Workflow-sovellukset keventävät tietotyötä
Internetin tietovaranto on kehittynyt yli kahdessa vuosikymmenessä runsaudensarveksi, joka tarjoaa huomattavan osan eri ammateissa tarvittavasta tiedosta. Valitettavasti informaatio on hajallaan eri sivuilla, jolloin tiedon etsimiseen, muokkaamiseen ja jakamiseen kuluu paljon työaikaa. Tutkijan, opettajan, suunnittelijan ja opiskelijan mielenrauhaa edistävät kuitenkin verkon uudet välineet ja menetelmät, joilla hajanaiset tiedonsirpaleet saadaan ohjelmoitua siirtymään itsestään paikasta toiseen. Workflow-pioneeri IFTTT nousi tutkijoiden ja opettajien suosioon Automaattiseen tiedonsiirtoon tai työnkulkuun (workflow) liittyvien sähköisten palvelujen liiketoimintapotentiaalin vainusivat ensimmäisten joukossa ohjelmoija Linden Tibbets ja yhtiökumppaninsa Jesse Tane. He perustivat työnkulkua automatisoivan IFTTT-ohjelman San Franciscon Market Streetillä vuonna 2010. Tiedonhallinnan väline sai nimensä toimintaperiaatetta kuvaavasta iskulauseesta ”If This, Then That” (“Jos jotain tapahtuu, niin tee sitten tämä”). Selaimella tai mobiililaitteella toimiva sovellus hyödyntää avoimia ohjelmointirajapintoja (API), joiden kautta eri verkkopalvelut keskustelevat keskenään. IFTTT:n menestystä selittää osittain välineen toimintalogiikka, joka on suunniteltu helpoksi - tietoturvan näkökulmasta ajoittain kenties liiankin suoraviivaiseksi. IFTTT toimii hieman samalla tavalla kuin esimerkiksi automaattipesukoneen pesuohjelma: käyttäjä valitsee napinpainalluksella sovelman (applet), joka määrää, mitä tiedolla tehdään. Valmiita appletteja pystyy poimimaan yli kolmentuhannen artikkelin valikoimasta ja niitä kykenee suunnittelemaan itse. Sovelmavalikoima on myös laajentunut viime vuosina. Alkuperäisten toimintojen lisäksi ohjelmalla pystyy muun muassa säätämään kotinsa lämmitystä, tilastoimaan jääkaapin ovenavauksia tai lataamaan kännykän automaattisesti työpäivän päätyttyä. Nämä ovat tulosta yhteistystä niin sanotun älykodin palveluja tuottavien yhtiöiden kanssa. IFTTT:hen asetettuja sovelmia ovat esimerkiksi: “Lähetä sähköpostiini tieto oman ammattialani uudesta artikkelista, joka on ilmestynyt valitsemassani julkaisussa. “Lisää kiinnostava kirjauutuus Googlen taulukkolaskentaohjelmaan.” “Lähetä Twitter-tililläni julkaisemani viesti samaan aikaan myös Facebook-sivulleni, jos siinä on tietty aihetunniste.” “Tallenna Gmailissa lähetetty liitetiedosto Dropboxiin.” “Lähetä sääennuste päivittäin Skype-tililleni.” Totuttuun tapaan IFTTT:lle ilmestyi pian kilpailijoita. Niistä ehkä eniten esikuvaansa muistuttaa Missourin osavaltion start-up-projektista jalostumaan lähtenyt Zapier, joka avattiin vuonna 2011. Automate-sovellus taas näki päivänvalon Intiassa vuonna 2015. Se on suunniteltu liikeyritysten tarpeisiin, kun taas IFTTT:lle ja Zapierille kelpaavat etenkin yksityishenkilöiden markkinat. Microsoftin Flow lipuu vanaveteen Microsoftin pääkonttorissa virisi kiinnostus alaa kohtaan muutama vuosi IFTTT:n perustamisen jälkeen. Tietotekniikan suuryhtiö julkaisi marraskuun alussa 2016 Flow'n, jonka sisään on leivottu IFTTT:stä tuttu toimintalogiikka: sovellukseen asetetaan käskyjä eli malleja (template), jotka määräävät, mitä järjestelmä tiedolla tekee. Templaatit ovat samantyyppisiä kuin IFTTT:n sovelmat. Niitä ovat esimerkiksi: “Tallenna sähköpostiviestieni liitetiedostot Sharepoint-tiedostokirjastoon.” “Siirrä Onedrive-tiedostot Google Driveen.” “Lähetä viesti valitulle kohteelle Teamsiin.” Flow’n suunnittelussa on otettu huomioon myös opetusalan tarpeita. Välineeseen pystyy istuttamaan esimerkiksi templaatin, joka ohjaa Office-paketin sovelluksiin tallennettuja opiskelijatöitä yhteen tiettyyn kansioon. Kriitikot toivottivat Flow’n tervetulleeksi heti ohjelman tultua julki. Esimerkiksi Digital Trends -julkaisun blogisti Dan Isacsson ennusti ohjelman tarjoavan “valtavia mahdollisuuksia”. Kritiikkiä uutuus sai vähäisestä yhteistyöstä kolmansien osapuolien tuottamien sovellusten kanssa. Niitä oli aluksi vain 58, kun esimerkiksi IFTTT pystyi tarjoamaan yli viisinkertaisen ylivoiman. IFTTT ja muut itsenäiset yhtiöt ovat vaihtelevalla menestyksellä pystyneet sinnittelemään suuryritysten rinnalla. Pienten toimijoiden kilpailuedellytyksiä saattaa murentaa se, että Microsoftin kaltaiset yhtiöt pystyvät integroimaan tiedonhallintaohjelman tueksi suuren tuoteperheen muita sovelluksia. Niinpä Flow’kin on suunniteltu toimimaan osana Microsoftin Office-kokonaisutta, jolloin käyttäjälle avautuu tilaa luoville ratkaisuille. Pidemmälle ehtineet voivat kokeilla, saisiko esimerkiksi Flow’n, Teamsin ja Onenote Class Notebookin muodostamasta kolmiliitosta aikaan digitaalisen oppimisympäristön. Microsoftin ansaintamallin vuoksi Flow on ehkä hieman hankalakäyttöisempi kuin itsenäiset kilpailijansa. Education-pakettiin sisältyvän Flow’n perusversiolla pystyy teettämään korkeintaan 2000 siirtoa 30 päivässä. Tiiviimpää tietotyötä varten on lunastettava ominaisuuksiltaan runsaampi maksullinen painos. IFTTT puolestaan on käyttäjälleen maksuton, joskin pilvipalvelujen yleiset tietoturvaohjeet pätevät siihenkin. Flow ja IFTTT oppilaitoksissa Flow rantautui oppilaitoksiin varsinaisesti kesällä 2017, jolloin Microsoft liitti sen Office 365 Education -sovelluskokoelmaansa. Flow’lla pystyvät työskentelemään omilla oppilaitostunnuksillaan henkilökunnan jäsenet, opiskelijat tai kummatkin käyttäjäryhmät niissä organisaatioissa, jotka ovat Education-paketin tilanneet. IFTTT taas kuuluu tietojärjestelmiin, jotka toimivat täysin oppilaitosten ulkopuolella. Eri yliopistoilla, ammattikorkeakouluilla ja kouluilla on omat sääntönsä, miten niitä käytetään oppilaitoksen toiminnassa. Yleensä käyttäjä luo niihin tunnuksensa itse ja vastaa itse tietoturvasta. IFTTT ja Flow on julkaistu verkkoselaimella käytettävänä työpöytäversiona sekä iOS- ja Android-mobiilisovelluksina. Flow toimii myös Microsoftin mobiilisovelluksella. Kokeile Flow’ta Valmistelu Kirjaudu Microsoftin pilvipalvelujen käyttäjäksi, jos et ole sitä vielä tehnyt. Perusta Twitter-tili, mikäli sitä ei vielä ole. Avaa Instagram-tili, jos sitä ei vielä ole. Varsinaiset työvaiheet https://flow.microsoft.com Kirjoita “Find a template” -kenttään “Instagram”. Valitse templaatti “Share my new Instagram photos to Twitter”. Kirjaudu “Sign in” -napeista Twitter- ja Instagram-tileillesi. “Create flow”. Omat valmiit komennot ovat Flow’n sivulla “My flows” -linkin takana. Komennot pystyy laittamaan päälle tai sulkemaan on/off-nappulasta. Komentoja muokataan kynän kuvasta. Workflow-sovellusten käyttökohteita ★ Opiskelijoiden ohjaaminen. ★ Tiedonkeruu oppimateriaalia tai julkaisua varten. ★ Omaa toimintaa koskevan mielipideilmaston kartoitus. ★ Konferensseihin ja muihin tapahtumiin liittyvän keskustelun seuranta. ★ Sosiaalisen median tehokäyttö. ★ Ajanhallinta. ★ Laitehallinta. Kirjallisuutta - Literature Connect and Automate Your Digital Classroom Using IFTTT (EN, 2018) If IFTTT Can’t, Then Microsoft Flow Can (EN, 2017) Videoita - Videos Microsoft Flow video channel on Youtube (EN, official) IFTTT - Beginner’s Guide (EN, 2017) Lisää aihepiiristä - More about the subject Googlen ja Microsoftin pilvipalvelut Metropoliassa (FI) Cloud applications of Google and Microsoft used in Metropolia (EN) Verkon uusi toimintaympäristö - New Online Tools (FI & EN) Digiuutiset - Digi News (FI & EN), Faceblog (FI), Digi 2017 (FI) Kirjoittaja: Petri Silmälä työskentelee Metropolian tietohallintopalveluissa tiedonhallinta- ja järjestelmäpalveluiden tiimissä. Hänen toimialueeseensa kuuluu verkon uusi toimintaympäristö, joka tarkoittaa muun muassa selainpohjaisia pilvipalveluja, mobiilipalveluja ja sosiaalista mediaa. Hän on kiinnostunut muun muassa digitaalisista tiedonhallintasovelluksista, oppimisteknologian uusista suuntauksista, tekoälyn etiikasta ja median toiminnasta sähköisessä ympäristössä.
Opetusta ja oppimista silloin, kun kaikki aistit eivät ole käytössä
Yhä useammassa yhteydessä ajatellaan, että virikkeitä tulisi antaa kaikille aisteille. Esimerkiksi visuaalisuuden voimakas tuleminen näkyy monella alalla, myös opetuksessa. Mutta entäpä jos katsommekin asiaa toisin päin - mitäpä jos vähemmän onkin enemmän? Jos opettajana jättäisin jonkin aistin käyttämättä tai korostaisin yhtä, tehostuisiko opetus? Miten opetus muuttuu, kun opiskelija on näkövammainen? Työhön innostusta antavat haastavat tehtävät, jotka ovat kuitenkin toteutettavissa ja joista voi saada oppimisen ja onnistumisen kokemuksia. Tällaisen haasteen saimme, kun Fysioterapia-alan näkövammaiset ry (FAN) tilasi jäsenilleen koulutuspäivän sisäelinten heijastekivusta ja sen merkityksestä kliinisessä työssä ihmisten kanssa. Perinteisesti tämän aiheen opetuksessa visuaalisuudella on iso merkitys. Sisäelinten heijastekipualueet ovat keholla kohtia, joissa kipu tuntuu. Yleensä opetuksessa sisäelinten anatominen sijainti ja heijastuvan kivun alue kuitattaisiin näyttämällä kuvaa. Samoin kipuviestin kulku ja käsittely hermostossa olisi helpoiten selitettävissä kuvien avulla. Näin ollen koulutuksen kohderyhmä haastoikin meidät miettimään pedagogisia lähtökohtiamme ja opetusmenetelmiämme täysin uudella tavalla. Kuviin tukeutuvan opetuksen ja oppimateriaalin suunnittelu sellaiseksi, että asiasta tulisi ymmärrettävä ilman kuvia, oli vaikeaa, joskin antoisaa. Saimme FAN ry:ltä avuksemme ohjeistuksen siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon oppimateriaalin laatimisessa ja koulutuksen aikaisessa puhetavassa. Koulutukseen osallistui sekä sokeita että heikkonäköisiä fysioterapia-alan ammattilaisia, joista osa pystyi käyttämään suurentavia laitteita ja niiden avulla hyödyntämään kuviakin. Oppimateriaalin laadinnan lähtökohtana oli kuitenkin pidettävä sitä, että koulutuspäivänä pystyisimme esittämään asiamme riittävän selkeästi pelkästään puhuttuna. Oppimateriaalin toivottiin olevan power point -muotoa. Koulutuksen tilaaja muokkasi sen opiskelijoille myös pistekirjoitusmuotoon, mikä antoi mahdollisuuksia hyödyntää puheen lisäksi myös muita aisteja. Opettaja asettuu oppijan asemaan Koulutuksen alussa tuntui erittäin vaikealta rytmittää puhetta ilman kuvia niin, että siitä olisi saanut riittävän rauhallista ja sopivasti jaksotettua. Välillä syntyi tarve laittaa silmät kiinni ja keskittyä tuottamaan erityisesti sanoja eikä eleitä. Näkövammaisille suunnatun koulutuksen suunnittelussa voikin apuna hyödyntää sitä, että laittaa silmät kiinni ja miettii katsomatta, miten puheena olevan asian parhaiten voisi havainnollistaa. Jos oppimisessa voi käyttää käsin tunnusteltavaa oppimateriaalia, niin se kannattaa aina hyödyntää, kuten meidän tapauksessamme käytimme anatomista torsomallia. Näkövammaisten opetuksen tueksi vinkkejä löytyy esimerkiksi täältä Keskuspuiston ammattiopiston ohjeista. Oletimme, että kuuntelemisen intensiteetti korostuu näkövammaisten ryhmässä ja niin tapahtuikin. Sanallinen kommunikaatio opiskelijoiden kanssa oli poikkeuksellisen välitöntä ja luontevaa. Opetus hyväksyttiin ymmärtäen, että opettaja on omien pedagogisten taitojensa äärirajoilla yrittämässä parastaan. Raikasta omaa pedagogiikkaasi uusin aistikanavin Jännittämisestä ja riittämättömyyden tunteista huolimatta koulutus antoi vahvan kokemuksen siitä, että on syytä mennä välillä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle pedagogisissa ratkaisuissaan. Kaikissa opiskelijaryhmissä on erilaisia oppijoita, vaikka kaikki aistit olisivatkin tallella. Opetuksen suunnittelee yleensä helpoiten tavalla, jolla itse oppisi parhaiten. Joskus on kuitenkin ”raikastavaa” käyttää pedagogisia ratkaisuja, joissa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja vaihtelevasti ja myös valikoiden eri aistikanavia hyödyksi. Koulutuspäivänä havaitsemamme suuri keskittyneisyys opiskelussa antoi käsityksen, että keskittymiseen harjaannuttaminen voisi olla tavallisessakin opetuksessa hyödyllistä ja antoisaa. Miten kokeilla opettajana eri aisteja hyödyntävää pedagogiikkaa? Kokeile esimerkiksi näitä: Keskittymisharjoitus tunnin alussa auttaa opiskelijoita kiinnittymään ja keskittymään tähän hetkeen ja oppimiseen. Pyydä kaikkia opiskelijoita hakemaan hyvää asentoa tuolilla, keskittymään jalkapohjiin, sitten selkärankaan ja päähän. Pyydä hengittämään syvään ja laittamaan hetkeksi silmät kiinni. Pyydä kuuntelemaan huoneen sisällä ja sen ulkopuolella olevia ääniä. Palauta lopuksi ajatukset tähän hetkeen. Jätä powerpoint -esityksesi avaamatta. Kerro sama asia tai ohjeistus ilman visuaalista tukea. Kokeile miten tarinankerronta ja keskustelu toimii keskittymisharjoituksen jälkeen. Visuaalisuuden unohtaminen saattaa auttaa sekä sinua opettajana että opiskelijoita keskittymään paremmin. Varsinkin tehokeinona silloin tällöin tämä voisi olla ajatuksia herättävää vaihtelua. Käytä kosketusaistia. Onko teillä opetuksen yhteydessä käytössä jokin esine tai väline? Kosketusaistia voi hyödyntää yllättävissäkin oppiaineissa - mielikuvitus käyttöön! Vinkkejä pedagogisiin ratkaisuihin näkövammaisten opetuksessa: http://www.keskuspuisto.fi/nakovammaisuus https://www.nkl.fi/fi/etusivu/palvelut_nakovammaisille/opiskelu/lapsen_koulunkaynti/vinkkeja-opettajalle Kirjoittajat: Sandra Rinne, lehtori, osteopatian tutkintovastaava (Metropolia Ammattikorkeakoulu, liikkuminen ja toimintakyky osaamisalue) Pirkko-Leena Kuosa, FL, anatomian ja fysiologian lehtori (Metropolia Ammattikorkeakoulu, liikkuminen ja toimintakyky osaamisalue) Kuvalähde: www.pixabay.com, Geralt (CC0)
Onko tunteissa mitään järkeä?!
