Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla

Avainsana: Digitaalisuus

Ristiinopiskelumalli kolkuttaa korkeakoulujen ovelle
13.3.2020
Petri Silmälä

Korkeakouluopiskelijan valinnanvapaus laajenee. Tämän vuoden loppuun mennessä hän pystyy suorittamaan tietyin edellytyksin muiden yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen opintojaksoja. Opiskelu muuttuu myös entistä joustavammaksi; maantieteelliset etäisyydet ja tiukat aikaikkunat selättävä sähköinen tenttiminen onnistuu joillakin korkeakoulupaikkakunnilla jo nyt.  Yhteinen tiedonvälityspalvelu kuljettaa opintotietoja automaattisesti Suomen korkeakoulut kattava ristiinopiskelupalvelu valmistuu vuonna 2020. Silloin opiskelija pystyy suorittamaan verkostoyhteistyössä mukana olevan vieraan yliopiston tai ammattikorkeakoulun opintoja opiskelijan ensisijaisen opinto-oikeuden perusteella. Ristiinopiskelun sähköiseen välineistöön kuuluu yhteinen tiedonvälityspalvelu, joka siirtää opintohallinnolliset tiedot oppilaitosten välillä automaattisesti. Tiedonkulkujärjestelmä viimeistellään rakentamalla eri korkeakouluihin tietojärjestelmien rajapinnat Peppi-järjestelmäkokonaisuuden ja yhteisen tiedonvälityspalvelun välille tämän vuoden loppuun mennessä.  Tiedonvälityspalvelu (tai tiedonkulkujärjestelmä) = korkeakoulujen yhteinen tietojärjestelmä, joka kuljettaa opintotietoja korkeakoulujen välillä. Ristiinopiskelupalvelu = yhteisen tiedonvälityspalvelun sekä korkeakoulujen paikallisiin tietojärjestelmien johtavien käyttöliittymien ja rajapintojen muodostama kokonaisuus.  Ristiinopiskelujärjestelmä liittyy Suomen korkeakoulujen laajaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -kehittämisohjelmaan, jonka yhtenä kohteena on opetusyhteistyö. Yhteistoiminnan periaatteet hahmotellaan sopimuksessa, jonka Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut allekirjoittivat joulukuussa 2019. (Arene ja Unifi, 2019b.)  Verkostokorkeakoulujen opiskelijat hakeutuvat verkoston muiden korkeakoulujen opetustarjontaan pääsääntöisesti oman korkeakoulunsa järjestelmän kautta. Opiskelija joko valitsee opintojakson henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa tai ilmoittautuu suoraan opintojakson toteutukselle. Kummassakin tapauksessa ristiinopiskelun tiedonvälityspalvelu välittää opiskelijan opiskeluoikeuden rekisteröimispyynnön vastaanottavan korkeakoulun järjestelmään, joka luo opiskelijalle opiskeluoikeuden kohdekorkeakouluun. Rekisteröitymispyynnön yhteydessä lähetetään myös tieto siitä, mitkä opintojaksot opiskelija on valinnut opintosuunnitelmaansa ja/tai mille opintojakson toteutukselle opiskelija on ilmoittautunut. (Ristiinopiskelupalvelu, 2020.) Katso prosessin muut yksityiskohdat ristiinopiskelupalvelun opaskokoelmasta. Ristiinopiskelupalvelun opaskokoelma sisältää muun muassa ohjeet opetussuunnitelman ja opetustarjonnan laatimisesta.  