Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla Tilaa RSS-syöte

Tekniikan miehet ja hoitoalan naiset – sukupuolisegregaatio yhteiskunnan ja korkeakoulun käytävillä
9.3.2023
Johanna Niemi

Mies tällä alalla on niin kuin norsu posliinikaupassa. – laulunopettajaksi opiskeleva mies Työelämän sukupuolen mukainen eriytyminen on Suomessa poikkeuksellisen voimakasta. Valikoituminen eri aloille alkaa jo peruskoulun jälkeen ja alakohtainen eriytyminen on jyrkkää. (THL 2022a). Varhain alkanut eriytyminen jatkuu läpi opiskelu- ja työuran ja näkyy myös korkeakouluissa. Suomalainen koulutusjärjestelmä on maksuton, laadukas ja sellaisenaan yhteiskunnallinen yhdenvertaisuusteko. Tasa-arvo ei kuitenkaan näy opiskelijoiden sukupuolijakaumassa: koulutuspolkumme tuottaa voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautuneita aloja. Erityisen voimakasta miesvaltaisuus on teollisuus- sekä tietojenkäsittelyaloilla ja naisvaltaisuus vastaavasti terveys- ja hyvinvointialoilla. (THL 2022b). Näihin koulutetaan työntekijöitä erityisesti ammattikorkeakouluissa. Kunka monta miestä meillä on kätilötutkinnossa tai varhaismusiikkikasvatuksessa, kuinka monta naista kitarapedagogiikan tai rakennusinsinöörien tutkinnossa? Tässä kirjoituksessa käsitellään sukupuolittuneita koulutus- ja uravalintoja ja tarjotaan menetelmiä sukupuolisegregaation purkuun luovilla menetelmillä. Sukupuolittuneen arjen tunnistaminen on osa korkeakoulujen yhdenvertaisuustyötä. Missä sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy? Koulumaailmassa sukupuolten välinen eriytyminen ja epätasapaino näkyy muun muassa oppiaine- ja koulutusvalinnoissa, oppimistuloksissa, oppilaiden arvioinnissa ja koulu- ja opetushenkilökunnan sukupuolijakaumassa. Eriytyminen näkyy eri koulutusasteilla eri tavoin, varhaisessa vaiheessa esimerkiksi ainevalintoina ja myöhemmin koulutusalavalintoina. Eroja on muun muassa koulun käymisen rytmissä, arvosanoissa, koulutustasossa ja palkassa. (THL 2022b). Koulutuksessa nähtävät erot näyttäisivät siirtyvän suoraan työelämään. Oon mies naisvaltaisella alalla. Miehet naisvaltaisilla aloilla kokee myönteistä erityiskohtelua, naiset usein ei. – kasvatusalalla opiskeleva mies Työelämässä koettua yhdenvertaisuutta on tutkittu myös sukupuolen näkökulmasta. Viimeisimmän tasa-arvobarometrin (Attila & al 2018) mukaan työssään jonkinlaista haittaa sukupuolestaan oli kokenut lähes puolet (41%) työssäkäyvistä. Haittoja koetaan esimerkiksi palkkauksessa ja uralla etenemisessä. Naiset kokevat sukupuolestaan miehiä useammin haittaa ja eniten haittakokemuksia (71%) naisilla oli miesenemmistöisillä työpaikoilla. Miehistä puolestaa noin kolmannes oli kokenut sukupuolestaan haittaa naisenemmistöisillä työpaikoilla. (Attila & al 2018). Kansainvälisissä tutkimuksissa on esimerkkejä myös vastakkaisesta suunnasta esimerkiksi hoitoaloilla, jossa miehet voivat hyötyä sukupuolestaan siihen liittyvien oletusten, kuten hyvien johtajaominaisuuksien, uraorientoituneisuuden ja auktoriteetin) vuoksi (Simpson 2004). Mielestäni nais- ja miesvaltaiset alat ovat heijastumia varhain sisäistetyistä sukupuolinormeista, jotka edelleen vaikuttavat monien valintojen taustalla. Normit toimivat täydellisesti kun ne saavat yksilöllisinä koetut valinnat osoittamaan samaan suuntaan: naiset hoitoaloille ja miehet tietotekniikkaan ja rakennuksille. Ne paljastavat haavoittuvaisuuden yhdenvertaisuuden ja itsenäisyyden kokemuksissa. On epämiellyttävää huomata olevansa itsenäinen, yksilöllisiä valintoja tekevä päätöksentekijä, joka tekee jatkuvasti sukupuolinormitettuja valintoja. Olisi helpompaa – ja kivempaa – ajatella, että oma elämä näyttää sellaiselta kuin itse haluaa eikä esimerkiksi jonkinlaisen sukupuolinormin toteumalta. Omat valinnat ja itsemääräämisoikeus ovat tärkeitä arvoja, joita sukupuolijakaumaan liittyvät tilastot koulutuksessa ja työelämässä voivat kyseenalaistaa. Olen itse koulutusalalla tietotyötä tekevä nainen, täydellinen esimerkki työmarkkinoiden sukupuolijakaumasta. Vahvistan sukupuolittuneita alavalintoja, vaikka haluaisin ajatella että valinnat ovat omiani ja niitä ohjaa muut tekijät kuin sukupuolinormit. Sukupuolen mukaan eriytyneiden koulutusvalintojen seurauksilla on laajaa yhteiskunnallista merkitystä. Nais- ja miesvaltaiset alat vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot ovat Suomessa suurempia kuin EU-maissa keskimäärin (Sosiaali- ja terveysministeriö). Sukupuolen mukaiset uravalinnat heijastuvat yhteiskunnalliseen asemaan ja esimerkiksi perhevapaiden pitämiseen ja muihin hoivaa koskeviin kysymyksiin. Nuorten epätyypillisten koulutusvalintojen selittäjät Nuorten koulutusvalintoja ohjaavat monet tekijät, joista sukupuolirooliodotukset ovat yksi. Nuorten valinnat perustuvat usein muihin asioihin kuin koulutuksen sisältöön tai tulevaan ammattiin – esimerkiksi sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä valintaperusteita. Perheen, ystävien ja muiden tärkeiden läheisten vaikutus, koulutusmahdollisuudet omalla paikkakunnalla ja satunnaiset asiat vaikuttavat koulutusvalintoihin. (Lahtinen 2019). Eri vaiheissa nuoruutta tehdään erilaisia valintoja. Tilastojen valossa sukupuolinormit ohjaavat koulutusvalintoja sitä voimakkaammin mitä varhaisemmassa vaiheessa omaa koulupolkuaan on. Epätyypilliset valinnat ovat yleisempiä vanhemmissa ikäryhmissä. (Lahtinen 2019). Ammattikorkeakoulujen mahdollisuus tasoittaa eroja on hyvä juuri opiskelijoiden korkeamman iän vuoksi. Heillä voi olla enemmän toimijuutta ja kykyä tehdä omannäköisiä valintoja. Miten yhdenvertaisuutta voi edistää korkeakouluissa? Kuten todettua, korkeakouluun tultaessa sukupuolirooliodotukset ovat jo syvällä, mutta usein tämän vaiheen opiskelijoilla on enemmän kykyä ja toimijuutta tehdä omannäköisiä valintoja. (ks. Lahtinen et al. 2021). Korkeakoulut voivat aktiivisesti tehdä työtä yhdenvertaisuuden eteen. Korkeakouluissa voidaan käsitellä sukupuolikysymyksiä opiskelijoiden kanssa luovia menetelmiä hyödyntäen, jolloin tavoitteena on tukea henkilöitä, jotka ovat sukupuolelleen epätyypillisellä alalla ja herätellä ajatuksia niissä, jotka ovat sukupuolelleen tyypillisellä alalla tarjota mahdollisuuksia epätyypillisen alan kokeilemiseen osana tutkinto-opintoja, esimerkiksi koulun sisäisen vaihto-ohjelman, avoimen opinto-oikeuden sivuaineisiin ja yksittäiset opintokokonaisuuksien avulla lisätä alojen opiskelun houkuttelevuutta markkinoimalla erityisesti niitä aloja, joilla eriytyminen on voimakkainta. Työmarkkinoiden sukupuolijakaumaan vaikutetaan parhaiten tekemällä eriytyneistä koulutusaloista mahdollisimman houkuttelevia ja kilpailukykyisiä. Korkeakouluissa onkin syytä kysyä miten lisäämme eriytyneiden alojen vetovoimaa? Luovat menetelmät voivat auttaa sukupuolinormien käsittelyssä ja sitä kautta madaltaa kynnystä hakeutua tai vaihtaa alaa. Luovia välineitä normien käsittelyyn Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Poikien Talon yhdessä toteuttamassa And Beyond – miesten luovat polut työelämään -hankkeessa käsiteltiin sukupuolinormeja ja koulutukseen liittyviä valintoja luovilla menetelmillä. Valokuvaaminen ja kirjoittaminen mahdollistivat oman arjen tarkastelun sukupuolen näkökulmasta. Monet osallistuvista nuorista olivat sukupuolensa mukaan epätyypillisellä koulutusalalla. Kokemukset sukupuolittuneesta arjesta vaihtelivat yksilöllisesti mutta myös sukupuolen mukaan. Se mitä pystyy ajattelemaan omalle tulevaisuudelle, se on lähtenyt ihan pienenä jo. Mut on kasvatettu hoivaajaksi. Oon ite usein alitajuisesti vältellyt hoiva-aloja, koska oon aina tiedostanut tämän. – humanistisella alalla opiskeleva nainen Korkeakouluopetuksessa luovia menetelmiä käytettiin herättämään keskustelua yhteiskunnan sukupuolittuneisuudesta. Muun muassa musiikinopiskelijoiden kanssa toteutetun Pinnan alla -harjoituksen tavoite on oppia huomaamaan segregaation ilmenemismuotoja omassa arkiympäristössä ja tunnistamaan sukupuolen merkitystä omien valintojen taustalla. Pinnan alla -harjoituksessa valokuvataan omaa