Perustuuko arkemme järkeen vai tunteisiin? Mikä on tunteiden merkitys jokapäiväisissä päätöksissämme? Tunteilla on enemmän merkitystä kuin huomaammekaan ja ne vaikuttavat meihin ja toimintaamme monin tavoin. Pohdin tekstissäni, mikä merkitys tunteilla on korkeakoulussa ja millaista emotionaalista jalanjälkeä levitämme ja jätämme jälkeemme kohtaamisissa opiskelijoiden, kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa? Tunteet tarttuvat meihin jo puolessa sekunnissa Länsimainen ajattelu on suosinut rationalismia, jonka mukaan todellisuutta tulee lähestyä ensisijaisesti järjen kautta. Rationalismi on yletetty myös päätöksentekoon. Tärkeät päätökset tehdään järjellä, jossa tunteilla ei ole sijaa. Tunteet on nähty järkeä harhauttavana asiana, joka on sysättävä järjen alaisuuteen. (1) Toisaalta, on taas vahvaa näyttöä siitä, että ihmisten väliset tunteet tarttuvat. Tällöin järki ei ohjaa päätöksentekoa, vaan tunteet. Kun tunteet tarttuvat, koko tunnekokemus saattaa siirtyä ihmiseltä toiseen, aiheuttaen tunnereaktion ja siihen liittyvät tunteiden ilmaisut. Tunneilmaisut tarttuvat noin puolessa sekunnissa. Näin ollen päätöksenteko ei siis yksistään perustu vain loogiseen ajatteluun, vaan asioiden herättämiin myönteisiin tai kielteisiin tunnereaktioihin (2). Tunteet siis vaikuttavat moniin kognitiivisiin prosesseihin; muistiin, päätöksentekoon ja tarkkaavaisuuteen. Tunne ja kognitiiviset prosessit linkittyvät vahvasti toisiinsa jo keskushermoston tasolla (2). Tunteiden säätely auttaa arjessa Haasteellista tunteiden tarttumisessa (etenkin jos ne ovat negatiivisia) voi olla se, että ne usein viriävät nopeasti ja tiedostamattamme, emmekä silloin kykene käyttämään tehokkaasti säätelykeinoja (2). Pyrkimällä säätelemään kielteistä tunneilmapiiriä myönteisempään suuntaan, voimme koettaa parantaa toimintakykyämme hetkellisesti vaikka emme voisikaan kokonaan poistaa tunteen aiheuttajaa (2). Samaan aikaan ihmisten tunnetilojen muuttamisella positiivisempaan suuntaan on vaikutusta luovuuteen, epäitsekkyyteen ja parempaan immuunijärjestelmään (3). Ei siis ole yhdentekevää millaisessa tunneilmastossa toimimme ja millaisen emotionaalisen jalanjäljen (Emotional Footprint) jätämme jälkeemme. Levine määrittelee emotionaalisen footprintin seuraavalla tavalla “The effect we have on people in our day to day lives, and those recalled and cherished when we are gone.” . App avuksi tunteiden tunnistamiseen! Tunnetaitoja voi edistää monin keinoin. Camilla Tuominen (4) esittää, että jo tunnesanojen monipuolisempi käyttäminen arjessa lisää tunneilmapiiriä. Tunnesanojen tietoinen käyttäminen vahvistaa myös ympäristön tunneilmastoa. Jos tämä tuntuu vielä vieraalta, voi avukseen ladata TunneAppsin, esim. Emotional Trackerin. Verkko on täynnä erilaisia tunteisiin keskittyviä välineitä. Negatiiviset tunteet saavat sanansa, jolloin epämääräinen paha olo poistuu. Positiiviset tunteet löytävät myös omat sanansa, vahvistaen positiivista tunneilmapiiriä. Ammattikorkeakoulu emotionaalisen jalanjäljen äärellä Näyttää siis siltä, että tunteilla todellakin on merkitystä. Tulisiko ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjota voimaannuttavia