Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla Tilaa RSS-syöte

Ukrainasta paenneille tie korkeakoulutukseen valmentavan koulutuksen avulla
19.2.2024
Mia Sevonius-Male & Elvira Vainio

Mitä enemmän aikaa kuluu Ukrainan sodan alkamisesta, sitä vahvemmin Suomeen saapuneet tilapäistä suojelua saavat Ukrainasta paenneet juurtuvat. Monet harkitsevat Suomeen jäämistä. Syyskuun 2023 alkuun mennessä tilapäistä suojelua oli hakenut yli 60 000 Ukrainasta paennutta henkilöä. Heistä yli 58 000 henkilöä on saanut myönteisen päätöksen. (1) Myönteisen päätöksen saaneista 62 % on korkeasti koulutettuja ja 67 % työikäisiä (2).  Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän saavutettavuus tukee Ukrainasta paenneiden integroitumista. Nykytilanteessa on paljon epävarmuustekijöitä. Emme tiedä, kuinka pitkään sota jatkuu ja miten sodan jatkuminen vaikuttaa ukrainalaisiin. Emme myöskään tiedä, haluavatko Ukrainasta paenneet lopulta palata kotimaahansa vai esimerkiksi jäädä Suomeen. Juuri nyt on tärkeää varmistaa tämän ryhmän integroituminen Suomeen. Siihen liittyy myös suomalaisen korkeakoulutusjärjestelmän saavutettavuus.  Tähän tarpeeseen on räätälöity yhdeksän ammattikorkeakoulun toteuttama PrepProg-hanke  (Preparatory Programme for Higher Education Studies in English) (3). Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön tukema, ja sen koulutuspilotti käynnistyi syksyllä 2023. Jaamme kirjoituksessamme koulutuspilotista saatuja oppeja, onnistumisia ja siihen kytkeytyviä huolia.  Kohderyhmän osallistuminen ja yhteistyö pohjustavat onnistumista Kohderyhmän ymmärtäminen on merkittävä tekijä koulutusta ja sen markkinointia suunniteltaessa, erityisesti kun kohderyhmä tarpeineen ja haasteineen on entuudestaan suunnittelijoille vieras. Suomalaisilla koulutuksen suunnittelijoilla ei olisi ollut välineitä ymmärtää Ukrainan sotaa paenneiden ja tilapäistä suojelua saaneiden tilannetta ilman kohderyhmän itsensä apua. Ukrainasta paenneiden sopeutumista ja koulutukseen hakeutumista hankaloittavat muun muassa sodan aiheuttama kuormitus sekä heikko suomen, ruotsin ja englannin kielen taito.   Kohderyhmän mukaan ottaminen mahdollisti todelliseen tarpeeseen vastaavan koulutuksen kehittämisen. Kohderyhmän edustajista muodostettuihin asiakasraateihin osallistui henkilöitä, jotka olivat kiinnostuneita koulutuksesta ja halukkaita jakamaan omia näkemyksiään. Ne toteutettiin Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Turun ammattikorkeakoulussa.  Asiakasraadit perustettiin heti hanketoiminnan alkaessa, jotta kohderyhmän ääni saatiin osaksi kehittämistyötä ja todelliseen tarpeeseen vastaavan valmentavan koulutuksen kehittäminen näin mahdollistui.  Koulutuspilotin toteutuksessa huomioitiin esimerkiksi asiakasraatien esiin nostama lähipäivien tärkeys. Opiskelijoiden hajautuneen sijainnin vuoksi opetus toteutettiin verkossa. Vaikka verkossa opiskelu on joustavaa, monille lähitapaamiset muiden opiskelijoiden kanssa voivat olla tärkeitä, koska silloin opiskelijat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja puhumaan myös muusta kuin opiskeluun liittyvistä asioista. Asiakasraadeissa esitetty toive oppilaitoksien kampuskierroksista toteutettiin, ja tämä antoi opiskelijoille tilaisuuden tutustua ammattikorkeakoulujen tiloihin ja toimintatapoihin sekä verkostoitua muiden kanssa.  Kohderyhmän osallistuminen tuki viestintää ja markkinointia. Kohderyhmän mukaan ottaminen oli myös olennainen osa koulutuspilotin vaikuttavaa markkinointia. Asiakasraatien kautta selvisi, että valmentavan koulutuksen käsite ei ollut Ukrainasta tuttu. Siksi markkinointimateriaaleissa selitettiin tavanomaista tarkemmin valmentavan koulutuksen tavoitteita, sisältöä ja koulutuksen hyötyjä. Pilotoinnin alkaessa oli selvää, että koulutuksen luonteesta olisi pitänyt informoida vieläkin enemmän. Monet opiskelijat eivät olleet ymmärtäneet, että kyseessä oli kokopäiväinen opiskelu, joka tapahtuu päiväsaikaan ja johon tulee osallistua aktiivisesti. Monet olivat ajatelleet, että he voisivat opiskella sisältöjä iltaisin ja viikonloppuisin kokopäivätyön tai muiden opintojen ohessa.   Jo prosessin alussa tunnistettiin kielitaitohaaste liittyen kohderyhmän tavoittamiseen. Onneksi hankkeessa työskentelee ukrainalainen asiantuntija. Hänen kielitaidolleen ja kohderyhmätuntemukselleen on ollut todellinen tarve. Myös toisen kielitukihenkilön työpanos on ollut pilotoinnin onnistumisen näkökulmasta olennainen. Omakielisyys on huomioitu koulutuksen verkkosivuilla ja esitteissä, jotka tuotettiin kohderyhmän ymmärtämillä kielillä: ukrainaksi, venäjäksi ja englanniksi. Ukrainalaisella asiantuntijalla oli erinomainen käsitys siitä, miten parhaiten tavoittaa kohderyhmä. Sen turvin maksullista some-markkinointia pystyttiin kohdentamaan ja hyödyntämään Suomessa asuvien ukrainalaisten käyttämiä ukrainan- ja venäjänkielisiä somekanavia. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on kaikkien etu. Toinen tärkeä seikka kohderyhmän tavoittamiseen liittyen olivat ne monet tahot, jotka työskentelevät ja avustavat Ukrainan sotaa paenneita ja tilapäistä suojelua saaneita henkilöitä omassa työssään päivittäin. Alusta alkaen yhteistyö TE-toimistojen, kuntakokeiluiden, kuntien, vastaanottokeskuksien ja järjestötoimijoiden kanssa oli tärkeää. Näin niissä ohjaustyötä tekevät olivat tietoisia PrepProgista, koulutuksen tavoitteista ja hyödyistä ja pystyivät ohjaamaan ja tukemaan omia asiakkaitaan hakemaan pilotointikoulutukseen.   Markkinoinnissa yhdistimme ukrainalaisen kieli- ja kohderyhmätiedon, teknologian tuoman tehokkuuden sekä yhteistyön paikallisten toimijoiden kanssa. Tätä toimivaa lähestymistapaa on hyödynnetty myös muissa hankkeissa, joissa kohderyhmänä ovat olleet Ukrainan sotaa paenneet ja tilapäistä suojelua saaneet henkilöt. Valmius korkeakouluopintoihin Suomessa Korkeakouluopintoihin pohjustavassa valmennuksessa on erityiset tavoitteet. Niissä panostetaan kielten oppimiseen, matematiikkaan, digitaitoihin, itsetuntemuksen lisäämiseen ja itsensä johtamisen taitojen kehittämiseen.  PrepProg-hankkeen koulutuspilotin tavoitteena on ollut antaa opiskelijalle tarvittavat valmiudet korkeakouluopintoja varten. Yhteissuunnittelun pohjalta valmennuksen sisällöksi muodostui englannin kieli, suomen tai ruotsin kieli, matematiikka sekä digitaidot. Englannin kielen taidossa tavoitteena on ollut kielitaidon nostaminen tasolta B1 tasolle B2. Yhteisten ja yleisten opintojen lisäksi opiskelijat valitsivat, millä alalla he haluavat kehittää englannin kielivalmiuksiaan. Vaihtoehtoina olivat liiketalous, tekniikka, hyvinvointi- ja soteala tai monialainen ryhmä.  