Avainsana: kestävä kehitys
Tunteiden johtaminen muutoksessa – Kuorolaulun non-parlamentaarinen vaikuttaminen
Mitä tulee huomioida, kun kuorolaulua käytetään taiteellisena vaikuttamisen välineenä? Miten huomioida ja johtaa tunteita ja tunnelmia pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi? Miten tarinallista viestintää voi hyödyntää muutosjohtamisessa huomioiden erityisesti tunteet? Millaisia asioita tulee vaikuttamisen käytännön toteutuksessa huomioida pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi? Voiko kuorolaulu toimia yhtenä kansalaisvaikuttamisen taiteellisena välineenä? Let´s Change the Rules – Choirs for Ecocide Law on kansainvälinen projekti, jonka ydinryhmä on työskennellyt projektin parissa noin 2,5 vuotta. Ydintrioon kuuluu Merzi Rajala (FI), Peder Karlsson (SWE) ja minä, Kirsi Kaunismäki-Suhonen (FI). Projektin tavoitteena on levittää luonnontuhontalakitietoisuutta taiteen keinoin. Projektissa on kyse maailmanlaajuisesti ilmaisesta kuorokonserttikonseptista, mikä sisältää 15 pop-tyyliin sävellettyä laulua, harjoitus- ja tuotantoehdotuksia, media- ja mainosmateriaalia sekä ChoirMate -sovelluksen kappaleiden harjoittelemista varten. Konseptin poikkitaiteellista ja -tieteellistä pilotointia Jyväskylässä Konsertti pilotoitiin Jyväskylässä 15.4.2023. Konsertissa esiintyivät sekakuoro Harjun Laulu, Happy Voices Päikkärit ja Lapset, lauluyhtye Aves ja bändinä Trio Ohoi!. Konsertin aikana kolme kuvataiteilijaa live-maalasivat kuulemaansa musiikkia ja työt huutokaupattiin tilaisuuden lopuksi. Konsertin ja huutokaupan välissä järjestettiin paneelikeskustelu, jota moderoi Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologi Panu Halme. Keskusteluun osallistuivat europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen, sisäministeri Krista Mikkonen, emeritus suurlähettiläs Mikko Pyhälä, Allianssin luontodelegaatti Alli Pylkkö sekä Choirs for Ecocide Law -projektin taiteellinen johtaja, Sibelius-Akatemian Global Music -aineryhmän lehtori Merzi Rajala Tutkimusaineiston keräsin konserttiin osallistuneilta Harjun Laulun laulajilta. Fasilitoin kuorolle asiantuntijavierailuja (ydintyöryhmän jäsen Peder Karlsson, Panu Halme JY), ryhmähaastattelun, havainnoin aktiivisesti kuoroharjoituksia, pidin työpäiväkirjaa ja lopuksi teetin laulajille kyselyn konsertin jälkeen. Sain arvokasta tietoa prosessista paitsi opinnäytetyöhöni, myös koko kansainvälisen projektin kehittämisessä huomioitaviin asioihin. Kuoronjohtaja tunteita johtamassa Tutkimuksessani kävi ilmi, että turvallisen tilan, psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen myöskin – ja ehkä erityisesti – tilapäisyhteisössä on erittäin tärkeää. Kaikilla osallistujilla tulee olla kuulluksi tulemisen tunne ja heidän täytyy tuntea uskaltavansa aidosti kertoa omista tunteistaan ja tunnelmistaan prosessin aikana. On hyvä keskustella, että tunteet ovat tärkeitä ja sallittuja, mutta myös sopia, millainen tunteiden ilmaiseminen on hyväksyttävää.. Tunteiden johtaminen vaatii kuoronjohtajalta tunneälykkyyttä ja positiivista johtajuutta. Kuoronjohtajan tulee herkällä korvalla kuulla laulajia, lukea ilmeitä ja aistia asenteita. Tunteista ja ajatuksista tulee olla aikaa puhua joka harjoituskerralla, jotta luodaan yhteisöllistä ja avointa ilmapiiriä. On hyvä kuulla muiden ajatuksia ja sitä kautta vahvistaa koko ryhmän yhteisymmärrystä. Kuoronjohtajan tulee varmistaa, että laulajilla on riittävä projektin sisältöön perustuva tietopohja. Tieto poistaa epävarmuutta ja vähentää ennakkoluuloisuutta. Epävarmuuden ja ennakkoluulojen kohtaaminen harjoituksissa on ensiarvoisen tärkeää ja vaatii johtajalta itseltään hyvää perehtyneisyyttä asiaan. Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa. Choirs for Ecocide Law -projektin keskiössä on laulaja itse Kun kuoro alkaa työstää vaikuttamiseen tähtäävää projektia, on kasvatettava laulajien osallisuuden ja omistajuuden tunnetta. Laulajalle on tultava tunne, että hänen mielipiteitään ja ajatuksiaan kuullaan, hänen läsnäolollaan on merkitystä, ja hän on tärkeä projektin osa. Osallisuuden ja omistajuuden vahvistaminen sitouttaa laulajaa projektiin, kasvattaa me-henkeä, innostaa harjoittelemaan ja puhumaan projektista myös lähiympäristöönsä. Choirs for Ecocide Law -projektin keskiössä on laulaja itse, joka konserttiprosessin aikana syventää omaa ajatteluaan ja jakaa ajatuksiaan läheistensä ja lähiympäristöönsä kuuluvien ihmisten kanssa. Kun laulaja on projektista innostunut, hän vie sanomaansa innostuneena myös eteenpäin. Tarinoista tunteisiin - kuorolaulusta non-parlamentaariseen vaikuttamiseen Tarinalla on merkittävä rooli laulajan sitouttamisessa. Kun tehdään konserttikokonaisuutta, on siihen syytä miettiä houkuttava ja koukuttava draaman kaari: tunteisiin vetoavia elementtejä, intensiteetin nousuja ja laskuja ja loppua kohti nousevaa tunnelmaa. Tarinat vetoavat tunteisiin ja tunteet liikuttavat ihmistä. Tunteet auttavat myös muistamaan ja tunteiden liikutuksen takia tilanteisiin ja tunnelmiin voidaan palata vielä vuosienkin jälkeen.Pysyvä muutos saadaan aikaan huomioimalla tunteet ja vahvistamalla laulajan omistajuutta prosessiin. Laulamisessa on mukana tunteet ja tunteiden kautta voidaan vaikuttaa. Kuorolaulu on siis mainio taiteellinen kansalaisvaikuttamisen väline! Kirjoittaja: Kirsi Kaunismäki-Suhonen on luokanopettaja, musiikin opettaja, rehtori, integratiivinen muutosvalmentaja ja kuoronjohtaja. Kirsi on työskennellyt monien eri-ikäisten ja -tasoisten ryhmien kanssa koulutuksen ja taiteellisen työskentelyn parissa. Hän työskentelee aktiivisesti kansainvälisen Choirs for Ecocide Law -projektin ydinryhmässä, jonka tavoitteena on luonnontuhontalakitietoisuuden levittäminen taiteellisen vaikuttamisen kautta. Kirsi valmistui Kulttuurituottajaksi (YAMK) 2024 ja aloitti Metropolian Kulttuuripalveluiden ja musiikin osaamisaluejohtajana syyskuussa 2024. Lue lisää opinnäytetyöstä: Kaunismäki-Suhonen, Kirsi (2024) Tunteiden johtaminen muutoksessa: Kuorolaulun non-parlamentaarinen vaikuttaminen – Theseus, Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö
Kestävät ratkaisut kansainvälisen konferenssin tuotannossa
Olin järjestämässä Operaatio Arktiksen kolmipäiväistä kansainvälistä ARCTIC MOMENTUM -konferenssia Helsingissä elo-syyskuussa 2023. Operaatio Arktis on suomalainen voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii suojelemaan arktisen alueen herkkiä ekosysteemejä jakamalla ilmastonkorjaukseen liittyvää tietoa sekä edistämällä kestäviä käytäntöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Konferenssiin osallistui asiantuntijoita, tutkijoita, alkuperäiskansojen edustajia ja viranomaisia ympäri maailmaa. Ensimmäinen ja viimeinen päivä oli varattu kutsuvieraille, kun taas keskimmäisen päivän iltapäivä oli avoin kaikille, mikä mahdollisti laajan osallistujajoukon. Kaikille avoin tapahtuma keräsi lähes 500 osallistujaa, kun otetaan huomioon sekä paikan päällä että virtuaalisesti osallistuneet. Pekka Haavisto puhumassa avoimessa ARCTIC MOMENTUM -tilaisuudessa. Kuva Pietari Purovaara Tehtäväni projektissa oli auttaa erilaisissa tapahtumatuotannon tehtävissä ja pitää silmällä, ettei mitään oleellista unohdu yleisötapahtumaa järjestettäessä. Suurimmaksi vastuualueekseni muodostui kutsuvieraiden matkustusjärjestelyt. Tilanne oli jännittävä, sillä en ollut koskaan ennen huolehtinut suuren joukon matkustusjärjestelyistä ja lennoista ulkomailta Suomeen. Projektitiimi ympärilläni oli ihanan auttavainen ja ymmärtäväinen, joten työskentely heidän kanssaan oli rentoa ja mukavaa. Matkajärjestelyiden koordinointi sisälsi muun muassa kilpailutusta ja viestintää palveluntarjoajien kanssa sekä erilaisten lomakkeiden, kuten tietosuojalomakkeen, matkustuskäytäntöjen, tapahtuman ilmoittautumislomakkeen ja rahoitussopimuksen tekoa. Konferenssin järjestämisessä kiinnitettiin huomiota ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Esimerkiksi vieraiden matkustaminen pyrittiin järjestämään ympäristöystävällisesti ja tapahtumassa tarjoiltiin pääasiassa kasvisruokaa. Lisäksi tapahtuma oli suunniteltu osallistavaksi, huomioiden eri kulttuurien tarpeet ja turvallisen tilan periaatteet. Tapahtumassa haluttiin nostaa esiin myös arktisen alueen alkuperäiskansojen ääni, joka toteutui hienosti saamelaisten osallistumisen kautta. Työpaja käynnissä. Kuva Pietari Purovaara Tapahtuma onnistui todella hyvin, jota edesauttoi varmasti huolellinen suunnittelu ja viestintä. Tapahtumatuotannon näkökulmasta projektin merkittävimmät onnistumiset olivat mielestäni säännölliset palaverit koko tiimin kesken ja tiimin palautetilaisuudet projektin jälkeen. Palautetilaisuuksia oli kaksi, joista ensimmäisessä tiimi sai jakaa yleisesti kokemuksiaan. Toisessa mukana oli terveysalan ammattilainen, joka johti keskustelua projektin kuormittavuudesta, onnistumisista ja epäonnistumisista. Palautetilaisuudet olivat kokemuksena arvokkaita ja auttoivat käsittelemään intensiivisen projektin päättymistä. Operaatio Arktiksen työ arktisen alueen suojelemiseksi on merkittävää, ja olen ylpeä, että sain olla osa tätä tärkeää projektia. OA:n toiminnasta ja projekteista voi lukea lisää heidän nettisivuiltaan https://www.operaatioarktis.fi tai seuraamalla heitä Instagramissa @operaatioarktis Anna Korkeamäki, kulttuurituotannon opiskelija 2021
Kestävä kehitys Tv-tuotannossa
Televisiotuotanto, tuo valtava koneisto, joka vaatii paljon erilaisia resursseja toimiakseen. Mitä onkaan ekologisuus kulissien takana? Voiko Tv-ohjelman tuottaminen olla kestävää? Pääsin työskentelemään tuottajaharjoittelijana The Voice of Finlandin 13. tuotantokaudella ääni ratkaisee-vaiheessa. Tuotannossa kestävällä kehityksellä oli merkittävä rooli, kestävää näkökulmaa toteutettiin Albert ympäristöjärjestelmän avulla. Tämä Baftan (British Academy of Film and Television Arts) alainen ympäristöjärjestelmä tarjoaa tuotannoille hiilijalanjälkilaskurin, mahdollisuuden sertifiointiin sekä ympäristökoulutusta ja -tietoutta. Ekologisuus kulissien takana The Voice of Finlandissa ekologisuus näkyy monin tavoin. Albert-ympäristöjärjestelmään raportoidaan kaikki teot, ja kierrätys on nostettu kunniaan. Lasista ja metallista biojätteeseen – kaikki kierrätetään. Sähköiset lomakkeet ja sopimukset vähentävät paperijätettä ja toimiston sähkö on peräisin uusiutuvista lähteistä. Kuvauspäivinä ekologisuus on osa arkea: kierrätyspisteet, veden harkittu käyttö ja roskispäiväkirjat pitävät jätteet kurissa. Kimppakyydit, kierrätettävät CREW-passit ja välttäminen kertakäyttöaterimien käytössä ovat osa tuotannon arkea. Ruualla on merkittävä vaikutus ilmastoon, ja noin viidennes kulutuksen ilmastovaikutuksesta aiheutuu siitä. The Voice of Finlandissa panostettiin vegaanisiin vaihtoehtoihin, ja lihankulutusta pyrittiin vähentämään tietoisesti. Ruoan vaikutuksia ympäristöön tarkastellaan laajasti, ja tuotantoryhmän ruokailut on suunniteltu niin, että aina on mahdollisuus vegaaniseen ruokaan. Kiertotaloutta ja jätteen vähentämistä Televisiotuotannossa käytetään valtavia määriä materiaaleja, mutta The Voice of Finlandissa on panostettu kiertotalouteen. Lavastus ja rekvisiitta saavat uuden elämän, kun vanhoja tavaroita hyödynnetään uudelleen. Kierrätetyt kuvauskalustot ja vähentynyt tarve kuljetuksille ovat osa suurempaa ekologista visiota. Vaikka kompromisseja joudutaankin tekemään, The Voice of Finlandin 13. tuotantokausi osoittaa, että kestävän kehityksen huomioiminen tv-tuotannoissa on mahdollista ja välttämätöntä. Suurella näkyvyydellä varustetut tuotannot voivat toimia esimerkkinä ympäristöystävällisestä viihteestä, ja The Voice of Finland on valinnut astua tähän kestävän tulevaisuuden valokeilaan. Noora/Kutu19
Kulttuurilaitos matkalla hiilineutrauliuteen
Toimin Kansallisoopperan ja -baletin lavastamon päällikkönä ja ympäristöpäällikkönä. Olen laajasti verkostoitunut kansallisesti ja kansainvälisesti ja niiden foorumeilla olen vahvasti mukana esittävien alojen ympäristöasioissa. Aloittaessani ympäristöjohtamista käsittelevää kehittämistyötäni ensimmäinen kysymyksenasettelu oli: ”Miksi”. Vastauksena on, että maailman tila on huolestuttava ilmastonmuutoksen vuoksi. Haluan vaikuttaa teatterialalla siihen, että kestävän kehityksen arvot ja ympäristökysymykset nousevat fokukseen. Kehittämistyöni kohteena oli Suomen suurimman kulttuurilaitoksen Kansallisoopperan ja -baletin ympäristötyö ja -johtaminen, jonka taustalla oli visio hiilineutraaliudesta. Lähtökohtina ympäristövaikutusten säätely ja toimeenpanevat strategiat Kestävä ympäristötyö alkaa ympäristöön liittyvien lakien, määräysten, säädösten ja ohjeiden noudattamisella, mutta niitä on vaikea noudattaa, mikäli ei ole tutustunut niihin. Siksi tähän perustaan on syytä paneutua huolella. Suomen hallituksen ja Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuus pian sen jälkeen ovat kunnianhimoisia tavoitteita, sillä EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Kulttuurialan täytyy myös ryhtyä ilmastotalkoisiin käytännön tekoina, mutta alalla olisi myös loistava mahdollisuus käydä taiteensa kautta keskustelua ilmastonmuutoksesta ja ohjaamaan sitä taiteen kautta tietoisuudeksi, ja jopa ilmastoteoiksi, jotka veisivät yhteiskuntaa ekologisempaan suuntaan. Ympäristötyö johtamisen haasteena Kehittämistyössä käytettiin kolmen eurooppalaisen ooppera ja -balettiteatterin ympäristötyön ja -johtamisen benchmakingia, jonka tulosten valossa johdon tulee piirtää ensimmäiseksi strategiaan liitetty iso kuva, josta organisaatio ponnistaa eteenpäin. Kehittämistyön aikana johto laati uuden ympäristöpolitiikan, jonka päämääränä on olla kansainvälinen edelläkävijä ympäristövastuun kehittämisessä esittävän taiteen alalla ja päästä hiilineutraaliuteen mahdollisimman nopeasti resurssien rajoissa. Ympäristöjohtamisen ylimpänä tasona on yrityksen yhteiskuntavastuu, mikä tarkoittaa aineettomien arvojen vapaaehtoista liittämistä yrityksen toimintaan, kuten ympäristövastuullinen toiminta kaikessa toiminnassa, vaikka normit eivät sitä vaatisi kaikilta osin. Kun pääjohtaja ilmoittaa selvästi, että tavoittelemme hiilineutraaliutta mahdollisimman nopeasti, niin se todennäköisesti tulee tapahtumaan. Kuinka pian, se jää nähtäväksi. Se vaatii uudenlaisia tapoja tuottaa ooppera ja -balettiproduktioita, mikä voi olla taiteellisesta näkökulmasta haastavaa. Tarpeena on siis rakennemuutos, jotta pääsemme kestävämmälle hiilitasolle. Kehittämistyö laajemmassa kontekstissa Onko kehittämistyöstä apua muillekin, vai jääkö se Kansallisoopperan ja -baletin hyödynnettäväksi? Arvioin, että hyötyä on paljonkin, vaikka yhtä kaikille sopivaa mallia ei ehkä ole, vaan ympäristötyö ja sen kehittäminen vaatii organisaatiokohtaista räätälöintiä. Tätä silmällä pitäen laadin kaksi suuntaa antavaa ympäristöjohtamisen tarkistuslistaa, ensimmäisen aloittavalle organisaatiolle ja toisen edistyneempään vaiheeseen siirtymiselle. Johdon käsiteltyä kehittämisehdotuksia alkaa hiilineutraaliuden tiekartan laatiminen. Tämä tarkoittaa jännittävää matkaa yhdessä kohti hiilineutraalia näyttämötaidetta, johon toivon koko teatterikentän liittyvän meidän perässämme.
Kulttuuritoimijoita yhdenvertaisuuden edistämisessä auttaisivat selkeät tavoitteet ja sanallistetut odotukset
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on lakisääteinen tehtävä kaikille suomalaisille kulttuurialan toimijoille. Yli 30 henkeä työllistävien organisaatioiden on lisäksi tehtävä suunnitelma, jonka mukaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään. Tutkimusten mukaan yhdenvertaisuus ei toteudu kulttuurin kentällä ja epätasa-arvoa koetaan sekä palveluiden käyttämisessä, että taiteentekijöiden keskuudessa. Opinnäytetyöni tutki yhdenvertaisuustyön nykytilaa, haasteita ja kehitysehdotuksia Tampere26-hankkeeseen osallistuvien kulttuuritoimijoiden keskuudessa. Yhdenvertaisuus on tavoiteltava, mutta hankalasti tavoitteiksi puettava asia. Kestävän kehityksen puolella käytetään termiä “hiilineutraalius”, joka asettaa selkeän tavoitteen organisaatioille – maalin, jota kohti pyrkiä. Täydellinen yhdenvertaisuus on utopiaa, ainakin toistaiseksi. Kaikkien tarpeiden huomioiminen nykyresurssein on yksinkertaisesti todella haastavaa. Kuvailen tässä artikkelissa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon suunnittelua ja niitä edistäviä toimenpiteitä kattotermillä yhdenvertaisuustyö. Tampere26 kulttuuripääkaupunkihanke korostaa yhdenvertaista eurooppalaisuutta Keväällä 2021 palauttamani opinnäytetyö selvitti Tampere26-hankkeeseen mukaan hakeneiden toimijoiden yhdenvertaisuustyön nykytilaa, haasteita ja tuen tarvetta. Menetelminä olivat kyselytutkimus ja erilaisten kulttuuritoimijoiden haastattelut. Tampere26-hanke on Tampereen kaupungin ja sen ympäryskuntien yhteishanke, jolla tavoitellaan Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2026. Hakua varten luotiin hakukirja, jossa perustellaan miksi juuri Tampere tulisi valita Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Teemaksi hakukirjaan valittiin Equally European (Yhtä Eurooppaa). Lisäksi kirjassa esitellään monipuolinen kulttuuriohjelma, jossa teeman tulee näkyä vahvasti. Kulttuuriohjelmaan haettiin avoimen haun kautta ja ehdotuksia tuli yli 800. Osana hanketta haluttiin kehittää hankkeeseen osallistuvien kulttuuritoimijoiden yhdenvertaisuustyötä ja mitata sen tuloksia. Aineiston pohjalta suurimmaksi haasteeksi nousi yhdenvertaisuustyön priorisoiminen. Priorisoimisen haasteena ei ollut päätöksenteko erilaisten toimenpiteiden välillä tai tarvittavan tiedon puute. Haasteeksi koettiin tavoitteiden ja ohjeistuksen puute. Kulttuuritoimijat toivoivat selkeitä omaan toimintaansa suhteutettuja ohjeita ja ehdotuksia, joiden tulkintaan saisi apua. Tarvitaan selkeyttä tavoitteisiin ja kriteeristöjä tilanteen tunnistamiseen Tutkimuksessa nousi esiin kestävä kehitys esimerkkinä selkeistä tavoitteista ja ohjeista. Useat toimijat ovat ottaneet avuksi kestävän kehityksen suunnitteluun erilaisia kriteeristöjä kuten Ekokompassi, Joutsenmerkki tai Helsingin kaupungin ja Demos Helsingin luoma Valitse vastuullisemmin -kriteeristö. Näissä kriteeristöissä koettiin mielekkääksi selkeät toimintaohjeet tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi toimiston lamppujen vaihtaminen LED-lampuiksi. Kestävä kehitys on kulttuurin kentällä otettu vahvasti osaksi viestintää ja markkinointia. Miksei tällaista kriteeristöä yhdenvertaisuudelle ole jo olemassa? Taustalla on uskoakseni yhdenvertaisuuden määrittämisen vaikeus. Syrjimättömyyden nimissä ei voi luoda järjestystä toimenpiteille, koska jo sellainen teko asettaa väestöryhmät eriarvoiseen asemaan. Jostain on kuitenkin aloitettava ja tämän kriteeristön sanoittaminen onkin ensiarvoisen tärkeää tehdä huolellisesti. Ei voida antaa kuvaa, että kriteeristön vähimmäisvaatimukset olisivat riittäviä. Niiden tulee olla palkittavia etappeja matkalla kohti yhdenvertaisempaa tulevaisuutta. Lisäksi toiminta tulee tuntea hyvin, että voidaan antaa suosituksia ja ohjeita siihen, kuinka yhdenvertaisuutta voidaan kehittää. Kuinka sama kriteeristö toimisi kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman museon ja omarahoituksella toimivalle vapaan kentän toimijalle? Kriteeristöä laativan tahon tulisikin osallistaa kulttuuritoimijat kriteeristön suunnitteluun ja keskustella avoimesti toimijoiden eroista ja toimijoihin kohdistuvista odotuksista. Jo kriteeristöä osallistaen luodessa voitaisiin löytää parhaita käytäntöjä, joita kriteeristön kautta voitaisiin jalkauttaa kulttuurin kentälle. Kulttuurialla yhdenvertaisuustyö koetaan tärkeäksi ja sen eteen tehdään jo paljon Tutkimukseen osallistuneiden kulttuuritoimijoiden keskuudessa yhdenvertaisuus koettiin tärkeäksi arvoksi ja yhdenvertaisuustyö koettiin olennaiseksi osaksi toimintaa ja sen suunnittelua. Yhdenvertaisuustyö oli läpileikkaava toimintatapa. Se on osa budjetointia, viestintää ja markkinointia, yleisötyötä ja mukana tarjottavissa palveluissa. Osa yhdenvertaisuutta edistävistä toimenpiteistä, kuten portaistetut lippujen hinnat, ovat arkipäivää eikä niitä sisäisesti huomioida yhdenvertaisuutta edistävinä toimenpiteinä. Tämä luo haasteen nykytilanteen kartoittamiselle: kulttuuritoimijat eivät itsekään osaa sanallistaa omaa yhdenvertaisuuttaan. Kaikille yhteinen kriteeristö auttaisi hahmottamaan omaa yhdenvertaisuustyötä ja kokonaisuutena tutkimaan yhdenvertaisuutta alueellisesti. Loppujen lopuksi on kyse siitä, että yhdenvertaisuuden arvot jaetaan sisäisesti ja sen eteen ollaan valmiita tekemään töitä, askel kerrallaan. Lue lisää Sasun YAMK-opinnäytetyöstä Yhdenvertaisuustyön kehittäminen kulttuuriorganisaatioissa : Tapausesimerkkinä Tampere26-hanke Paakkunainen (-89) on YAMK-tutkintoaan viimeistelevä yrittäjähenkinen kulttuurituottaja kansainvälisellä kokemuksella. Paakkunainen on työskennellyt kiertumanagerina ja tapahtumatuottajana kaikilla mantereilla. 2016 Paakkunainen oli mukana perustamassa maailman johtavan startup-tapahtuma Slushin musiikkivertikaalia, josta hän siirtyi Tanskan suurlähetystöön vastaamaan kruununprinsessa Maryn kuninkaallisesta vierailusta 2018. Tällä hetkellä Paakkunainen työskentelee yhdenvertaisuuden parissa kansainvälisen ACCAC (Accessible Arts and Culture) -verkoston toimitusjohtajana.
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku