Asunnottomien määrä Euroopassa on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana 70 %, ja vuonna 2019 taivasalla nukkui joka yö yli 700 000 eurooppalaista. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomien määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta edelleen Suomessa elää lähes 5000 asunnotonta. (1) Suomi on sitoutunut maailmanlaajuiseen kestävän kehityksen ohjelmaan Agenda2030, jonka yksi tavoite on taata kaikille turvallinen sekä edullinen asunto vuoteen 2030 mennessä. 
Hallitusohjelman tavoitteena on puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 mennessä ja poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. (2,3.) Julkisen sektorin asunnottomuuteen kohdistuvien tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi kolmannen sektorin kautta tapahtuvalla vapaaehtoistyöllä kaikki voivat olla mukana auttamassa asunnottomia.
Kuka on asunnoton?
Asunnottomaksi määritellään henkilö, jolla ei ole omaa vuokra- tai omistusasuntoa. Asunnoton voi elää ulkona, rappukäytävissä, tuttavien tai sukulaisten luona, asuntolassa, asumispalveluyksikössä tai laitoksessa. Pitkäaikaisasunnottomaksi määritellään henkilö, jonka asunnottomuus on kestänyt yli vuoden. (4)
Asunnottomat on tunnistettava haavoittuvaksi ihmisryhmäksi, jolla on mitä todennäköisimmin suuri tuen tarve. (7) Etenkin pitkäaikaisasunnottomilla päihde- ja mielenterveysongelmat sekä somaattiset terveysongelmat ovat yleisiä. (8) Nuorten asunnottomuuteen liittyy usein rikkinäinen lapsuus ja turvaverkon puute. (9) Asunnottomuus voi olla myös syy tai seuraus yksilön syrjäytymiseen yhteiskunnasta, mikä on haaste ihmisen hyvinvoinnille monin eri tavoin.
Asunnottomuus Helsingissä
Asunnottomuus keskittyy Suomessa pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin. Kaupunki on sitoutunut hallitusohjelman tavoitteisiin asunnottomuuden vähentämisestä. Asunnottomia Helsingissä on 2,82 tuhatta asukasta kohden vuonna 2020 (4). Tilastojen ulkopuolelle jäävät mm. paperittomat ja vapautuvat vangit. Helsinki houkuttelee etenkin päihderiippuvaisia asunnottomia, sillä Helsingistä päihteitä saa muuta maata helpommin ja edullisemmin. (3.) Koronapandemia on vaikeuttanut asunnottomien tilannetta, sillä kokoontumis- ja etäisyysrajoituksia on pitänyt noudattaa myös asunnottomien yöpymispaikoissa.
Helsingin kaupunkistrategian mukaan asunnottomuutta torjutaan panostamalla tuettuun asumiseen sekä kaupungin omia vuokra-asuntoja hyödyntämällä. Lisäksi Helsinki pyrkii huono-osaisuuden vähentämiseen ja etsivän sosiaalityön kehittämiseen. (10) Tuetun asumisen lisäksi kaupunki järjestää tukiasumista sekä palveluasumista. Palvelukeskuksissa täysi-ikäisille asunnottomille helsinkiläisille tarjotaan päiväkeskustoimintoja, eli tilapäisen asumisen järjestelyä, ruokailua, mahdollisuutta hoitaa henkilökohtaista hygieniaansa sekä pääsyä sosiaalityöntekijän ja sairaanhoitajan vastaanotolle Asunnottomille tarjotaan terveyspalvelut siitä toimipisteestä, minne asunnoton itse hakeutuu. (11)
Vapaaehtoistyö on kahden kauppa
Vapaaehtoistyö määritellään toiminnaksi, joka on tekijälleen palkatonta, tehdään omasta vapaasta tahdosta, hyödyttää kolmatta osapuolta (muuta kuin omaa perhettä tai lähipiiriä) ja on kaikille avointa. Vapaaehtoistyön tekeminen on Suomessa yleistä. Edeltävänä vuonna vajaa puolet yli 15-vuotiaista suomalaisista on osallistunut vapaaehtoistyön tekemiseen. (12) Suurin osa tehdystä vapaaehtoistyöstä tapahtuu järjestöjen, säätiöiden ja yhdistysten eli kolmannen sektorin kautta (5). Kolmas sektori edustaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa toiminnan lähtökohtana ovat yhteiset arvot ja yhteisten päämäärien tavoittelu. Toiminnan päämääränä ei ole tuottaa voittoa. Kolmannen sektorin rinnalle on kehittynyt neljäs sektori: erityisesti internetin ja sosiaalisen median kanavissa usein verkostomaisesti toimiva kansalaisvaikuttamisen ja -toiminnan muoto. (13)
Vapaaehtoistyön tekeminen on todistetusti hyödyllistä myös sen tekijälle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vapaaehtoistyöhön osallistuminen tuottaa merkittävästi parempaa henkistä ja fyysistä terveyttä, tyytyväisyyttä elämään, parempaa itsetuntoa, onnellisuutta, vähentää masennusoireita, psykologista ahdistusta sekä kuolleisuutta sekä toimintakyvyttömyyttä. Vapaaehtoistyö hyödyttää tekijäänsä myös lisäämällä yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä antamalla mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. (6, 14)
Pienillä teoilla iso apu
Jokaisella, jolla on halua auttaa toista yksilöä, on halutessaan mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyötä löytyy kertaluontoisena sekä pidempää sitoutumista vaativana. Asunnottomia voi auttaa lukuisin keinoin, myös sellaisin, joita ei aina ensitöikseen tule ajateltua.
Vapaaehtoisena voi toimia auttamalla ruokajakelussa, lahjoittamalla vaatteita, hakemalla, lajittelemalla ja jakamalla lahjoitettuja vaatteita, neulomalla sukkia, rahalahjoituksilla, toimimalla apuna eri paikoissa asioinneissa, toimimalla muuttoapuna tai järjestämällä kursseja kitaransoitosta kokkaamiseen. Apua tarvitaan myös ihmisten kohtaamiseen: läsnäoloon, kuunteluun, olemiseen, lautapelien pelaamiseen ja vapaaehtoistyötä löytyy myös teatteriin tai keilaamaan lähtemisen parista.
Vapaaehtoisena on mahdollisuus myös hyödyntää omaa ammattitaitoaan: tarjota asunnottomille kampaamopalveluita, jalkahoitoa, antaa ohjausta terveyspalveluissa sekä auttaa vaikka verenpaineen mittaamisessa. Myös kulttuuri-, markkinointi- ja viestintäpuolelta sekä muilta osa-aluilta löytyy mahdollisuuksia: voi auttaa lehtien julkaisussa ja tuottaa erilaisia materiaaleja valokuvista infopaketteihin. Voi myös osallistua tapahtumien ja tempausten järjestämiseen: avustaa markkinoinnissa, roudaamisessa, valo- ja äänisuunnittelussa, kahvitarjoilussa, tai vaikka tarjota omaa musiikillista osaamistaan tapahtumiin.
SININAUHASÄÄTIÖ, HURSTIN APU, VVA RY, SEURAKUNNAT EHYT, LAHJOITA LÄMPÖÄ -KAMPANJA
Vapaaehtoistyön tekeminen onnistuu myös etänä:
tykkäämällä, kommentoimalla tai jakamalla eri
yhdistysten ja toimijoiden julkaisuja saadaan tietoa jaettua yhä useammille silmäpareille.
Kirjoittajat: Kanerva Frankenhaeuser, Maija Heikkilä, Fanni-Matilda Liuksiala, Linda Nevalainen, Laura Rekimies. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä-toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Kristiina Heinonen ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet:
(1) Euroopan parlamentti. ESPN. Isabel Baptista & Eric Marlier. 2019. Fighting homelessness and housing exclusion in Europe. A study of national policies. Viitattu 8.11.2021.
(2) Agenda 2030-toimintaohjelma. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 Viitattu 9.11.2021.
(3) Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:7. Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta : Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162475 Viitattu 5.11.2021.
(4) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. 2021. Selvitys 2/2021. https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2020%2859753%29 Viitattu 6.11.2021.
(5) Valtiovarainministeriö 2015. Vapaaehtoistyö, talkootyö, naapuriapu – kaikki käy Vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja toimintaedellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän loppuraportti. Valtiovarainministeriön julkaisuja 39/2015. https://oikeusministerio.fi/documents/1410853/4735113/Vapaaehtoisty%C3%B6,+talkooty%C3%B6,+naapurity%C3%B6+-+kaikki+k%C3%A4y+%281%29.pdf/df24753d-3445-458b-8970-fc30de6bd3a3/Vapaaehtoisty%C3%B6,+talkooty%C3%B6,+naapurity%C3%B6+-+kaikki+k%C3%A4y+%281%29.pdf Viitattu 4.11.2021.
(6) SOSTE 2021. Järjestöopas. Vapaaehtoistoiminnan arvo. https://www.soste.fi/jarjestoopas/vapaaehtoistoiminnan-arvo/ Viitattu 4.11.2021.
(7) Stenius-Ayoade, Agnes 2019. Housing, Health and Service use of the Homeless in Helsinki, Finland. Department of General Practice and Primary Health Care Faculty of Medicine
University of Helsinki.
(8) Stenius-Ayoade, Agnes & Haaramo, Peija & Eriksson, Johan G. 2018. Asunnottomuuteen liittyy suuria terveysriskejä. Duodecim 134 (7): 661-3.
(9) Yle. Esa Koivuranta. 2020. https://yle.fi/uutiset/3-11599038 Viitattu 5.11.2021.
(10) Helsingin kaupunkistrategia 2021-2025 – Kasvun paikka. https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/strategia Viitattu 8.11.2021.
(11) Asunnottomien tuet ja palvelut. 2020. Helsingin kaupunki. https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaalija-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asunnottomien-tuet-ja-palvelut Viitattu 8.11.2021.
(12) Taloustutkimus 2021. Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa. Tutkimusraportti 18.5.2021. https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2021/05/Vapaaehtoistyo_tutkimusraportti_2021.pdf Viitattu 5.11.2021.
(13) Ruuskanen, Petri & Jousilahti, Julia & Faehnle, Maija & Kuusikko, Kirsi & Kuittinen, Outi & Virtanen, johanna & Strömberg, Lisbeth 2020. Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa. Loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:47. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162498/VNTEAS_2020_47.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 5.11.2021.
(14) Yeung, Jerf W. K. & Zhang, Zhuoni & Kim, Tae Yeun 2018. Valunteering and health benefits in general adults: cumulative effects and forms. BMC Public Health (2018) 18:8.
Kuvat: pixabay.com, pngwing.com
Ei kommentteja