Korkeakouluopinnot Suomessa vaativat itsensä johtamisen taitoja. Itsetuntemus ja itsensä johtamisen taidot ovat tärkeitä tulevan opiskelun tai työuran kannalta. Koulutuspilotti sisälsi ryhmä- ja yksilöohjausta, jossa kehitettiin osallistujien itsetuntemusta, sanoitettiin vahvuuksia ja kirkastettiin osaamista sekä pohdittiin mahdollisia ura- ja opiskeluvaihtoehtoja. Kun yhteishaku korkeakouluihin lähestyi, keskustelu- ja sparraustarve kasvoi. Opiskelijoiden kysymykset liittyivät yhteishakuun, koulutuksen maksullisuuteen sekä kielitodistuksiin.  Ohjaustyössä korostuivat erot Suomen ja Ukrainan korkeakouluopinnoissa. Korkeakouluopinnot Suomessa vaativat paljon enemmän itsensä johtamisen taitoja, esimerkiksi suunnittelua, ajanhallintaa ja huolehtimista omasta hyvinvoinnista.  Yhteisöllisyyden tukeminen on tärkeä osa valmentavaa koulutusta. PrepProg-koulutuspilotti eroaa muista valmentavista ohjelmista siinä, että sen kohderyhmänä ovat Ukrainan sotaa paenneet ja tilapäistä suojelua saaneet henkilöt (4). Opiskelijat asuivat ympäri Suomea. Osa asui pienillä paikkakunnilla ja osa pääkaupunkiseudulla. Moni koki yksinäisyyttä uudessa maassa. Koulutus on tarjonnut vertaistukea, pohjan yhteisöllisyydelle ja tunteen, ettei tilanteessa olla yksin. Opiskelija on jo valmennukseen osallistuessaan osa suurempaa suomalaista korkeakouluyhteisöä.  Korkeakoulutuksen saavutettavuushaasteet   Kielitaidon puute on nostettu esiin merkittävänä esteenä työllistymiselle, ja useat ukrainalaiset ovat tuoneet esille tarpeen kielitaidon kehittämiselle (4). Vaikka tutkimusten mukaan vajavainen kielitaito on yleistä, on myös henkilöitä, joilla on jo riittävä englannin kielen taito korkeakouluopintoja varten tai jotka voisivat päästä työelämään täsmäkoulutuksilla.  Tulevaisuudessa, kun Ukrainan sotaa paenneet ja tilapäistä suojelua saaneet henkilöt oppivat suomea ja ruotsia, saattaa painopiste koulutustarpeessa siirtyä suomen- ja ruotsinkielisiin koulutusratkaisuihin. Tällä hetkellä englanninkieliset opinnot olisivat heille parhaiten saavutettavissa. Kehitteillä on myös uusia kielituettuja koulutuksia, kuten Karelia-ammattikorkeakoulussa kehitettävä venäjän kielellä tuettu suomenkielinen sairaanhoitajatutkinto (5).  Kielitaito tai lukukausimaksu esteenä ukrainalaisten korkeakoulutukselle Suomessa. Valtion tavoitteena on nopeuttaa Ukrainasta paenneiden koulutus- ja työllisyyspolkuja Suomessa. Vaikka suomenkieliset korkeakouluopinnot ovat opiskelijalle maksuttomia, on säädetty, että vieraskielisissä korkeakoulututkinnoissa täytyy olla lukukausimaksut niille, jotka saapuvat maahan opintoja varten. Tilapäistä suojelua saavat ovat statuksensa puolesta valitettava väliinputoajajoukko, koska he eivät ole normaalin oleskelulupajärjestelmän sisällä. Tämän kohderyhmän kohdalla on huomioitava muutakin kuin tiukasti koulutuspoliittiset näkökulmat, kuten Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen kommentoi (6).  Heti hankkeen alkaessa tunnistimme lukukausimaksut saavutettavuushaasteeksi. Sotatilanteesta johtuen harvalla Ukrainasta paenneella on mahdollisuus maksaa tuhansien eurojen lukukausimaksuja. Suomen kielen taidon puutteesta johtuen heillä ei ole mahdollisuutta edetä suomenkielisiin korkeakouluopintoihin, jotka olisivat ilmaisia.  On tärkeää, että kaikki korkeakoulut etsivät mahdollisuuksia Ukrainasta paenneille osallistua englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin. Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan jokainen korkeakoulu itse määrittelee lukukausimaksunsa sekä niihin liittyvät mahdolliset stipendit, joiden kautta opiskelija voi saada maksuun huojennuksen. Valtakunnallisesti ei voi määrätä, että humanitäärisistä syistä johtuen tilapäistä suojelua saavilta ei perittäisi lukukausimaksuja. Olisikin tärkeää, että kaikki Suomen korkeakoulut etsisivät ratkaisuja, jotka mahdollistavat Ukrainasta paenneiden opiskelun englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa.   Katse kohti tulevaisuutta Helmikuussa 2024 vietetään PrepProg-koulutuspilotin päätösjuhlaa. Pilotissa luotiin englanninkielistä valmentavan koulutuksen konseptia, jota voi hyödyntää tulevissa valmentavissa koulutuksissa. Moni koulutuksen käynyt on kiitollinen sen tuomista opeista ja vertaistuesta, mutta vasta aika näyttää koulutuksen vaikuttavuuden, sen, miten heidän opiskelu- ja urapolkunsa jatkuvat.  PrepProg-hanke päättyy elokuussa 2024. Tuloksia esitellään korkeakoulujen kansainvälisillä kevätpäivillä Seinäjoella 16.5.2024 sekä hankkeen loppuseminaarissa Joensuussa 29.8.2024. Ukrainan sotaa paenneiden ja tilapäistä suojelua saaneiden henkilöiden integroinnissa ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli myös tämän hankkeen jälkeen. Verkostomainen yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja muiden kohderyhmän parissa työskentelevien tahojen välillä sekä kohderyhmän osallistaminen alusta alkaen luovat parhaimmat onnistumisen mahdollisuudet.  Kirjoittajat Mia Sevonius-Male, jonka missiona on ravistella, kehittää ja tukea rakenteita koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Tähän liittyy myös korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja pitovoiman lisääminen asettautumiseen, kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvän kehittämistyön kautta. Mia toimii Karelia ammattikorkeakoulussa maahanmuuttajatyön asiantuntijana sekä PrepProg ja Talent Hub Eastern Finland (ESR+) hankkeiden projektipäällikkönä. Elvira Vainio, jonka missiona ovat mahtavat maanantait ja kestävämpi työelämä. Hän toimii uravalmentajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja PrepProg-hankkeessa. Hän työskentelee uran, työllistämisen, työllistymisen, osaamisen ja työelämätaitojen kehittämisen teemojen parissa.  Hankkeen faktatiedot Syksyllä 2022 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi PrepProg-hankkeelle (Preparatory Programme for Higher Education Studies in English) erityisavustuksen Ukrainasta paenneiden koulutus- ja työllistämispolkujen edistämiseen sekä vieraskielisen valmentavan koulutuksen mallintamiseen. Karelia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa PrepProg-hankkeessa on mukana kahdeksan muuta ammattikorkeakoulua.  Lähteet Työ- ja elinkeinoministeriö (2023). Selvitys: tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset on otettu hyvin vastaan, kielitaito keskeinen työllistymiselle. Tiedote 1.11.2o23. Työ- ja elinkeinoministeriö. Owal Group Oy (2023). Selvitys tilapäistä suojelua saavista työvoimapalvelujen asiakkaina ja työmarkkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:42. Työ- ja elinkeinoministeriö. PrepProg-hanke (2023) Vaittinen, Jaana (2023). Taloushallinnon täydennyskoulutuksella Suomen työmarkkinoille. Hiiltä ja timanttia -blogi 30.10.2023. Metropolia Ammattikorkeakoulu.  Sunikka, Tuulia, ym. (2024). Venäjän kielellä tuettu sairaanhoitajatutkinto alkaa Kareliassa syksyllä 2024. Pulssi-portaali 6.2.024. Karelia-ammattikorkeakoulu.  Mielityinen, Ida (2023). Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtajan lausunto. Sähköposti kirjoittajille.

Lue lisää

The Crucial Role of Collaborative Spaces in Developing Innovators
14.2.2024
Pamela Spokes

Society, our work, and our everyday lives require us all to be more innovative and more intentional. Since around 500BC when the ancient Greek philosopher Heraclitus allegedly noted that ‘Change is the only constant’, the world has been in flux. This has not only continued, but it has accelerated. If we want to develop more innovators, we need to provide spaces that allow for innovators to develop. Responding to this challenge requires everyone to be ready and skilled in how to think more strategically about change, adaption, and innovation. Higher education institutions are a great place to hone these innovation skills, for both the students and the staff that fill them. But for these skills to be taught, the spaces that support this kind of learning need to be appropriate. This need is for the continued relevance of the institution itself but also for the society around it. There must be more innovation both inside and outside of the institution. If we want to develop more innovators, we need to provide spaces that allow for innovators to develop. The Importance of Developing Innovators For people to be innovative in their work, they need to learn the skills of incremental innovation. How it happens, what it looks like, how you get from the starting point to the deployment, and to fundamentally understand that deployment is not the end of the process. This is the kind of understanding that employers are beginning to expect from their employees. Continuous improvement is using innovation skills in everyday work and required structured collaboration. It is how institutions and the alumni from them continue to be relevant in this ever-changing world. Innovations vs. Innovators Developing innovations and developing innovators are different. One is an investment in your core business (or future business opportunities) while the other is an investment in people. This investment in people will provide them some agency over the development of how they do (and develop) their own work. To support individuals to become innovators in their own areas of expertise, we need to give them the right spaces to learn those skills and then to deploy them. The necessary skills are not going to be developed in traditional classrooms or in ordinary meeting rooms. The necessary skills are not going to be developed in traditional classrooms or in ordinary meeting rooms. There needs to be environmental cues (both physical and atmospheric) that this space is different. That you are here to work differently and to learn differently. It must also indicate that we are here to work collaboratively and that we are willing to change how we interact and work together to get different results. Tailoring Spaces for Impactful Collaboration Different actions and outcomes have different needs and what the space provides. It is difficult to have a deep, personal conversation if a group of people are sitting at desks looking in one direction (away from each other and at the back of heads). Different configurations are needed for different parts of any innovation process whether this is in a company, an educational institution, or in a public service. Discussion When there is a discussion, whether it is for learning new things or for sharing knowledge, a circle is often the way this should be done. Everyone can see each other, it promotes communication, and it isn’t hierarchical. Research shows that if you want people to be more collaborative, feel a sense of belonging, and participate more, you should seat them in a circular pattern. This gathering pattern is something that is quintessentially human. When we imagine small groups gathering at all times through history, we imagine circles. We see circles everywhere information is shared and discussions are had: campfires, grade school storytelling, the United Nations, U.S. Congress, the Finnish Parliament, indigenous peoples’ gatherings, healing circles, etc. Gathering in circles is essential to humans feeling seen and heard. “Circular physical arrangements such as these endure because of the powerful influences that people can have on each other when participating in these formations.” - J. Falout, 2014 Ideation When we need to do some intense ideation, we may or may not need tables. Or we may need a small table space to write or draw our idea and some clear wall space to display our ideas. This one part of the process will need to use two different kinds of spaces. This flexibility in spatial design becomes a catalyst for fostering flexible minds. If there is a need to create more innovative and flexible people in our organisations, then the spaces that they work in also need to reflect this. Traditional office setups, with cubicles and open offices, fall short in being able to cultivate true innovators. Small group work Ideas are often developed by small groups. Individuals can be too myopic (seeing only their own ideas) while too big groups will become unwieldy and stagnate as it becomes difficult to find consensus to move on. This means that there needs to be spaces where groups of 3-5 people can develop ideas into concepts. These concepts will need to be developed further into something that can be prototyped. This can only happen in smaller groups. This is a great opportunity to either have multiple different ideas taken to the prototype stage or to have different versions of the same thing be created. This gives everyone a chance to fully participate in the development and prototyping stages as well as to see the options that different groups can produce. There is never one solution to any given problem. Building/prototyping When an individual and a group wish to build a prototype or even two or three, having spaces and tools available to accomplish this is important. Prototypes, for both products and services, come in all shapes and sizes - from room-sized cardboard layouts to handheld tools and Lego floor plans. This means that you can never be sure if people will need tables to display their final prototypes or just need them in the building phase. If they just need them in the building phase, they may need a larger open bit of floor space to roleplay the service/product or to walk people through it. This means that tables need to be easily stored away. Presentations/Pitches Presenting as a skill, whether to your peers or to co-workers, is an important part of finding buy-in and being understood. Presenting to a group can be done either while they are seated in the circular position or in a more standard theatre pattern. But what research tells us is that a circular seating pattern “can activate fundamental human needs and consequently affect persuasion.” When you are pitching an idea to a group, a circular pattern can help persuade them to agree with you. Interesting research finding that may be useful for those people who find themselves in that situation and can affect the environment and how people are seated. All Spaces Are Designed It is important to understand that spaces are always designed. Someone makes a decision about what kind of furniture will be used, where the focus of the room will go, how much furniture is to be ordered. Each little decision is the design. Determining how the space will be used will define what is available for the users. When Static Spaces Fail to Meet Dynamic Needs Consider this: what happens when the needs of the space are dynamic and change even within the confines of one 3-hour block? What happens to those in the room when the space is not changeable? At some point a decision was made to define the space's purpose, closing the door to any alternative considerations. This is most of the built spaces around the world. When we look at learning and teaching environments, they are primarily organised so that the students look at the teacher or to teach professional skills. Neither of these are appropriate for learning or developing innovation skills. The next evolution was to make desks movable, so students could participate in group work. But still the desks took up most of the classroom floor space. Again, what happens when you don’t really need the desks and what you need is for people to do less listening and more doing? Now the desks are a bit of a liability. It reminds me of the poster that compared different modes of transportation and the space they take up (car vs bus vs bicycle). It exemplifies how much space “things” take up in the surrounding space. In their example it was cars, in mine, it is desks. Many are expecting different results from the same environment. I don’t disagree that there are still concepts that need to be learned individually and, in an orientation, where you are looking at a teacher. But it is important to remember that this is not how everything needs to be taught. Increasingly, spaces are being set aside for different ways of learning. But they are rare and maybe not fully understood. This is the same problem in many corporate settings. Many are expecting different results from the same environment. In big companies there may be open spaces available but they are not necessarily set up for impactful collaboration, some will be meeting spaces, some will be presentation spaces. Shaping Tomorrow’s Innovators We all need to make sure that our learning spaces are future focused and fit for purpose. The goal is to make sure that both inside and outside educational institutions people are able to confidently face and address the challenges ahead. We all need to make sure that our learning spaces are future focused and fit for purpose. At the beginning of allocating learning spaces and planning teaching, it would be important to considering the five above needs: discussion, ideation, group work, prototyping, and presentations, to achieve the best learning outcomes. Writer Pamela Spokes, BA, MA, MBA, AmO works as a Service Designer in Metropolia’s RDI team. Originally from Canada, Pamela has many years of experience working in higher education institutions in different countries and in different roles. She teaches the English Pre-Incubator Programme and Service Design in different Schools.

Lue lisää

Palaute innostaa opettajaakin!
5.2.2024
Marianne Roivas

On väitetty, että suomalaiset ovat työelämässä tottumattomia antamaan ja ottamaan vastaan palautetta. Toisaalta kuulee, että moni haluaisi sitä työstään enemmän. Jos palautetta ei saa, voi tuntua kuin omalla tekemisellä ei olisi mitään merkitystä, mikä voi jopa heikentää työhyvinvointia (Sarkkinen 2017). Korkeakouluopettajina me usein suorastaan marinoimme opiskelijat vertaispalautteella ja sen merkityksen korostamisella. Mutta miten sujuu palaute opettajien kesken? Työkaverin kirjoittaman opetussuunnitelmaluonnoksen, hankesuunnitelman, bloggauksen tai muun vastaavan tekstin kommentointi on kuvaava esimerkki tilanteesta, jossa kommentoidaan toisen tekemää työtä, annetaan kollegiaalista palautetta. Minulle, kuten monelle muullekin korkeakouluopettajalle, tällainen on tuttua, jopa jokapäiväistä työtä. Otetaankin alkuun tähän liittyvä muisto yliopistovuosiltani: Artikkelikokoelman toimituspalaveri on käynnistymässä. Paikalla on kolme kollegaa: minä, kokoelman toinen toimittaja sekä yksi kirjoittajista, tutkija naapuritiedekunnasta. – Tekstissäsi on aika pitkiä virkkeitä ja kappaleita. Pystytkö käymään artikkelin siitä näkökulmasta läpi ja miettimään vielä ilmaisutapaa? me toimittajat kysymme kirjoittajalta ja näytämme pari esimerkkiä. – Vedän artikkelini pois julkaisusta! Minua ei ole ikinä loukattu tällä tavalla! kuuluu tuohtunut vastaus. Ovi paukahtaa, ja me toimittajat jäämme katsomaan toisiimme hölmistyneinä. On mahdollista, että muistikuvani ei kerro kaikkea tilanteesta ja siihen liittyvän vuorovaikutuksen sävyistä, mutta kieltämättä kohtaus piirtyi voimakkaasti mieleen. Kaikkien kuluneiden vuosienkin jälkeen se toimii yhä muistutuksena siitä, että palautteen antamisessa on satsattava paitsi sisältöön myös tapaan ja tyyliin – ja että toisaalta myös palautteen vastaanottaminen on taitolaji. Miksi palaute on tärkeää? Kuten Ahonen ja Lohtaja-Ahonen (2011) ovat summanneet, työelämän kontekstissa palautteen tarkoitus on auttaa ymmärtämään omaa toimintaa, oman työn tuloksia. Palaute kertoo, missä olemme menossa ja miten pysymme oikeassa suunnassa. Se kertoo vahvuuksista ja heikkouksista sekä valottaa oman toiminnan vaikutusta muihin ihmisiin. Palaute kertoo, missä olemme menossa ja miten pysymme oikeassa suunnassa. Palautteen vastaanottaminen vaatii ennen kaikkea psykologista turvallisuutta. Jos palaute yllättää tai ei ole linjassa omien näkemysten kanssa, puolustusreaktio voi herätä nopeammin kuin itse edes ehtii tiedostaa. Reaktio voi juontaa juurensa aiempiin kokemuksiin vaikka miten kaukaa vuosien takaa. Silloin ei välttämättä ole kaikkein oleellisinta jäljittää, mihin nimenomaiseen henkilöhistorialliseen tilanteeseen reaktio kytkeytyy. Hyödyllisintä on havaita reaktion mittakaavavirhe. (Oulasmaa & Pesonen 2022.) Yhteisön tasolla vaimea palautekulttuuri, heikko kyky ja halu antaa palautetta ja ottaa sitä vastaan, on tietysti samalla tavalla pysähtymisen ja miettimisen paikka. Onko jokin pielessä? Välinpitämättömyys voi kertoa esimerkiksi siitä, ettei suunta tunnu enää oikealta ja yhteiseltä. Intoa palautteiden antamiseen latistaa vahvasti myös kokemus tai oletus siitä, ettei palautetta aidosti oteta toiminnan kehittämisessä huomioon ja että sen antaminen on siis turhaa vaivannäköä. Millaista on rakentava palaute? Sinällään ”palaute” ei ole täysin kirkas termi. Onnistunutta palautetta luonnehditaan usein esimerkiksi ”rakentavaksi”, mutta ”rakentavan” määritteleminen voikin sitten olla hankalampaa. Oulamaan ja Pesosen (2022) mukaan anonyymi moite tai kehu ei ole sen enempää palaute kuin jokin satunnainen Facebook- tai Instagram-tykkäys. Se on mielipide, jopa pelkkä heitto. Palaute vaatii perusteluja. Palautteelta peräänkuulutetaan monesti konkreettisia ehdotuksia jonkin asian korjaamiseksi ”Älä esitä minulle ongelmia vaan esitä ratkaisuja” -hengessä. Aina tämä ei ole mahdollista, mutta palautteen tarkoituksena on auttaa palautteen saajaa onnistumaan (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2011). Palaute vaatii perusteluja, myös kannustava palaute. Jos saa opiskelijalta kommentin, että ”se Moodle-työtila on muuten tosi huono”, kyse ei siis vielä ole varsinaisesta palautteesta. Sitä ilmauksesta tulee vasta, kun opiskelija täydentää arviotaan esimerkiksi kuvauksella työtilan sekavuudesta, materiaalien niukkuudesta tai ylenpalttisuudesta tai linkkien toimimattomuudesta. Opiskelijan näkökulmasta numero opintorekisterissä ei myöskään vielä ole palaute oppimisesta, eihän se vastaa kysymykseen: ”Miksi?” Toimivan palautteen olemusta havainnollistaa myös seuraava jaottelu, jossa esimerkkinä on jälleen palautteen antaminen tekstistä: ”Tämä asia pitäisi laittaa taulukkoon.” – Ilmaus on lähinnä johtamista. ”Koska tämä asia ei ole taulukossa, en ymmärrä sitä.” – Kyseessä on palaute, joka sisältää havainnon ja todennäköisesti vaikuttaa vastaanottajaan. (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2011.) Taitavasti annettu palaute on yleensä tervetullutta, vaikka se olisi korjaavaa eli sisältäisi ajatuksen siitä, että toimintaa ja tekemistä olisi syytä muuttaa. Samaan tapaan kannustava palaute kääntyy negatiiviseksi, jos se annetaan taitamattomasti tai vääristä syistä. Ihminen on herkkä aistimaan, ovatko kiitokset vilpittömiä vai piikikkäitä, enemmän vallankäyttöä kuin mitään muuta. Esimerkiksi itsestäänselvyyksistä annettu suitsutus tulkitaan helposti vähättelyksi ja herättää vaikutelman ”ylentämällä alentamisesta”. (Oulasmaa & Pesonen 2022.) Palautetta joka suuntaan! Palautteen antaminen opiskelijoille kuuluu oletusasetuksena opettajan työhön. Kipukohtia voi olla molemmilla osapuolilla: opiskelija voi kokea, että yksityiskohtaista henkilökohtaista palautetta saa opinnoissa aivan liian vähän, ja opettajana tulee taas välillä miettineeksi, satsatako tuntitolkulla palautteen kirjoittamiseen, joka ei koskaan tule luetuksi tai jonka hyödyntäminen ainakin on vaatimatonta. Arvoasetelman ei pitäisi vaikuttaa palautteeseen. Kollegiaalisessa palautteessa kipukohtana voi olla arkuus, jopa pelko. Huoli palautteen saajan reaktiosta – loukkaantumisesta tai suuttumisesta ja samalla negatiivisista seurauksista itselle – ei ole ollenkaan harvinaista työyhteisöissä. (Oulasmaa & Pesonen 2022.) Kun palautetta haluaisi antaa hierarkiassa ylemmille portaille, astuu kuvaan vielä muita kysymyksiä. Arvoasetelman ei pitäisi vaikuttaa palautteeseen, mutta selvää on, että esihenkilön malli rakentaa organisaatiokulttuuria myös palautekulttuurissa. Viisas esihenkilö, päällikkö ja johtaja paitsi pyytää palautetta omasta toiminnastaan myös aidosti ottaa sitä vastaan. Kootut vinkit palautteen antamiseen: Anna palaute asianosaiselle. Aina kun mahdollista, sovi etukäteen palautteen antamisen tavasta. Sitoudu yhteisiin sopimuksiin. Mieti, miksi annat palautteen: ajaaksesi omia tarkoitusperiäsi vai auttaaksesi vastaanottajaa onnistumaan? Hampurilaispalaute (kiitä – esitä korjattava asia – kiitä) toimii vain pikkulapselle, jos hänellekään. Työelämän palautemenetelmänä se on epäselvä, ristiriitainen ja teennäinen. Ajattele palautetta ennemminkin keskusteluna kuin lausuntona. Ole avoin, suora, rehellinen ja selkeä. Älä liioittele tai yleistä. Satsaa keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Ole tietoinen nonverbaalista viestinnästäsi. Tarkoita hyvää. Valitse oikea aika ja paikka. Anna korjaava palaute kahden kesken, työelämä ei ole roustaussessio. Kerro havainnollisesti, mitä kannattaa muuttaa. Kannustava palaute taas sopii myös isompaan porukkaan – vaikka joskus kyllä kuulee, että kiitokset voivat herättää toisissa kateutta. Jos sinun on vaikea antaa positiivista palautetta kollegoille, mieti, onko oma ammattiylpeytesi kunnossa. Jos palautteen kohteena on teksti, pyri pintaa syvemmälle. On suhteellisen vaivatonta puuttua kirjoitusvirheisiin ja viitetekniikkaan. Paljon enemmän satsausta vaatii paneutuminen siihen, mitä teksti tavoittelee ja mitä se saa aikaan. Palautteen saaminen on harvinaista, joten arvosta saamaasi palautetta. Ole utelias. Kuuntele, vaikka olisit eri mieltä. Erota oma minäsi ja vaikkapa kirjoittamasi hankeraportti toisistaan. Vältä selittelyä ja olosuhteiden syyttelyä, kysy mieluummin tarkennuksia. Pohdi palautetta rauhassa ja hyödynnä sitä arviosi mukaan. Jos et saa palautetta, pyydä sitä. Useimmat kirjoittajat ymmärtävät ulkopuolisen silmäparin merkityksen kirjoittamiselle: omalle tekstille sokeutuu eli palautetta kannattaa pyytää. Väitän, että mitä kokeneempi ja varmempi kirjoittaja on, sitä rohkeammin hän hakee palautetta teksteilleen jo silloin, kun ne ovat vielä keskeneräisiä. Uskon, että samantapainen kehityskulku liittyy myös yleisemmin asiantuntijatyöhön ja opettajuuteenkin. Työssään varman on helpompi antaa ja ottaa vastaan palautetta ja parhaimmillaan heittäytyä kollegiaaliseen yhteiskehittämisen maailmaan. Lähteet: Ahonen, Risto & Lohtaja-Ahonen, Sirke 2011. Palaute kuuluu kaikille. Helsinki: Human Interest Oy. Oulasmaa, Minna & Pesonen, Mika 2022. Suoraa palautetta. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Sarkkinen, Marja 2017. Etkö saa työstäsi palautetta? Näin annat sitä itsellesi. Verkkolehti Työpiste. Työterveyslaitos.  

Lue lisää
Uudemmat postaukset Vanhemmat postaukset