arkea ja jaetaan kuvia pienryhmissä. Kuvien herättämä keskustelu avaa näkymän siihen miten monenlaisia merkityksiä ja ilmentymiä sukupuolella voi olla. And Beyondin moniin luoviin työskentelytapoihin voit tutustua Tule hyvä kakku! Työkaluja sukupuolten tasa-arvon luovaan käsittelyyn -menetelmäoppaassa. Harjoitukset sopivat sukupuoliteeman käsittelyyn opetuksessa ja ne ohjaavat havainnoimaan monelle abstraktiksi tai liian henkilökohtaiseksi koettua teemaa myönteisellä tavalla. Sukupuolten moninaisuuden huomioiminen Sukupuolijakauman tilastoinnissa ei yleensä huomioida sukupuolten moninaisuutta. Tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää, että virallisissa tilastoissa ja lomakkeissa tunnistetaan sukupuolessa useampi kategoria kuin mies ja nainen. Metropolia on luvannut olla ratkaisijakorkeakoulu. Voisimmeko me toimia esimerkkinä ja ottaa tämä käytännöksi jo seuraavassa yhteishaussa? Oman sukupuolen kertominen – silloin kun se on jostain syystä välttämätöntä – on opiskelijoiden oikeus ja sen mahdollistaminen esimerkiksi hakupalveluiden lomakkeissa voi olla korkeakoulun seuraava teko. Ajantasaisen tiedon kerääminen esimerkiksi hakulomakkeista mahdollistaa tasa-arvotekojen kohdentamisen sinne, missä niille on eniten käyttöä. Tavoite mies- ja naisvaltaisten alojen erojen kaventamisesta on osittain yhtenevä sukupuolen moninaisuuden huomioimisen kanssa. Helposti käy niin, että sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen jää periaatteeksi kun miesten ja naisten välisessä tasa-arvossa on pitkä jatkumo erilaisia tekoja. Sukupuolten moninaisuuden huomioimisessa tarvitsemme lisää tietoa ja ennen kaikkea koulutusta niihin pieniin arjen tekoihin, jotka ovat vaikuttavimpia. Minä en vielä tiedä mitä ne ovat, mutta voisimmeko pohtia niitä yhdessä? Yksi segregaation keskeinen voima on kasvatuksen ja sosialisaation kautta välittyvät sukupuolia ja ammatteja koskevat käsitykset, oletukset ja odotukset. (Lahtinen & al 2021). Voi ennustaa, että koulutusalojen sukupuolen mukainen eriytyminen pysyy voimakkaana niin kauan kuin sukupuoliroolimallit ja normit pysyvät ennallaan. Omassa kuplassa eläminen koskee myös yhdenvertaisuutta: voi kokea elävänsä yhdenvertaisessa yhteiskunnassa, koska omassa arjessa näkyy sukupuolen moninaisuus, sukupuolinormit eivät määritä valintoja ja esimerkiksi kaikki pomot ovat naisia. Tilastot kuitenkin kertovat, että suurimmalle osalle suomalaisista arjen ympäristö on hyvin toisenlainen. Sukupuolitietoinen koulutus luo edellytykset ammatteihin sijoittumiselle ja työelämässä menestymiselle sukupuolesta riippumatta (Opetushallitus). Koulutusorganisaatioilla on erityinen vastuu yhdenvertaisuuden edistämisessä. Kirjoittaja Johanna Niemi on sosiaalisista jakolinjoista ja sukupuoleen liittyvistä kysymyksistä kiinnostunut asiantuntija, joka keräsi And Beyond -hankkeen arviointiaineiston ja näkee korkeakoulujen sukupuolittuneen arjen, ja muutoksen mahdollisuuden. Lähteet THL 2022a. Ammattialojen sukupuolen mukainen segregaatio. Viitattu 17.2.2022. THL 2022b. Koulutuksen sukupuolen mukainen segregaatio. Viitattu 17.2.2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. Samapalkkaisuus. Viitattu 17.2.2022. Lahtinen, J. & Lauronen, T. & Murto, V. 2021. Sukupuolirajoja ylittäviä koulutusvalintoja ja eriytyviä urapolkuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:23. Lahtinen, J.  2019. Mikä ois mun juttu? – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68. Opetushallitus. Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus. Viitattu 15.2.2022. Simpson, R. 2004. Masculinity at Work: The Experiences of Men in Female Dominated Occupations. Work, Employment and Society, 18(2), 349–368. Attila, H. & al 2018. Tasa-arvobarometri 2017 (pdf). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 8/2018. Viitattu 17.2.2022.

Lue lisää

Jaa tietoa avokätisesti: 4 vinkkiä julkaisun levittämiseen
http://Henkilö%20istuu%20läppärin%20ääressä.%20Hänellä%20on%20luurit%20korvaillaan%20ja%20hän%20hymyilee.
28.2.2023
Riikka Wallin

Pohditko joskus onko tekemilläsi julkaisuilla oikeasti merkitystä – tavoittaako uusi tieto oikeat henkilöt? Tässä kirjoituksessa tarjoan neljä vinkkiä siihen, miten sinä julkaisun tekijänä voit jakaa tuotoksiasi sekä miten tehty työ tukee oman asiantuntijuutesi esille tuomista.  Korkeakoulun perustehtäviin kuuluu uuden tiedon tuottaminen ja sen jakaminen. Usein tätä työtä tehdään nimenomaan julkaisujen avulla. Ammattikorkeakouluissa sekä lehtorit että muut asiantuntijat julkaisevat ja uutta tietoa voi jakaa esim. tieteellisissä artikkeleissa, ammattiyleisölle suunnatussa kirjassa, oppikirjassa, blogikirjoituksessa tai vaikkapa podcast-sarjassa.  Tuotettu uusi tieto on vaikuttavaa vasta kun sitä hyödynnetään. Julkaisun osalta se tarkoittaa, että oikea lukija, kuulija tai käyttäjä löytää sen äärelle oli hän sitten päätöksentekijä, alan asiantuntija, opettaja, opiskelija tai aiheesta kiinnostunut kansalainen. Nämä vinkit tukevat sinua toivottavasti, jotta oikeat ja yhä useampi lukija, kuuntelija tai käyttäjä hyödyntäisi julkaisujasi. 1. Kutsu mukaan tekemään Julkaisun levittämistyö voi alkaa jo kun sisältöä muotoillaan. Kutsu mukaan kollegat, yhteistyökumppanit tai julkaisun kohderyhmien edustajia jo tekovaiheessa. Osallistumisen tapoja ja tasoja on monia, ja voit valita niistä itsellesi ja mukaan kutsumillesi henkilöille sopivimmat. Esimerkkejä osallistumisen tavoista: keskeneräisen tekstin, käsikirjoituksen, sisällysluettelon kommentointi sopivien tapausesimerkkien esille tuominen, jotta ne voidaan sisällyttää julkaisuun julkaisussa esitetyn toimintatavan soveltaminen toiseen toimintaympäristöön sisällön yhteiskehittäminen, esim. sisällysluettelo, julkaisutyyppi, tarvittavat sisällölliset näkökulmat yhteiskirjoittaminen. Kerro selkeästi, millaista osallistumista toivot. Tällöin toinen osapuoli osaa käyttää aikaansa tarkoituksenmukaisesti esimerkiksi olennaisten näkökulmien pohtimiseen kielenhuollon sijaan.  Mukaan kutsuminen vaatii sinulta rohkeutta, koska jaat muille keskeneräisiä ajatuksiasi. Tieto kehittyy kuitenkin keskustelun kautta ja mukaan kutsumisen tavoitteena on aina auttaa sinua tekemään laadukkaampia ja tarkoituksenmukaisempia julkaisuja. 2. Jaa tietoa omalle ammatilliselle verkostollesi Muista jakaa julkaisusi lähiverkostollesi sosiaalisen median kanavissasi ja kertoa julkaisussa esitetyistä uusista oivalluksista kollegoillesi, esimerkiksi kun keskustelet heidän kanssaan kahvitauolla. Voit rohkeasti myös lähettää julkaisun suoraan avainhenkilöille omassa tai kumppaniorganisaatioissa. Nosta saatesanoihin julkaisun pääviesti tai mihin ongelmaan tarjoat siinä ratkaisua. Se kiinnostaa monia enemmän kuin, että julkaisu on ylipäätään tehty. Ammatilliseen verkostoosi kuuluvat tuntevat sinua jo asiantuntijana, joten he suhtautuvat esittämääsi uuteen tietoon todennäköisesti myönteisemmin kuin täysin tuntemattomat vastaanottajat.  Jos olet urapolkusi alussa tai tehnyt alanvaihdon verkostosi ovat luultavasti pienemmät kuin pitkään alalla vaikuttaneiden asiantuntijoiden. Silloin on entistä tärkeämpää jakaa tietoa julkaisusta myös olemassa olevan verkostosi ulkopuolelle.  3. Etsi oikeat sosiaalisen median ryhmät Sosiaalisen median kanavat ovat pullollaan eri teemoihin liittyviä keskusteluryhmiä. Olet todennäköisesti jo mukana omaan alaasi liittyvissä ryhmissä – joko aktiivisena keskustelijana tai keskusteluja vierestä seuraavana. Voit löytää myös sinulle uusia, mutta julkaisun näkökulmasta olennaisia ryhmiä, kun lähdet tutkimaan niitä tarkemmin. Jaa tietoa julkaisusi aiheen ja näkökulman kannalta sopivissa ryhmissä. Jotkut ryhmät sallivat erilaisten tapahtumien ja materiaalien mainostamisen. Silloin tietoa julkaisusta voi jakaa suoraviivaisestikin. Parhaiten sosiaalisessa mediassa toimivat kuitenkin erilaiset keskustelunavaukset, joihin linkität julkaisusi. Silloin keskustelijat pääsevät syventymään sinun ajatuksiin julkaisun kautta. Osallistu ja linkitä julkaisusi myös muiden tekemiin keskustelunavauksiin. Voi olla, että sinulla on suora vastaus toisen esittämään pulmaan tai tarjoat julkaisulla ihan uudenlaisen tai syventävän näkökulman puhututtavaan aiheeseen.  Oikeanlaiset keskustelunavaukset voivat tulla eteen myös paljon sen jälkeen, kun julkaisusi on ilmestynyt. Jos julkaisun sisältö on ikivihreää, voit jakaa sitä sopivissa sosiaalisen median keskusteluissa pitkään, ja siten pidentää julkaisun käyttöikää. 4. Hyödynnä ammattilaistapahtumia Yksinomaan kirjan tai verkkojulkaisun julkistamistilaisuus ei ole enää oikein tätä päivää. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tapahtumat eivät olisi toimiva tapa jakaa tietoa julkaisusta.  Helpointa on hyödyntää muiden järjestämiä tapahtumia. Tapahtumissa voit harjoittaa sissimarkkinointia, eli tavoitella julkaisun tarkkaa kohderyhmää pienellä budjetilla (Meltwater 2021). Se tapahtuu esimerkiksi jakamalla tietoa omasta työstäsi ja julkaisuistasi osana epämuodollisia kahvikeskusteluja tai työapajatyöskentelyn lomassa. Sissimarkkinointiin kuuluvat myös erilaiset hauskat tempaukset. Uskallatko hullutella ja pukea yllesi paidan, jossa kehotat muita osallistujia tulla juttelemaan kanssasi asiantuntujuusalueestasi?  Osallistua voit toki perinteisemminkin, jolloin kerrot julkaisuistasi omalla ständillä tai posterilla. Yksi kätevä tapa jakaa verkkojulkaisun osoitetta fyysisissä tapahtumissa on painattaa sille oma käyntikorttinsa. Se on helppo ojentaa kiinnostuneelle keskustelukumppanille. Jos julkaisusi on alalla merkittävä, sen ympärille voi myös järjestää oman tapahtumansa. Esimerkiksi kun Metropolia Ammattikorkeakoulussa julkaistiin oppikirja Lähijohtaminen sosiaalialalla tekijät järjestivät alan ammattilaisille, opettajille ja opiskelijoille suunnatun verkkotapahtuman, jossa käsiteltiin johtamiskysymyksiä. Myös Metropolian kustantaman Lasten rokotuskirjan ympärille on rakennettu erilaisia tapahtumia. Helmikuussa järjestettiin Nallen rokotuspäivä -lastenkonsertteja. Niissä esitettiin kirjan innoittamia Metropolian musiikkikasvatuksen opiskelijoiden säveltämiä lastenlauluja. Kirjan kuvitusmaailma pöpöineen ja Nallen rokotuspäivä -konserttikertomus ovat myös osa Lasten lääketieteen päivää, jota vietetään Heurekassa 25.3.2023. Osallistuminen tekee sinut näkyväksi asiantuntijana Kuten todettu, osallistuminen ajankohtaiseen keskusteluun ja julkaisujen jakamiseen panostaminen lisää niiden merkittävyyttä. Sen myötä niissä julkaistua tietoa todennäköisesti hyödynnetään laajemmin tai monipuolisemmin.  Lisäksi satsaus tekee sinut näkyväksi alasi asiantuntijana. Julkaiseminen tieteellisissä lehdissä on luonnollisesti tutkijan ansioitumista. Se tekee tutkijan ja tutkimuksen näkyväksi tiedeyhteisön sisällä. Muunlainen julkaiseminen nostaa tekijän asiantuntijaprofiilia vastaavanlaisesti, kunhan julkaisutoiminta tehdään näkyväksi niille, joihin tekijä haluaa julkaisemisella vaikuttaa.  Myös muiden asiantuntijoiden tekemien laadukkaiden ja kiinnostavien julkaisujen jakaminen verkostoillesi omilla oivalluksillasi höystettynä tuo sinua esille asiantuntijana. Kuten Kaisa Hernberg (2013) on todennut, vakuuttava alansa asiantuntija jakaa muille hyödyllistä tietoa ja soveltaa omaa asiantuntijatietoaan erilaisiin tilanteisiin. Hyödynnä myös Hernbergin muita oppeja: Ole rohkeasti esillä, osallistu ja keskustele aktiivisesti. Uskalla olla näkemyksellinen. Muista myös olla johdonmukainen, selkeä ja ymmärrettävä. Uskottavuuteesi vaikuttaa toki myös kokemus, substanssiosaaminen ja ansioituminen, mutta tapasi viestiä on ainakin yhtä tärkeä. Minkä pienen panostuksen viimeisimmän tai pian ilmestyvän julkaisusi näkyväksi tekemiseen haluaisit tämän kirjoituksen siivittämänä tehdä? Lähteet Hernberg, K. 2013. Asiantuntija epämukavuusalueella. Kirja sinulle, joka inhoat myymistä. Talentum. Meltwater 2021. Sissimarkkinointi eli guerilla markkinointi – mitä se on ja miksi se on tehokasta? Blogikirjoitus 14.9.2021. Kirjoituksessa on sovellettu Osuma – osallistuamalla osaamista -koordinaatiohankkeessa (ESR 2018–2021) hanketulosten juurruttamiseen liittyvää ajattelua julkaisujen jakamiseen. Kirjoittaja työskenteli hankkeen viestinnästä vastaavana tuottajana vuosina 2018–2020.