Irti ajasta ja paikasta Ristiinopiskelujärjestelmä vapauttaa myös tenttijät tiukoista ajan ja paikan vaatimuksista. Osaamisen pystyy osoittamaan sähköisen tenttimisen Exam-järjestelmän avulla. Se toimii tarkoitusta varten rakennetussa tenttiakvaariotilassa, joita on avattu ja avataan edelleen useiden korkeakoulujen toimipisteissä. Exam-tentin kykenee suorittamaan myös vieraalla korkeakoulupaikkakunnalla, mikäli siellä on järjestelmä käytössä.  Tenttiakvaariossa pystyy suorittamaan opettajan määrittämiä tenttejä, joita on karkeasti ottaen kolmenlaisia: omat tentit: organisaation sisäiset yksityistentit omille opiskelijoille tenttivierailu: opiskelija suorittaa oman korkeakoulunsa tentin oman korkeakoulun Examilla mutta varaa jonkun toisen korkeakoulun tenttitilasta itselleen sopivan tenttiajan yhteistentti: tentin tekoon tai suorittamiseen osallistuu tentaattoreita tai opiskelijoita useammasta Exam-korkeakoulusta hyödyntämällä yhteiskäyttöisyyttä oman organisaation Exam-järjestelmän kautta. (Exam, 2020.) Ohjausta optimaaliselle opintopolulle Ristiinopiskelujärjestelmän toivottavat tervetulleeksi erityisesti ne opettajat, joiden toimenkuvaan kuuluu myös opiskelijoiden ohjaamista.  Opintojaksojen tarjonnan laajentuessa pystytään opiskelijalle rakentamaan yksilöllinen ja joustava opintopolku. Valmistumisen kannalta kriittinen opintojakso voidaan suorittaa vieraassa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, jos oma oppilaitos tarjoaa sitä harvoin. Samalla myös tutkintojen suorittamisajat lyhenevät. Järjestelmä ilahduttaa myös harvinaisten aineiden opettajia, sillä opintotarjonnan laajentuessa myös työmahdollisuudet lisääntyvät. Monipuolistuva opintotarjonta helpottaa myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.  Metakorkeakoulu kiikarissa Opiskelijaliikkuvuus oppilaitosten välillä lisää myös opettajien yhteistyömahdollisuuksia. Kustannuksia pystytään säästämään ja toimintaa tehostamaan esimerkiksi opintosuoritusten keskitetyllä arvioinnilla. Kun tietoturva- ja identiteetinhallintajärjestelmät kehittyvät lähivuosina yhä aukottomammiksi, alkaa opiskelijatietojen siirto onnistua valtioiden rajojen yli, jolloin myös pedagogien kansainvälinen yhteistoiminta voi syventyä.  Yhteistyön hedelmällisimpiin osa-alueisiin kuuluu yhteinen oppimateriaalituotanto. Silloin mahdollisuudet luoda maantieteellisiä ja organisatorisia rajoja ylittävä sekä jaettuihin oppiaineistoihin ja yhteisiin oppimisympäristöihin perustuva kansainvälinen metakorkeakoulu paranevat (Tapscott & Tapscott, 2017). Suomessa valmistaudutaan jo metakorkeakoulun tuloon, sillä oppimisen kansallisia tietovarantoja aletaan avata vuoden 2020 aikana, jolloin Digivisio 2030 -hanke alkaa. Siinä vetovastuu on jaettu Metropolian ja Aalto-yliopiston kesken.  (Arene ja Unifi, 2019a.) Metakorkeakoulu Intian yliopistoista lähtenyt käsite, joka tarkoittaa sitä, että opiskelija käyttää useiden oppilaitosten palveluja, tiloja tai välineitä (esimerkiksi kirjastot tai laboratoriot) tutkintoa suorittaessaan.  Metakorkeakoulun konseptissa oppilaitokset voivat myös tehdä yhteisiä oppimateriaaleja. (Mishra, 2011.) Notkeutta opintoihin, tukipalvelut yhdelle luukulle Avoimet massiiviset verkko-opinnot (MOOC) ovat ilmestyneet viimeisen vuosikymmenen aikana perinteisten koulutusorganisaatioiden rinnalle. Ristiinopiskelujärjestelmä vetää korkeakoulujen konseptin lähemmäksi MOOC-maailmaa ja valmentaa vakiintuneiden organisaatioiden opettajia uuteen moduliajatteluun, jonka mukaan opiskelijat valitsevat itselleen hyödyllisimmät kokonaisuudet. (OKM, 2017.) Opiskelijan näkökulmasta modulaarisuus  joustavoittaa opintojen suorittamista,  lisää niin tutkinto-opiskelijoiden kuin avointa tarjontaa käyttävien opiskelumotivaatiota,  helpottaa liikkuvuutta sekä  kehittää työllistymistä edistävää osaamista. (OKM, 2017.) Ristiinopiskelujärjestelmä vie myös tukipalvelut lähemmäksi opiskelijoiden kaipaamaa yhden luukun periaatetta. Jatkossa korkeakoulujen digitaalinen palvelukokonaisuus koostuu korkeakoulujen omista ja niiden yhteisistä järjestelmistä sekä niitä yhdistävästä palveluympäristöstä. Esimakua tulevasta antaa vuoden 2020 alussa päättynyt ammattikorkeakoulujen eAMK-pilotti.  Opetustarjonta vastaa entistä paremmin työmarkkinoiden kysyntää  Myös yhteiskunta hyötyy modulaarisista opintotarjottimista. Korkeakouluopintoja pystytään uudistuvassa järjestelmässä valitsemaan ei vain eri samantasoisten organisaatioiden kesken vaan myös eri koulutusasteiden ja opintomuotojen välillä. Valinnanvapauden ja joustavuuden ansiosta opetustarjonta pystyy vastaamaan nopeammin työmarkkinoilla esiintyvään uuteen ja muuttuvaan kysyntään sekä tukee jatkuvaan oppimiseen perustuvaa toimintamallia. (OKM, 2017.)   Lähteet Arene ja Unifi. 2019a. Digivisio – Oppimisen digitaaliset ympäristöt 2030 – Korkeakoulujen yhteinen digivisio 2030. Arene ja Unifi. 2019b. Opiskelijaliikkuvuus lisääntyy Suomessa - korkeakoulut solmivat sopimuksen tulevaisuuden yhteistyöstä. Luettu 21.2.2020.  Exam 2020. Exam-tenttijärjestelmän sivusto, 2020. Luettu 24.2.2020.  Mishra, Alya. India: ‘Meta-university’ plan to boost innovation. University World News 27.11.2011. Luettu 5.3.2020.  Opetus ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030, 2017. Luettu 19.2.2020. Ristiinopiskelupalvelu, Ristiinopiskelun ohjeet, Opettajan ohjepohja, 24.1.2020. Luettu 19.2.2020.  Tapscott, D. & Tapscott, A. The Blockchain Revolution and Higher Education. Educause Review, 13.3.2017. Luettu 24.2.2020. Kirjoittaja Petri Silmälä työskentelee Metropolian tietohallintopalveluissa tiedonhallinta- ja järjestelmäpalveluiden tiimissä. Hänen toimialueeseensa kuuluu verkon uusi toimintaympäristö, joka tarkoittaa muun muassa selainpohjaisia pilvisovelluksia, mobiilipalveluja  ja sosiaalista mediaa. Hän on kiinnostunut muun muassa digitaalisista tiedonhallintasovelluksista, oppimisteknologian uusista suuntauksista, tekoälyn etiikasta ja median toiminnasta sähköisessä ympäristössä. Hän on toiminut Suomen korkeakoulujen ristiinopiskelun kehittämishankkeen projektiryhmässä vuodesta 2017 lähtien. Artikkelikuva: Tampereen yliopiston kuvapankki Muut kuvat: Pixabay, CC0

Lue lisää

Näin teet oman podcastin
4.9.2018
Ilse Skog

Kesän alussa kirjoitin Hiiltä ja timanttia -blogiin postauksen ”Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin”.  Nyt jatkan podcast-teemalla ja kerron, miten opettaja tai kuka tahansa voi tehdä oman podcastin.  Podcast on digitaalisesti jaettava sarja, jonka kuuntelija voi tilata ja ladata esimerkiksi puhelimeen tai tietokoneelle. Podcast voi myös olla yksittäinen ohjelma tai kuunnelma. Radio-ohjelmaan verrattuna podcastia ei lähetetä tiettyyn aikaan, vaan kuuntelija voi kuunnella sen, silloin kun se hänelle parhaiten sopii. Tosin monet radio-ohjelmat julkaisevat lähetyksensä myös podcastina, esimerkiksi Yle Areena. Kaikki lähtee ideoinnista ja konseptin suunnittelusta. Mieti alkuun, mikä aihe on niin kiinnostava, että jaksat tehdä sitä jaksosta toiseen. Riittääkö asiaa valitsemastasi aihealueesta? Pohdi myös podcastillesi eri näkökulmia. Rajaa aihealuettasi, jos siitä meinaa tulla liian lavea. Podcastit eivät yleensä ole laajojen kohderyhmien yleisohjelmia. Huomioi kuulijasi. Voitko vastata podcastillasi heidän ongelmiinsa ja tarpeisiinsa? Mitä uutta voisit tarjota kuulijoille? Viihtymistä, oppimista, havaintoja ympäröivästä maailmasta? Kohderyhmä pohdintaan Pohdi kohderyhmääsi. Kenet haluat tavoittaa podcastillasi? Kuka sitä kuuntelee ja miksi? Näistä voi olla apua, kun mietit kohderyhmääsi: Millainen on stereotyyppinen kuuntelijasi? Mistä hän voisi olla kiinnostunut? Millaisia ongelmia tai tarpeita hänellä on? Mistä tavoitat hänet? Oma persoona kannattaa laittaa peliin. Ole aito. Kuuntelutilanne on intiimi. Vaikka kyseessä olisi yksinpuhelu, puhu niin kuin puhuisit toiselle ihmiselle. Ja muista kenelle puhut, keitä ovat kuulijasi. Tuota sisältöä - tee jaksoja Sisältöjen ideointiin käytä verkostojasi. Kysy heiltä, mistä he haluaisivat kuulla. Esimerkkejä podcastien sisällöistä ovat esimerkiksi asiantuntijahaastattelut, asiantuntijan kertomukset tutkimustyön tai asiantuntijatyön tuloksista sekä ilmiöistä, tuotetestaukset, ongelman ratkaisu, vinkit ja niksit, omakohtaiset kokemukset. Ohjelman alussa on yleensä tunnusmusiikki ja lyhyt tekijän esittely. Esimerkiksi Jamendo tarjoaa CC-lisensoitua musiikkia. Podcastit koostuvat yleensä jaksoista. Anna kullekin jaksolle kiinnostava otsikko, joka saa klikkaamaan. Laita jakson otsikkoon juokseva numerointi, kuten Kertojan ääni tekee tai Kuulun podcast. Lisää vielä napakka kuvaus, jossa kerrot oleelliset tiedot jaksosta, kuten ketä on paikalla ja mistä puhutaan. Välineitä podcastiin Podcastin tekoon tarvitset mikrofonin, tietokoneen, editointiohjelman ja alustan, johon jaksot laitetaan ja josta podcasteja kuunnellaan. Äänenlaatuun kannattaa panostaa. Podcasteja kuunnellaan usein mobiililaitteella kuulokkeilla, jolloin hyvä äänenlaatu korostuu. Blue Yeti -mikki on hyvä, mutta vastaavia löytyy edullisempana. Maksuton Audacity on hyvä ja helppo editointiohjelma. Adobe Audition -editointiohjelma on useissa yrityksissä käytössä, myös Metropoliassa. Podcast-alustoja, joiden kautta kuunnelmat jaetaan, ovat esim. SoundCloud, iTunes ja suomalainen Kieku. Valitse rauhallinen tila, jossa äänität podcastin. Verhot ja matot poistavat hyvin kaikua. Markkinoi podcastiasi Kun olet julkaissut podcastin, jaa sitä sosiaalisen median kanavissa, kerro siitä verkostoillesi. Ilmoita podcastisi Jakso.fi -sivulle, jossa julkaistaan kaikki suomalaiset podcastit. Julkaise podcastisi myös iTunesiin - lähetä sinne podcastisi RSS-syöte. Podcastit korkeakouluissa Podcastit ovat tainneet tulla jäädäkseen. Pitäisikö siis korkeakoulujenkin perustaa omia podcast-sarjoja? Korkeakoulupodcast on asiantuntijan ääni. Podcastit ovat erinomainen tapa jakaa korkeakoulussa syntyvää tietoa toisaalta asiantuntijayhteisön ja toisaalta suuren yleisön tietoon. Podcast kulkee mukana vaikkapa juoksulenkillä, ja saattaa siten olla esimerkiksi perinteistä lehtiartikkelia jopa todennäköisempi kanava levittää tietoa ja osaamista. Olipa kohderyhmänä sitten tietystä ilmiöstä kiinnostunut kansalainen, korkeakoulun opiskelija tai vaikkapa päättäjä. Korkeakouluilla on merkittävä rooli tutkimuksen, kehittämisen ja osaamisen parissa ja vastuu myös tuoda tehty työ oppilaitoksen seinien ulkopuolelle - vaikuttaa yhteiskunnassa. Podcast on siihen nykyaikainen mahdollisuus. Se kertoo korkeakoulun nykyaikaisuudesta ja kyvystä uudistua ja reagoida yhteiskunnan tarpeisiin. Ja sellaisessa korkeakoulussahan on ilo työskennellä! Edellisessä Hiiltä ja timanttia -blogipostauksessani kerroin esimerkkejä podcasteista korkeakouluissa. Lähteet 10 ohjetta onnistuneen podcastin tekemiseen Näin aloitan oman ”radioshown” eli podcastin tekemisen Kertojan ääni -blogi Kuulu, Podcastit webinaari 13.6.2018 Viesti ry:n podcast-koulutus, 13.6.2017, Olli Sulopuisto

Lue lisää

Podcast opettaa, viihdyttää ja on läsnä siellä, missä sinäkin
29.6.2018
Ilse Skog

Podcastien eli kuunneltavien äänitiedostojen suosio on vahvassa kasvussa maailmalla. Podcastien kuuntelu onnistuu työmatkoilla, autolla ajaessa, lenkillä, kuntosalilla ja vaikkapa, pyykkiä silittäessä tai siivotessa. Podcast kulkee mukana taskussa ja äänilähetyksiä voi kuunnella silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Edes nettiyhteyttä ei tarvita, sillä ne voi ladata mobiiliin. Mikä podcasteissa kiehtoo, mihin niiden suosio on menossa ja miten korkeakoulut ja podcastit liittyvät yhteen? Tässä blogissa tarkastelen tarkemmin ilmiötä nimeltä ”podcast”. Podcastin parissa viihdytään pitkään Hyvä sisältö podcastissa tarkoittaa tiedonvälitystä, mutta myös viihdyttävyyttä. Podcastissa ei ole visuaalisia ärsykkeitä, joten sen parissa voi keskittyä ainoastaan kuuntelemiseen. Wecastin teettämän tutkimuksen mukaan kuuntelijat ovat erittäin lojaaleja - lähes 70 % kuuntelee kaikki tai suurimman osan jaksoista, kun kerran aloittaa tietyn podcast-ohjelman seuraamisen. (1) Podcastissa viihdytään tutkitusti muita median kulutusmuotoja pidempään. Esimerkiksi blogiteksiä luetaan noin 10 - 15 sekuntia. Videoita katsellaan noin 4 minuuttia. Podcasteja kuunnellaan noin 25 minuuttia. (2) Nyky-yhteiskunnassa tämä on sisällöntuottajille merkittävä tieto. Kenties pitkäjänteisyys perustuu juuri siihen, että kuluttamisen aikana on mahdollista tehdä muita asioita samaan aikaan. Analytiikka todistaa - podcastilla on potentiaalia The Podcast Consumer 2018 -tutkimuksen (3) mukaan 180 miljoonaa amerikkalaista on kuunnellut podcasteja vuonna 2018 eli 64 prosenttia amerikkalaisista. Ruotsissa jopa 2,2, miljoonaan ruotsalaista (2) kuuntelee podcasteja kuukausittain ruotsalaisen Acast sovelluksen kautta. Suomessa tällaisiin mahtilukemiin ei olla vielä päästy. Tilastokeskuksen (4) tutkimuksen mukaan 25 - 34 -vuotiaista suomalaisista 19 % on kuunnellut puheohjelmia. Suosio kasvanee Suomessakin, kun niiden kuuntelu ja löydettävyys edelleen helpottuvat alustasovellusten kehityksen myötä. Uusia podcasteja syntyy koko ajan lisää. Niistä jokainen löytää omansa kuunneltavaksi ja seurattavaksi. Miltei kaikki suomalaiset podcastit löytyvät kootusti jakso.fi-sivuilta (5) Mihin podcast taipuu opetuksessa ja oppimisessa? Ensimmäiseksi mieleen tulee kieltenopiskelu. Podcastit ovat näppäriä osaamisen täydentämiseen ja sanaston kehittämiseen - missä ja milloin vain. Esimerkiksi englannin opiskeluun podcasteja on alkeis- ja keskitasoisia sekä edistyneiden tasoja. Tässä muutamia englanninkielen opiskeluun oivallisia podcasteja. Voice of America 6 Minute English Podcasts in English The English We Speak Podcastit sopivat mainiosti myös muun kuin kielten opetuksen ja oppimisen tueksi. Opiskelijoilla ei ole aina mahdollisuutta osallistua luennoille. Tiivistetyn ja tallennetun luennon voi kuunnella myöhemmin. Keskittyminen kuunteluun on usein helpompaa, kuin luentovideon katsominen vaikkapa YouTubesta. Luentojen taltioinnin lisäksi podcast mahdollistaa opettajalle monipuolisten oppimateriaalien ja opetusmenetelmien hyödyntämisen. Ja miksipä ei opiskelijoille voisi antaa oppimistehtäväksi oman podcastinkin toteuttamisen osana opintosuoritusta. Podcastit korkeakouluissa Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat hyödyntäneet podcast-mahdollisuutta opetuksessa ja myös oman toimintansa esittelyssä. Tein verkossa olevan informaation avulla kartoitusta siitä, miten korkeakoulut podcasteja hyödyntävät. Savonia ammattikorkeakoulun podcasteissa kerrotaan, mitä eri aloilla tapahtuu ja minkälaisia asioita heidän asiantuntijansa ovat kehittämässä.  Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:lla taas on Luovien alojen podcast, Podcasteissa avataan luovien alojen yksikön toimintaa. Lisäksi podcasteissa kerrotaan, minkälaisia hankkeita Xamk:in luovilla aloilla on menossa. Itä-Suomen yliopisto käyttää biologian perusopintojen opetuksessa podcasteja. Turun yliopistolla on Aamukahvit tutkijan kanssa -podcast-sarja. Lisäksi Turun yliopistolla on kaikille avoimet Professoriluennot-podcastit. Helsingin yliopiston Kielikeskus on aloittanut podcast-sarjan "Kielikeskuskokemuksia." Helsingin yliopistolla on myös muita podcasteja. Löysin myös muutaman esimerkin ulkomaalaisten yliopistojen podcasteista: Göteborgs universitet Södertörns högskola, Stockholm 100 Free Podcasts from the Best Colleges in the World Podcastit Metropoliassa Myös Metropoliassa podcastien mahdollisuuksia hyödynnetään yhä enemmän. Omassa työssäni olen mukana kehittämässä uusia tapoja podcastien mahdollisuuksien hyödyntämiseen korkeakoulussa. Käyttömahdollisuudet ulottuvat kaikille korkeakoulun osa-alueille perusopetuksesta TKI-toimintaan ja muuhun korkeakoulun toimintaan. Listaan joitakin esimerkkejä Metropolian podcasteista. Kevätlukukaudella Metropolia aloitti Digicast-podacst-sarjan. Ensimmäisessä jaksossa digipäällikkö Mari Virtanen kertoo Metropolian vituaalikampuksesta. Toisessa jaksossa Mari Virtanen avaa väitöksensä sisältöä. Väitös todistaa 360 astetta teknologiaa hyödyntävän joka paikan oppimisympäristön parantavan oppimistuloksia ja lisäävän opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Keväällä Milla Åman pohdiskeli Tikissä-blogin podcastissa, miten tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot voivat pelastaa maailman. Kulttuurituotannon CoINNO-hankkeeseen liittyi opintojakso "Kohderyhmälähtöisten podcastien tuottaminen", jonka aikana tehtiin nämä podcastit. Elokuvan ja television tutkinto-ohjelmassa on konseptoitu ja tuotettu opikelijapodcasteina Taajuus-media. ShortDox on radiodokumenttikilpailu, jossa Metropolian opiskelija Iines Korhosen audioruno Seinät voitti Pohjoismaisen Shortdox-kilpailun. Lisäksi syksyllä Metropolian digimentorit ja viestintäpalvelut tuottavat podcasteja eri teemoilla mm. opetuksen tueksi ja neljälle kampukselle siirtyvän Metropolian toimintakulttuurin uudistumiseen. Näin kuuntelet podcasteja Ylen Digitreenit-sivulla on erinomaiset ohjeet podcastien kuunteluun. Kuuntelu- ja tiausvaihtoehdot ovat Suoraan verkkosivun kautta (esim. YleAreena)2) Sovelluksen kautta suoraan puhelimeen (iPhonessa ja iPadissa oma Applen podcast-sovellus, Androidissa mm. Pocket Casts) RSS-feedin kautta Podcast tulee alun perin sanoista iPod ja broadcast. iPod on Applen suunnittelema ja markkinoima musiikkisoitin. iPhonessa on valmiina sovellus podcastien kuunteluun. Android puhelimien ladattavia sovelluksia ovat mm. Overcast ja Pocket Casts. Nyt myös Google nyt julkaissut oman podcast-sovelluksensa. Näillä sovelluksilla podcasteja voi kuunnella helposti ja myös ilman nettiyhteyttä. Podcast-alustoja ovat myös mm. SoundCloud, iTunes ja suomalainen Kieku. Onko podcast hetken ihme vai pysyväksi jäävä käyttökelpoinen viestinnän väline? Se jää nähtäväksi, mutta radion pysyneestä suosiosta päätellen voisin ennustaa, että podcast on tullut jäädäkseen. Lähteet Asennemedia ja Wecast yhdistyvät Suomen johtavaksi monikanavaisen vaikuttajamarkkinoinnin toimistoksi, https://www.wecast.fi/meist-1 Procomin Oma media -brunssi, Korjaamo 23.11.2017, http://procom.fi/wp-content/uploads/2017/11/SannaMammi23112017.pdf The Podcast Consumer 2018 -tutkimus, http://www.edisonresearch.com/infinite-dial-2018/ Podcastit tulevat, oletko valmis?, https://hasancommunications.fi/2017/09/18/podcastit-tulevat-oletko-valmis/ Internetin käyttötavat matkapuhelimella 2017, %-osuus väestöstä, https://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_tau_018_fi.html Löydä suomalaiset podcastit, http://jakso.fi/podcastit Mitä kannattaa kuunnella nyt? | Parhaat suomalaiset ja ulkomaiset podcastit 2018, https://kertojanaani.fi/parhaat-suomalaiset-podcastit-2018/ Artikkelikuva: www.pixabay.com, PourquoiPas, CC0

Lue lisää

Viestijän matka Oppijan polulla
21.6.2016
Ilse Skog

Kevään aikana syntyi tämä Hiiltä ja timanttia -blogi, johon oppimistoiminnan eli OIVA-tiimin jäsenet ovat postanneet vuorotellen. Oma roolini  strategisessa tiimissä on ollut viestinnän asiantuntija;  tiimin perustamisvuodesta 2011 lähtien. Tiimissä mukana olemisen ja sen toiminnan seuraamisen myötä  olen saanut ymmärrystä opettajuuteen ja oppimiseen.  Matka on ollut rikas. Nyt matka päättyy. Vilkaisu menneeseen on tässä paikallaan. Yhteistä matkaa viestien Tiimissä olemme lanseeranneet kuuden vuoden aikana mm. pedagogiset linjaukset, Oppijan polku -opetussuunnitelmat, Opettajan oppaan sekä  Yhteiset valinnaiset -opinnot sloganilla ”Oletko sinä tulevaisuuden moniosaaja?” Toimittajan roolissa olen ollut tuottamassa Oivaltavat oppimisympäristöt -mikrokirjan sekä seitsemän Oppijan polulla -ajankohtaisjulkaisua. Toukokuussa ilmestyi viimeinen julkaisu, johon keräsin parhaat palat vuosien varrella OIVAn matkassa. Julkaisuista näkee, mitä kaikkea OIVA-tiimi on saanut aikaan vuosien varrella. Seuraan ja jaan sosiaalisista verkostoista löytämiäni oppimiskeskusteluja mm. Yammerin Oppiminen ja opettaminen -ryhmässä. Sosiaalisessa mediassa on paljon oppimisen ryhmiä. Tässä niistä muutamia. Facebook-ryhmiä: Koulutuskeskiviikko Digiopus - Digitaalisten oppimateriaalien tuotantokoulutus Työelämän uudet oppimisympäristöt Tablet-laitteet opetuksessa Opeverkostot Virtuaalitodellisuus oppimisessa Yhdessä oppiminen Oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt Blogeja ja verkkosivuja Uusi koulutus Positiivinen pedagogiikka Matleenan blogi Opeblogi Opetushallituksen blogi Opisia etsimässä Flipped Learning in Finland Opas: vinkkejä somen hyödyntämiseen Opetuksesta digitaaliseen oppimiseen Viestijän matka jatkuu uutta oppien - ehkä hiukan opettaenkin? Vaikka osallisuuteni ja osaamiseni OIVAn eli oppimistoiminnan tiimin työskentelyyn ei liity pedagogiikan, niin oppimiseen liittyvät asiat kiinnostavat. Olen päässyt itsekin ”opettamaan”  kollegoja ja opiskelijoita sosiaalisen median koukeroihin ja digitaaliseen viestintään.  Digimentorointia toivon voivani jatkaa myös syksyllä lomien jälkeen.

Lue lisää