttamiseksi. (5)
Tavoitteessa 12 varmistetaan maailman kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyttä, jotka ovat ympäristölle ja terveydelle edullisia. Näiden suhteen terveysalalla on vielä paljon kehitettävää.
Terveyden edistämisen näkökulma terveysalan organisaatioiden strategiapöydälle
Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta terveyden edistäminen on yksi terveydenhuollon päätehtävistä. Väestön taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi on sidoksissa maapallon resursseihin, kuten luonnonvaroihin ja ekosysteemin toimintaan. (6) Ennaltaehkäisevän toiminnan tehostaminen maailmanlaajuisesti terveydenhuollossa vähentää sairauksien syntyä, sairaalakäyntien ja hoitokertojen määrää, jolloin sairaalajätettäkin syntyy vähemmän.
Nykypäivänä eri toimialojen yritysten strategisissa tavoitteissa ja arvoissa puhutaan vastuullisesta kasvamisesta, ekologisuuden huomioinnista organisaation toiminnassa tai vihreistä arvoista, joita yrityksen ja sen henkilökunnan halutaan edustavan. Nämä trendikkäät lupaukset eivät kuitenkaan ole vielä löytäneet tietään kaikkien terveysalan organisaatioiden strategiakaavioihin.
Kuva: Jätehierarkia, Euroopan komissio (7).
Vuonna 2019 toteutetussa opinnäytetyötutkimuksessa selvitettiin, kuinka monen suomalaisen sairaanhoitopiirin strategiassa tulee esiin ilmastonmuutokseen liittyviä sisältöjä tai tavoitteita. Kuudessa sairaanhoitopiirissä neljästätoista ilmastonmuutoksen näkökulmaa oli nostettu esiin, seitsemästä näkökulma puuttui kokonaan. Tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen eivät näkyneet vielä terveydenhuollon strategioissa ja tutkimuksessa todettiin, että työ näiden suhteen oli vasta alussa. (2)
Myös EU:n jätehuoltoon liittyvässä direktiivissä korostetaan tärkeimpänä jätteiden syntymisen ehkäisemistä.
Ympäristöystävällisyys osaksi terveysammattilaisen arkea
Hoitoalaa koettelevien isojen haasteiden keskellä herää kysymyksiä: Miten hoitoala pystyy ratkaisemaan alati kasvavan jäteongelmansa? Kuka miettii uusia toimintatapoja käytäntöön kestävän kehityksen edistämiseksi?
Tiedonpuute ja osin vieraalta tuntuva aihe saattaa estää kestävän kehityksen toteutumista hoitotyössä. Osasyy voi olla myös työkulttuurissa. Ekologisista toimintatapojen tarpeista ollaan usein tietoisia, mutta hoitajat eivät koe sitä osaksi omaa työnkuvaansa. (3)
Jotta kestävää kehitystä tukevat työskentelytavat kuuluisivat itsestään selvänä osana sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työnkuvaan, ne tulisi nostaa esiin jo ammattiin opiskeltaessa.
Voisiko tähän ratkaisuna olla koulutusorganisaatioiden opintosuunnitelmiin sisältyvä opintojaksokokonaisuus hoitoalan kestävistä toimintatavoista? Opintojen tuomien valmiuksien myötä hoitoalan opiskelijat jalkauttaisivat uusia toimintatapoja alalle ja herättelisivät myös työyhteisöitä pohtimaan alan ekologisuutta uusin silmin.
Metropolia Ammattikorkeakoulu kertoo strategiassaan olevansa ”osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja”, jolla tavoitellaan vahvaa vaikuttavuutta yhteiskunnan ja ihmisen parhaaksi. Yli tuhat sosiaali- ja terveysalan valmistunutta ammattilaista vuosittain voisi opiskeluidensa myötä tulleen ekologisen asiantuntijuuden avulla uudistaa työpaikkojen toimintakulttuuria merkittävästi. (8, 9)
Suomessa arvioidaan terveydenhuollon käyttävän kirurgisia maskeja 800 000 kpl/vrk. Suojavaatteita arvioidaan tarvittavan noin 78 000 – 156 000 kpl/vrk. (10)
Jokainen meistä voi tehdä omalla työpaikallaan jotakin;
- Kyseenalaistetaan työpaikkamme kertakäyttökulttuuria; järkevillä hankinnoilla saadaan aikaan säästöjä. Esimerkiksi pelkästään siirtymällä käyttämään pestäviä leikkaussalitakkeja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri säästi jätekustannuksissa 7 100 euroa ja tuotti 32 000 kiloa vähemmän sairaalajätettä vuodessa. Vaaditaan myös tavarantoimittajia suosimaan vihreitä tuotteita ja ympäristöystävällisiä materiaaleja.
- Löytyykö työpaikaltasi ekotukihenkilöä? Helsingin kaupungin kehittämä toimintamalli ympäristöasioiden huomioimiseksi työpaikoilla on levinnyt kuntiin ja organisaatioihin.
- Kaipaako työyhteisösi lisätietoa? Esimerkiksi Ympäristöosaava-verkkopalvelu tarjoaa alakohtaisia työkaluja organisaatioiden ekologisemman toiminnan kehittämiseen.
- Nostetaan aihetta esiin työyhteisössä; vähennetään, käytetään uudelleen, kierrätetään, kompostoidaan tai lajitellaan mahdollisimman tarkasti kaikki syntyvä jäte.
- Otetaan asiat puheeksi. Keskustelun ylläpitäminen edesauttaa toimintaan ryhtymistä.
Jäteongelma ei ratkea itsestään. Se vain kasvaa.
Kirjoittajina Metropolia ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen YAMK-opiskelijat Anu Mayer, Hanna Raatikainen, Hanna Tattari, Maria Halonen ja Marleena Vuorialho. Kirjoittajat työskentelevät terveysalan julkisella tai yksityisellä sektorilla erilaisissa tehtävissä. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Kristiina Heinonen ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet:
(1) Pihlava, Minna 2020. Korona vähensi sekajätteen määrää HUS:ssa. Lääkärilehti 34/2020, 75 s. 1575. <https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/korona-vahensi-sekajatteen-maaraa-hus-ssa/> Viitattu 3.11.2021
(2) Rinne, Iida 2020. Sairaanhoitopiirien näkökulmat ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. <https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/334176/Rinne%20Iida.pdf?sequence=2&isAllowed=y > Viitattu 3.11.2021
(3) Leppänen, Taava 2021. Kestävä kehitys ei vielä näy leikkausosastojen hoitotyössä. University of Eastern Finland. <https://www.uef.fi/fi/artikkeli/kestava-kehitys-ei-viela-nay-leikkausosastojen-hoitotyossa> Viitattu 3.11.2021
(4) Karliner, Josh & Slotterback, Scott & Boyd, Richard & Ashby, Ben & Steele, Kristian 2019. Health Care`s Climate footprint. How the health sector contributes to the global climate crisis and opportunities for action. Health Care without harm and ARUP. <https://noharmglobal.org/sites/default/files/documentsfiles/5961/HealthCaresClimateFootprint_092319.pdf> Viitattu 3.11.2021
(5) Kestävä kehitys. Tavoite 12: Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys. <https://kestavakehitys.fi/web/kestava-kehitys/agenda2030/tavoite-12> Viitattu 3.11.2021
(6) Ympäristöosaava.fi, ympäristöosaava ammattilainen. Opiskeluaineisto, sosiaali- ja terveysala. <https://www.ymparistoosaava.fi/sosiaali-ja terveysala/doc/Opiskeluaineisto_sosiaali_ja_terveysala.pdf> Viitattu 3.11.2021
(7) European Commission. Waste Framework directive <https://ec.europa.eu/environment/topics/waste-and-recycling/waste-framework-directive_en> Viitattu 3.11.2021
(8) Metropolia Ammattikorkeakoulu. Strategia 2021–2030: Osaamisen rohkea uudistaja ja kestävän tulevaisuuden rakentaja. <https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/strategia-2030> Viitattu 3.11.2021
(9) Metropolia Ammattikorkeakoulu. Tunnusluvut 2020. <https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/vuosikatsaukset/2020/tunnusluvu> Viitattu 3.11.2021
(10) Ilkka, Lasse & Alkio, Jyrki & Känkänen, Janne 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon suojavarusteiden tilannekuva päivitetty. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö. Tiedote 138/2020. <https://stm.fi/-/sosiaali-ja-terveydenhuollon-suojavarusteiden-tilannekuva-paivitetty> Viitattu 3.11.2021
Ei kommentteja