Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla

Avainsana: saavutettavuus

Digitaalinen saavutettavuus osana ammattikorkeakoulun viestintäopintoja
30.9.2024
Anne Ojala-Soini & Riikka Wallin

Jokainen meistä viestii työssään tavalla tai toisella. Mutta kuinka usein pysähdymme miettimään viestimme saavutettavuutta? Ymmärtääkö vastaanottaja viestimme, jos hänellä on näkövamma, lukivaikeus tai heikko suomen kielen taito? Näiden kysymysten pohtiminen ja niihin vastaaminen liittyy viestinnän saavutettavuuteen.  Digitaalinen saavutettavuus on verkkomaailman esteettömyyttä. Merkittävä osa viestinnästä tapahtuu verkossa. Siksi onkin tärkeää huomioida erityisesti digitaalisen viestinnän saavutettavuus – myös korkeakoulun viestinnän opinnoissa. Digitaalinen saavutettavuus on verkkomaailman esteettömyyttä. Sillä varmistetaan, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja saada tietoa. Julkisten organisaatioiden tai julkista rahoitusta saavien organisaatioiden on myös lakisääteisesti toteuttava digitaalinen viestintänsä saavutettavasti. Siitä säädetään digipalvelulaissa.  Saavutettavuuden sisällyttäminen osaksi ammattikorkeakoulun viestintäopintoja on tärkeää kaikilla aloilla. Tässä tekstissä kerromme kokemuksistamme kulttuurituotannon tutkinnon kirjallisen viestinnän opintojaksolta. Olemme sisällyttäneet digitaalisen viestinnän saavutettavuuden perusteet sen osaksi jo neljän vuoden ajan. Yhdellä luennolla suuri vaikutus Kulttuurituotannon opintojen ensimmäisenä vuotena opiskelijat perehtyvät viestintään kolmen opintojakson verran. Kirjallisen viestinnän opintojakso on niistä ensimmäinen, ja siksi onkin luonnollista käsitellä digitaalisen viestinnän saavutettavuuden perusteita kokonaisuutena tällä kurssilla. Oppimisen ja motivoitumisen kannalta on tärkeää, että saavutettavuus kytketään opiskelijoiden ammattialaan, opiskelu- ja työarkeen.  On tärkeää, että saavutettavuus kytketään opiskelijoiden arkeen. Kulttuurituottajien saavutettavuusluennolla on käsitelty muun muassa seuraavia sisältöjä:  Mitä tuottajan pitää osata huomioida, kun hän tilaa viestintätuotteita tai -palveluita ulkopuolisilta tekijöitä? Mitkä perusasiat pitää osata, kun tuottaja itse viestii verkossa? Mitä asioita sovelletaan jo opintojen aikana erilaisissa oppimistehtävissä, jotta saavutettavan viestinnän osa-alueet tulevat luonnolliseksi osaksi tuottajan tekemistä työelämässä? Kulttuurituottajan tehtäviin kuuluu erilaisia viestinnällisiä tehtäviä. Hän voi vastata viestinnällisen kokonaisuuden suunnittelusta, hankkia viestintäpalveluja ulkopuolisilta toimittajilta tai tuottaa itse viestintäsisältöjä.  Kulttuurituottajat ovat neuvokkaita tee-se-itse-tyyppejä, joten olemme käyneet läpi mihin asioihin kannattaa ennemmin käyttää viestinnän eri osa-alueisiin erikoistuneita ammattilaisia kuin lähteä itse toteuttamaan. Esimerkiksi tapahtuman tai organisaation verkkosivuja emme suosittele tekemään itse, sillä sivuston visuaalinen tai tekninen saavutettavuus ovat syvällistä erityisosaamista vaativia viestinnän osa-alueita. Olemme kehottaneet myös tekemään verkkosivustoille saavutettavuusauditoinnit. Se tarkoittaa, että asiantuntija arvioi sivuston saavutettavuuden tilan ja ehdottaa toimivia tapoja korjata mahdollisia puutteita. Sen sijaan kulttuurituottaja voi kehittyä oikein ammattimaiseksi sisällöntuottajaksi. Opiskelijoille onkin painotettu käytettävien ohjelmien työkalujen oikeaoppista käyttöä, jotta verkkosisältöjen rakenteita voi hyödyntää, kun sivuja navigoi eri apuvälineiden, esimerkiksi ruudunlukijan, avulla. Lisäksi on käsitelty kuvien alt-tekstien, videoiden tekstitysten ja kuvailutulkkausten sekä äänisisältöjen, kuten podcastien, tekstiversioiden merkitystä.  Luennolla olemme tehneet pieniä harjoitteita esimerkiksi kuvien vaihtoehtoisten tekstien, eli alt-tekstien, kirjoittamisesta pelinomaisesti. Tämä on herättänyt hyvää keskustelua siitä, miten erilaisia henkilöitä kuvaillaan niissä. Lisäksi olemme harjoitelleet saavutettavuusvaatimusten mukaisten linkkitekstien tunnistamista. Kuvailutulkkaukseen olemme tutustuneet katsomalla kuvailutulkattua pätkää elokuvasta tai ohjelmasta Yle Areenasta. Avoimet verkkokurssit oppimisen tukena Kaikkea materiaalia ei tarvitse tuottaa itse. Itsenäisinä oppimistehtävinä kulttuurituotannon opiskelijat ovat suorittaneet valtionhallinnon oppimisalustalla, eli eOppivassa, olevat verkkokurssit  Saavutettavuus ja digipalvelulain vaatimukset ja  Saavutettavat asiakirjat verkossa. Saavutettavuus ja digipalvelulain vaatimukset -kurssilla opiskelija kertaa saavutettavuuden perusteita lain ja viranomaisten näkökulmasta. Mitä saavutettavuus tarkoittaa? Mitä ovat digipavelulain saavutettavuusvaatimukset, ja keitä ne koskevat? Entä miten ne tulee huomioida organisaatioiden toiminnassa. Opiskelija tutustuu myös viranomaisten tekemään saavutettavuusvalvontaan. Saavutettavat asiakirjat verkossa -kurssilla taas keskitytään käytännön tekemiseen. Opiskelijat saavat kurssilla ohjeet, joiden avulla he voivat tuottaa saavutettavia asiakirjoja Microsoft Word, PowerPoint ja Excel-ohjelmistoilla, ja he oppivat miten nämä muunnetaan oikein pdf-tiedostoiksi. Näitä oppeja kulttuurituotannon opiskelijat hyödyntävät myöhemmin opinnoissa niin erilaisissa oppimistehtävissä kuin opinnäytetyön tekemisessäkin, sillä opiskelijoiden edellytetään käyttävän kaikissa harjoitustöissään saavutettavia asiakirjapohjia. Opiskelija löytää omasta intranetistään opinnäytetyön mallipohjan, joka on tehty saavutettavuusvaatimusten mukaiseksi. Samaa pohjaa voi käyttää muihinkin opiskeluun liittyviin harjoitustöihin. Käyttämällä pohjaa oikeaoppisesti, esimerkiksi huomioimalla otsikkorakenteen, opiskelija voi varmistua siitä, että hänen tuottamansa digitaaliset harjoitustyöt ovat saavutettavia. eOppiva ilmoittaa verkkokurssiensa suoritusajaksi 60–90 minuuttia. Käytännössä opiskelijat ovat suorittaneet ne huomattavasti nopeammin, onhan asiasisältö heille jo luennolta tuttua. eOppiva on valtionhallinnon yhteinen oppimisalusta ja kurssien suorittamisesta saa todistuksen. Opiskelijat voivatkin niillä osoittaa digitaalisen saavutettavuuden osaamistaan myös tulevalle työnantajalleen, jos päätyvät töihin julkishallintoon. Opiskelijan oma motivaatio oppimisen ytimessä Jotta opiskelija voisi motivoitua oman saavutettavuusosaamisensa kehittämiseen ja ylläpitämiseen, hänen tulee ymmärtää sen hyöty ja tärkeys oman opiskelunsa ja tulevaisuuden työelämänsä kannalta.  Kulttuurituotannon opinnoissa digitaalisen viestinnän saavutettavuus on pääteemana yhdellä kirjallisen viestinnän opintojakson luennolla. Aihetta pidetään kuitenkin esillä koko opintojakson ajan, ja saavutettavuusosaamista vahvistetaan myös muilla opintojaksoilla läpi opintojen. Opiskelijoiden edellytetään esimerkiksi käyttävän kaikissa harjoitustöissään saavutettavia asiakirjapohjia. Opiskelijat perehtyvät myös visuaalisen viestinnän ja puheviestinnän saavutettavuuskysymyksiin tarkemmin muissa viestinnän opinnoissa.  Saavutettavuuden huomioiminen ei ole muusta digitaalisen viestinnän suunnittelusta tai opetuksesta irrallista. Saavutettavuuden huomioiminen ei ole muusta digitaalisen viestinnän suunnittelusta irrallinen, päälle liimattu teema, vaan se sulautuu kauniisti viestinnän suunnittelun kokonaisuuteen. Saavutettavan viestinnän tavoitteena on muotoilla viesti niin, että vastaanottaja kykenee paitsi ottamaan sen vastaan, myös ymmärtää viestin ja voi sen avulla halutessaan osallistua yhteisen merkityksen luomiseen. Se edellyttää myös viestintäsisältöjen toteuttamista teknisesti saavutettavassa muodossa.  Selkeän ja ymmärrettävän viestinnän hallinta on kulttuurituottajan työkalupakin peruspalikoita. Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistuvat kulttuurituottajat osaavat lisäksi muokata viestintäänsä saavutettavaksi – ja osaavat hakea apua niissä tilanteissa, joissa oma osaaminen ei riitä. Kohti kestävää ja saavutettavuutta tukevaa työelämää Kuten monissa muissakin organisaatioissa, korostetaan myös Metropolian strategiassa (2021–2030) kestävää kehitystä YK:n tavoitteiden pohjalta. Digitaalisen saavutettavuuden osaaminen tukee näitä tavoitteita. Ilmiönä saavutettavuus on paljon laajempi kuin tässä artikkelissa käsitelty digitaalisen viestinnän saavutettavuus. Jokaisen työelämässä olevan ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää saavutettavuuden kaikkia ulottuvuuksia, mutta jokaiseen työrooliin kytkeytyy nyt ja tulevaisuudessakin jokin saavutettavuuden osa-alue (Torikka & Korhonen 2023).  Toivottavasti tämä teksti innostaa sinua pohtimaan, kuinka voisit tuoda saavutettavuuden osaksi opetussisältöjäsi! Miten saavutettavuus kytkeytyy sinun opettamasi alan työtehtäviin? Mitä saavutettavuusosaamista sinun tulisi tarjota opiskelijoiden työkalupakkiin?  Kirjoittajat Anne Ojala-Soini työskentelee koulutussuunnittelijana Metropolian kulttuurituotannon tutkinto-ohjelmassa. Suunnittelijan työn ohessa hän opettaa viestintää kulttuurituotannon ja vaatetuksen tutkinnoissa. Koulutukseltaan hän on FM (suomen kieli ja suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit) ja ammatillinen opettaja. Riikka Wallin on Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuasiantuntija. Hän on kulttuurituottaja (YAMK), joka haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja joka innostuu saavutettavuudesta, asiakas- ja käyttäjälähtöisestä toiminnasta sekä viestinnästä. Työssään hän auttaa tuomaan esiin metropolialaista asiantuntijuutta korkeakoulun julkaisutoiminnan avulla. Tärkeintä hänelle on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sitä hän edistää myös Nia-ohjaajana. Lähteet Torikka, J. & Korhonen, S. 2023. Saavutettavuus tulevaisuuden työelämätaitona. Teoksessa Kuusisto-Ek, H., Unkari-Virtanen, L. & Brandt, T. (toim.). Tulevaisuudenkestävä bisnes — ratkaisuja kompleksisuuden haasteisiin. Konferenssi 27.4.2023. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Lue lisää

Raju on digiajan riento: oppimisteknologiaan liittyviä uutuuksia ja muutoksia
http://Robotti%20istuu%20pöydän%20ääressä%20ja%20lukee%20kirjaa,%20joka%20kuvastaa%20älylaitteiden%20ja%20tekoälyn%20oppimisen%20tapaa.%20Kuva%20on%20luotu%20hyödyntämällä%20generoivaa%20tekoälyä.
4.4.2023
Petri Silmälä

Verkkopalvelut ovat kehittyneet vuosina 2022–2023 tavanomaiseen ripeään tahtiinsa. Uusia sovelluksia on julkaistu ja vanhojakin ehostettu monin eri tavoin. Mitkä uutuudet ja uudistukset ovat erityisesti edistäneet opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden sähköistä hyvinvointia? Entä mitkä muutokset uhkaavat kaventaa tietotyön tekijöiden toimintamahdollisuuksia? Ruudullasi avautuvaan blogikirjoitukseen on koottu viimeisten kuukausien ajalta kolme esimerkkiä, jotka edustavat erilaisia teknologisia kehityslinjoja. Myllääkö tekoäly oppimistoiminnan? Vakava keskustelu tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista alkoi Suomen korkeakouluissa heti sen jälkeen, kun sanfranciscolainen Open AI -tutkimuslaboratorio julkaisi tekoälysovelluksen Chat GPT marraskuussa 2022. Kyseessä on chatbotteja huomattavasti kehittyneempi sovellus, joka pystyy antamaan vastauksia entistä monimutkaisempiin ongelmiin. Chat GPT:tä pystytään käyttämään tietotyössä moniin eri tarkoituksiin, kuten keskustelujen simulointiin kirjoitettujen tekstien luomiseen tiedonhakuun ja tiedon jäsentämiseen kielenkäsittelyyn tekoälyn avulla toteutettavien sovellusten kehittämiseen. Chat GPT pohjautuu GPT3-kielimalliin. Se sisältää syväoppimisen algoritmeja, joiden pohjalta se "ymmärtää" sen mitä siltä kysytään – ja osaa siten muodostaa vastauksensa selkeänä kielenä. Teknologia kehittyy tälläkin alalla nopeasti: alkuvuodesta 2023 GPT3:n rinnalle ilmestyi kielimallin seuraava painos GPT4, joka saattaa käyttää myös ääntä ja kuvaa lähteenään. Heti Chat GPT:n julkaisun jälkeen virisi kiivas keskustelu tekoälyvetoisesta oppimistoiminnasta. Osa maailman yliopistoista ja muista oppilaitoksista riensi kieltämään tekoälyn käytön. (Pyyny 2023.) Suomessa taas Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu linjasi ensimmäisenä suomalaisena oppilaitoksena, että tekoälyn käyttö on sallittua. Liberaalia linjaa perusteltiin muun muassa sillä, että Chat GPT:n kaltaisia sovelluksia joutuvat valmistuneet opiskelijat joka tapauksessa käyttämään työelämässä. (Loula 2023.) Ailion ja Joshin (2023) mukaan pedagogiikka kehittyy tekoälyaikana oppimisen tajuamiseksi ja sen reflektoinniksi. Tekoälyvetoisessa oppimistoiminnassa opiskelija kysyy, mitä hän tietää ja mistä hän tietää tietävänsä. Pedagogiikka on muokattava sellaiseksi, että oppija joutuu keskittymään konkreettiseen tekemiseen. Hän pohtii, reflektoi ja soveltaa tietoa samalla, kun etsii konkreettisesta aineistosta siihen liittyviä esimerkkejä. Kielimalleihin perustuvat tekoälysovellukset taluttavat oppilaitokset oleellisten kysymysten äärelle: olemmeko riittävän notkeita muokkaamaan pedagogiikkaa sellaiseksi, että tekoäly toimii luontevana oppijan pikkuapulaisena? Koko yhteiskunnan kattavassa tekoälykeskustelussa kannetaan puolestaan huolta erilaisista tekoälyyn liittyvistä dystopioista, joihin kuuluu muun muassa vaikutus työllisyyteen. Savustaako Twitter tietotyön tekijät pikaviestipalvelusta? Pikaviestipalvelu Twitteriä käyttävät ne, jotka haluavat saada nopeasti tietoa esimerkiksi omaan alaansa liittyvien kirjastojen, verkkosivustojen ja arkistojen uutuuksista. Nykyisin myös monet viranomaiset visertävät puolivirallisia tiedotteitaan Twitterissä. Pikaviestipalvelun ylle leijailivat tummat pilvet loppuvuodesta 2022, jolloin eksentrinen miljardööri Elon Musk osti palvelun. Alkajaisiksi Musk erotti yhtiön vanhan johtokunnan, irtisanoi henkilökuntaa ja ryhtyi kehittelemään uudistuksia Twitterin taloudellisen tilan parantamiseksi. Muskin toimien on pelätty johtavan siihen, että myrkyllinen aineisto lisääntyy palvelussa entisestään, jolloin tietotyön kannalta hyödyllisen aineiston tuottajat kenties poistuvat pikaviestipalvelusta. (Murphy, Barker & Alim 2022.) Muskin ryhdyttyä järjestelemään Twitteriä alettiin julkisuudessa keskustella Twitterin vaihtoehdoista. Yksi niistä on sinilintua tiukemmin moderoitu Mastodon, jossa on huomattavasti vähemmän käyttäjiä kuin Twitterissä. Mastodon tosin keräsi uusia jäseniä 70 000 kappaletta heti sen jälkeen, kun Musk oli ottanut Twitterin haltuunsa. (Perez 2022.) Teknologia ei toimi omassa tyhjiössään vaan tuotteiden menestys vaatii apuvoimikseen valistunutta johtamista ja hyvää viestintää. Twitterin viimeaikainen epätahtinen kehitys uhkaa vähentää sen käyttökelpoisuutta opetuksen, oppimisen ja tutkimuksen pienenä apuvälineenä. Google ja Microsoft kohensivat saavutettavuutta, yhteensopivuutta ja videonjakoa Googlen ja Microsoftin sovelluskokoelmia käyttää yli miljardi ihmistä ympäri maapallon. Ohjelmistotalojen tiivis keskinäinen kilpailu takaa jatkuvan tuotekehityksen ja varmistaa sen, että myös opettajien ja opiskelijoiden käytössä on entistä monipuolisempia sähköisiä työ- ja opiskeluvälineitä. Google kohensi omien verkkosovellustensa saavutettavuutta ja omien tuotteidensa yhteensopivuutta muiden ohjelmistovalmistajien sovellusten kanssa. Saavutettavuutta lisäävät ominaisuudet on kyennyt kesästä 2022 lähtien laittamaan päälle tekstinkäsittelyohjelma Docsissa, taulukkolaskentasovellus Sheetsissä, presentaatioväline Slidesissa ja piirto-ohjelma Drawingissa ohjelmakohtaisesti. Esimerkiksi tekstin suurennos on mahdollista kytkeä päälle vaikka niin, että se toteutuu vain Docsissa. (Google 2022a.)  Sovellusten parempi saavutettavuus palvelee erityisesti eurooppalaisia käyttäjiä, koska aiheesta on viime vuosina julkaistu EU:n kattavaa lainsäädäntöä. Googlen yhteistyö kilpailija Microsoftin tuotteiden kanssa tiivistyi: Microsoft Office -tiedostoja on pystynyt kesästä 2022 lähtien muokkaamaan Googlen välineillä offlinessa eli ilman verkkoyhteyttä. Ominaisuus koskee tiedostoja, jotka on avattu Officen muokkaustilassa. (Google 2022b.) Docs, Sheets ja Slides hälyttävät myös mahdollisista yhteensopivusongelmista, jos ohjelmilla muokataan Microsoftin Office-tuotteista peräisin olevia tiedostoja. (Google 2022c.)  Uusi ominaisuus on tervetullut, koska tietotyössä käytetään yleensä Googlen ja Microsoftin ohjelmia rinnakkain, usein jopa samassa istunnossa. Microsoftin tuotteisiin lisättiin vuonna 2022 uusia ominaisuuksia Googlea enemmän. Ehkä merkittävimmät uudistukset liittyvät monitoimialusta Teamsiin ja etenkin yhtiön videonjakosovellus Streamiin. Stream uudistui perusteellisesti, sillä ohjelma integroitiin entistä kiinteämmin Teamsiin. Varsinkin opetusalalla työskenteleviä ilahdutti myös uutuus, joka mahdollisti videoiden kaappamisen ruudulta Streamiin. Streamin kilpailuasemia kohensi myös se, että sovelluksessa julkaistuja videoita on vuodesta 2022 lähtien pystynyt näyttämään kilpailija Youtuben tavoin myös organisaation ulkopuolelle. (Tholfsen 2022). Googlen ja Microsoftin sovelluskokoelmat kehittyvät ripeää vauhtia. Jossakin vaiheessa on kuitenkin pysähdyttävä miettimään keinoja, joilla varmistetaan sovellusten helppokäyttöisyys. Kaksi askelta eteen, yksi taakse Tietotyön tekijällä on käytössään yhä runsastuva ja monipuolistuva valikoima digiteknologisia sovelluksia ja välineitä. Vuosien 2022–2023 kehitys todistaa kuitenkin sen, että teknologiaan liittyviä askelia voidaan ottaa eteen- ja taaksepäin. Esimerkiksi tietotyössä tarpeellinen tietojen päivitys on vaarassa hankaloitua Twitter-pikaviestipalvelun radikaalien uudistusten ja uuden omistajan eksentristen mielenliikkeiden vuoksi. Toisaalta taas tekoäly on rientänyt vuonna 2023 eteenpäin pitkin askelin. Sen vaikutukset lainehtivat oppilaitoksissa myös itse prosessin puolelle eli pedagogiikkaan, jolloin käyttäjien reaktiot polarisoituvat: äärisuunnat eli varaukseton kannatus ja ehdoton vastustus vahvistuvat. Opettajien, opiskelijoiden ja muiden tietotyöläisten tarvitsemissa pilvipohjaisissa sovelluskokoelmissa teknologinen kehitys aiheuttaa seesteisimpiä reaktiota. Yleensä ohjelmien monipuolistumista tervehditään rauhallisen tyytyväisenä, joskin osa käyttäjistä voi paheksua työvälineiden muuttumista hieman vaikeakäyttöisemmiksi. Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön ja muun hyödyntämisen uusista virtauksista voi lukea lisää esimerkiksi Metropolian Digiuutisista, jotka ilmestyvät neljä kertaa vuodessa. Kirjoittaja Petri Silmälä työskentelee asiantuntijana Metropolian tietohallintopalveluissa tiedonhallinta- ja järjestelmäpalveluiden tiimissä. Hänen toimialueeseensa kuuluvat verkon julkaisu- ja yhteistoiminta-alustat sekä uusi toimintaympäristö, joka tarkoittaa muun muassa selainpohjaisia sovelluksia ja mobiilipalveluja. Lähteet Ailio, J. & Joshi, M. 2023. Tukiäly ChatGPT on työkalu työelämään ja opintoihin. Talk. Turun ammattikorkeakoulu. 2.2.2023. Google 2022a. More control over accessibility preferences in Docs, Sheets, Slides, and Drawings. Google Workspace Updates Blog. 15.8.2022. Google 2022b. Offline syncing available for opened Microsoft Office documents. Google Workspace Updates Blog. 22.6.2022. Google 2022c. Improved notifications when editing Microsoft Office files in Docs, Sheets, and Slides. Google Workspace Updates Blog. 10.8.2022. Loula, P. 2023. Opiskelija saa nyt käyttää tekoälyä apunaan jopa gradussa – Jyväskylän yliopistossa tehtiin historiallinen linjaus. Helsingin Sanomat. 27.1.2023. Murphy, H, Barker, A. & Alim A.N. 2022. Twitter’s $5bn-a-year business hit as Elon Musk clashes with advertisers. Financial Times. 26.11.2022. Perez, S. 2022. Mastodon’s microblogging app saw a record number of downloads after Musk’s Twitter takeover. Techcrunch. 31.10.2022. Pyyny, P. 2023. Yliopistot kielsivät tietokoneet, käyttöön kynä ja paperi - syynä ChatGPT-tekoäly. Afterdawn. 16.1.2023. Tholfsen, M. 2022. The NEW Microsoft Stream | Tips and Tricks for the 2.0 release. Youtube. 6.12.2022 (video). Oheisvideo Seise, M.  Opetusmateriaalin teko Chat GPT:llä (Youtube) (FI, 2023)

Lue lisää

Opetusteknologian innovaatio ThingLink korkeakoulun työvälineenä
18.10.2021
Ilse Skog

ThingLink on Suomesta lähtöisin oleva opetusteknologian innovaatio, jonka avulla käyttäjät voivat helposti lisätä kuviin ja videoihin lisätietoa ja linkkejä. Kuten monilla muilla korkeakouluilla, myös Metropolialla on ThingLinkin lisenssi. Sovellusta on meillä hyödynnetty mm. oppimisympäristöjen, kuten laboratorioiden ja klinikoiden esittelyssä. Ergonomia- luokan esimerkissä tila on kuvattu 360-kameralla. Kuvan ikoneja klikkaamalla saa tietoa, Ergonomia-luokan toiminnoista. Voi vaikka katsoa videon, kuinka potilas siirretään sängystä paarille. Katso alla olevasta ThingLink-kuvasta lisää. [iframe width="640" height="320" data-original-width="640" data-original-height="320" src="https://www.thinglink.com/mediacard/1380912978919948289" type="text/html" frameborder="0" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen scrolling="no"></iframe><script async src="//cdn.thinglink.me/jse/responsive.js"></script] ThingLink toimii myös kuvankäsittelyohjelma Canvan kanssa mutkattomasti. Canva tuo esityksiin visuaalisuutta ja sitä on helppo käyttää ThingLinkin kanssa yhdessä. Canvaan tehdyt muutokset, esimerkiksi kuvan, värin tai taustan muutokset välittyvät saman tien ThingLinkiin. Canvan käyttö on pääosin ilmaista, mutta jotkin toiminnallisuudet ja visuaaliset elementit ovat maksullisia. Lisäksi Unplashin kuvapankki on käytettävissä ThingLinkin kautta. Tässä blogipostauksessani kartoitan, millaisiin muihin kuin opetukseen liittyviin sisältöihin ThingLink on korkeakoulumaailmassa oiva vaihtoehto. ThingLink organisaation sisäisten ohjeiden teossa Organisaatioiden intranetin sisäiset ohjeistukset ovat yleensä tekstiä ja kuvia, eivätkä ne ole interaktiivisia. Metropolian intranetissa on esimerkiksi ohjeet, miten sosiaalisen median sisällöt toteutetaan saavutettavasti. Tiedot intranet-sivuilla ovat tekstinä ja linkkeinä sekä Powerpoint-dioina. Kesällä opettelin uudistuneen ThingLink-sovelluksen käyttöä Matleena Laakson ThingLink-ohjeilla. Totesin, että se olisi oivallinen myös yllä mainittuun Saavutettavuus somessa -ohjeeseen mm. siksi että ThingLinkin kuviin, videoihin ja virtuaalikierroksiin upotetut tekstikuvaukset aukeavat Microsoftin lukuohjelmassa. Lukuohjelman hyödyt ovat monet, sillä se lukee tekstin ääneen, tavuttaa sen ja kasvattaa kirjain- ja rivivälejä lukijan mieltymysten mukaisesti. Lukuohjelmaan kuuluu lisäksi automaattinen käännös yli 60 kielelle. ThingLink-sisältö myös mukautuu eri kokoisille näytöille, joten erilaisten välineiden käyttäjät on hyvin huomioitu. Se tukee ruudunlukijaa WCAG 2.0 -standardin mukaisesti. Vielä ThingLink ei ole ihan sataprosenttisesti saavutettava, mutta tällä hetkellä korkeakouluja velvoittavan standardin WCAG 2.1 versio on tulossa. Minusta on kiva tehdä asioita toisin kuin normaalisti ja oppia uutta. Koska ThingLink on saavutettava kanava, sen käyttö luonnistui hyvin sosiaalisen median saavutettavuusohjeisiin. ThingLinkillä ohjeesta tuli seuraavanlainen: [iframe width="640" height="320" data-original-width="640" data-original-height="320" src="https://www.thinglink.com/card/1467156787907002369" type="text/html" frameborder="0" webkitallowfullscreen mozallowfullscreen allowfullscreen scrolling="no"></iframe><script async src="//cdn.thinglink.me/jse/responsive.js"></script] Turvallisuuskävelyt ja henkilökunnan perehdyttäminen Henkilöstön perehdytykseen kuuluvat turvallisuuskävelyt, joissa näytetään esimerkiksi hätäpoistumistiet ja palosammuttimet. Hyvä esimerkki on espoolaisen koulun turvavallisuuskävely. Korkeakouluissa lukuvuoden alussa kaikki opiskelijat osallistuvat turvallisuuskävelylle. Samoin henkilöstön uudet jäsenet tutustuvat turvallisuusohjeisiin. Nämä voisi toteuttaa mainiosti virtuaalisesti. ThingLink sopii myös muuhun uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. SOL on toteuttanut ThingLinkin avulla henkilökunnan perehdytyksen ja opastuksen toimintaympäristöön. Tutustu esittelyyn SOL:in työntekijöille. Tilojen esittelyä ThingLink sopii hyvin virtuaalikierroksiin ja virtuaaliesittelyihin. Sovelluksella korkeakoulut voivat tuoda toimintaansa näkyväksi havainnollisesti potentiaalisille opiskelijoille sekä yhteistyökumppaneille. Virtuaalikierros auttaa myös uusien työntekijöiden rekrytoinnissa, kun työpaikkahakemuksessa on työpaikan virtuaalinen esittely. Oivallinen esimerkki virtuaalikierroksesta on Rochesterin yliopiston kampuskierros. Millaista opiskelu on ammattikorkeakoulussa? Millaisia oppimisympäristöjä se tarjoaa? Tässä hyvän esimerkki Metropolian Myyrmäen kampukselta. Siinä potentiaalinen opiskelija voi konkreettisesti astua kampuksen ovesta sisään ja tutustua autolaboratorioon sekä hitsaus- ja konetekniikkan tiloihin. ThingLinkillä havainnollistetaan myös Metropolian Myllypuron kampuksen kirjaston tiloja ja toimintoja. Paljon muitakin luovia ratkaisuja Ohjeiden, virtuaalikierrosten ja perehdytysaineistojen lisäksi ThingLink taipuu tosi moneen muuhun asiaan. Tässä yhdessä kuvassa näkyy paljon erilaisia apuvälineitä, jotka helpottavat liikuntavammaisen elämää. Riikka Marttinen on tehnyt oman CV:nsä ThingLinkillä. ThingLink myös viihdyttää. Lähde viihteelle virtuaalitansseihin. Millaisia mahdollisuuksia sinä löydät? Minkä asian toteuttamista lähtisit itse kokeilemaan ThingLinkillä? Kun tiedät mitä haluat tehdä, voit saada lisäoppeja myös Thinglink Education YouTube-kanavalta tai Facebookin ThingLink -ryhmästä.

Lue lisää

Näin teet saavutettavan PDF-tiedoston helposti Wordilla
4.9.2020
Riikka Wallin

EU:n saavutettavuusdirektiivi ja verkossa olevien palveluiden saavutettavuutta säätelevä Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta, tuttavallisemmin digipalvelulaki, on ehkä monelle jo tuttu. Mihin kaikkeen se vaikuttaa ja miten saavutettavuutta voi käytännössä toteuttaa digitaalisissa ympäristöissä on meille useimmille kuitenkin vielä oppimisen paikka. Laki koskee viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä julkisrahoitteisia organisaatioita ja hankkeita – myös korkeakouluja – ja se velvoittaa toteuttamaan verkkosivustot ja niillä olevat kaikentyyppiset sisällöt sekä mobiilisovellukset saavutettavasti. Suurin osa säädöksistä astuu voimaan 23.9.2020 mennessä. Viimeistään nyt on siis aika herätä siihen, mistä tässä kaikessa on kyse ja miten itse voi toteuttaa saavutettavia verkkosisältöjä työarjessa. Digipalvelulaki säätelee lähinnä teknistä saavutettavuutta, jolla varmistetaan, että palvelu on sellaisten henkilöiden käytettävissä, jotka hyödyntävät erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi ruudunlukijoita (Aluehallintovirasto; Celia). Se palvelee etenkin vähemmistöihin kuuluvia, mutta myös henkilöitä, joilla on väliaikaisia tai pysyviä rajoitteita, jotka eivät hyödynnä apuvälineitä. Saavutettavuus on teknisen toteutuksen lisäksi tietenkin paljon muutakin. Tärkeitä ovat esimerkiksi selkeä rakenne sekä helppo ja ymmärrettävä kieli. Tässä kirjoituksessa haluan kuitenkin osoittaa, että saavutettavien tiedostojen tekninen toteutus voi olla helppoa ja se on meidän kaikkien opittavissa. Aluksi se on varmasti hitaampaa, mutta ajan myötä sekin muuttuu uudeksi normaaliksi. Millainen on saavutettava PDF-tiedosto? Saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijaorganisaatio Celia on koonnut ohjeita Saavutettavasti.fi-sivustolle. Ohjeiden mukaan saavutettavassa PDF-tiedostossa on ainakin seuraavat ominaisuudet: Se on koodattu PDF eli rakenteet kuten otsikot, kappaleet, listat, taulukot ym. on merkitty tunnisteilla. Dokumentissa on kirjanmerkit. Sisällön lukujärjestys on määritelty. Kuvilla on tekstivastineet eli kuvien olennainen sisältö on selostettu ns. alt-tekstinä. Dokumentin pääkieli on määritetty. Dokumentin ominaisuuksissa on määritelty dokumentin otsikko. Dokumentissa on käytetty helposti luettavaa fonttia. Tekstin ja taustan välillä on riittävä sävykontrasti. Dokumentin lomakekentät on merkattu tunnisteiden avulla, kentissä on vihjeteksti ja kentistä toiseen pystyy siirtymään ilman hiirtä. (Saavutettavasti.fi a) Nämä asiat yhdessä auttavat erilaisia apuvälineitä käyttäviä henkilöitä navigoimaan dokumentissa, lukemaan ja sisäistämään tietoa sekä löytämään tarvitsemansa tiedon. Myös henkilöt, joilla on väliaikaisia rajoitteita hyötyvät näistä. Väliaikainen rajoite voi olla vaikkapa väsyneet silmät pitkän työpäivän päätteeksi. Helposti ja nopeasti: tee näin Helpointa on lähteä toteuttamaan saavutettavia tiedostoja tutuilla työvälineillä. Monille meistä se on Microsoftin Office-paketti. Esimerkiksi Microsoft Wordilla onkin helppoa toteuttaa tiedostot saavutettavasti seuraamalla yhtätoista yksinkertaista periaatetta. Näytän listan lopusta löytyvällä videolla miten nämä periaatteet toteutetaan käytännössä. Saavutettavan tiedoston saat tehtyä seuraamalla näitä periaatteita: Käytä olemassa olevia tyylejä: pääotsikko on Otsikko 1, sen alaotsikot Otsikko 2. Muista käyttää otsikkotasoja oikein ja loogisesti, äläkä valitse tyyliä ulkomuodon perusteella vaikka houkutus on suuri. Otsikkotasoista muodostuvat dokumentin rakenne sekä kirjanmerkit esimerkiksi apuvälineillä navigointia varten. Leipäteksti on ‘Normaali’. Korosta lihavoimalla tai tyylejä käyttämällä: Voit hyvin tehdä nostoja tai liittää lainauksia tekstiisi. Se rytmittää tekstiä ja tekee siitä silmäiltävää. Käytä silloin niille tarkoitettuja tyylejä. Käytä mieluummin lihavointia kuin kursivointia leipätekstin sisällä oleviin korostuksiin koska se on helppolukuisempaa. Tee luetteloita helpottamaan lukemista: Erilaiset listat ja luettelot helpottavat lukemista ja sisällön omaksumista. Toteuta ne Wordin omalla työkalulla. Valitse numeroimaton tyyli jos listassa olevien asioiden järjestyksellä ei ole väliä. Numeroiduissa listoissa kannattaa valita arabialaiset numerot roomalaisten sijaan. Käytä taulukoita harkiten: Taulukoita voi käyttää, kun tieto on loogista esittää taulukon muodossa (esimerkiksi erilaiset tilastot). Silloin taulukko tehdään suoraan Wordissa ja sen otsikkosolut sekä sisältösolut määritellään. Älä kuitenkaan käytä taulukoita visuaalisen muotoilun välineenä! Apuvälineitä käyttävälle ne voivat olla hankalampia navigoida. Samaa visuaalista muotoilua voi toteuttaa tabs- eli sarkainnäppäimellä.  Nimeä linkit kuvaavasti: Käytä selkeitä ja kuvaavia linkkitekstejä, kun lisäät asiakirjaan linkkejä. Vältä www-osoitteita. Apuvälineitä käyttävät voivat esimerkiksi navigoida dokumentissa siirtymällä suoraan linkkien välillä. Siksi tämä on erityisen tärkeää saavutettavuusnäkökulmasta. Ohjeita linkkitekstien muotoiluun saavutettavasti.fi-sivustolla. Asettele kuvat oikein ja anna niille tekstivastineet: Jotta ruudunlukija tunnistaa kuvan sen tulisi olla tekstin tasossa (englanniksi: In line with text). Tekstivastineet, eli alt-tekstit, lisätään jokaiselle kuvalle erikseen. Vinkkejä hyvän tekstivastineen kirjoittamiseen löytyy esimerkiksi Humanistisen ammattikorkeakoulun blogista. Varmista, että tekstin ja taustan välinen värikontrasti on tarpeeksi suuri: Varsinkin jos käytät värejä luovasti tämä on tärkeä askel. WebAIMin Contrast Checker auttaa sinua tarkistuksessa. Sinne voit syöttää sekä tekstin että taustan värikoodit ja saat tietää voiko värejä käyttää yhdessä. Merkitse asiakirjan kieli: Suurin osa ruudunlukulaitteista osaa valita oikean kielen jos se on määritelty dokumentissa. Word-tiedoston kieli on usein määritelty jo valmiiksi täysin oikein. Tarkista se kuitenkin aina! Tarkista → Kieli → Valitse oikea kieli Määritä tekstintarkistuskieli -kohdasta. Määrittele tiedoston ominaisuudet: Tiedoston ominaisuuksiin on syytä lisätä ainakin dokumentin nimi ja tekijät. Näitä tietoja käyttävät eri apuvälineet. Halutessasi voit lisätä myös asiasanoja. Löydät oikean paikan luomasi tiedoston Tiedosto-valikosta Tiedot-välilehden oikeasta laidasta. Tarkista saavutettavuus: Wordissa itsessään on työkalu, jolla voit tarkistaa saavutettavuuden. Saavutettavuustyökalut löytyvät vähän hassulla suomenkielisellä nimityksellä ohjelmistoista: helppokäyttöisyys tai käytettävyys. Wordissa löydät ne valitsemalla luomasi Word-tiedoston Tiedosto-valikosta kohta Tiedot ja sitten kohta Tarkista ongelmien varalta. Valitse Tarkista helppokäyttöisyys. Tallenna tiedosto saavutettavaksi PDF:ksi: Varmin tapa säilyttää saavutettavuuteen liittyvät asetukset, kun tiedosto muunnetaan PDF:ksi, on käyttämällä Save as Adobe PDF -toimintoa. Muitakin tapoja löytyy, mutta esimerkiksi itselläni on muita tapoja kokeillessani osa saavutettavuusasetuksista hävinneet. Paras tapa saattaa riippua esimerkiksi siitä, mikä Wordin versio sinulla on käytössä.  (m.m. Papunet, Saavutettavasti.fi b, Webaim 2020, Ylänne 2018) Suosittelen tarkistamaan dokumentin saavutettavuuden lopuksi Adobe Acrobatissa tai ilmaisen PAC 3 -tarkistusohjelman avulla. Siten voit varmistaa, että asetukset ovat oikein. https://youtu.be/u2GO6ECRsuY Yksityiskohtaisempia ohjeita saavutettavien PDF-tiedostojen tekemiseen on verkko pullollaan. Löydät ohjeita esimerkiksi jo mainitulta Saavutettavasti.fi-sivustolta tai WebAIM:lta englanniksi. Muista kuitenkin tarkistaa ja testata, että ohje soveltuu ohjelmistoversioosi. Ulkonäöllä on väliä: toteuta oma pohja Me kaikki tunnistamme tiedoston, joka on toteutettu Wordin perustyylillä. Siniset otsikot, leipätekstin fonttina Calibri. Usein haluamme kuitenkin, että tiedostomme ovat esimerkiksi organisaation tai vaikkapa hankkeen ilmeellä toteutettu – tai ihan oman näköisensä.  Yksittäisten tiedostojen kohdalla voit hyvin muokata tyylejä suoraan Wordissa. Muista kuitenkin saavutettavuus myös fonttia valitessasi. Arial on turvallinen valinta, mutta myös muita fontteja voi hyvin käyttää. Webaim tarjoaa lisätietoa typografiasta saavutettavuuden näkökulmasta (englanniksi). Jos on tarve tehdä useita tiedostoja samalla tyylillä, kannattaa joko itse tehdä tai tilata ulkopuoliselta tekijältä valmis Word-pohja. Tällaista valmistelemme esimerkiksi Metropolian julkaisutoiminnassa avoimia aineistoja kuvaavien data-artikkelien julkaisemista varten. Myös korkeakoulujen opinnäytetyöpohjat on syytä päivittää saavutettaviksi elleivät ne jo sitä ole, sillä ammattikorkeakoulut vastaavat siitä, että opinnäytetyöt julkaistaan Theseuksessa saavutettavina 23.9.2020 alkaen (Tolonen, Nyqvist, Marjamaa 2020). Jos tilaat Word-pohjan ulkopuoliselta tekijältä, muista jo tarjouspyyntövaiheessa mainita muiden toiveiden lisäksi, että pohjan tulee huomioida saavutettavuus. Digipalvelulaki säätelee ensisijaisesti vapaasti verkossa saatavilla olevia digitaalisia sisältöjä ja sen mukaan koulutuksessa voidaan käyttää tilapäisesti ja rajatussa ryhmässä opetuksen yhteydessä tuotettuja opetussisältöjä, jotka eivät ole saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että korkeakouluyhteisömme on monimuotoinen. Meillä on todennäköisesti sekä opiskelijoita että kollegoita, joilla on erilaisia pysyviä tai väliaikaisia rajoitteita ja jotka hyötyisivät saavutettavasti toteutetusta digitaalisesta sisällöstä. Tällaiset rajoitukset eivät aina ole havaittavissa. Kaikenlaisten ihmisten yhtäläiset osallistumismahdollisuudet on tärkeä asia, johon lakikin velvoittaa. Pala kerrallaan voimme oppia ja tuoda oppimamme osaksi jokapäiväistä työtämme. Lähteet Aluehallintovirasto. Tietoa WCAG-ohjeistuksesta. Luettu 6.7.2020. Celia. Saavutettavuus. Luettu 21.8.2020. Saavutettavasti.fi a. Pdf. Luettu 21.8.2020 Saavutettavasti.fi b. Word. Luettu 8.7.2020 Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 2019/306 Papunet. Varmista, että sisällölle on määritelty kieli. Luettu 25.8.2020 Tolonen, Nyqvist, Marjamaa 2020. Theseuksen saavutettavuus ja PAS: Ammattikorkeakouluille vastuu saavutettavuuden ohjauksesta. 13.6.2020. Kreodi. Luettu 9.7.2020. Webaim. Fonts. Luettu 9.7.2020 Webaim. PDF Accessibility. Converting Documents to PDFs. Luettu 9.7.2020 Ylänne, Kirsi 2018. Tee Word-dokumenteista saavutettavia. (Word) Luettu 25.8.2020 Itseopiskelua verkossa eOppivan Saavutettavuus ja digipalvelulain vaatimukset -kurssilla opit noin 40 minuutissa mitä verkkosaavutettavuus on, mitkä asiat sitä säätelevät ja keitä se koskee. eOppivan Saavutettavat asiakirjat verkossa -kurssilla Celian asiantuntijat opastavat saavutettavien asiakirjojen tekemiseen (Word, PowerPoint, Excel, PDF). Kurssin suorittaminen kestää noin 1-2 tuntia. Videoita, ohjeita ja muita materiaaleja digipalvelulakia valvovan Aluehallintoviraston ylläpitämällä saavutettavuusvaatimukset.fi-sivustolla. Introduction to Web Accessibility, edX. Neljän viikon mittainen itsenäistä opiskelua sisältävä verkkokurssi englanniksi. Kurssi on suunnattu verkkosisältöjen kehittäjille, suunnittelijoille sekä sisällön tuottajille, ja opettajina toimivat W3C (World Wide Web Consortiumin) asiantuntijat.

Lue lisää