Avainsana: oppilaitosyhteistyö

Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana

22.3.2023
Heidi Puranen & Heidi Stenberg

Pulaa osaavasta työvoimasta katsotaan olevan lähiaikoina erityisesti terveyden- ja sosiaalihuollon ammateissa. Kolme neljäsosaa pula-ammattien top 15 -listan ammateista on sote-alalta. (1.) Työnantajakokemus ja mielikuva ovat keskeisiä asioita, joiden avulla opiskelijoille vahvistuu ajatus tulevasta työnantajasta jo opintojen aikana. Hyvien oppimiskokemusten antaminen ja sitä kautta osaavien ja innostuneiden asiantuntijoiden saaminen alalle on toisaalta kouluttajien perustehtävä ja toisaalta työnantajien elinehto toiminnalle. Sosiaali- ja terveysalan, erityisesti median kautta välittyvät, kuulumiset kuitenkin mietityttävät alan opiskelijoita. Myös alan vetovoimaisuus sekä hakijoiden määrä ammattikorkeakouluissa on laskenut Suomessa toisen asteen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa. (2.) Median luoma mielikuva ei täysin vastaa opiskelijoiden kokemuksia Terveysalan opiskelijat selvittivät millaisen kuvan alasta saa median kautta sekä vertailivat sitä omiin opintojen aikaisiin harjoittelu- ja työkokemuksiin. Reilu sata opiskelijaa osallistui tähän työhön sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys ja johtaminen opintojaksolla. Median kautta saatava mielikuva sote-alasta välittyi opiskelijoille hyvin negatiivisena. Opiskelijat nostivat vastauksissaan esille seuraavia huomioita: Mediassa kritisoidaan paljon sote-uudistusta ja keskustelun pohjalta saa usein negatiivisen kuvan alasta ja johtamisesta. Työvoimapula, huono palkkaus sekä hoitajien vähäinen arvostaminen ovat nousseet esiin useissa medioissa. Kokemuksissa tuotiin esille sekä huolenaiheita että positiivisia kokemuksia. Työharjoitteluiden kautta olen kuullut ja nähnyt paljon, miten useat hoitajat suunnittelevat alan vaihtoa. Työkokemukseni mukaan työilmapiiriin ja jaksamiseen pystytään vaikuttamaan merkitsevästi hyvällä lähijohtamisella. Vaikka työntekijöistä olisikin pulaa ja palkkaus olisi huono, niin ne työpaikat, joissa lähijohtajat arvostavat, kannustavat ja motivoivat työntekijöitään, vallitsee hyvä yhdessä tekemisen ilmapiiri, mikä auttaa jaksamaan. Hyvä esihenkilö on ollut helposti lähestyttävissä, on tietoinen työkentällä tapahtuvista asioista, ei ole liikaa etääntynyt työstä sekä kuuntelee työntekijöiden kehitysideoita. Merkityksellinen työ, lähijohtaminen, työyhteisön arvostava ja innostava ilmapiiri ovat palkkauksen ohella tekijöitä, jotka saavat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat viihtymään harjoittelun aikana ja kiinnostumaan työnantajasta. Valitettavasti usean opiskelijan kokemuksessa arjen haasteena näkyy varsinkin esihenkilön työtä kuormittava jatkuva rekrytoinnin tarve ja huoli työntekijöiden riittävyydestä. Ratkaisujen kehittäminen yhdessä työnantajien kanssa kannattaa Terveystalo ja Metropolia Ammattikorkeakoulu lähtivät rakentamaan molempien organisaatioiden strategialähtöistä yhteistyötä sopimuksellisella yhteistyöllä noin vuosi sitten. (3.) Yhteistyötä on vuoden aikana tehty monesta näkökulmasta ja Terveystalon näkyvyys eri tutkintojen opiskelijoille on lisääntynyt monella tapaa. Metropolian näkökulmasta suunnitelmallinen yhteistyö on mahdollistanut: eri alojen opiskelijoille suunnatut vierailut Terveystalon toimipisteissä Terveystalon asiantuntijoiden osallistumisen tutkintojen urapäiville yksittäiset asiantuntijaluennot muutamilla opintojaksoilla työelämän ja Terveystalon asiantuntijoiden näkymisen verkko-opintojen oppimisvideoissa harjoittelupaikkojen määrän kasvun. Harjoitteluyhteistyön systematisoiminen ja Metropolian järjestämän harjoitteluohjaajakoulutuksen kautta saatu Terveystalon asiantuntijoiden ohjausosaamisen vahvistuminen ovat lisänneet jo lyhyessä ajassa opiskelijoille tarjolla olevia mielenkiintoisia harjoittelupaikkoja. Tämä on ollut ilahduttavaa, sillä työharjoittelupaikkojen saanti on ollut työvoimapulasta huolimatta ajoittain opiskelijoille hankalaa. Terveystalolle yhteistyö oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa on todella tärkeää ja takaa tulevaisuuden ammattilaisten löytymisen. On mahtavaa olla mukana tukemassa opiskelijoiden polkua ammattilaisiksi tarjoamalla heille tietoa työelämästä jo opiskelujen aikana monella tapaa. Metropolian tarjoama monipuolinen yhteistyö tarjoaa myös työelämälle uutta näkökulmaa, esimerkiksi MINNO-projektien (4.) muodossa. Terveystalo tarjoaa monialaisia innovaatioprojektiopintoja (MINNO) kesätoteutuksella opiskeleville ensimmäistä kertaa haasteen ideoitavaksi. Innolla odotammekin millaisia uusia oivalluksia opiskelijat tuovat annettuun aiheeseen, joka on työnantajabrändin kehittäminen oppilaitosyhteistyön keinoin. Oppilaitoksella ja työnantajalla on yhteinen tavoite On tärkeää, että opiskelijat tutustuvat opintojen aikana mahdollisimman laajasti erilaisiin työympäristöihin ja työnantajiin, täten heille muodostuu kuva siitä, minne haluavat tulevaisuudessa työllistyä ja valmistumisen jälkeen siirtyminen työelämään sujuu luontevasti.  Metropoliassa laaja-alaista työelämäyhteistyötä tehdään kaikilla koulutusaloilla. Yhteistyösopimuksen avulla yritys ja Metropolia tekevät toiminnasta tavoitteellista ja systemaattista. (5.)Terveystalo työnantajana tarjoaa paljon mielenkiintoisia työtehtäviä sosiaali-ja terveysalan ammattilaisille. Kouluttautumisen ei myöskään tarvitse päättyä tutkintotodistukseen vaan oppiminen voi jatkua eri muodoissaan myös työelämässä. Terveystalo tarjoaa työn ohessa monipuolisia koulutusmahdollisuuksia, jotka auttavat asiantuntijoita kehittymään työssään. Osa voi jatkaa opintoja työn ohella myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) asti, jolloin opiskelijana voi tehdä esimerkiksi opinnäytetyön työyhteisön tarpeisiin. Työnantaja mielikuvan rakentuminen syntyy moninaisissa arjen kohtaamisissa. Oppilaitoksen tehtävänä on vastata ja tukea työnantajia alati kehittyviin osaamistarpeisiin tarjoamalla moninaisia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Oppilaitos- työnantajayhteistyössä voittavatkin kaikki - myös opiskelijat ja palveluja käyttävät asiakkaat. Kirjoittajat Heidi Puranen (DI, Senior HR Spcialist) vastaa Terveystalossa oppilaitosyhteistyöstä. Hän toimii oppilaitosten ja Terveystalon rajapinnassa ja järjestää opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia kurkistaa Terveystalon arkeen ja tutustua erilaisiin uramahdollisuuksiin. Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on Metropolian projektipäällikkönä, Terveystalon asiakkuusvastaavana ja lehtorina toimiva johtamisen kehittäjä, opetusalan moniottelija ja terveyden edistäjä. Lähteet Ammattibarometri: Työvoimapulan kasvu on hidastunut – pulan kärjessä jatkavat sosiaali- ja terveysalan ammati. Työ- ja elinkeinoministeriö. (Valtioneuvosto). Julkaisuajankohta 1.11.2022. Haku ja valinta. Vipunen.fi.  Metropolia Ammattikorkeakoulu. Terveystalosta Metropolian uusi työelämäkumppani: tuloksellisia ratkaisuja oppilaitos- ja työelämäyhteistyöhön. Uutinen 20.5.2022. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Innovaatioprojektit. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Yritysyhteistyö, Työelämäyhteistyösopimuskumppanit.

Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä

23.3.2021
Kaija Kekäläinen & Leila Lintula

Tämän päivän työelämä ja työmarkkinat ovat kansainvälisiä ja yhteiskunnat monikulttuuristuvat. Ammatillisen osaamisen tuottaminen kansainvälisesti vaatii koulutusorganisaatioilta ja tutkinnoilta pitkäjänteistä sekä suunnitelmallista yhteistyötä kumppanikorkeakoulujen kanssa. Toimintaterapeutin ammatti-identiteetti rakentuu sekä tiedoista, taidoista että kokemuksista koulutuksen ja työuran aikana. Ammatti-identiteetin kehittyminen myös kansainvälisesti edellyttää mahdollisuutta samaistua kyseiseen ammattiryhmään, olla vuorovaikutuksessa ja ammattikunnan osaamisen merkityksen tunnistamista yhteiskunnan eri aloilla globaalisti. Toimintaterapian tutkinnossa on vuodesta 2018 alkaen toteutettu opiskelijoiden ja opettajien kokonaan yhteinen ja kansainvälinen FAB-lukukausi, joka poikkeaa perinteisestä kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta ja opettajavaihdosta. FAB-lyhenne muodostuu kansainvälisen lukukauden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olevien maiden alkukirjaimista Finland-Austria-Belgium. Kansainvälinen FAB-lukukausi Kansainvälinen lukukausi on suunniteltu yhdessä kolmen kumppanikorkeakoulun kanssa vastaamaan kunkin korkeakoulun toimintaterapian opetussuunnitelmien tavoitteita. Lukukausi toteutetaan vuorotellen eri maissa jatkumona, jossa jokainen korkeakoulu vastaa yhdestä osuudesta. Koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden, opettajien ja paikallisten verkostojen yhteistyö ja sitä tukevat toiminnalliset työtavat. Suunniteltu rakenne pakollisiin opintoihin liittyen on uutta ammattialamme kansainvälisissä vaihdoissa Euroopassa ja siten herättänyt myös kiinnostusta muissa korkeakouluissa vastaavan rakenteen luomiseen. Sopimus kansainvälisestä lukukaudesta mahdollistaa vuosittain 30 toimintaterapian opiskelijalle – kymmenelle jokaisesta kumppanikorkeakoulusta – osallistumisen yhteiselle englanninkieliselle lukukaudelle. Tämä kansainvälinen yhteistyösopimus lukukauden toteuttamisesta (30 op) allekirjoitettiin vuoden 2018 alussa. Sopijaosapuolina olivat Metropolia Ammattikorkeakoulun, Belgian Artevelde University Collegen ja Itävallan FH Campus Wienin toimintaterapiatutkinnot. Lukukauden toteutus, tavoite ja menetelmät Kansainvälinen FAB-lukukausi koostuu kaikille yhteisistä eri maissa toteutuvista kolmesta opintojaksosta ja Erasmus+ harjoittelujaksosta sekä sen yhteydessä suoritettavasta opintojaksosta opiskelijan valitsemassa kohdemaassa. Kukin korkeakoulu vastaa yhdestä viikon mittaisen opintojakson toteutuksesta. Kansainvälisen lukukauden tavoitteena on tuottaa opiskelijoille ja opettajille osaamista toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Tällä vastataan tulevaisuuden yhteiskunnallisiin osaamishaasteisiin omaa asiantuntijuutta ja ammatti-identiteettiä kehittäen sekä tehdään kansainvälistä osaamista myös näkyväksi. Opetusmenetelminä lukukaudella käytetään yhteistoiminnallisia, yhteisöihin jalkautuvia ja havainnoivia menetelmiä. Opiskelijat työskentelevät ryhmissä myös paikallisten toimijoiden kanssa haastatellen heitä ja havainnoiden yhteiskunnan arkea. Lukukauden kulkuun liittyy olennaisesti  myös mahdollisuus reflektoida ja sanoittaa tekemistä, kokemista ja kansainvälistä osaamista yhdessä. Lukukauden teemana globaalit muutokset ja haasteet FAB-lukukauden läpi kulkevana teemana on yhteiskunnan ja yhteisöjen muutokset tässä globaalistuvassa maailmassa sekä toimintaterapian mahdollisuuksien ja uusien roolien tunnistaminen esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Vuorotellen Belgiassa, Suomessa ja Itävallassa tapahtuvien intensiiviviikkojen oivalluksena on myös todettu, että ilmiöt ihmisten arjessa ja yhteisöissä tässä kansainvälistyvässä maailmassa, ovat hyvin samankaltaisia. Kuvaus Belgian Gentin esikaupungissa asuvan merkityksellisestä arjesta ja sen haasteista voisi yhtä hyvin olla Helsingissä asuvan, vaikka konteksti on eri. Ihmisten arki sekä toimimisen, tekemisen ja yhteisöön kuulumisen tarve on yhtäläinen. Yhdistämällä eri maissa havaittuja yhteneviä ilmiöitä luodaan näkemystä toimintaterapian tulevaisuudessa tarvittavista matalan kynnyksen palveluista ja toimintatavoista, jotka vahvistavat samalla yhteisöissä tapahtuvaa monialaista yhteistyötä. Lukukausi mahdollistaa kotikansainvälistymisen Metropolian FAB-lukukausi mahdollistaa kotikansainvälistymisen myös Metropolian omille opiskelijoille. Metropoliassa FAB-lukukauden opinnot toteutetaan kotiopiskelijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa yhteiskehittelyn, yhteisten seminaarien ja oppimistehtävien avulla normaalien opintojaksototeutusten puitteissa. Sekä Metropolian että kansainvälisten opiskelijoiden palautteessa aitoa yhteistyöskentelyä pidetään tärkeänä kansainvälistymisen mahdollisuutena. Yhteisen kokonaisen kansainvälisen lukukauden erityinen arvo on, että voimme mahdollistaa kansainvälisyyttä systemaattisesti myös niille opiskelijoille, jotka eivät eri syistä johtuen pysty lähtemään ulkomaille. Ammatti-identiteetin rakentumisen edellytyksiä Ammattialakohtaisen ammatti-identiteetin muotoutumisessa ja kehittymisessä koulutuksesta saaduilla tiedoilla, taidoilla ja kokemuksilla on suuri merkitys (Leveälahti ym. 2019). Ammatti-identiteetin kehittymiseen liittyy kiinteästi myös samaistuminen omaan ammattiin ja ammattiryhmään kuulumisen tunne (Hyvönen 2008). Eteläpellon ym. (2006) mukaan ammatti-identiteetin rakentumisessa on myös kyse siitä, miten yksilö kokee työnsä yhteiskunnassa. Opiskelijapalauteen mukaan FAB-yhteistyöllä vahvistetaan toimintaterapeutin osaamista ja kansainvälistä ammatti-identiteettiä, sillä yhteiskunnalliset ilmiöt kuten syrjäytyminen, maahanmuutto ja arjen haasteet samoin kuin toimintaterapeutin työn haasteet ja kehittämistarpeet ovat yhtenevät eri maissa. FAB-lukukausi on yhteinen oppimis- ja kasvuprosessi. Se haastaa niin opiskelijat, tutkinnon kuin työelämäkumppanit tarkastelemaan toimintaterapiaa ja  toimintaterapian työn sisältöjä ja työtapoja tulevaisuusorientoituneesti ja ennakoivasti. Opettajien kansainvälisyysosaaminen kehittyy tiimityössä Henkilökunnan osaamisen kehittäminen on myös keskeisessä roolissa kansainvälisellä lukukaudella. FAB-lukukauden vakiintunut ja toistuva rakenne mahdollistaa uusien opettajien mukaantulon joustavasti ja systemaattisesti. Yhteisten moduulien toteutustapaan kuuluu, että moduulin järjestävän korkeakoulun opettajien lisäksi kustakin eri maan korkeakoulusta on ainakin yksi opettaja mukana. He toimivat oppimisryhmien tuutoreina ja ovat kiinteä osa opettajatiimiä. Tämä kehittää opettajien kansainvälistä osaamista ja taitoja, joita tarvitaan monikulttuurisissa ja erilaisissa oppimisympäristössä toimimiseen. Huomioita kansainvälisestä yhteistyöstä FAB-lukukautta on nyt toteutettu vuodesta 2018 lähtien toimintaterapian tutkinnossa. Tämän kokemuksen pohjalta on koottu seuraavia keskeisiä huomioita, jotka liittyvät kansainvälisen lukukauden suunnitteluun ja toteutukseen, pitkäjänteisen yhteistyön tuloksiin ja tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Lukukauden suunnittelu ja toteuttaminen on edellyttänyt hyvien yhteistyökumppaneiden löytämistä opetussuunnitelmien tarkastelemista kriittisesti uusin silmin ja mahdollisuuksien näkökulmasta selkeästi määritellyn tavoitteen ja tarkoituksen sekä toteutettavissa oleva rakenteen löytämistä yhteistyön pohjaksi, johon korkeakoulut pystyvät sitoutumaan opiskelusta syntyy sekä vaihtoon lähteville että kotiopiskelijoille ja opettajille kokemuksena merkityksellinen ja omaa ammattipätevyyttä ja kansainvälistä ammatti-identiteettiä vahvistava  kokonaisuus Systemaattisen ja pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena on syntynyt opiskelijoiden ja opettajien muodostama FAB-yhteisö ja -verkosto kansainvälinen yhteistyö jatkuu opiskelijoiden valmistuttua FAB-alumnitoimintana FAB-lukukausi tarjoaa opiskelijoille laajemman oppimiskokemuksen kuin perinteiset kansainväliset vaihdot tai harjoittelut teoriaopintoja ja harjoittelujaksoja sisältävä kokonaisuus on riittävän pitkä antaen todellisen mahdollisuuden ammatti-identiteetin rakentumiseen kansainvälisen kaksoistutkinnon saaminen Erasmus+-kohdemaasta lisää oman ammatin arvostusta, vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä ja tekee kansainvälisen osaamisen näkyväksi Tunnistettuja kehittämiskohteita: FAB-lukukauteen kuuluvan vaihtoharjoittelujakson toteuttaminen nykyistä paremmin FAB-lukukauden teemoihin liittyvänä FAB-lukukauden aikana valmistuvan opinnäytetyön tai sen suunnitelman toteuttaminen kansainvälisenä yhteistyöprojektina Millaista kansainvälistä yhteistyötä sinä olet tehnyt ja miten ne ovat onnistuneet? Jaa kokemuksiasi kirjoittamalla niistä. Kirjoittajat Kaija Kekäläinen, lehtori ja tutkintovastaava, toimintaterapian tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Olen ollut mukana FAB-lukukauden konkreettisessa toteutuksessa alusta lähtien osana kansainvälistä koordinaatiotiimiä ja edistänyt tutkinnossamme FAB-lukukauden juurtumista ja sen  tuomia kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia. On edelleen innostavaa saada sekä opettajien että opiskelijoiden palautteiden kautta vahvistettua FAB-lukukautta yhä vahvemmin näkyväksi osaksi toimintaterapian tutkinto-opiskelua. Leila Lintula, lehtori toimintaterapian tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Olen ollut käynnistämässä FAB-yhteistyötä, kommentoinut lukukauden sisältö- ja toteutussuunnitelmia. Opiskelijoiden palautteet ja opettajien kokemusten kuuleminen vakuuttavat minulle edelleen, että olemme löytäneet tutkinnolle sopivan tavan toteuttaa kansainvälistä yhteistyötä ja vahvistaa opiskelijoiden ammatti-identiteettiä. Lähteet Eteläpelto, A. & Vähäsantanen, K. 2006. Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa A. Eteläpelto & J. Onnismaa (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Vantaa: Kansanvalistusseura. Hyvönen, L. 2008. Ammatti-identiteetin muodostuminen uudelleenkoulutuksessa ja uudessa ammatissa. Pro gradu -tutkielma. Aikuiskasvatus. Huhtikuu 2008. Kasvatustieteen laitos. Tampereen yliopisto. PDF-dokumentti. Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S-P. (toim.). 2019. Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:14. PDF-dokumentti. Päivitetty 2019.

Rikasta työtäsi yrityksen ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä

4.6.2020
Katariina Rönnqvist

Arvostus, luottamus ja psykologinen turvallisuus ovat yhteistyön edellytys, totesi Ville Ojanen puhuessaan Metropolian henkilöstölle muutoksessa elämisestä (Ojanen 2018, 2020). Tähän on helppo yhtyä. Molemminpuolinen luottamus ja sitoutuminen, yhteiset tavoitteet ja hyödyt helpottavat yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa todetaan myös EU:n 2018 teettämässä korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä kartoittaneessa tutkimuksessa (Davey & al 2018). Molemmissa mainitaan luottamus, joka on mm. sitä, että sovitaan mitä tehdään ja tehdään se, mitä on sovittu. Periaatteessa tosi helppoa, mutta ammattikorkeakoulukontekstissa ei aina kuitenkaan ihan yksinkertaista. Metropoliassa olemme panostaneet parin viime vuoden aikana asiaan ja jaan mielelläni oivalluksiamme. Miksi yhteistyötä tehdään? Korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä on tutkittu sekä Euroopassa että Suomessa. Niiden perustella yksi merkittävimmistä yritysten motiiveista tehdä yhteistyötä korkeakoulun kanssa, on löytää sieltä tulevaisuuden parhaat osaajat. (Davey & al 2018; Jääskö & el 2018; Kutilahti & Mäkeläinen 2018) Oman kokemukseni perusteella monien yritysten tavoitteena on tehdä myös oma brändi tutuksi, jotta ”oikea nimi” olisi mielessä työnhaussa ja myöhemmin alan ammattilaisena. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta yritysyhteistyön tavoitteet ovat sidoksissa paljolti siihen keneltä asiaa kysytään: opettajat toivovat substanssiin liittyvää asiantuntijayhteistyötä ja hanketoimijat ovat kiinnostuneita kehittämiseen ja innovointiin liittyvästä yhteistyöstä sekä oppimisen ekosysteemien rakentamisesta. harjoitteluohjaajat tavoittelevat pitkäaikaisia harjoittelukumppanuuksia sekä aktiivisia työllistäjiä. Onkin ymmärrettävää, että yritysyhteistyö keskittyy usein kapea-alaisesti yrityksen ydinsubstanssin ympärille. Lisäksi siiloutuneen organisoitumisen myötä on yllättävän tavallista, että ammattikorkeakoulussa kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea yksittäisen yrityksen kanssa tehdään. Miten toimiva yhteistyösuhde rakennetaan? Yritysyhteistyön eri rooleissa hankkimani kokemuksen perusteella tiedän, että yrityksen ja ammattikorkeakoulun suhteesta voi kasvaa todella merkityksellinen, kunhan yhteistyötä tehdään tavoitteellisesti, systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Kun yhteistyötä tehdään tavoitteellisesti, keskustellaan yrityksen tarpeista ja halusta tulla mukaan korkeakouluyhteisöön. Mietitään, miten yhteistyöllä voitaisiin tukea yrityksen strategisia tavoitteita. Tavoitteita määriteltäessä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että yhteistyöstä saatava hyöty on ymmärrettävää ja todellista sekä sitä tekeville työntekijöille että koko organisaatioille. Systemaattisuus on esimerkiksi sitä, että yhteistyölle tehdään vuosikello. Tekeminen suunnitellaan ja aikataulutetaan kokonaisuutena. Yhdessä mietitään mm. miten yritys haluaa näkyä ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mitä he voisivat tehdä toisen vuoden opiskelijoiden kanssa, miten yritystä autetaan löytämään juuri heille sopivat harjoittelijat ja opinnäytetyöntekijät. Näissä keskusteluissa Metropolian vahvuutena on monialaisuus. Yrityksen tarpeiden mukaan törmäytämme yhdessä eri alojen osaajia ja luomme jotain aivan uutta. Esimerkiksi tekniikan, liiketalouden ja sote-alan opiskelijoiden monialainen tiimi työstää Minno-konseptilla terveysteknologiayrityksen todellista haastetta (Järvinen & al 2019). Vuosikelloon kirjataan opiskelijoiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi myös yhteiset hankkeet sekä tavat, joilla yhteistyö tehdään näkyväksi. Ammattikorkeakoulun toimiessa yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämisen kumppanina, on myös nämä asiat syytä kirjata samaan suunnitelmaan. Huomioi nämä, kun haluat rikastuttaa työtäsi ammattikorkeakoulun ja yrityksen välisellä yhteistyöllä: Ota yhteistyön hyödyt puheeksi yhteistyökumppanisi kanssa. Kirjatkaa tavoitteet molempien näkökulmista. Aikatauluttakaa ja vastuuttakaa tekemiset: tehkää yhteistyön vuosikello. Tehkää yhteistyö näkyväksi: kannustakaa opiskelijoita somettamaan kokemuksistaan ja julkaiskaa juttu molempien kanavissa. Se on helppoa ja ilmaista! Kun homma toimii, katsokaa ”siilojenne” ulkopuolelle: ketkä muut voisivat organisaatioissanne innostua ja hyötyä yhteistyöstä? Helppous on avainasemassa, jotta yhteistyöstä tulee pitkäjänteistä. Yhdessä tekemisestä tulee merkityksellistä, kun sille saadaan molempien organisaatioiden ylimmän johdon tuki ja kummallekin osapuolelle nimetään vastuulliset koordinaattorit. Jatkuvalla yhteydenpidolla rakennetaan ajan myötä suhde, jossa keskinäinen arvostus, luottamus ja psykologinen turvallisuus ovat läsnä. Yritysyhteistyö on ammattikorkeakoulussa kaikkien asia ja se on palkitseva tapa rikastaa omaa työtä. Kannattaa kokeilla!   Kirjoittaja Katariina Rönnqvist toimii Metropolian asiakkuuspäällikkönä ja vastaa yritysyhteistyön kehittämisestä. Hän on toiminut Metropolian työelämäyhteistyömallin innovoijana, kannustaen ja innostaen kollegoja mukaan yhteistyöhön. Yritysyhteistyön ja liiketoiminnan kehittämisestä hänellä on käytännön kokemusta useasta oppilaitoksesta sekä eri alojen yrityksistä asiakkuuskonsulttina, opettajana, valmentajana ja fasilitaattorina. Lähteet Davey, Meerman, Muros, Orazbayeva & Baaken 2018. The State of University-Business Cooperation in Europe. Luxembourg. Tutkimusraportti. (PDF) Järvinen, Juha & Rantavuori, Hanna. 9.12.2019. Työelämä, opiskelijat ja opettajat kohtaavat: MINNO on kaikkien projekti. Jääskö, Korpela, Laaksonen, Pienonen, Davey & Meerman 2018. Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. (PDF) Kutinlahti, Pirjo & Mäkeläinen, Ulla. 2018. Katsaus korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön Suomessa tiivistelmä. (PDF) Ojanen, Ville 2020. Metropolia-akatemia. Helsinki 2020. Ojanen, Ville 8.6.2018. Mentalisaatio - Pidä mieli mielessä! LinkedInissä.   Haluatko kuulla lisää? Tutustu Metropolian työelämäyhteistyökumppaneihin.