tunnekokemuksia jo opintojen aikana ja miten niitä voitaisiin edistää? Tulisiko korkeakoulussakin pyrkiä entistä tietoisemmin kohti kestävää emotionaalista jalanjälkeä (Emotional Footprint)? Kestävän emotionaalisen jalanjäljen polulla kaikkien ammattikorkeakoulun toimijoiden vuorovaikutusosaaminen ja tunnetaidot olisivat vahvoja ja niissä olisi mahdollista kehittyä arjessa. Vastuullisen tunneviestinnän (& siitä seuraavan käyttäytymisen) avulla loisimme opiskelijoihin ja muihin korkeakoulun tärkeisiin kumppaneihin myönteisyyttä ja positiivista tunneilmastoa. Miten tämä käytännössä voisi toteutua? Ratkaisuna voisi olla esimerkiksi opintojakso, joissa lisätään itsetuntemusta ja tunnesanastoa omien rajojen tunnistamisen ja ihmissuhdetaitojen vahvistaminen työkalujen tarjoaminen itsehallintaan tarjoamalla itsetuntemukseen liittyviä opintoja tietoinen läsnäolo kyky asettaa lyhyen- ja pitkän tähtäimen tavoitteita kyky huomata ajatusten ja tunteiden rakentamia esteitä tavoitteiden eteen vahvistaa mentalisaatiokykyä ja opettaa tunnesäätelytaitoja systemaattisesti kaikilla kouluasteilla Muun muassa näitä keinoja ovat ehdottaneet 3AMK:n ohjauksen ammattilaiset keväällä 2018 tehdyssä kyselyssä*. Appsien rinnalla yhdessä tunnetaitojen opiskelu korkeakoulussa voi olla tulevaisuudessa luonnollinen jatkumo jo peruskoulussa käytössä olevien laaja-alaisten taitojen rinnalla (OPS, 5). Jatkuvasti muutoksessa oleva työelämä vaatii asiantuntijoiltaan muutoskykyä ja joustavuutta. Tunnetaidot ovat tähän yksi avain/keino. *Kysymykseen miten opiskelijoiden voimaannuttavia tunnekokemuksia voitaisiin edistää opintojen aikana, etsittiin vastausta Tutu -hankkeessa (ks.lisää). Kysymykseen vastanneista Laurean Amk:n, Haaga-Helian Amk:n ja Metropolian Amk:n ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin ammattilaiset (n=36) ehdottivat korkeakouluopiskelijoille opintojaksoa, jossa voisi harjoitella itsetuntemusta ja tunnesanastoa. Lähteet 1.Aaltola, E. & Keto, S. Empatia. Myötäelämisen tiede. Into Kustannus Oy. 2018. Helsinki. 2.Nummenmaa, L. Tunteiden psykologia. Tammi. 2010. Helsinki. 3. Hatfield, E., Cacioppo, J. & Rapson, R.L. Emotional contagion. Cambridge University Press. 1994. New York. 4. Teemme töitä väärin. Camilla Tuomisen haastattelu. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/teemme-toita-vaarin/RtSeiEHf. Luettu 3.5.2018 5. Opetushallitus. http://www.oph.fi/ops2016/perusteet Artikkelikuva: www.pixabay.com, Free Graphic Today, CC0
Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.
Johanna Tirronen, päätoimittaja, lehtori, p. 050 5850 350
Sonja Holappa, lehtori (kielet)
Merja Hintsa, julkaisemisen asiantuntija
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.
Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka ammattikorkeakoulutus asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenopetus kielenoppiminen korkeakoulu korkeakoulupedagogiikka Metropolia ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media sustainability tekoäly terveysala tiedonhallinta tietotyö toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö täydennyskoulutus verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö
