Avainsana: projektityö
Shadowplay – 40-vuotta – Indie-pioneerin juhlavuosi
Suomalaisesta indie rockista ja erityisesti sen pioneereista puhuttaessa, on mahdotonta sivuttaa kulttilegendaksi muodostunutta Shadowplayta. Ulkomaita myöten arvostusta keränneen yhtyeen muun muassa jazzia ja post-punkkia yhdistelevää musiikkia onkin saatu kuulla jo 40-vuoden ajan ja tämän kunniaksi oli tietenkin järjestettävä juhlat. Tästä muodostuikin kulttuurituotannon opintojeni viimeinen itsenäinen projekti. Maaliskuussa 2023 olin mukana järjestämässä Shadowplay-yhtyeen 40-vuotis juhlakonsertteja. Tapahtumat pidettiin 24.3. Helsingin Ääniwallissa ja 25.3. Tampereen Pakkahuoneen Klubilla. Näiden tapahtumien järjestäjänä toimi Stupido Productions Oy, jolle olen tehnyt töitä muutaman vuoden ajan. Päädyin mukaan tuotantoon loppuvuodesta 2022, kun etsin sopivaa ja mielenkiintoista projektia koulutyöksi. Päätin kysyä työnantajaltani vinkkiä ja hän kertoi minulle tästä tapahtumasta. Pian olinkin jo mukana suunnittelemassa maaliskuun toteutuksia! Suunnitelmana oli järjestää kaksi juhlakonserttia, sekä samalla uudelleen julkaista yhtyeen klassikkoalbumi ”Eggs & Pop” vuodelta 1993 ensi kertaa vinyylillä. Tarkoituksena oli, että uudelleen julkaistu LP olisi ehtinyt painosta myyntiin keikkojen merchandise-pisteille, mutta monen mutkan jälkeen näin ei valitettavasti käynyt. Tämä oli kaikille pienoinen pettymys, mutta onneksi tapahtumien sydän oli kuitenkin Shadowplayn live-esiintyminen. Yhtye on tunnettu koko uransa ajan pitkistä toimintatauoista ja nämä konsertit olivat ensimmäinen mahdollisuus nähdä yhtye livenä lähes kymmeneen vuoteen. Tarjolla oli siis varsin harvinaista herkkua faneille ja musadiggareille! Toimin itse projektissa yhtenä tuottajista ja työtehtäviini kuului suunnittelun lisäksi muun muassa tiedottamista, viestintää ja markkinointia. Markkinoinnissa hyödynsimme mediatiedottamisen ja maksettujen mainosten lisäksi myös muun muassa Stupidon omaa postituslistaa, mikä vaikutti toimivan hyvin. Muuten konserttien järjestely eteni hyvin perinteisten rock-konsertin valmistelujen merkeissä, sopiessa käytännön järjestelyistä yhtyeiden ja venueiden kanssa. Kaikkiaan tapahtumat onnistuivat oikein hyvin ja saimme hyvin täytettyä asettamamme tavoitteet illoille. Helsingin Ääniwallin keikka oli lähestulkoon loppuunmyyty, eikä Tampereen Klubin tapahtumassakaan ollut mitään moitittavaa! Mielestäni tämä oli oikein mielekäs produktio ja lopetus itsenäisille projekteille! Ilkka N / Tuottajat 17
Klassisen konserttituotannon pyörteissä
Toimin tuotantoharjoittelijana PianoEspoo festivaaleilla loka-marraskuussa 2021. PianoEspoo festivaali on joka toinen vuosi järjestettävä Suomen ensimmäinen pianomusiikkiin keskittyvä festivaali, jonka järjestää Espoon musiikkifestivaalit yhdistys ry. Vuoro vuosin PianoEspoo-festivaalin kanssa järjestetään yhdistyksen toinen päätapahtuma, VocalEspoo-festivaali. Festivaalia on järjestetty Espoon kulttuurikeskuksella vuodesta 1991 alkaen, mutta vuonna 2007 vastuu festivaalin järjestämisestä siirtyi kulttuurikeskukselta yhdistykselle. Festivaalilla on vuosien aikana ollut useita taiteellisia johtajia, mutta tällä hetkellä taiteellisena johtajana toimii pianisti Emil Holmström. Omana vastuualueenani oli olla mukana tuottamassa Nuorten Pianoakatemian konserttia Oopperalle sekä festivaaliviikolla nuorten lounaskonsertteja Espoon kulttuurikeskuksen Tapiolasalin lämpiöön. Teemana konserteissa oli Itämeren maiden säveltäjät ja heidän teoksensa. Työhöni kuului paljon konserttien koordinointia ja organisointia. Päivät kuluivat sähköpostin ja puhelimen ääressä. Tämä oli itselle ensimmäinen kerta, kun olin tekemisissä klassisen musiikin konsertin tuotannon kanssa mutta koen, että kulttuurituotannon koulutus antaa hyvän pohjan tämän kaltaiselle työskentelylle. Kun kyseessä on näinkin spesifi aihe kuin klassisen musiikin konsertit on tuotannossa ehdottomasti hyötyä siitä, jos tuntee klassista musiikkia, sen säveltäjiä ja teoksia ennakkoon. Itsellä oli musiikkitaustaa, mutta enemmän rytmimusiikin puolelta. Se auttoi jonkin verran, mutta paljon sain harjoitteluni aikana opetella eri säveltäjien ja heidän teoksiensa nimiä. Toimin myös festivaaliviikon aikana jonkin verran juontohommissa. Silloin oli tärkeää, että säveltäjien nimet menivät kutakuinkin oikein. Aina ennen juontoja sain onneksi apua nimien lausuntaan minua kokeneemmilta. Uskon siihen, että aina voi oppia, ja niin minäkin opin! Ainakin jotain. Joten, jos klassinen musiikki ja niiden konserttien tuottaminen kiinnostaa niin suosittelen kyllä ehdottomasti kokeilemaan myös vähän eri genren tuotantoa, kuin mitä meillä ehkä yleensä lähdetään tuottamaan. Pääset varmasti kokemaan, näkemään ja oppimaan uutta. Ja saatat löytää itseäsi kiinnostavia uusia uramahdollisuuksia. PianoEspoo tarjoaa aina myös paljon ilmaisia konsertteja ja ne ovat saavutettavissa hyvin julkisilla kulkuvälineillä. Esimerkiksi kaikki konsertit mitä itse tuotin tuolloin 2021 olivat ilmaisia. Joten suosittelen menemään kokeilemaan jotain itsellekin uutta, niin saatat yllättyä. Seuraava PianoEspoo järjestetään 16.-30.9.2023.
METKAn Speksi – vapaaehtoisia johtamassa
METKAn Speksi on Metropolian opiskelijoiden täysin vapaaehtoisvoimin tuottamaa musiikki-improvisaatio teatteria. Spekseihin kuuluu olennaisena osana omstart-huudot, jolloin edellinen kohtaus esitetään uudestaan. Jos omstart huudetaan määreen kera esimerkiksi dramaattisemmin, esitetään edellinen kohtaus uudelleen tämän määreen kera. METKAn Speksi täyttää tänä vuonna jo huimat kymmenen vuotta, ja minulla on ollut ilo ja kunnia toimia METKAn Speksin tuottajana 2020 ja vastaavana tuottajana vuonna 2021. Omiin vastuualueisiini kumpanakin vuonna kuului mm. rekrytointia, esityspaikan hankkimista, budjetin laatimista, sisäistä viestintää, kouluttamista ja yleistä organisointia. Näiden lisäksi isossa osassa METKAn Speksissä on vapaaehtoisten johtaminen ja koordinoiminen, sillä kuten sanottua, koko työryhmä koostuu vapaaehtoisista. Speksissä onkin viimeisten vuosien aikana ollut huima yli 80 henkilön porukka toteuttamassa yhdessä opiskelijateatteria. Tuottaja on ensimmäisiä Speksiin vuosittain rekrytoitavista henkilöistä. Tämän jälkeen tuottaja kokoaa tiimivastaavat, jotka valitsevat sitten omat jäsenensä tiimeihin. Näitä tiimejä ovat mm. lavastus, puvustus, tekniikka, markkinointi ja laulutiimi. Koska Speksissä toimitaan vapaaehtoisvoimin, ovat tietyt asiat erityisen tärkeitä, ja erityisesti tuottajan roolissa. On tärkeää pystyä innostamaan, tukemaan ja motivoimaan työryhmää. Täytyy pyrkiä ylläpitämään hyvää yhteishenkeä, antaa mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja kruunujalokivenä pitää kirkkaana mielessä yhteisiä tavoitteita. Yhteinen tavoite on mielestäni helppoa määrittä Speksiä tehdessä: tärkeintä on, että saadaan tehtyä lavalle yhdessä onnistunut, visuaalisesti miellyttävä teos, jota vielä tulee katsomaankin joku. Innostaminen, tukeminen ja motivointi voi olla haastavaa, mutta usein nekin löytyvät ryhmän sisältä. Parasta on tehdä yhdessä, kunhan kaikilla on selvillä mitä kukin tekee ja miten. Jos joku ei osaa, niin yhdessä opetellaan ja ylitetään itsemme. Tärkeää on myös, että saa ryhmän toimimaan hyvässä yhteishengessä. Tällä saavutetaan yhteinen tavoite. Speksissä tuottaja johtaa vapaaehtoisten lisäksi myös asioita. Asioiden johtamisella tarkoitetaan juoksevien asioiden hoitamista, kuten esitystilan hankkimista ja sisäistä viestintää. Kun vapaaehtoisten ja asioiden johtaminen toimii, saadaan onnistunut kokonaisuus niin tekijöille kuin yleisölle. Pitää muistaa, että kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, eikä kaikkea tarvitse osata. Se mitä ei osaa, sitä voi myös opetella. Vaikka Speksin tuottajalta vaaditaan monenlaista osaamista, ei silti tarvitse olla super-ihminen. Riittää, että on halua oppia ja halua auttaa muita oppimaan. Aina ei voi onnistua, mutta sitten kokeillaan uudestaan. Useimmiten, tilanne ei onneksi ole niin vakava kuin miltä se sillä hetkellä tuntuu. Speksi on hyvä paikka myös tuottajalle kokeilla omia siipiään. Itselleni se oli paikka, missä on tullut eniten opittua niin itsestään, tuottajan työstä kuin vapaaehtoisten johtamisestakin. Lähteinä käytetty: Maarajärvi, Krista. (2017). Vapaaehtoisten johtaminen ja koordinointi. Pia Blomstén
Kuinka tehdä agentuurista kiinnostava somessa?
Olin viime syksynä Fullsteam Agencylla markkinoinnin harjoittelijana. Fullsteam Agency on yksi Suomen johtavista musiikkialan keikka-agentuureista. Yritys järjestää vuosittain satoja musiikkiin liittyviä tapahtumia aina festivaaleista pieniin klubikeikkoihin. Agentuuri tarkoittaa käytännössä yritystä, joka edustaa ja hoitaa asiakkaidensa asioita, eli tässä tapauksessa kyse on artistien keikkamyynnin ja -tuotantojen hoitamisesta. En usko, että olen ainut, joka on alkanut kiinnittää huomiota musiikkialan agentuurien sometileihin ja etenkin niiden vähäiseen kiinnostavuuteen. Esimerkiksi Live Nationilla on ”oikealla” tilillään miltei 20 tuhatta seuraajaa Instagramissa, mutta Live Nation Agencylla vain vähän päälle 3 000. Fullsteamin somekanavien kanssa työskennellessäni huomasin myös, etteivät postaukset kerrytä kovinkaan paljon kommentteja tai tykkäyksiä, eli sitouta niiden näkijöitä tiliin ja tilin sisältöihin. Mitä sitten voisi tehdä? Kuinka musiikkiagentuurista saisi houkuttelevan somessa? Agentuurien somekanavien ydintehtävänä on tiedottaa tulevista keikoista ja toimia tietopankkina siitä, mitä on tulossa milloinkin minnekin. Tiedotustyötä on paljon, joten jo menneiden keikkojen fiilistely ja behind the scenes -materiaalien julkaisu tuntuu jäävän siksi minimiin. Tämä on sääli, sillä tässä mielestäni on yksi ydinasioista siihen, kuinka agentuurit saisivat erottauduttua muista musiikkialan toimijoista ja tarjottua seuraajilleen kiinnostavaa sekä exclusiivista sisältöä. Muita oleellisia tekijöitä ovat mielestäni: Vuorovaikutus Todella yksinkertainen ja itsestään selvä asia, mutta nostan sen silti esiin: mitä aktiivisempi organisaatio itse on luomaan vuorovaikutusta, sitä helpompi myös seuraajien on siihen tarttua. Sama pätee myös asiakkaiden ja muiden alan organisaation somekanaviin. Aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta ja myös esimerkiksi Instagramin algoritmit tuntuvat siitä pitävän. Ihmiset ja tunteet tekevät sisällön Asiat ovat kiinnostavia, mutta niin myös ihmiset asioiden takana. En edes tiedä kuinka monesta markkinointiin liittyvästä kirjasta olen lukenut lauseen: Ihmiset kiinnostavat organisaatioita enemmän, mutta se on täysin totta. Livemusiikki herättää myös ihmisissä paljon tunteita. Mikä olisikaan parempi tapa markkinoida sitä, kuin näyttää ne tunteet ja reaktiot, joita keikat ovat aiemmin aiheuttaneet. Selkeys, fokus informaatiossa Agentuurin ydintehtävä on siltikin toimia tiedotuskanavana eikä tämä saa kärsiä muita sisältöjä mietittäessä. Esimerkiksi edellisten keikkojen videomateriaalit toimivat varmasti paremmin seuraavan keikan markkinoinnissa, kuin pelkästään uuden keikkaleiskan postaaminen. Eri tekijöiden tulisikin tukea toisiaan, eikä ajautua sivuraiteille ja sivuuttaa ydintehtävää. Toivon, että eri agentuurien työharjoittelijat/työntekijät pääsevät kehittämään somekanavien sisältöjä tälläisestä näkökulmasta. Potentiaalia kiinnostavan somesisällön tuottajaksi agentuureista nimittäin on, mutta se potentiaali tulisi valjastaa käyttöön. Keikkamarkkinoinnin ei tarvitse olla pelkkää keikkaleiskojen tuputtamista, vaan siihen voi keksiä luovempia toimintatapoja, jotka ajan mittaa rutinoituvat eivätkä enää tunnu sen työläämmiltä kuin muidenkaan sisältöjen teko.
Brändin visuaalisen ilmeen suunnittelu
Osa kulttuurituottajista työllistyy yrittäjinä. Kulttuurituottajan täytyy osata sanallistaa oma osaaminen ja luoda siitä myyvä kokonaisuus. Yrityksen perustamisessa kannattaa ottaa huomioon taloudellinen puoli liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä sekä suunnitella yritykselle sopiva mielenkiintoinen visuaalinen ilme. Tarkkaan laaditut suunnitelmat auttavat esimerkiksi starttirahan saamisessa ja löytämään keinot, kuinka saavuttaa asiakkaita. Jo opiskelujen aikana olemme saaneet oppia, kuinka tehdään liiketoimintasuunnitelma, markkinointisuunnitelma sekä visuaalisen ilmeen suunnitelma. Halusin syventää osaamistani, jotta tulevaisuudessa mahdollisesti omaa yritystä perustaessa, tiedän mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon. Ystäväni on kauneushoitoalalla ja suunnittelee avaavansa parin vuoden päästä omaa kauneushoitolaa. Huomasimme tämän olevan täydellinen tilaisuus minulle syventää osaamistani. Auttaisin ystävääni kauneushoitolan perustamisessa laatimalla hänelle liiketoimintasuunnitelman, taloudelliset laskelmat kuten kannattavuuslaskelman ja budjettilaskelman sekä visuaalisen ilmeen suunnitelman. Huomasin nopeasti, kuinka paljon työtä tämä kaikki vaatii. Pelkästään liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat vaatisivat hyvin paljon aikaa, koska minun tarvitsisi perehtyä̈ minulle tuntemattomaan kauneudenhoitoalaan. Päätinkin tässä projektissa keskittyä yrityksen visuaalisen puolen suunnitteluun. Olin tyytyväinen päätökseen, sillä näin pystyin takaamaan laadukkaita tuloksia, joista olisi ystävälleni aidosti hyötyä. Projektissa syvennyin brändin visuaalisen ilmeen luomiseen. Visuaalisen ilmeen suunnitelmassa hyödynsin oppeja, joita olin saanut visuaalisen viestinnän opintojaksolla. Suunnittelin ilmeen, sekä verkkosivut hahmopsykologian teoriaa käyttäen. Hahmopsykologiassa oppimisen taustalla on ihmisen oma oivallus ja siinä painotetaan kokonaisuutta osien sijaan. Hyödynsin hahmopsykologian kuutta eri hahmolakia, jotka ovat keskeisiä suunnittelun elementtejä. Samanlaisuuden sekä läheisyyden hahmolakeja käytin esimerkiksi verkkosivujen hinnaston välilehteä suunniteltaessa. Käytin yhtenäistä taustaväriä sekä samoja objekteja lähekkäin, jotta lukijan olisi helpompi hahmottaa toisiaan samankaltaiset hoidot. Näiden kahden hahmolain lisäksi neljä muuta ovat: - muoto - jatkuvuus - sulkeutuvuus - symmetria Projekti vahvisti luottamustani omaan työnjälkeen ja pystynkin sanomaan visuaalisen viestinnän osaamiseni olevan hyvä. Itsenäinen työskentely vahvistui ja opin myymään omat ideani asiakkaalle. Projektin jälkeen kynnys hakea visuaalisen viestinnän työpaikkoihin laski.
Rohkeasti pöhinän keskelle
Monet meistä kulttuurituottajista päätyvät työurallaan asiantuntijatehtäviin. Omaa osaamista ja asiantuntijuutta kannattaakin pyrkiä tuomaan näkyväksi luomalla itselleen omannäköinen henkilöbrändi. Henkilöbrändäyksen ehdottomia etuja ovat mieleenpainuvuus ja erottuminen muista tuomalla esille omia vahvuuksia. Asiantuntijabrändin näkyvyys sosiaalisessa mediassa edistää ammattilaisverkoston syntymistä. Aktiivinen vuoropuhelu muiden oman alan ammattilaisten kanssa luo uusia mahdollisuuksia sekä brändinhaltijalle että yhteistyöhaluisille kollegoille. Olin mukana ideoimassa asiantuntijan henkilöbrändiä Lapin Yliopistossa työskentelevälle Outi Kallionpäälle. Hän toimii yliopistolla lehtorina ja tutkijana. Tavoitteena oli luoda persoonallinen, helposti navigoitava ja visuaaliselta ilmeeltään raikas sosiaalisen median näkyvyys. Brändin rakentamisen pääasiallisena kanavana käytimme LinkedIniä ja tukevana kanavana tutkimusarkisto Orcid.orgia. Näiden sivujen lisäksi teimme vielä perinpohjaisen päivityksen Lapin yliopiston tutkijasivuille. Asiantuntijabrändiä luodessa tärkeintä oli pitää fokus nimenomaan asiasisällössä. Halusimme, että profiiliin päätyneet vierailijat löytävät helposti Kallionpään tuottamat tutkimusartikkelit ja tämän avainosaaminen on heti näkyvissä. Projektiin resursoidusta ajasta tunteja upposi tutkimusartikkelien ja ansioluettelon päivittämiseen sivustoille. Kun manuaalinen pohjatyö oli saatu päätökseen, pääsimme työstämään henkilöbrändäyksen luovaa osuutta. Olen aina vierastanut pöhinästään tunnettua LinkedIniä sosiaalisen median alustana. Myös oman itsensä brändääminen on tuntunut minusta aiemmin epäluontevalta, esimerkiksi työhakemusten kirjoittamiseen saa tuhlattua päiviä Toisen ihmisen henkilöbrändäyksen suunnittelu aina toteutukseen saakka oli jouhevaa, sillä prosessia pääsi tarkastelemaan ulkopuolisen silmin. LinkedInin profiilista päätettiin tehdä värikäs ja houkutteleva, vaikka kumpikaan adjektiivi ei ensimmäisenä tule mieleen ajateltaessa tutkijan henkilöbrändiä. Värillä herätettiin eloon LinkedInin bannerikuva ja siihen nostettiin puhutteleva lausahdus, joka kiinnittää nopeasti lukijan huomion. Toisaalta kansikuvan värejä pyrittiin tasapainottamaan mustavalkoisella, hyvin perinteisellä ammattilaisen muotokuvalla. Projekti laski omaa kynnystäni aktivoitua myös ammatillisesti sosiaalisessa mediassa. Olen juuri aloittanut työelämän ensimmäisillä askelmilla ja omaa osaamista voisi olla hyödyllistä tuoda vielä paljon aktiivisemmin esille. Projektin asiantuntijaprofiilin päivitys poiki välittömästi uusia kontakteja, klikkauksia ja viestejä – ehkä nyt on aika hypätä mukaan LinkedIn -kelkkaan!
periglitch ⊂ verkko – esitystaidetta epätyypillisessä ympäristössä | projektijohtaminen taiteellisena suunnittelijana
Ohdakkeisen kosteuden kyllästämässä verkossa oliot menettävät ajan myötä silmänsä. Kuoriuduttua omasta hengestään, tahman pulpe valloittaa niiden kudosten jokaisen säikeen. Eheät rihmat hapertuvat, haaveet kerrostuvat ja liukkaus juoksee luiden ympäriltä karkuun. Hajaspektri värähtelee pirskahtelevina hermokimppuina selkärangan jatkeena. Värähtelyn taajuus on kutsu perinnössä vellovaan leikkiin, perimmäisimpään glitchiin. Heinäkuussa 2022 Kumpulan Metsäteatterissa sai ensi-iltansa tahmeana pulppuava performanssi, nykyteatteriesitys periglitch ⊂ verkko (luentatapa: periglitch sisältyen verkkoon). Temaattisesti teos käsitteli luomista, luopumista, perintöä ja valtaa. Teoksen visuaalien ja audion muotoa ja järjestystä voisi luonnehtia jopa installaatiomaiseksi. Kalliota koristivat erilaiset virkatut ja nyplätyt verkot, liitupiirrokset, muoviköydet ja pitsikankaat. Ympäristösyistä halusimme hyödyntää esityksessä mahdollisimman vähän sähköä, joka olisi myös langatonta (Bluetooth-kaiuttimet, taskulamput). Lisäksi luovuimme esimerkiksi kaikesta paperisesta mainonnasta eikä projektista tuotettu julisteita. Verkko on langasta tai köydestä punottu hyvin löyhä isoaukkoinen kudos, hämähäkin pyydystysvälineekseen seitistä punoma staattinen organismi, rakennetyyppi, joka muodostuu solmuista ja niiden välisistä yhteyksistä tai sähköllä varautuneista pisteistä ja niitä yhdistävistä kaarista koostuva aineeton tai aineellinen objekti. Peri- voi merkitä totta, aitoa, vanhastaan kumpuavaa tai puhdasta. Tällaista periä ovat periaate, perisynti, perisokeus, perikuva ja perivihollinen. Peri voi merkitä myös jonkin ympärillä tai lähellä sijaitsevaa tai olevaa, jotakin ympäröivää tai peittävää tai jonkin ympärystä. Tällaista periä ovat periferia ja periskooppi. Glitch on tilapäinen vika tai puute, joka voi toimia toisinaan hyväksikäyttöä tai riistämistä mahdollistavana alustana (lukuohje.) Kumpulan Metsäteatteri on Ilves-Teatterin ja Helsingin Kellariteatterin yhteinen kesänäyttämö, jonka produktiot rakennetaan Kätilöopiston takana sijaitsevalle kallioalueelle. Tilaajat Ilves-Teatteri ja Helsingin Kellariteatteri tarjosivat produktiolle budjetin ja mahdollisuuden käyttää olemassa olevaa kalustoa. Osa työryhmästä oli kahden teatterin jäseniä ja osa teatterien ulkopuolisia taiteilijoita. Esityskausi koostui 13 näytöksestä, joista muutama jouduttiin sääolosuhteiden vuoksi perumaan. Tarjolla oli sekä iltakahdeksan että keskiyön näytöksiä, jotka olivat samasta esityksestä kaksi toisistaan eroavaa versiota. Yönäytöksiin oli esimerkiksi luotu erillinen valosuunniteltu, joka ei ollut iltanäytöksissä mahdollinen luonnonvalosta johtuen. Merkittävä osa katsojista oli opiskelijoita, teatterien jäseniä ja työryhmäläisten läheisiä, mutta produktio tavoitti reilusti myös sellaista yleisöä, joille teoksen työryhmä tai Kumpulan Metsäteatteri ei ollut ennestään tuttu. Utuisena loistavan liejun ja kiemuroina hohtavien ohdakkeiden vajottua upoksiin alkaa pimeässä kuulua pirskahdellen värähtelevä pulpe. Esityksen sivutapahtumana järjestimme myös elektronisen konemusiikin “tanssibileet”. Tavoitteenamme oli käyttää sitä yhtenä alakulttuurityylisenä markkinointikeinona. Tapahtumassa soittivat artistit Ruusu-Aura ja Baeblade. “Kutsu perimmäiseen glitchiin” -reivit olivat maksuttomat. Bileiden tuotantotiimi koostui kuudesta työryhmän jäsenestä, mukaan lukien minä ja molemmat produktion tuottajat. Oma roolini produktiossa oli toimia esitysdramaturgina ja toisena produktion työryhmän koollekutsujana. Vastasin ensisijaisesti teoksen näyttämöllisestä muodosta eli työskentelin taiteellisten sisältöjen parissa. Lisäksi koordinoin tuottajia, ja tein tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan perinteisiä tuottajan töitä. Seurasin produktion omaa sähköpostia, etsin potentiaalisia yhteistyökumppaneita, toimin lipunmyyntitehtävissä, tein tilityksiä yhdessä tuottajien kanssa ja olin osavastuussa sosiaalisen median kanavien ylläpitämisestä. Esityskaudella pääsimme koollekutsujaparini kanssa antamaan lyhyen haastattelun Radio Helsingille. Yhteistyökumppaneiksi saimme Jalotofun, Helsinki Distilling co. ja Nextiilin, joista jälkimmäinen tarjosi merkittävän osan lavastuksessa ja puvustuksessa hyödynnetyistä materiaaleista. Prosessi monine vaiheineen antoi konkreettisia oppeja projektinhallinnasta, sillä tämän kaltaisessa projektissa ei ole vastuussa ainoastaan omasta työskentelystään vaan projektin loppuunsaattamisesta kokonaisuudessaan. En voi kuitenkaan suositella taiteellisen työskentelyn ja käytännön hallinnollisten töiden yhdistämistä ellei tiimi ole itseohjautuva tai tasapäinen. Isoissa projekteissa hierarkiat tuovat selkeämmät rajat ja sitä kautta myös työnjaon, jolloin projektin on mahdollista edistyä tehokkaammin eikä epäolennaisuuksiin jäädä jumiin. Työryhmän potentiaali pääsee todennäköisemmin oikeuksiinsa, kun työskentelyyn käytettävien resurssien jakautumisesta ei tarvitse tehdä jatkuvia kompromisseja. Projekti oli muodoltaan ja sisällöltään kiinnostavimpia mitä olen päässyt tekemään. Poikkitaiteellisten, useiden taiteenlajien elementtejä yhdistelevien kokonaisuuksien parissa on mielestäni kiitollista työskennellä. Mielekästä tästä projektista teki erityisesti sen tulosvapaa luonne ja toisistaan inspiroituvien tekijöiden syväluotaavasta pohdinnasta kumpuava luomisen prosessi. Jokainen mukana ollut taiteilija koki projektin lähtökohdat tarpeeksi kiinnostavana tai innostavana ollakseen mukana sen rakentamisessa. Teoksen vahvuus löytyy mielestäni sen epäkonventionaalisesta muodosta, sisällön metatasoista ja tavasta hyödyntää tavallisesti ei-esitystilaksi miellettyä ympäristöä omaleimaisen maailman synnyttämisen välineenä. Lähtönä meillä oli ruumiillisuus ja ruumiin sisäiset tuntemukset, Vanhan Testamentin luomiskertomus ja syntiinlankeemus, Hedy Lamarr, verkot, verkostot, neo-orgaanisuus ja post-apokalyptisyys. Tekstissä on lainattu periglitch ⊂ verkko -teoksen markkinointitekstejä ja käsikirjoitusta.
Kulttuurituottaja, näin teet hyvän sisältösuunnitelman
Tein opintoihini kuuluvat itsenäiset projektit ollessani tuottajaharjoittelijana Sellosalissa. Syvennyin sisältömarkkinointiin, sisällöntuotantoon ja markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Seuraavaksi avaan sisältömarkkinointia tarkemmin ja mitä tulevan kulttuurituottajan on hyvä ymmärtää siitä. Mitä sisältömarkkinointi tarkalleen ottaen on? Lyhyesti, se on strategista työtä, siinä on tarkasti määritellyt tavoitteet ja kohderyhmä, sen tarkoituksena on edistää liiketoimintaa. Sisältömarkkinointi on johdonmukaista, järjestelmällistä ja siinä onnistuminen vaatii aikaa sekä osaamista. Sisältömarkkinointi on asiakkaan mielenkiinnon kohteisiin perustuvaa markkinointiviestintää, jossa viestit suunnitellaan asiakkaan tarpeista lähtöisin. Sen tehtävänä on luoda arvoa kohderyhmälleen. Sisällöt voivat olla neuvovia, opastavia, viihdyttäviä ja inspiroivia. Mitä kulttuurituottajan tulee ymmärtää sisältömarkkinoinnista? On hyvä aloittaa sisältöstrategiasta, joka on suunnitelma siitä, miten sisällöillä toteutetaan strategisia tavoitteita ja millaisilla toimilla niitä kohti mennään. Sisältömarkkinoinnin strategian päivittäminen on ajankohtaista varsinkin silloin, kun halutaan kehittää markkinointia ja saada aikaan vuorovaikutusta, osallistaa ja sitouttaa yleisöä sisältöihin. Kannattaa muistaa asiakkaan näkökulma, sisältöjen ensisijainen tarkoitus on auttaa asiakasta. Sisältöstrategialla on tarkoitus luoda yhtenevät säännöt: miksi sisältöjä tehdään ja kenelle, miten viestitään, mitä sisältöä julkaistaan kuhunkin kanavaan, mitä hashtagejä käytetään ja ketä tahoja liitetään julkaisuihin. Tapauksia löytyy myös, jolloin sisältöstrategiasta saatetaan poiketa. Joskus kulttuurialalla markkinointia tehdään esimerkiksi artistin kuuntelijoille, jotka saattavat poiketa järjestäjätahon vakioasiakkaista. Tällöin tapahtumia markkinoidaan kohderyhmän mukaan, sillä asiakasryhmät kulkevat hyvin pitkälle käsikädessä ohjelmiston kanssa. Yksi hyvä sisältömarkkinoinnin työkalu on julkaisukalenteri. Siinä on merkitty julkaisupäivä, kanava, aihe, sisältö, vastuuhenkilö sekä onko julkaisu mahdollisesti ajastettu. Kalenteriin voi myös lisätä juhla- ja erikoispäiviä, kuten vaikkapa pääsiäinen, vappu, kansainvälinen jazz-päivä, kansainvälinen oudon musiikin päivä, positiivisen ajattelunpäivä sekä lukuisia muita. Sitten vain ideoimaan ja tuottamaan inspiroivia ja auttavia sisältöjä sekä testaamaan niiden toimivuutta. Kannattaa muistaa, että puolet markkinoinnista on testaamista ja toiset onnistumisia. Markkinoinnin kanavat ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat jatkuvasti. Laura Matikainen / Kulttuurituotannon opiskelija 18 Lähteinä tässä blogitekstissä harjoittelukokemukseni lisäksi: Asiantuntijamedia 11.4.2022. School Of Content Marketing. Sisältömarkkinoinnin ABC: Sisällöntuotantoa vai sisältömarkkinointia? <https://asiantuntijamedia.fi/sisaltomarkkinoinnin-abc-sisallontuotantoa-vai-sisaltomarkkinointia/> (luettu 18.8.2022). Keronen, Kati & Tanni, Katri 2017. Sisältöstrategia. Asiakaslähtöisyydestä tulosta. Helsinki: Alma Talent Oy. Rummukainen, Mikko; Hakola, Ida & Hilla, Ilona 2019. Sisältömarkkinoinnin työkalut. Helsinki: Alma Talent Oy.
Bit1 vakuuttaa brändiuudistuksellaan
Bit1 on vuosittain järjestettävä opiskelijoille suunnattu valtakunnallinen pelisuunnittelukilpailu. Tapahtuma on vuosien mittaan muuttanut muotoaan, mutta ydin on pysynyt samana: Kilpailun tarkoitus on kohtauttaa alan opiskelijoita alan ammattilaisten kanssa, ja tarjota opiskelijoille käytännön kokemusta tiimityöskentelystä, pelinkehityksestä ja markkinoinnista. Vuoden 2022 Bit1-kilpailu oli kolmas vuosi, kun olin mukana tuottamassa tapahtumaa, eli kilpailun viisivuotisen historian aikana olen ollut todistamassa monia muutoksia. Tänä vuonna suurin ero aikaisempaan oli se, että kilpailu siirtyi EU-hankkeen ja Metropolian alaisuudesta helsinkiläiselle pelijärjestölle Helsinki Games Capitalille. Tämä toi mukanaan tarpeen Bit1-brändin uudistamiselle. Tarvittiin rakenteellisia ja ulkoisia muutoksia ja parannuksia, joiden tavoitteena oli houkutella lisää osallistujia. Tuotantotiimimme koostui HGC:n vetäjästä Antti Salomaasta, vastuutuottaja Iida Toimelasta sekä minusta. Tuotannollisten töiden ohella vastasin brändimme päivityksestä, sosiaalisen median kanavistamme sekä vapaaehtoisten rekrytoinnista. Suunnittelutyö lähti käyntiin jo ennen vuoden vaihdetta, karsintapäivät järjestettiin huhtikuussa ja finaali toukokuussa. Alkuaika kului tiiviissä kokouksissa tuotantoryhmän kanssa brändin uudistuksen saralla. Pohdimme, mitä uusia työkaluja ja -tapoja otamme käyttöön, miten keskitämme kaiken toiminnan HGC:lle ja miten hyödynnämme sen verkostoja, miten viestimme tapahtumastamme ammattimaisemmin, yhtenäisemmin ja vakuuttavammin. Panimme suunnitelmamme konkreettisesti käytäntöön välittömästi ja saimme aikaan suuren muutoksen sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kehitettävää on vielä riittämiin, mutta saimme työn erinomaiselle alulle. Uskomme myös, että kehitystyöllä oli suoria ja epäsuoria vaikutuksia tapahtumamme kokonaisvaltaiseen onnistumiseen ja menestymiseen. Saavutimme ennätysmäärät yleisöä ja saimme paljon kiitosta alan ammattilaisilta työmme merkityksellisyydestä. Koko Bit1:n päälle puolivuotinen työrupeama kului nopeasti, tavoitteellisesti ja tehokkaasti. Meillä oli työryhmän keskuudessa hyvä yhteisymmärrys ja keskusteluyhteys, mikä johti selkeään työnjakoon, saumattomaan yhteistyöhön ja lopulta myös hyvin onnistuneisiin tapahtumiin. Bit1 2022 oli ehdottomasti palkitsevin Bit1-vuoteni tähän mennessä, ja se herätteli taas motivaatiotani ja kiintymystäni tapahtuman tuottamista kohtaan. Kuka olisikaan arvannut, että se ei vaatinut muuta kuin kunnolliset resurssit ja hyvän työporukan! Pääsin syventymään osa-alueisiin, joihin en ole ennen ehtinyt panostamaan. Sain kehitettyä huomattavasti taitotasoani niiden osalta sekä yleisestikin kehityin tuottajana. Vaikka kehitimme Bit1 2022 -tapahtumaa roimasti viime vuoteen nähden, voimme tulevaisuudessa edistää ja kehittää brändiämme vielä monin eri tavoin. Brändiasioista on kehkeytynyt aivan uusi intohimon aihe itselleni. Olen iloinen siitä, että olosuhteet tänä vuonna sallivat tällaisen syventymisen brändin kehittämiseen. Suosittelen lämpimästi mahdollisuuksien mukaan oman työalueen rajaamista - se on erittäin opettavaista ja palkitsevaa!
RatikkAppr6 on täällä taas!
RatikkAppr6 on Metropolian kulttuurialan opiskelijayhdistys Demoni ry:n järjestämä vuotuinen tapahtuma, appro, jossa opiskelijat kiertävät pub crawl -tyylisesti ennalta määriteltyjä baareja, ostaen sieltä valitsemansa juoman itselleen. Juomasta saa leiman appropassiin ja kun opiskelija on kerännyt itselleen tarpeeksi leimoja, saa hän vaihdettua passinsa tapahtuman haalarimerkkiin. RatikkAppr6 on avoin kaikille opiskelijoille ja opiskelijamielisille. Se järjestettiin kahden vuoden tauon jälkeen huhtikuussa osana METKAn (kahden) Wiikon Wappua, kuitenkin täysin omana tapahtumanaan. Demoni ry:n tarkoitus on opiskelijoiden edunvalvonnan ohella tarjota opiskelijoille unohtumattomia elämyksiä. Opiskelijapiireissä tapahtumat keskittyvät valitettavan usein alkoholin ympärille, mutta onneksi kulttuuri on muuttumassa. RatikkAppr6n pystyi suorittamaan täysin alkoholittomasti ja kannustimme baareja tarjoamaan myös alkoholittomia juomia. Koronakurimuksen jälkimainingeissa huomasi, että opiskelijat olivat todella kaivanneet tapahtumia. Myimme kaikki liput alle parissa viikossa. Tapahtuman projektipäällikkönä oli ihana huomata, kuinka paljon intoa myös työryhmällä oli pitkästä aikaa tapahtuman järjestämiseen. Saimme avuksemme myös Demonin ulkopuolista väkeä appropassien ja haalarimerkkien jakoon. Projektipäällikön paras palkinto on stressitön tapahtuma, jonka mahdollistaa oma-aloitteinen ja motivoitunut työryhmä, johon voi luottaa. Tapahtumatuottajan mottonani onkin eräältä työharjoittelupaikkani promoottorilta varastettu lause: ”Ongelmat ratkotaan reaaliajassa”.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku