Katse kauas – likinäköisyys haltuun

Silmien terveyttä voivat uhata monet asiat silmäsairauksista taittovirheisiin. Yksi merkittävä uhkatekijä on likitaitteisuus, joka voi aiheuttaa riskejä silmän terveydentilalle. WHO onkin luokitellut kasvavan likitaitteisuuden maailmanlaajuiseksi terveysuhkaksi, ja siitä on tullut yksi suurimmista näkövammaisuuden aiheuttajista maailmanlaajuisesti. (14, 16). Likitaitteisuuden kasvun ennusteita on esitelty yllä olevassa kuvassa.

Likitaitteisuus on silmän taittovirhe, jossa silmä kasvaa liian pitkäksi tai koko optinen järjestelmä on liian voimakas. Molemmissa tapauksissa valo ei taitu verkkokalvolle saakka ja kaukana olevat asiat näkyvät epätarkkoina. Likitaitteisuus on helppo korjata silmä- tai piilolaseilla, mutta silmän liiallisen pituuskasvun aiheuttamia riskejä ne eivät poista. Etenkin korkea likitaitteisuus (≤ -6D) voi lisätä kaihin, glaukooman, verkkokalvon irtauman ja myooppisen makuladegeneraation eli likitaitteisuudesta johtuvan silmänpohjan rappeuman riskiä. (2, 3, 6, 15, 16). WHO:n mukaan myooppinen makuladegeneraatio on jo nyt suurin syy likitaitteisuudesta johtuvalle näön heikkenemiselle (14).

Kuva 2. Kuva 2. Normaali ja likitaitteinen silmä (Seltman 2020).

Miten likitaitteisuuden kasvuun voidaan vaikuttaa?

Lapsille ympäri maailman tehtyjen tutkimusten mukaan likitaitteisuuden etenemiseen vaikuttavat sekä geneettiset että ympäristötekijät, kuten ulkoilu ja lähityöskentely. Vaikka likitaitteisuus on vahvasti perinnöllistä, niin ympäristötekijöiden uskotaan kuitenkin vaikuttavan geenejä enemmän. Ympäristötekijöihin vaikuttaminen on nykytutkimustulosten valossa tärkeässä roolissa likitaitteisuuden hillitsemisessä. (2, 15, 16). Metropolia ammattikorkeakoulussa toteutettiin syksyllä 2021 opinnäytteenä systemoitu kirjallisuuskatsaus, jossa käsiteltiin likitaitteisuuden kasvuun liittyviä tekijöitä. Työn lähtökohtana oli likitaitteisuuden ennaltaehkäisy terveyden edistämisen näkökulmasta. Työn ulkopuolelle rajattiin likinäköisyyden hoitoon käytetyt pehmeät piilolinssit ja silmälasiratkaisut. Työn tulokset, joista tässä artikkelissa esitellään keskeisimmät, koottiin yhteen 21:stä tutkimuksesta.

Runsaan lähityöskentelyn eli lukemisen, kirjoittamisen ja digitaalisten laitteiden käytön on todettu lisäävän lasten likitaitteisuutta (2,4). Likitaitteisuuteen vaikuttavan lähityöskentelyajan katsotaan olevan koulutyön lisäksi ≥ 2–3 tuntia päivässä. Lisäksi lähityöskentelyn ergonomia ja intensiteetti ovat liitoksissa likitaitteisuuden etenemiseen. Lukuetäisyyden minimisuositus on noin 20–30 cm ja lähityöskentelyä tulisi myös tauottaa 30–60 min välein. Lähelle katsoessa silmä on jatkuvassa jännitystilassa ja tauon aikana silmä pääsee rentoutumaan, jolloin yhtäjaksoinen rasitus jää vähäisemmäksi. (2, 7, 9, 10).

Lasten ulkoilun on osittain todettu toimivan likitaitteisuudelta suojaavana tekijänä. Toisaalta kaikki lapset eivät ulkoile riittävästi, jotta ulkoilua voitaisiin käyttää likitaitteisuudelta suojaavana tekijänä. Suositusten mukaan tulisi ulkoilla päivittäin noin 2–3 tuntia, jotta likitaitteisuuden eteneminen hidastuisi. Ulkoiltaessa silmä pääsee rentoutumaan eikä jännity lähikatselusta. Ulkoilu itsessään ei välttämättä suojaa likitaitteisuudelta, vaan mukaan tarvitaan myös muutoksia lähityöskentelytapoihin. (1, 5, 10, 13).

Likitaitteisuuden ennaltaehkäisy tulevaisuudessa

Likitaitteisuutta ei osata tällä hetkellä pitää terveysuhkana, eikä tiedostaa siitä esimerkiksi lapsille aiheutuvia riskejä (6). Likitaitteisuuden uhkan esille tuomiseen tarvittaisiinkin monialaista yhteistyötä eri ammattiryhmien, kuten terveysalan ammattilaisten ja poliittisten päättäjien, välillä.  Tällöin halutut terveystavoitteet likitaitteisuuden kasvun hillitsemisessä ja ennaltaehkäisyssä olisi mahdollista toteuttaa. Likitaitteisuuden ennaltaehkäisyssä on mahdollista käyttää promotiivista terveyden edistämisen näkökulmaa, joka toteutuu pääsääntöisesti yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Tällöin likitaitteisuuden kehitykseen olisi mahdollista vaikuttaa yksilön ja yhteisöjen voimavaroja vahvistamalla sekä luomalla mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristön terveydestä jo ennaltaehkäisevästi. (11). Lisäämällä tietoisuutta riskeistä voitaisiin vaikuttaa tulevaisuuden näkymiin muuttamalla ulkoiluun ja lähityöskentelyyn liittyviä toimintatapoja suositusten mukaisiksi. Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä voidaan pitää esimerkiksi taukoja yhtäjaksoisessa opiskelussa sekä riittäviä ulkoilma-aktiviteettejä.

Lisäksi likitaitteisuus ja siihen liittyvät liitännäissairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa, niin taloudellisesti, kuin resurssitasollakin. Mikäli globaalit ennusteet likitaitteisuuden kasvusta lähivuosikymmenten aikana tulevat toteutumaan, niin terveydenhuolto kuormittuu jatkossa yhä enemmän. Likitaitteisuuden ennaltaehkäisy ja torjunta tulisi huomioida jo poliittisten päättäjien toimesta, sekä lisätä julkisen terveydenhuollon tulevaisuuden strategioihin.  (5, 6, 17). Tällöin lasten ulkoilu- ja lähityöskentelysuosituksista olisi mahdollista tulla osa jokapäiväistä toimintaamme.  Maailmanlaajuista elämäntyylin muutosta lähityöskentely- ja ulkoilutapojen osalta ei voida täysin estää, mutta oikeanlaisilla ohjeistuksilla ja suosituksilla voitaisiin likitaitteisuuden kasvuun puuttua.

Marikki Suvala, optometristi AMK on Terveyden edistämisen koulutusohjelmasta (YAMK) Metropolia Ammattikorkekoulusta. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Myopia – globaali terveysuhka”.

Juha Havukumpu, FM, Lehtori. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kuntoutus ja tutkiminen osaamisalue, Master’s DP in Health Business Management.

Kristiina Heinonen, FT, TtM, Lehtori on toiminut lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa, tutkijana ja pitkän linjan terveyden edistäjänä erityisesti perhehoitotyössä. Hän toimii kansallisissa ja kansainvälissä yhteistyössä ja Monikkoperheet ry:n asiantuntijana.

Lähteet:

1. Alvarez-Peregrina, Christina C. & Sanchez- Tena, Miguel Angel M.A. & Martinez- Perez, Clara C. & Villa- Collar, Cesar C. 2019. Prevalence and Risk Factors of Myopia in Spain. Journal of Ophthalmology 2019.
2. Baird, Paul N. & Saw, Seang-Mei & Lanca, Carla & Guggenheim, Jeremy A. & Smith, Earl L. & Zhou, Xiangtian & Ohno-Matsui, Kyoko & Wu Chang, Pei & Sankaridurg, Padmaja & Chia, Audrey & Rosman, Mohamad & Lamoureux, Ecosse L. & Man, Ryan & He, Mingguang 2020. Myopia (Primer). Nature Reviews: Disease Primers 6 (1). 1–20.
3. Carr, Brittany & Stell, William K. 2017. The Science behind myopia. Webvision: The Organization of the Retina and Visual System. U.S National Library of Medicine.
4. Holden, Brien A. & Fricke, Timothy R. & Jong, Monica & Naduvilath, Thomas J. & Naidoo, Kovin S. & Resnikoff, Serge & Sankaridurg, Padmaja & Wilson, David A. & Wong, Tien Y. 2016. Global Prevalence of Myopia and High Myopia and Temporal Trends from 2000 through 2050. Ophthalmology 123 (5). 1036–1042. American Academy of Ophthalmology
5. Jin, Ju- Xiang & Hua, Wen- Juan & Jiang, Xuan & Wu, Xiao- Yan & Yang, Ji- Wen & Gao, Guo- Peng, Fang, Yun & Pei, Chen- Lu &Wang, Song & Zhang, Jie- Zheng & Tao, Li- Ming & Tao, Fang- Biao 2015. Effect of outdoor activity on myopia onset and progression in school- aged children in northeast china: the sujiatun eye care study. BMC Ophthalmology 15.
6. Morgan, Ian.G.& Ohno-Matsui, Kyoko & Saw, Seand-Mei 2012. ”Ophthalmology 2: Myopia”, The Lancet 379 (9827). 1739–1748.
7. Németh, Janos & Tapasztó, Beata & Aclimandos, Wagih A. & Kestelyn, Philippe, Jonas Jost B. & De Faber Jan-Tjeerd H.N. & Januleviciene, Ingrida & Grzybowski, Andrzej & Nagy, Zoltan Zolt & Pärssinen, Olavi & Guggenheim, Jeremy A. & Allen, Peter M. & Baraas Rigmor C. & Saunders, Kathryn J. & Flitcroft, Daniel Ian & Gray ,Lyle S. & Polling, Jan Roelof, Haarman, Annechien Eg & Tideman J. Willem L. & Wolffsohn, James Stuart & Wahl, Siegfried & Mulder, Jeroen A. & Smirnova, Irina Yurievna & Formenti, Marino & Radhakrishnan, Hema & Resnikoff, Serge 2021. Update and guidance on management of myopia. European Society of Ophthalmology in cooperation with International Myopia Institute. Eur J Ophthalmology 31(3). 853–883.
8. O’Connor, Kevin 2018. Myopic epidemic. Capital Eyes- verkkosivusto. <https://www.capitaleyes.co.nz/news/2018/7/18/myopia-epidemic>. Luettu 18.11.2021.
9. Pin-Chen, Huang & Ya-Chuan, Hsiao & Ching-Yao, Tsai & Der-Chong, Tsai & Chi-Wen, Chen & Chih-Chien Hsu & Huang, S hier-Chieg & Meng-Hui, Lin & Yiing-Mei, Liou 2020. Protective behaviours of near work and time outdoors in myopia prevalence and progression in myopic children: a 2-year prospective population study.  British Journal of Ophthalmology 104(7). 956–961.
10. Rusnak, Stepan & Salcman, Vaclav & Hecova, Lenka & Kasl, Zdenek 2018. Myopia Progression Risk: Seasonal and Lifestyle Variations in Axial Length Growth in Czech Children. Journal of Ophthalmology vol. 2018. 1–5.
11. Savola, Elina & Koskinen- Ollonqvist, Pirjo 2005. Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä. Edita Prima Oy, Helsinki 2005.
12. Saxena, Rohit & Vashist, Praveen & Tandon, Radhika & Pandey, Ravindra M. & Bhardawaj, Amit & Gupta, Vivek & Menon, Vimala 2017. Incidence and progression of myopia and associated factors in urban school children in Delhi: The North India Myopia Study (NIM Study). PLoS One 12(12). 1–12.
13. Seltman, Whitney 2020. What is myopia (Nearsightedness)? WebMD- verkkosivusto. <https://www.webmd.com/eye-health/nearsightedness-myopia>. Luettu 18.11.2011.
14. World Health Organization 2017. The impact of myopia and high myopia. Report of the Joint World Health Organization–Brien Holden Vision Institute Global Scientific Meeting on Myopia. University of South New Wales. Geneva: World health Organization.
15. Xiong, Shuyu & Sankaridurg, Padmaja & Naduvilath, Thomas & Zeng, Jiajie & Zou, Haidong & Lv, Minzhi & He, Xianggui & Xu, Xun 2017. Time spent in outdoor activities in relation to myopia prevention and control: a meta‐analysis and systematic review. Acta Ophtalmologica 2017, 95. 551–566.
16. Xue-Bi, Cai & Shou-Ren, Shen & De-Fu, Chen & Qingjiong, Zhang & Zi-Bing, Jin 2019. An overview of myopia genetics. Experimental eye research 188. 1–18.
17. Zhang, Xiyan & Wang, Yan & Pan, Chenwei & Yang, Wenyi & Xiang, Yao & Yang, Jie & Zhang, Fengyun 2020. Effect of Genetic-Environmental Interaction on Chinese Childhood Myopia, Journal of Ophthalmology 2020. 1–6.