Lue lisää

Kielituettu työharjoittelu on kielenoppimisen momentum – Kielibuustia 3/5
1.2.2023
Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi & Hanna Aho

Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskeleville työharjoittelut tarjoavat usein ainoan mahdollisuuden päästä näkemään, kuulemaan ja kokemaan, millaista on ammattikieli ja ammatillinen vuorovaikutus suomenkielisessä ympäristössä. Koska ammattikielen osaaminen vaatii usein vahvaa kielitaitoa, erityissanaston hallintaa ja ammatillisten viestintäkäytänteiden osaamista (Komppa ym. 2014), on kansainvälisillä opiskelijoilla usein kiusaus valita englanninkielinen harjoittelupaikka, jos se vain on mahdollista. Tämä ei kuitenkaan ole tulevaisuuden kannalta hyvä vaihtoehto – ainakaan, jos opiskelija haluaisi valmistuttuaan työllistyä Suomeen. Tässä blogitekstissä käsittelemme kansainvälisen opiskelijan työharjoittelua ja työyhteisön roolia kielenoppimisessa. Lähtökohtanamme on, että opiskelija tarvitsee kielenoppimiseen työyhteisön tuen. Kerromme, mitä tarkoitetaan kielenoppijan ja työyhteisön välisellä kielisopimuksella, millaista tukea kielimentori voi antaa sekä mitä tarkoitetaan kielituetulla työharjoittelulla. Opiskelija tarvitsee työyhteisön tukea Suomen kielen oppiminen ei ole vain yksilön vastuulla. Koska kielenkäyttö on sosiaalista toimintaa, kieltä opitaan parhaiten vuorovaikutuksessa toisten kielenpuhujien kanssa. Metropolia Ammattikorkeakoulussa toteutettava kielituettu harjoittelumalli korostaa työyhteisön roolia kansainvälisen opiskelijan kielenoppimisen tukijana. Kielituettu työharjoittelu vaatii suunnittelua ja ennakointia, jotta kielitaidoltaan eritasoiset opiskelijat hyötyisivät työharjoittelusta ja oppisivat kieltä tehokkaasti. Metropolian englanninkielisessä sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa harjoittelut on nimetty työ- ja kieliharjoitteluksi (Work Placement and Language Internship), mikä rohkaisee kansainvälisiä opiskelijoita valitsemaan suomenkielisen harjoittelun ja oppimaan kieltä harjoittelun yhteydessä. On tärkeää, että harjoitteluiden toteutussuunnitelmiin kirjataan kielitaitotavoitteet opiskelijan oman kielitaitotason mukaan. Pelkkä tavoitteiden kirjaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan työyhteisön täytyy tietää, mitä opiskelijalta voi vaatia, jotta epärealistiset odotukset eivät lannista opiskelijaa tarjota opiskelijalle oikea-aikaista tukea ja kielitietoista ohjausta luoda opiskelijalle mahdollisuus toiminnan reflektointiin kielimentorin, kielitietoisen ohjaajan ja S2-opettajan tuella. Kielisopimus kirkastaa tavoitteita Kielisopimuksen tekeminen harjoittelupaikan kanssa auttaa tiedostamaan ja sanallistamaan kielitaitoon ja kielenoppimiseen liittyviä asioita käytännön tasolla. Kielisopimuksessa ohjaaja, työharjoittelupaikan edustaja ja opiskelija neuvottelevat yhdessä, millaisia viestintätilanteita opiskelija ottaa haltuunsa harjoittelun aikana. Samalla sopimus kirkastaa sitä, millaista kieltä opiskelija tarvitsee, millaisissa vuorovaikutustilanteissa hänen täytyy osata puhua suomea ja millaisista fraaseista ja ilmauksista on hyötyä. Sopimusta voidaan tarkentaa harjoittelun edetessä. Kielisopimuksen tekemisessä auttaa harjoittelua varten laadittu opetussuunnitelmakuvaus, jossa määritellään harjoittelun kielitaitotavoitteet opiskelijan kielitaitotason mukaan (ks. kielitaitotavoite-nosto myöhemmin tässä tekstissä). Tärkeää on, että kielitaitotavoitteet määritellään myös suomea ensikielenä puhuville. (Ks. myös Kielisopimus-video 2022.) Kielimentori tukee käytännön tilanteissa Hyväksi havaittu keino on lähettää opiskelijat harjoitteluihin pareittain (ns. tandem-malli) niin, että kielenoppija saa harjoitteluparikseen ja kielimentorikseen suomen kieltä osaavan opiskelijan (ks. esim. Export Expert -hanke 2022). Kielimentorin tuplarooli tulee kuitenkin huomioida harjoittelun aikana ja sitä ennen tarjoamalla tukea ja koulutusta kielimentorille. Metropolian englanninkielisessä sosionomikoulutuksessa kielimentorillekin on laadittu kielitavoitteet. Jokainen kielimentoriksi ryhtyvä suomea erinomaisesti osaava sosiaalialan opiskelija suorittaa ennen ensimmäistä harjoittelua kielitietoisen ja yhdenvertaisen ohjauksen opintojakson. Opintojakson aikana opiskelija saa työkaluja siihen, miten tukea suomen kielen oppimista työssä ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia monikielisen työyhteisön viestinnässä voi olla. Lisäksi opiskelija tutustuu selkokieleen ja selkokieliseen ohjaukseen. Kielimentori tietää, mitkä asiat kielessä voivat olla oppijalle haastavia, miten puhua selkeästi ja rauhallisesti, miten varmistaa ymmärrys ja miten huolehtia siitä, että kielenoppija ei jää kielen takia ulkopuolelle. Samalla opiskelijasta kasvaa kielitietoinen työntekijä, joka osaa myöhemmin työssään toimia kielitietoisesti uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja opiskelijoiden ohjaamisessa. Pariharjoittelu korostaa sitä, miten kielenoppiminen on aina sosiaalista toimintaa. Harjoittelussa tuetaan kielenoppimista oikeaan aikaan, heti niissä tilanteissa, joissa opiskelija tarvitsee kieltä. Samalla lisätään kielenoppijan motivaatiota oppia ja ottaa kieli käyttöön. Usein ajatellaan, että ammattikieltä voi oppia vasta, kun osaa hyvin kielen perusteet (B1-taso, EVK 2018). Kieliharjoittelumalliin laaditut kielenoppimistavoitteet tuovat esiin, että myös A1-tason puhuja voi oppia työpaikan viestintää ja ammattikieltä tarkkailijan roolissa, vaikka ei vielä pystyisikään osallistumaan täysipainoisesti vuorovaikutukseen. A1-tasolle laadituissa kielitaitotavoitteissa otetaan huomioon se, että kieli on myös kehollista ja materiaalista. Kieli ei siis ole vain pelkkiä sanoja, vaan vuorovaikutuksessa ja viestinnässä voi hyödyntää ympäristöä, huonekaluja, esineitä ja kuvia. Lisäksi kehonkieli, ilmeet ja eleet ovat tärkeitä keinoja viestin perille saattamisessa. “Opiskelija tutustuu tarkkailijan roolissa työharjoittelupaikan viestintäympäristöön ja viestintätilanteisiin. Hän tunnistaa ammattilaisen erilaisia viestintärooleja ja viestinnän tavoitteita eri tilanteissa. Hän harjaantuu tulkitsemaan suullisia viestintätilanteita kielenulkoisten vihjeiden (esim. äänensävy, eleet, ilmeet, kehonkieli, puheenvuorojen pituus, osallistujat, viestintäympäristö, tilanteen kesto) avulla, ja osaa poimia puheenvirrasta usein toistuvia sanoja (tervehdykset, tilanteisiin liittyvät keskeiset sanat ja fraasit), vaikka ei hahmottaisikaan aina tilanteiden syvempiä merkityksiä. Opiskelija myös osallistuu keskusteluun suomeksi lyhyissä, ennakoitavissa ja rutiininomaisissa tilanteissa (tervehdykset, kuulumisten kyselyt, esittäytymiset).” – Työ- ja kieliharjoittelun kielenoppimistavoitteita (A1-taso) Degree Programme in Social Services -tutkinnossa (Opetussuunnitelma 2023. Degree Programme in Social Services, Metropolia AMK) Kielenoppijalla on paljon annettavaa Työyhteisöillä on joskus korkea kynnys ottaa vielä kieltä oppivaa opiskelijaa harjoitteluun. Ajatellaan, että harjoittelija vie resursseja, hankaloittaa työyhteisön toimintaa ja vaatii enemmän tukea kuin sellainen harjoittelija, jolla suomen kieli on jo hallussa. Kannustamme työyhteisöjä näkemään asian toisin: kielenoppijan läsnäolo työyhteisössä voi tehdä näkyväksi hankalia vuorovaikutuskäytänteitä, puutteellisia ohjeistuksia, vaikeaa kieltä ja epäselviä toimintamalleja. Monissa yrityksissä tai työyhteisöissä on asiakkaita, jotka ovat itsekin kielenoppijoita. Työharjoitteluun tuleva kielenoppija voi avata yllättävällä tavalla työyhteisön silmät näkemään yhteisön toimintaa uudesta näkökulmasta, maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden silmin. Esimerkiksi päiväkodissa saatetaan huomata, ettei lasten kielitaustoja ole tehty näkyviksi eikä niitä hyödynnetä, tai hoitokodissa saatetaan oivaltaa, miten tärkeää on kehollinen ilmaisu, nonverbaalinen vuorovaikutus ja asiakkaiden kohtaaminen myös ilman sanoja. Maahanmuuttajaäitien osallisuuden kokemuksia tutkinut Minna Intke-Hernandez (2021; 2020) korostaa sitä, miten yhteiset, monikieliset hetket tarjoavat oppimismahdollisuuksia ja vahvistavat osallisuuden kokemuksia. Kielitietoinen työyhteisö hyväksyy monikielisyyden osana kielitaitoa. Se on myös valmis hyödyntämään oppijan kielellisiä resursseja työpaikan arkisissa vuorovaikutuksessa. Kun kielenoppija kokee osallisuutta ja tuntee itsensä hyväksytyksi, se vaikuttaa haluun oppia kieltä lisää. Työyhteisön on tärkeä oivaltaa, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa puhua kieltä, vaan kielenoppiminen on dynaaminen prosessi, ja kieli kehittyy aina vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Suomea voi puhua monin tavoin. Kieli on ensisijaisesti viestinnän väline, joten sellaiset kielelliset virheet, erikoiset ilmaukset tai epätyypillinen ääntämys, jotka eivät vaikeuta ymmärtämistä, eivät haittaa. Erilainen ääntämys ei saisi johtaa siihen, että kielenoppijan osaamista ei arvosteta. Työyhteisön rooli kielenoppimisessa on tärkeä Kielenoppijat kokevat usein työharjoittelun suomenkielisessä ympäristössä hyvin jännittävänä. Jännitys voi aiheuttaa myös väärinkäsityksiä: vaikka kielitaitoa olisikin, se saattaa rohkeuden puuttuessa jäädä piiloon. Työharjoittelussa tarvitaan ainakin jonkin verran yhteistä kieltä, jotta opiskelija voi osallistua työyhteisön toimintaan. Jos työyhteisö ottaa opiskelijan osaksi yhteisöä, opiskelija oppii enemmän ammatillista kieltä, fraaseja ja sanastoa sekä sosiaalisia ammattikäytänteitä. Sensitiivinen ohjaaja ja kielimentori tarjoavat kielenoppijalle kielellistä, sosiaalista ja emotionaalista tukea. Kielenoppija ei ole koskaan vain avun saaja, vaan myös aktiivinen toimija. Kielenoppija voi harjoittelussa tuoda esiin omaa asiantuntijuuttaan, omaa äidinkieltään ja muuta kielitaitoaan. Ammatillisen identiteetin vahvistaminen ja näkyväksi tekeminen vahvistaa oppijan kielellistä identiteettiä ja tukee uuden kielen oppimista. Kielitietoinen ohjaaja arvostaa oppijaa ja haluaa nähdä hänet kokonaisvaltaisesti – ei vain kielenoppijana (Honko 2019). Työyhteisöjen rooli kielenoppimisessa on tärkeä, sillä esim. Seilosen ym. (2016) mukaan kirjallisen kielitaidon kehittyminen asiantuntija-ammatissa on väistämättä hidasta, ja kohtalaisen sujuva suullinenkin kielitaito saavutetaan yleensä vasta 1–2 vuoden oman alan työkokemuksen myötä. Kielitietoinen ohjaaja tunnistaa työpaikan kieliympäristön ja sen, millaista kieltä työtehtävässä tarvitaan ohjaa oppijaa tunnistamaan kieltä ja kielen funktioita (miten ja milloin käsketään, kysytään, neuvotaan, ohjataan) kannattelee keskustelua, tarjoaa kielellistä tukea, mutta ei vaihda heti englantiin, vaan antaa mahdollisuuden suomen kielen käyttöön varmistaa ymmärrystä ja luo turvallisen ilmapiirin (ei esimerkiksi korjaa kaikkia virheitä) auttaa ennakoimaan työpaikalla toistuvia tilanteita tarjoamalla malleja ja fraaseja tilanteista selviytymiseen nimeää keskusteluun liittyviä asioita ja esineitä ohjaa kielelliseen päättelyyn (Mitä sanoja tai muotoja tunnistat? Mitkä sanat ovat vieraita?) sanoittaa tekemistään käyttää synonyymeja ja selittää sanoja kannustaa ja rohkaisee kielenoppijaa puhumaan suomea tukee kielenoppijan kielellistä identiteettiä tunnistamalla myös muita kieliä ja hyödyntämällä niitä. (Ks. myös Intke-Hernandez 2021.) Kielituettu työharjoittelu kehittää kielitaitoa tehokkaasti Kielituettu työharjoittelu antaa opiskelijalle työkaluja aktiiviseen kielenoppimiseen ja vahvistaa opiskelijan toimijuutta työelämän tilanteissa. Lisäksi kielituettu harjoittelu kannustaa opiskelijaa hyödyntämään arki- ja työelämän tilanteita kielenoppimiseen. Kielituettu työharjoittelu myös tukee opiskelijan osallisuuden kokemusta ja auttaa opiskelijaa työllistymään valmistumisen jälkeen. Suomenkielisille opiskelijoille kielituettu työharjoittelu antaa valmiuksia toimia monikielisessä työyhteisössä kielimentorina, perehdyttäjänä ja kielitietoisena ohjaajana. Kielen oppiminen ei pääty valmistumiseen, vaan jatkuu koko elämän. Kirjoittajat Eveliina Korpela, Eevamaija Iso-Heiniemi ja Hanna Aho työskentelevät Metropolia Ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa suomen kielen opettajina ja Kielibuusti-hankkeen S2-asiantuntijoina. Kielibuustia on viiden kirjoituksen sarja. Se tarjoaa käytännön vinkkejä ja tietoa kielenoppimisen tukemiseen korkeakoulussa. Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin kielitaidon merkitystä korkeakouluopiskelijalle ja toisessa osassa esiteltiin kieli-HOPSia (henkilökohtaista kielenoppimissuunnitelmaa) opiskelijan kielenoppimisen tukena. Lähteet Komppa, J. & Jäppinen, T. & Herva, T. & Hämäläinen T. 2014. Korkeakoulutuksen ammatilliset suomi toisena kielenä -viitekehykset (pdf). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. EVK 2018. Eurooppalainen Viitekehys: Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys. Euroopan Neuvosto. http://www02.oph.fi/ops/taitotasoasteikko.pdf Export Expert -hanke 2022. Centria-ammattikorkeakoulu. Talent Boost. Honko, M. 2019. Mikä ihmeen kielitietoisuus? Jyväskylän yliopisto. Avoin yliopisto. Blogit.  Intke-Hernandez, M. 2020. Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat: etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Väitöskirja. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. Intke-Hernandez, M. 2021. Kielenoppija tarvitsee tuekseen kielitietoisuutta ja yhteisiä tekoja. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(6). Kielisopimus-video 2022 (Youtube). Tokasa-hanke. Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitaja -koulutus. Metropolia AMK & TAMK. Omnian Osaamiskeskus 2022. Palvelut työnantajille. Kielituettu työllistäminen. Polku työhön. Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelma 2023. Degree Programme in Social Services. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Seilonen, M. & Suni, M. & Härmälä, M. & Neittaanmäki, R. 2016. Ammatillisen kielitaidon arviointikokeilu terveydenhuollon alalla. Teoksessa Huhta, A. & Hildén, R. (toim.): Kielitaidon arviointitutkimus 2000-luvun Suomessa. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia (9). 110–141.

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset