Ensimmäisissä työpaikoissa tutustutaan työelämään, opitaan toimimaan työyhteisössä ja luodaan työsuhteita. Tällöin muodostuu tärkeitä ja tulevaan työelämään vaikuttavia kokemuksia. Työnantajalla on merkittävä rooli nuoren työntekijän hyvinvoinnin vahvistajana.
Nuori työntekijä voi olla vielä alle täysi-ikäinen kesätyöntekijä tai opiskelumaailmasta työelämään siirtyvä Z-sukupolven edustaja. Perusta pitkälle työuralle luodaan positiivisen mielenterveyden sekä opiskelu- ja työelämässä hankittujen voimavarojen kautta. Maailmanlaajuisissa kestävän kehityksen tavoitteissa peräänkuulutetaan ihmisarvoista työtä ja talouskasvua myös nuorten työntekijöiden erityistarpeet huomioiden[1]. Suomessa erityisesti mielenterveydellisistä syistä johtuvien työpoissaolojen määrä kasvaa nuorten työntekijöiden osalta[2]. Nuorten ajatusten ja toiveiden kuuleminen on avainasemassa, kun luodaan työympäristöä, joka tukee nuorten ensiaskelia työelämässä ja positiivisten työelämäkokemusten syntymistä.
Nuoret ovat huolissaan työn kuormittavuudesta
Nuorilla on tyypillisesti työuran alussa lyhyitä työsuhteita, joiden vuoksi työyhteisöt ja toimintatavat vaihtuvat usein. Tämä hankaloittaa työn imuun pääsemistä ja luo epäilyä oman osaamisen riittävyydestä. Työelämään kiinnittymisen ongelmat heijastuvat epävarmuutena ja vaikuttavat nuorten jaksamiseen sekä mielenterveyteen. Työn kuormittavuus taas herättää pelkoa: Nuorten tulevaisuusraportin mukaan jopa 32 % nuorista pelkää työelämän olevan liian raskasta.[3]
Nuorten pohdintaa työelämän kuormittavuudesta voi lähestyä monella tavalla. Vapaa-ajan merkitys ja huoli työelämän kuormittavuudesta korostuvat erityisesti niillä nuorilla, jotka kokevat epävarmuutta omista tulevaisuudensuunnitelmistaan[3]. Tukea oman tulevaisuuden polun löytämiseksi tarvitaan jo opiskeluvaiheessa, mutta työelämään astuvan nuoren työnantaja on tärkeässä asemassa myös työn kuormittavuuteen liittyvien huolten lievittäjänä. Hyvän ja kannustavan palautteen avulla nuori saa työkaluja arvioida oman työnsä laatua, tunnistaa onnistumisia ja kehittää itseään. Nuoren työn hallinnan ja kyvykkyyden tunne kasvaa ja epävarmuuden tuoma huoli hälvenee.
Sosiaalisessa mediassa ja erityisesti TikTokissa melko uutena työelämän käsitteenä leviää #quietquitting eli hiljaiset loparit: Työtä ei haluta tehdä yli odotusten vaan minimivaatimusten täyttäminen riittää. Myös omien valintojen tekeminen ja työn rajaaminen korostuvat. Joillekin työstä muodostuu intohimo, jonka eteen panostetaan. Toisille työ on väline, joka mahdollistaa mielekkään vapaa-ajan.[4]
Yhdenvertainen ja yhteisöllinen työympäristö lisää nuoren hyvinvointia
Lokeroidut roolit työntekijän ja työnantajan välillä eivät enää päde. Nuoret työntekijät odottavat työnantajalta yksilöllistä tukea, autonomiaa, avointa vuoropuhelua sekä joustavuutta. Esihenkilöt nähdään ennemminkin mentoreina kuin auktoriteetteina: Nuoret haluavat olla aktiivisesti mukana päätöksenteossa sekä kehittämässä työyhteisöä ja omaa urapolkuaan.[5]
Työn monimuotoistumisen myötä esiin nousee tarve yhdenvertaisuudelle. Työntekijöiden etujen tulee olla läpinäkyviä ja kohtelun yhdenvertaista työtehtävästä tai iästä riippumatta.[5] Työelämään astuva nuori tulee ottaa työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolloin osallisuuden tunne, ryhmähenki ja keskinäinen luottamus kehittyvät eikä nuori koe jäävänsä yksin. Työelämäänsä aloitteleva nuori tarvitsee kannustusta ja tukea, jolloin työkavereiden ja esihenkilöiden tulee olla helposti lähestyttäviä ja tavoitettavissa.
Hyvä perehdytys lisää arvostuksen ja yhteisöllisyyden kokemusta sekä auttaa nuorta työssä onnistumisessa, luo pitovoimaa ja siitä voi tulla jopa kilpailuvaltti. Koko työyhteisön tulee pohtia, kuinka nuoren mahdollisiin virheisiin ja hitaampaan työtahtiin suhtaudutaan sekä oltava perehtyjän tukena ohjaamassa ja antamassa tilaa oppimiselle. Nuoret pitävät yhtenä työelämään kiinnittymisen haasteena sitä, että työnantajat eivät näe vastavalmistuneiden nuorten potentiaalia ja taitoja.[6,7] Työpaikoilla tulee rikkoa vanhat perehdytys- ja toimintamallit ja luoda rohkeasti uutta. Perehdytyksen räätälöinti edellyttää osaamista ja ymmärrystä, mutta oppijansa näköisellä perehdytysohjelmalla tuetaan nuoren hyvinvointia ja sitä kautta kiinnittymistä työelämään.
Blogin kirjoittajat: tradenomi (AMK) ja suuhygienisti (AMK) Tuija Huupponen, Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja liiketoiminnan johtaminen YAMK-ohjelmasta, sosionomi (AMK) Enni Heikinmäki, suuhygienisti (AMK) Marika Manninen, sairaanhoitaja (AMK) Heidi Penttala ja sairaanhoitaja (AMK) Laura Virtanen Terveyden edistämisen YAMK-ohjelmasta.
Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Jaana Seitovirta ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Lähteet
[1] Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. <https://kestavakehitys.fi/agenda-2030>. Viitattu 6.11.2022.
[2] Ventelä, Anne 2022. Yhä useampi jää sairaslomalle ahdistuneisuuden vuoksi – miksi nuoret naiset ovat tilaston kärjessä? <https://sosiaalivakuutus.fi/yha-useampi-jaa-sairauslomalle-ahdistuneisuuden-vuoksi-miksi-nuoret-naiset-ovat-tilaston-karjessa/>. Viitattu 6.11.2022.
[3] TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2022. <https://tat.fi/wp-content/uploads/2022/05/TAT_Nuorten-tulevaisuusraportti_2022.pdf>. Viitattu 30.10.2022.
[4] Erkko, Anni 2022. Nuoret ottavat nyt hiljaiset loparit, mutta miksi? Näin toimitusjohtaja selittää ilmiötä. <https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nuoret-ottavat-nyt-hiljaiset-loparit-mutta-miksi-nain-toimitusjohtaja-selittaa-ilmiota/3dd41a9b-a06f-4f0c-b284-f94d0847c64d>. Viitattu 30.10.2022.
[5] Leermakers, Maija 2022. Mitä milleniaalit ja Z-sukupolvi haluavat työltään ja miten toiveisiin pitäisi vastata – kulttuurintutkija analysoi. <https://www.thinkcompany.fi/think-media/mita-millenniaalit-ja-z-sukupolvi-haluavat-tyoltaan-ja-miten-toiveisiin-pitaisi-vastata-kulttuurintutkija-analysoi>. Viitattu 28.10.2022.
[6] Ollikainen, Antti 2021. Nuorten ajatukset työssäjaksamisesta korostavat työyhteisön tasapuolista vuoropuhelua. Ilmarinen. Päivitetty 8.4.2021. <https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/vieraskyna-antti-ollikainen/nuorten-ajatukset-tyossajaksamisesta/>. Viitattu 2.11.2022.
[7] Lindström, Sara 2022. Keltanokka liikenteessä – uutta lempeämpää suhtautumista työhön perehtyjään. Työterveyslaitos. Päivitetty 13.10.2022. <https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/keltanokka-liikenteessa-uutta-lempeampaa-suhtautumista-tyohon-perehtyjaan>. Viitattu 2.11.2022.
Kuvat:
Morillo, Christina 2018. Woman in gray formal coat sitting near black full glass panel window. Pexels free to use photos. <https://www.pexels.com/photo/woman-in-gray-formal-coat-sitting-near-black-full-glass-panel-window-1181562/>.
Fauxels 2019. Photo of people near wooden table. Pexels free to use photos. <https://www.pexels.com/photo/photo-of-people-near-wooden-table-3184431/>.
Ei kommentteja