Vuosi: 2021
KUMI KUNNIAAN!
”Ei minun tarvitse mennä testeihin, koska minulla ei ole oireita”, kuuli ystäväni opiskelukavereidensa keskustelevan seksitaudeista. Kyseessä oli ollut niin sanottu yhden illan juttu ilman kondomia. Myöhemmin keskustelin ystäväni kanssa tästä ja hän kertoi, että on kuullut edellä mainittua käsitystä jo useampaan kertaan. Heräsi huoli. Tilastojen valossa Seksitauteja todetaan vuosittain noin 30 000 suomalaisella. Klamydian ilmaantuvuus on lisääntynyt. Vuodesta 2018 vuoteen 2019 luku kasvoi 1000 tapauksella, kun todettiin 16 178 klamydiatartuntaa. Se on samalla suurin vuosittainen tartuntojen määrä tähän asti. Suurinta ilmaantuvuus oli 20-24-vuotiaiden keskuudessa. Raskauden keskeytykset ovat jo useana vuonna vähentyneet, mutta vuonna 2019 väheneminen pysähtyi. Raskaudenkeskeytyksiä tehtiin vuonna 2019 noin 8 700 ja eniten juuri 20-24-vuotiaille. RFSU:n tekemän kondomittari-tutkimuksen mukaan vuonna 2016 noin neljännes suomalaisista kertoi käyttävänsä kondomia seksin aikana ja tärkeimmät syyt sen käyttöön olivat raskauden ehkäisy sekä seksitaudeilta suojautuminen. Kondomi onkin ainoa ehkäisyväline, jolla voidaan ehkäistä sekä raskauksia että seksitauteja. Historian havinaa Mikä tekee kondomin käytöstä vaikeaa? Nykyään kondomit ovat entistä ohuempia, miellyttävämmän tuntuisia, eri värisiä sekä makuisia jne. Niitä on myös saatavilla halvalla melkein mistä tahansa kaupasta tai ilmaiseksi terveydenhuollosta. Aina ei kuitenkaan ole näin ollut. Seksitautien sekä raskauden ehkäisyssä on menty suuria kehitysaskelia eteenpäin vuosien saatossa. Vuosisatoja sitten ei-toivottuja raskauksia yritettiin ehkäistä mm. laittamalla emättimen sisään pesusienen palasia tai erilaisia kasveja. Vielä 100 vuotta sitten suomalaiset naiset koittivat välttää raskaaksi tulemista mm. istumalla lumihangessa yhdynnän jälkeen tai peseytymällä veteen sekoitetulla etikalla. Kumin kivinen tie 1500-luvulla Euroopassa levisi kuppaepidemia, jonka takia ehkäisyssä alettiin kiinnittää enemmän huomiota myös seksiteitse tarttuviin tauteihin ja ehkäisyvälineitä alettiin kehittämään nimenomaan penistä suojaamaan. Ensimmäisiä seksitautien ja raskauksien ehkäisyyn tarkoitettuja kondomeja tehtiin siansuolesta ja käyttöohjeen mukaan se piti kastaa maitoon ennen käyttöä, jotta se olisi tautien ehkäisyssä tehokkaampi. 1600-luvulla kondomeja tehtiin myös vasikan-, lampaan- sekä vuohensuolesta ja se piti sitoa paikalleen yhdynnän ajaksi. Valmistus oli kallista ja haastavaa. 1800-luvulla kondomeja alettiin valmistaa kumista, mutta siihen aikaan ne olivat paksuja, saumallisia ja lyhyitä, aivan kuten kananmunan puolikkaat, joten ne eivät olleet vielä silloin kovin suosittuja. Kondomin kehitys kuitenkin jatkui ja noin 100 vuotta sitten niitä alettiin valmistaa lateksista saaden niistä edelleen ohuemman ja miellyttävämmän tuntuisia. Voi olla, että monelta jäisi nykyään käyttämättä maidossa lilluva siansuolikondomi eikä lumessa istumisesta yhdynnän jälkeen saa muuta kuin paleltuneen pepun, joten on mahtavaa, että kehitys ehkäisyn saralla on mennyt näin paljon eteenpäin. Kehtaanko kysyä, uskallanko puhua? Vaikka uusien sukupolvien myötä keskustelu seksistä ja ehkäisystä on yhä vapautuneempaa, leijuu teemojen ympärillä silti tietynlainen häpeä. Uskalletaanko tai kehdataanko asiasta sittenkään puhua vielä niin avoimesti? Vaikka omaa kehoa ja terveyttä kunnioitetaan, uskalletaanko asia ottaa puheeksi kumppanin kanssa? Kehdataanko kondomeja ostaa kaupasta, ujostuttaako niitä kysyä terveydenhoitajalta tai ottaa niitä vastaan? Ollaanko tosiaan tietoisia kaikista suojaamattoman seksin vaikutuksista, kuten edellä mainittujen opiskelijoiden puheesta kävi ilmi? Onko terveyttä pidetty aikaisemmin jotenkin itsestäänselvyytenä? Nyt koronapandemian myötä tietoisuus terveydestä on lisääntynyt ja haluamme suojata omaa ja muiden terveyttä. Miksemme siis tekisi niin kaikilla terveyden osa-alueilla? Rohkaistutaan ottamaan selvää asioista ja vastuu omista toimista. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kunnioitetaan omaa sekä muiden kehoa ja terveyttä. Pystymme siihen ja olemme sen arvoisia! Käytetään kumia! Kirjoittaja on Milka Raivio, joka työskentelee terveydenhoitajana avoterveydenhuollossa terveysasemalla. Hän opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet Aarnipuu, Tiia – Aarnipuu, Petja 2012. Kondomikirja. Helsinki: Into. RFSU. Kondomin käyttö lukuina. Verkkodokumentti. <https://www.rfsu.com/fi/kondomin-kaytto-lukuina/>. Luettu 9.12.2020. THL 2019. Seksitaudit ja niiden ehkäisy. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/seksitaudit-ja-niiden-ehkaisy>. Luettu 3.12.2020. THL 2020. Raskaudenkeskeytykset 2019. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytykset>. Luettu 3.12.2020. THL 2020. Käytä kondomia – vältä seksitaudit. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/ajankohtaista/kampanjat/kesaterveys/kayta-kondomia-valta-seksitaudit>. Luettu 9.12.2020 THL 2020. Klamydian esiintyvyys Suomessa. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/klamydia/klamydian-esiintyvyys-suomessa>. Luettu 3.12.2020. Kuvat https://www.pexels.com/fi-fi/ Kuvaaja Deon Black palvelusta Pexels Kuvaaja cottonbro palvelusta Pexels
Liiku ja pysy terveenä!
Tutkitusti tiedetään, että liikunnalla on suotuisia vaikutuksia terveydelle, fyysisen terveyden lisäksi se parantaa mielenterveyttä ja lisää sosiaalista hyvinvointia yhteisöllisyyden kautta. Liikunnalla on vaikutusta kymmenien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja niiden hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta edistää siis terveyttä ja toimintakykyä ja sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia useisiin elinjärjestelmiin monilla eri mekanismeilla. Liikunta vaikuttaa myönteisesti tuki- ja liikuntaelimistöön, hengitys- ja verenkiertoelimistöön, aineenvaihduntaan sekä hermostoon. (1,5,6). Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Arjen aktiivisuudella, hyötyliikunnalla on suuri merkitys terveyden kannalta, sillä on jopa suurempi merkitys terveyteen kuin satunnaisella liikuntakerralla. Uusien terveysliikuntasuositusten mukaan jo lyhytaikainenkin liikuskelu kannattaa. Erityisesti paikallaanolon tauottaminen on merkityksellistä nykypäivän tietoyhteiskunnan aiheuttaman runsaan istumisen vuoksi. Tutkimusten mukaan runsaskaan liikunta ei kumoa pitkäaikaisen istumisen haitallisuutta terveydelle, siksi paikallaanolon tauottaminen on tärkeää. Vietämme suurimman osan päivästämme istuen, siksi takamus on nostettava penkistä ylös säännöllisesti päivän aikana. Unihäiriöitä on nykyään yhä useammilla, samalla liikunnan määrä vähenee. Kuitenkin tiedetään, että liikunta parantaa unta. Unella on tärkeä merkitys palautumiselle ja sitä kautta terveyteen, niinpä viimeisimpään liikkumissuositukseen on lisätty myös palauttava uni. (3). Kuinka paljon sinä liikut? Kuinka monta tuntia päivässä istut? Fyysinen aktiivisuus vähentää sairastuvuutta, lisää elämänlaatua ja toimintakykyä. Fyysinen aktivisuus vaikuttaa lasten ja nuorten koulumenestykseen ja vanhuksilla kotona selviytymiseen. (2). Fyysisen kunnon ja lihaskunnon ylläpito on tärkeää toimintakyvylle. Tiedetään, että huono kestävyyskunto ennustaa lisääntynyttä kuolleisuutta ja heikko lihaskunto alentaa toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. (1,5,6). Liikunta-aktiivisuudella on todettu yhteys Liitu tutkimuksessa (2018) lasten ja nuorten parempaan terveydenlukutaitoon ja sitä kautta terveellisiin elämäntapoihin. Liikunta aktiivisuuden todettiin vähentävän koettua yksinäisyyttä ja olevan yhteydessä parempaan kehonkuvaan, pidempiin yöuniin sekä säännölliseen aamiaisen syöntiin. (2). Paikallaanolo ja ruutuaika ovat lisääntyneet ja lapsista ja nuorista vain kolmasosa liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Aikuisista enää vain viidesosa täyttää liikuntasuositukset. Arkemme on passiivista ja paikallaanolo alkaa lisääntyä jo alle 13- vuotiaissa. (2). Tiedetään, että liikkumattomuus lisää useiden sairauksien riskiä ja kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, aiheuttaen lisäksi inhimillisistä kärsimystä sairauksien ja toimintakyvyn menetyksen vuoksi. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat suuret 3200- 7500 miljardia euroa vuodessa. (4). Tutkimusten mukaan liikunta on terveyden ja toimintakyvyn edistäjänä sekä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. (5,6). Liikunta vaikuttaa positiivisesti mm. mielenterveyteen, muistiin, kehonpainoon, 2.tyypin diabeteksen ehkäisyyn, sydän- ja verisuonitautien ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Liikkumalla riittävästi voi saada lisää terveitä elinvuosia. (1,3,5). Lisää terveitä elinvuosia liikkumalla. Ylös, ulos ja lenkille! Kirjoittaja on Marianne Haarakangas terveydenhoitaja, Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen YAMK opiskelija. Lähteet: Fogelholm, Mikael— Vuori, Ilkka — Vasankari, Tommi (Toim.) 2014. Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim Oy Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto.2018. OKM julkaisuja 2018:30. Pauliina Husu, Harri Sievänen, Kari Tokola, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Ari Mänttäri, Tommi Vasankari. Verkkodokumentti. < https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161012/OKM_30_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y> UKK- instituutti. Liikkumissuositukset. Verkkodokumentti. <https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/ >Luettu 9.11.2020 UKK-instituutti. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa. Verkkodokumentti. <https://ukkinstituutti.fi/tutkimukset-ja-hankkeet/liikuntatutkimus-suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset-suomessa/> Luettu 9.11.2020 Vuori, Ilkka. 2015. Liikuntaa lääkkeeksi. Liikuntaohjelmia sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Porvoo: Bookwell Vuori, Ilkka — Taimela, Simo —Kujala, Urho (Toim.) 2016. Liikuntalääketiede. Vantaa: Hansaprint Oy Kuvat CC, UKK-instituutti
Aivotutkimus tuo uutta tietoa Flow-kokemusten terveysvaikutuksista
Mikä on Flow-kokemus? Aivotutkijat ovat tehneet käänteentekevän löydön, joka auttaa ymmärtämään entistä paremmin Flow-kokemuksia. Kehittyneiden kuvantamismenetelmien ansiosta ihmisen otsalohkosta on tunnistettu hermoverkosto, joka näyttelee merkittävää roolia Flow-kokemuksessa. Tämä levossakin aktiivinen aivoalue on nimetty itsensä tiedostamisen hermoverkostoksi (self-awareness network). Kyseisen hermoverkoston tunnistamisen myötä tiedämme aiempaa enemmän siitä, miksi Flow-kokemukset edistävät terveyttämme. [2] Professori Mihaly Csikszentmihalyi määritteli Flow-tilan optimaaliseksi kokemukseksi, jolle on tyypillistä intensiivinen keskittyminen tehtävään. Tekemiseen uppoutuessa kaikki muu ympäriltä unohtuu. Flow-teorian mukaan parhaat hetket elämässä eivät ole passiivisia ja rentoja. Eniten iloa tuottavat sellaiset hetket, joissa olemme virittäytyneitä vapaaehtoisesti suorittamaan jotain haastavaa ja arvokasta. Flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot ja kiinnostus vastaavat käsillä olevaa haastetta. Tällaisina hetkinä ihminen on Flow-teorian mukaan onnellisimmillaan. [1] Flow-kokemus on yhtä aikaa innostava ja rauhoittava. Kun tutkittiin huippupianistia, joka soitti itselleen vaikeaa kappaletta, hän oli stressaantunut, mutta samalla hänen parasympaattinen hermostonsa aktivoitui. Kova vaativa suoritus voi siis myös rentouttaa. Vaativien toimintojen rentouttavan vaikutuksen ajatellaan perustuvan siihen, että toiminnan aikana itsensä tiedostamisen hermoverkosto vaimenee. Lisäksi Flow-tilan tuoma ekstaasin tai ilon tunne aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, joka rauhoittaa. [2] Flow on tietoisuuden harvinainen tila Aivomme tiedostavat olemassaoloamme ja itseämme myös levätessämme. Pääasiassa etuotsalohkossa sijaitseva itsensä tiedostamisen hermoverkosto on aktiivinen aina kun ihminen ei tee mitään erityisen vaativaa. Aktiviteetti otsalohkossa on siis aivojen normaalitila, kun taas Flow on tietoisuuden harvinainen tila. Itsensä tiedostamisen hermoverkoston aktiviteetti heikkenee merkittävästi, kun teemme tavoiteorientoitunutta ja taitoa vaativaa tehtävää. Tällöin energia ohjautuu pois otsalohkosta ja siirtyy aivojen motorisille ja sensorisille alueille. Kun ihminen lopettaa tekemästä tehtävää, itsensä tiedostamisen hermoverkosto aktivoituu uudelleen. [2] Helpotusta stressiin, ahdistuneisuuteen ja masennukseen Flow-kokemuksen aikana tietoisuus itsestä pienenee. Ihmisen luontainen taipumus täyttää aikansa erilaisilla kiinnostavilla toiminnoilla liittynee siis pyrkimykseen lieventää stressiä. Esimerkiksi pianistin soittaessa monimutkaista ja vaikeaa Mozartin konserttoa, hän ei voi ajatella itseään tai henkilökohtaisia ongelmiaan. Flow-kokemukset voivat tuoda helpotusta ahdistuneisuuteen, mielialaongelmiin sekä sosiaalisiin tilanteisiin liitettävään uhkaan ja stressiin. Flow-kokemuksen aikana stressi lievenee ja ihminen rentoutuu. Me ihmiset olemme kaikista lajeista kaikkein tietoisimpia itsestämme. Kehitymme sosiaalisesti yhä älykkäämmiksi. Otsalohko on kehittynyt siten että pärjäämme yhä monimutkaisemmissa sosiaalisissa tilanteissa. Lepotilassa aivomme ikään kuin harjoittelevat, monitoroivat ja suunnittelevat sosiaalisia tilanteita varten ja mukautuvat sosiaalisiin kanssakäymisiin. Itsensä tiedostaminen voi olla aikamoinen taakka. Yhteiskunnassa lisääntyvä individualismi, sosiaalinen media ja huoli omasta imagosta korostavat itsekeskeisyyttä. Jos otsalohkon itseään tiedostava alue on kovin aktiivinen, se voi lisätä ahdistuneisuutta. Masentuneilla ja ahdistuneilla tämä aivoalue näyttäytyy yliaktiivisena. Voisivatko Flow-kokemukset toimia vaihtoehtona heille, jotka eivät löydä helpotusta ahdistukseen terapiaistunnoista, joissa keskitytään itsensä käsittelyyn? Itsensä unohtaminen tilapäisesti vaikuttaa nimittäin olevan nautinnollista. Flow vapauttaa ajattelemasta omaa elämäntilannetta. Näin se voi tuoda helpotusta huoliin sekä iloisemman ja nautittavamman tilan. [2,3] Terveyttä edistävää iloa vapaa-aikaan Vaikka fyysisellä aktiivisuudella ja kunnolla on selvä ja tärkeä yhteys ihmisen terveyteen, ne eivät saisi ottaa liian isoa roolia. Meidän tulee ymmärtää laajasti millainen merkitys erilaisilla toiminnoilla ja tekemisellä on ihmisen terveydelle. Jos fokusoimme liikaa fyysiseen kuntoon, liian vähälle huomiolle jäävät muiden ei-fyysistä ponnistelua vaativien toimintojen terveyshyödyt. [4] Luonnollinen tapa ylläpitää terveyttä on keksiä mielellemme tekemistä, jolloin saamme huomion pois itsestä, ihmissuhteista ja ongelmista. Vai miltä nämä tokaisut kuulostavat: "Kiipeilyn aikana pää tyhjenee kaikesta muusta." "Viulua soittaessa kadotan itseni ja unohdan murheeni." Ihmiset kokevat todennäköisemmin Flow-kokemuksia vapaa-ajallaan. Myös työpäivän aikana tai kotitaloustöissä voi saavuttaa Flow-tilan, mutta parhaimmat kokemukset syntyvät vapaa-ajan taitoa vaativissa harrastuksissa. [1, 2] Uskallan veikata, että tulevaisuudessa puhutaan enemmän vapaa-ajan tietoisesta jäsentämisestä kohti Flow-kokemuksia. On tärkeää, että vapaa-aika tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä edistävää iloa. Monelle meistä työelämä tarjoaa tavoitteita, sääntöjä ja haasteita, jotka synnyttävät Flow-kokemuksia. Erityisen tärkeää onkin kiinnittää huomiota työelämän ulkopuolella olevien, huonosta työelämän laadusta kärsivien ja eläkeläisten vapaa-ajan laatuun, sillä he eivät tavoita työelämän terveyttä edistäviä Flow-kokemuksia. Miten saavuttaa Flow-kokemus? Kaikenlaiset vaativat toiminnot kuten työtehtävät, urheilu, soittaminen, kalastus ja sisustaminen sekä mukaansatempaavat viihde-elämykset kuten teatterit, konsertit, taide ja pelit voivat synnyttää Flow-kokemuksia. [2] Se millaisia kokemuksia eri toiminnot synnyttävät, on hyvin yksilöllistä. Koska toimintaan osallistuminen ja toimintojen merkitys koetaan yksilöllisesti, myös niiden terveysvaikutukset ovat yksilöllisiä. Flow-kokemus ei synny helposti tv:tä katsellessa. Usein se vaatii syntyäkseen selkeän rakenteen omaavaa ja taitoa vaativaa toimintaa. Sosiologi Robert Park sanoi jo 75 vuotta sitten, että elämän suurin tuhlaus tapahtuu ajattelemattomasta vapaa-ajan käytöstä. [1] Näin käy, jos vapaa-ajallamme tyydymme vain ei-haastaviin toimintoihin, kuten pötköttelemään sohvalla ja selaamaan sosiaalista mediaa. Lepuuta otsalohkoasi. Tee jotain mukaansatempaavaa! Saavutatko sinä Flow-kokemuksia vapaa-ajalla vai työtehtävissä? Mikä on sellaista tekemistä, joka itsessään tuottaa sinulle iloa? Minkä äärelle keskityt niin intensiivisesti, että tietoisuus itsestä katoaa? Älä anna vapaa-ajasta iloitsemisen epäonnistua, vaan hakeudu harrastuksiin, jotka vaativat taitoa! Käytä fyysisiä ja henkisiä voimavaroja Flown kokemiseen. Unohda itsesi ja anna Flown viedä kohti elämäniloa! Kirjoitin tämän blogitekstin oodina mielekkäälle ja merkitykselliselle vapaa-ajalle. Arvostakaamme kaikenlaisia harrastuksia tärkeinä terveytemme tukijoina! Kirjoittaja Jenni Heinäharju on toimintaterapeutti (AMK), joka opiskelee terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: 1) Csikszentmihalyi, Mihaly 2005. Flow elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Hellsten, Ritva (suom.). Helsinki: Rasalas Kustannus. 2) Sadlo, Gaynor 2016. Towards a Neurobiological Understanding of Reduced Self-Awareness During Flow: An Occupational Science Perspective. Teoksessa Harmat, Lászlò – Andersen, Frans Orsted – Ullén, Fredrik – Wright, Jon – Sadlo, Gaynor (toim.): Flow Experience Empirical Research and Applilcations. Springer International Publishing Switzerland. 375-385. 3) Sadlo, Gaynor 2019. Konferenssiesitys. ”Bring origami back to hospital“. Occupation: A Medium for Stress Reduction in a Changing World? Occupational Science Europe Conference 2019. Amsterdam University of Applied Sciences. 4) Wilcock, Ann A. – Hocking Clare 2015. An Occupational Perspective of Health. 3. painos. New Jersey: SLACK Incorporated. 118. kaikki kuvat: unsplash.com
Älypuhelimet ja vuorovaikutus pienten lasten perheissä
Sairaalasängyssä makaa pieni lapsi, joka yrittää saada vanhempiensa huomiota jokeltelemalla ja leluja heiluttelemalla. Sängyn vierellä sekä äiti että isä ovat keskittyneet selailemaan älypuhelimiaan, eivätkä huomaa lapsensa yritystä saada heiltä huomiota. Hoitajan tullessa huoneeseen toinen vanhemmista kohottaa katseensa pois puhelimesta, mutta toisen katse pysyy liimattuna ruutuun. Surullinen, mutta valitettavasti jo aika yleinen näky ainakin niille, jotka työskentelevät sairaaloissa lastenosastoilla. Ja jopa jo kätilöt synnytyssaleissa joutuvat ajoittain rajoittamaan vanhempien älypuhelinten käyttöä synnytyksen aikana, jotta vanhemmat keskittyisivät synnytykseen ja uuden vauvan tuloon sen sijaan, että jakaisivat tapahtumat reaaliajassa sosiaalisessa mediassa. Eikä ilmiö näy vain sairaaloissa, vaan samaan saattaa törmätä esimerkiksi leikkipuistossa, joissa vanhemmat keskittyvät mieluummin puhelimiinsa kuin lastensa leikkeihin. Sinänsä ilmiö ei ole ihmeellinen, koska suomalaisten älypuhelimen käyttö on lisääntynyt runsaasti 2000- luvulla, kiitos nopeasti kehittyvän teknologian. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2018 internetiä käytti 16–89-vuotiaista suomalaisista 89 prosenttia ja heistä 76 prosenttia kävi internetissä monta kertaa päivässä. Yleisimmin internetiä käytetään juuri älypuhelimilla. (1) Vanhempien älypuhelinten käyttö on kuitenkin nostanut esiin huolestuneisuuden lasten parissa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa, sillä liiallinen älypuhelimen käyttö voi häiritä lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta. Älypuhelinta käytettäessä katsekontakti vanhemman ja lapsen välillä voi katketa ja huomio kiinnittyy lapsen sijasta älypuhelimeen, mikä voi heikentää vuorovaikutussuhteen syntymistä vanhemman ja lapsen välille. (2) Sekä sanallisen että ei-sanallisen vuorovaikutuksen heidän välillään on todettu vähenevän, mikäli vanhempi käyttää mobiililaitetta lapsen seurassa. Laitteella vietetyn ajan voidaan pelätä vaikuttavan negatiivisesti lapsen kehitykseen, mikäli se on pois lapsen ja vanhemman välisestä kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta ja muusta toiminnasta (3) Vuorovaikutussuhteen kehittyminen Vauvalla on alusta alkaen kyky ja tarve olla vuorovaikutuksessa. Ensimmäisissä ihmissuhteissa vauva oppii, minkälainen hän on, minkälaisia muut ihmiset ovat, miten hänen läheisensä kohtelevat häntä ja miten hän itse vaikuttaa heihin. Lapsen mieleen syntyy malli yhdessä olemisesta. Se on pohja sille, miten hän myöhemminkin ennakoi vuorovaikutustilanteita, osallistuu niihin, havainnoi ja tulkitsee niitä. Lapsi tarvitsee pysyviä ja lämpimiä suhteita häntä hoitaviin aikuisiin. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä tekemistä, kokemista ja olemista ensivuosina. Riittävän hyvä vuorovaikutussuhde lapsen ja vanhempien välillä on nykytiedon valossa erityisen tärkeää. (4) Mitä sitten pitäisi tehdä? Älypuhelinten yleistymisen myötä on kehittynyt uusia sosiaalisia normeja siitä, kuinka yhteisöjen jäsenten oletetaan erilaisiin yhteydenottoihin vastaavan. Kaveripiirissä saatetaan olettaa, että viesteihin vastataan heti niiden saavuttua, tai vanhemmat olettavat toisen olevan aina tavoitettavissa. Tällaisten sosiaalisesti velvoittavien normien risteyksessä yksilön pitäisikin kyetä päättämään, miten hän älypuhelimensa kanssa toimii. (5) Olisiko mahdollista, että lapsen kanssa oleva vanhempi päättäisikin huomioida vain tulevat puhelut ja selata viestejä ja sosiaalisen median kanavia vaikka silloin kun lapsi nukkuu? Tai voisivatko vanhemmat vuorotella niin, että silloin kun toinen tarvitsee tai selaa puhelintaan, niin toinen olisi lapsen käytettävissä? Jokainen lapsi ansaitsee hyvän lapsuuden ja turvallisen kasvuympäristön, missä opetella sosiaalisia taitoja vanhempien ilmeitä, eleitä, puhetta sekä yleisiä käytösmalleja matkimalla. (6) Kaikkien vanhempien tulisikin aika ajoin miettiä omia käytöstapojaan sekä – mallejaan, käyttäydynkö niin kuin haluaisin lapseni isompana käyttäytyvän? Älypuhelinten käytön voisi ottaa puheeksi myös neuvoloissa. Sosiaali- ja terveysministeriö (7) on linjannut, että neuvolatoimintaan sisältyvät ”lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta” sekä ”vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen”, jotka pitävät sisällään toimivan vuorovaikutussuhteen. Keskustelun älypuhelinten käytöstä voisi ottaa rutiiniksi, kun kartoitetaan lasten tilannetta. Jatkossa olisi muutenkin hyvä, että jo neuvolassa käsiteltäisiin median käyttöä perheissä ja sen vaikutuksia perheen hyvinvointiin. Kirjoittaja Anu Nyström työskentelee sairaanhoitajana (AMK) Uudessa lastensairaalassa ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet (1)Tilastokesku 2018.Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2018. Verkkodokumentti <https://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tie_001_fi.html> Luettu 24.11.2020 (2)Kalland M. 2018. Miten tukea perheiden hyvinvointia? Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/luentomateriaali/2018/mirjam_kalland3_miten_tukea_perheiden_hyvinvointia5_id_14098.pdf (3) Radesky, J. S., Kistin, C. J., Zuckerman, B., Nitzberg, K., Gross, J., Kaplan-Sanoff, M., ... & Silverstein, M. (2014). Patterns of mobile device use by caregivers and children during meals in fast food restaurants. Pediatrics, 133(4), 843‒849. (4) MLL 2018. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus. Verkkodokumentti. <https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-ja-vanhemman-varhainen-vuorovaikutus/ > Luettu 24.11.2020 (5) Mantere, Eerik – Raudaskoski, Sanna 2015. Kun matkapuhelin vie vanhemman huomion. Teoksessa Lahikainen, A – Mälkiä, T – Repo, K (toim.): Media lapsiperheessä. Tampere: Vastapaino. 205-226. (6) Raudaskoski, Sanna., Mantere, Eerik., Valkonen, Satu 2017. The influence of parental smartphone use, eye contact and “bystander ignorance” on child development.. Saatavissa: <https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/117585/the_influence_of_parental_smartphone_2017.pdf?sequence=2&isAllowed=y> Luettu 2.12.2020 (7) Sosiaali- ja terveysministeriö. (2018). Neuvolat. Verkkodokumentti. <https://stm.fi/neuvola> Luettu 3.12.2020
Monikulttuurisuustaidot- tulevaisuuden valttikortti työelämässä
Maahanmuutto on monipuolistunut ja lisääntynyt 2000-luvulta alkaen. Monikulttuurisuus on läsnä ympärillämme, päivittäisissä kanssakäymisissä ja kohtaamisissa, sekä työpaikkojen ja muiden yhteisöjen arjessa. Maailman muuttuessa monin tavoin yhä globaalimmaksi myös työpaikat ja yhteisöt kansainvälistyvät ja monikulttuurisuus niissä lisääntyy. Työvoiman liikkuvuus ja kansainvälistyminen nostavatkin monissa organisaatioissa henkilöstön monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset keskeisiksi. Maahanmuuttajien työllistyminen ja yhteisymmärryksen lisääntyminen edistävät paitsi maahanmuuttajien, myös valtaväestöön kuuluvien hyvinvointia. Suomi hyväksi maahanmuuttomaaksi Moninaisuusjohtaminen tulee olemaan tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä organisaatioiden kehittämisalueista ja siihen panostaminen tulee takaisin osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden ja toimivan työyhteisön myötä. Monikulttuurisuus tulee huomioida nykypäivän työelämässä ja sen johtamisessa, myös työvoiman riittävyyden ja kansantalouden näkökulmasta. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa väestörakenteen suotuisan kehityksen ja hyvinvointivaltion säilymisen ja terveen huoltosuhteen vuoksi ja siksi ulkomaalaistaustaisten kotouttamista ja työllistymistä tulee tukea. Maahanmuuttajien työllistyminen ja työllistäminen ovatkin ratkaisevassa asemassa maahanmuuton taloudellisten seurausten kannalta. Yhtenä haasteena on myös kehittää rekrytointikäytäntöjä, jotta ne vastaisivat paremmin vallitsevaa työmarkkinatilannetta, sekä toteuttaisivat yhdenvertaisuuslainsäädännön periaatteita. Muun muassa Vihreiden ministeriryhmä on ehdottanut, että Suomen pitäisi aktiivisesti lisätä vetovoimaansa hyvänä maahanmuuttomana ja osana kestävyyslinjauksia pyrkiä lisäämään työperäisten maahanmuuttajien määrää 80000 lisätyöllisellä vuoteen 2030 mennessä. Monikulttuurisuudesta voimavara Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista osaamista ja ymmärrystä monikulttuurisuuden kohtaamiseen ja hyödyntämiseen. Eri taustoista ja kulttuureista tulevilla ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet kohdata ja ymmärtää asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Monimuotoisessa työyhteisössä voidaankin parhaimmillaan tuottaa innovatiivisia ideoita ja ongelmanratkaisukeinoja, mikäli tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitoihin on panostettu. Eri organisaatiot ja työyhteisöt voivat käyttää yhtenä voimavaranaan monikulttuurisuustaitoja. Tähän tarvitaan kuitenkin aitoa tahtoa, sekä koko henkilökuntaa koskevaa koulutusta ja ymmärryksen lisääntymistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla kulttuurien tuntemus, kielitaito tai vähintään avoin suhtautuminen edesauttavat paitsi potilastyötä, myös eri kulttuureista tulevien työntekijöiden sopeutumista työyhteisöön. Avoimuus, arvostus, vuorovaikutustaidot ja yhdenvertaisuus Käytännön esimiestyössä vaaditaan osaamista ja työkaluja monikulttuurisuus johtamiseen. Avoimuus, hyvät vuorovaikutustaidot, monikulttuurisuuden arvostaminen ja pyrkimys edistää yhdenvertaisuutta luovat pohjan työyhteisön toiminnalle. Perehdytyksessä tulee huomioida mahdolliset erityistarpeet, kuten ymmärrettävä perehdytysmateriaali ja viestintään liittyvät eroavaisuudet, sekä perehdytyksen riittävä ajallinen kesto. Vuorovaikutuksen tukemiseen tarvitaan myös koko henkilöstön monikulttuurisuustaitojen vahvistamista. Työntekijöillä tulee kulttuuritaustasta riippumatta olla samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet mm. koulutuksiin, sekä urallaan etenemiseen. Mahdollista syrjintää tulee ennaltaehkäistä ja siihen tulee puuttua välittömästi. Yrityksen tai organisaation yhdenvertaisuussuunnitelma varmistaa näiden toteutumista. Tunnista ennakkoluulot, vahvista viestintää Monissa työyhteisöissä on monimuotoisuuteen liittyvää epävarmuutta ja ennakkoluuloja, jotka vaikeuttavat viestintää ja vuorovaikutusta. Väärinkäsityksiä ja ristiriitoja syntyy, kun ei tunnisteta oman kulttuurin, eikä toisaalta toisen kulttuuritaustan tapaa tulkita maailmaa. Kulttuurien välisen viestinnän suurimmat haasteet koetaankin juuri työyhteisöissä, joissa viestintä on olennainen osa työtä. On tärkeää tulla tietoiseksi omista ennakkoluuloistaan, oletuksista ja asenteistaan, jotka ovat ns. kulttuurisesti muodostunutta hiljaista tietoa. Kulttuurien välisessä viestinnässä tarvitaan joustavuutta, toisen huomioimista, sekä kulttuuri- ja viestintäherkkyyttä. Työyhteisön monimuotoisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvät koulutukset eivät tähtää siis ainoastaan uusien tulokkaiden sopeutumiseen, vaan koko työyhteisön kehittymiseen ja kehittämiseen. Tarve hallita kulttuurien välisiä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kasvaa tulevaisuudessa kaikilla aloilla. Monimuotoisuus- ja monikulttuurisuusosaaminen ovat tulevaisuuden työntekijän valttikortteja. Kirjoittaja Maija Muraja on taustaltaan sairaanhoitaja-kätilö amk ja opiskelee Metropoliassa Terveyden edistämisen YAMK-tutkintoa. Tärkeinä asioina kirjoittaja pitää osallisuuden, yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden vahvistamista, paitsi työelämässä, myös päivittäisessä arjessa. Lähteet: Bergbom, Barbara – Väänänen, Ari – Toivanen, Minna N.d. Monikulttuurinen työelämä. Työterveyslaitos. Verkkodokumentti. <https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/monikulttuurinen-tyoelama/> Keisala, Katja 2012. Monikulttuurisen työyhteisön viestintä. Tampereen yliopistopaino oy. Tampere. < https://trepo.tuni.fi/bitstream/han- dle/10024/103165/978-951-44-8865-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Kaunio, Anu 2020. Monikulttuurisen osaamisen verkkokoulu. Vuorovaikutus ja kulttuurien välinen viestintä. Verkkodokumentti. https://monikulttuurinenosaami- nen.wordpress.com/vuorovaikutus-ja-kulttuurien-valinen-viestinta/ Maahanmuutto kasvaa ja monipuolistuu. Työ-ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus. https://kotouttaminen.fi/maahanmuutto-kasvaa-ja-monipuolistuu Nurmi, Lauri 2020. Vihreät haluaa Suomeen 80000 työperäistä maahanmuuttajaa pelastamaan taloutta- ”hyvä koronakriisin hoito vetovoimatekijä”. Iltalehti 10.08.20 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/11f264b5-769b-4555-bab9- 8ec3712de3ee Pinomaa, Simo 2020. Maahanmuuttajia autettava työllistymään. Elinkeinoelämän keskusliitto. Verkkodokumentti. <https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/01/15/maahan- muuttajia-autettava-tyollistymaan/> Pusa, Maija-Leena – Lampinen, Mari – Ryynänen-Jussila, Sari. 2017. Maahanmuuttajat voimavarana työpaikalla – opas kieli ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen. Koulutuskeskus Salpaus. < http://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1> Rintala-Rasmus, Anita – Väänänen, Ari 2011. Monikulttuurisuus ja rekrytointi. Tieto- kortti 22. Työterveyslaitos. Verkkodokumentti. <https://www.ttl.fi/wp-con- tent/uhttp://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1ploads/2017/01/ Monikulttuurisuus- ja-rekrytointi.pdf> Savileppä, Anna. 2005. Johda monimuotoisuutta. Investoi tulevaisuuteen. Star-Offset oy. Helsinki Vallander, Taina 2019. Suomi tarvitsee laajan työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelman. Verkkodokumentti. <https://www.sttk.fi/2019/04/05/suomi-tarvitsee-laajan-tyoperaisen-maahanmuuton-kokonaisohjelman/> Kuvat: Pixabay.com, Pexels.com
Syö itsesi ja maapallo terveeksi – ympäristövastuulliset ruokavalinnat
Yksilön terveysvalinnoilla ovat esimerkiksi elintapoihin liittyviä päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta hänen terveyteensä. Nämä valinnat voivat joko edistää terveyttä tai altistaa sairauksille. Yksilön terveysvalinnat voivat vaikuttaa myös muiden ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Ympäristövastuullisilla terveysvalinnoilla tarkoitetaan yksilön arvoperustaisia valintoja suhteessa ympäristön tilaan. 1 Tässä blogikirjoituksessa käsitellään ympäristövastuullisia ruokavalintoja. Ilmastonmuutos ja hiilijalanjälki Ilmastonmuutos on aikamme suurin, ihmisen toiminnan aiheuttama, ympäristökriisi ja yksi merkittävimmistä globaaleista megatrendeistä.1, 2 Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä, joka johtuu erityisesti hiilidioksidin (CO2) määrän lisääntymisestä ilmakehässä.3 Ilmasto on lämmennyt maailmanlaajuisesti noin yhdellä asteella 1800-luvulta lähtien, Suomessa kaksi astetta. Vuonna 2016 voimaan astuneessa Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi asetettiin ilmaston lämpenemisen pitäytyminen alle 2 asteessa sekä pyrkiminen toimiin ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen. 2, 3, 4 Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan aiheuttamia ilmasto eli -hiilidioksidipäästöjä. Suomessa keskimääräinen hiilijalanjälki on kansainvälisesti verrattuna korkea: 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Ilmaston lämpenemisen rajaaminen edellyttää elämäntavoistamme johtuvien ilmastopäästöjen vähentämistä 90 %:lla vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa myös merkittäviä muutoksia yksilötason elämäntapoihin. Jokaisen suomalaisen tulisikin puolittaa hiilijalanjälkensä. 3, 4, 5 Laske oma hiilijalanjälkesi: https://elamantapatesti.sitra.fi/ Ympäristövastuullinen ruokavalio Se, mitä syömme ja miten ruokamme tuotamme sekä ruokahävikin määrä vaikuttavat sekä yksilön että ympäristön terveyteen. On huomattu, että ympäristövastuulliset valinnat voivat yksilötasolla edistää terveyttä. Ympäristöystävällinen ruokavalio on useimmiten myös terveellinen.1 Elintapoihin liittyvästä hiilijalanjäljestä 75 % muodostuu elintarvikkeista, asumisesta ja liikkumisesta. Suomalaisten elintarvikkeisiin liittyvän hiilijalanjäljen merkittävimmät aiheuttajat ovat liha ja maitotuotteet, joiden osuus ruokavalion ilmastovaikutuksista on 65 %. 6 Punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen ja maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla tuotteilla ovat merkittävässä roolissa yksilön hiilijalanjäljen pienentämisessä. 2, 7 Yksi yritys ohjata ympäristövastuullisiin ja terveyttä edistäviin ruokailutottumuksiin on EAT-Lancet komission kehittämä ja tutkittuun tietoon pohjautuva planetaarinen ruokavalio. Se on optimaalinen niin yksilön kuin maapallonkin terveydelle. 7 Planetaarisen ruokavalion päivittäinen kokonaiskalorimäärä on noin 2500 kcal/ vrk. Ruokavalio on kasvispainotteinen ja se koostuu pääosin täysjyväviljoista, kasviksista ja hedelmistä (500g/vrk), pähkinöistä ja palkokasveista. Marjojen käyttöä ei ole planetaarisessa ruokavaliossa huomioitu. Proteiinin sekä rasvojen lähteet ovat ensisijaisesti kasviperäisiä. Lihaa, kalaa, kananmunia ja kanaa voi syödä hyvin rajoitetusti, maitotuotteita enintään 250 g/ vrk. 7,8 Planetaarista ruokavaliota ei ole tarkoituksenmukaista noudattaa välttämättä sellaisenaan, vaan sitä voidaan soveltaa paikallisesti olosuhteet ja kulttuuriset tekijät huomioiden. Kun ruokavaliossa hyödynnetään paikallisia tuotteita ja satokausiajattelua, on se myös ilmastoystävällistä.7 Suomen yleiset ravitsemussuositukset korostavat marjojen merkitystä osana terveellistä, kestävää ruokavaliota. Suomessa marjojen hyödyntäminen tuontihedelmien sijaan on ympäristön kannalta ekologisempi vaihtoehto. Maitotuotteiden taas tulisi olla vähärasvaisia, toisin kuin planetaarisessa ruokavaliossa. Tärkeää on varmistaa ruokavalion ravitsemuksellinen laatu sekä huomioida paikalliset olosuhteet 6, 7 Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat muun muassa ravinnon rasvapitoisuus ja rasvan laatu sekä veren korkea kolesterolipitoisuus. Kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää vähentämällä tyydyttyneen ja eläinperäisen rasvan määrää ruokavaliossa. 9 Planetaarista ruokavaliota noudattamalla on mahdollista saavuttaa yksilötasolla terveyshyötyjä. Se antaa edellytykset sydänterveyttä tukeville ruokavalinnoille. On laskettu, että vuositasolla planetaarista ruokavaliota noudattamalla voitaisiin estää 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Planetaarinen ruokavalio on yksi vaihtoehto ympäristövastuullisten valintojen tueksi. Suomalaisessa RuokaMinimi- hankkeessa määriteltiin erilaisten ruokavalioiden ilmastovaikutuksia. Nykyruokavaliomme vertailtavia ruokavalioita olivat lihan kulutuksen puolittava ruokavalio, lihan kulutuksen vähentäminen kolmannekseen, kalaisa ruokavalio sekä vegaaniruokavalio. Kaikkien ruokavalioiden ilmastovaikutus oli pienempi kuin nykyisen ruokavaliomme. Lue lisää RuokaMinimi- hankkeen loppuraportista. Ruokavalioiden ilmastovaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin edelleen epävarmuustekijöitä. Varmaa on, että lihankulutusta tulisi merkittävästi vähentää. Ruokavalion ilmastovaikutukset pienenevät, mitä vähemmän se sisältää lihatuotteita. Ravitsemussuositusten mukainen ja ilmastoystävällinen ruokavalio voi olla yksilöllinen. Lihan ja maitotaloustuotteiden syöntiä ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta niiden osuutta ruokavaliossa pitäisi vähentää. 1, 6 Ympäristövastuullisten valintojen tekeminen ja ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion koostaminen vaatii yksilöltä tietojen ja taitojen lisäksi tietoisuutta valinnoista ja vaihtoehdoista sekä niiden seurauksista. Tietoa ravitsemussuositusten mukaisen ja ympäristövastuullisen ruokavalion koostamisesta tarvitaan enemmän. Kirjoittaja Reeta Mononen on neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja, joka opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kirjoittajan hiilijalanjälki on 3100 kg CO₂e, jota hän yrittää pienentää vähentämällä liha- ja maitotuotteiden kulutusta. Lähteet: Moilanen, Tanja – Siipi, Helena – Kangasniemi, Mari 2019. Yksilön ympäristövastuulliset terveysvalinnat ja niitä selittävät tekijät: kirjallisuuskatsaus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 56. 327–340. Lettenmeier, Michael – Akenji, Lewis – Toivio, Viivi – Koide, Ryu – Amellina, Aryeanie 2019. 1.5 asteen elämäntavat. Sitran selvityksiä: 148. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Helsinki. Ilmasto-opas.fi 2020. Verkkodokumentti. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/962d9aa2-e7e3-4df5-89a2-9f1f653e0d4e/ilmastonmuutos-ilmiona.html Luettu 30.11.2020. Suomen ilmastopaneeli 2018. Ilmastopaneelin näkemykset pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen asettamisessa huomioon otettavista seikoista. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ilmastopaneelin-muistio_hyvaksytty_4.6.2018.pdf Luettu 7.12.2020. Sitra 2020. Verkkodokumentti. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Luettu 7.12.2020. Saarinen, Merja ym. 2019. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. EAT-Lancet Commission 2020. Verkkodokumentti. https://eatforum.org/eat-lancet-commission/ Luettu 7.12.2020. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Verkkodokumentti. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Luettu 7.12.2020. THL 2020. Verkkodokumentti. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijat-ja-ehkaisy Luettu 8.12.2020. Kuvat: EAT-Lancet Commission; Pixabay.com
Eikö enää edes saa istua?
Olemme tottuneet istumaan koulussa, kotona, autossa, töissä… Jokainen meistä tunnistaa tilanteen, kun on istunut paikoillaan pitkään ja olotila on väsynyt tai selkä jäykkä. Ehkä päätä särkee tai ajatus ei kulje normaalisti. Tällöin kehomme yrittää viestiä: ” liiku, vaihda asentoa!” Istumisesta on tullut arkinen asia, joka yhtäjaksoisesti jatkuvana heikentää terveydentilaamme monella tavalla – istuva elämäntapa1 lisää diabeteksen, sydänsairauksien ja jopa ennenaikaisen kuoleman riskiä. Suomalaiset aikuiset ovat fyysisesti passiivisia eli viettävät aikaa töissä ja vapaa-ajalla istuen tai paikallaan10 jopa ¾ osaa päivästä. Lisäksi jo 6-8-vuotiaiden lasten kohdalla on havaittu fyysisen passiivisuuden ja vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhteys ylipainoon4. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt ovat kiistattomat, mutta säännöllinen kuntoliikunta ei yksinään näyttäisi suojaavan riittävästi pitkäkestoisen paikallaanolon ja istumisen haittavaikutuksilta7- fyysistä aktiivisuutta olisi hyvä kerätä pitkin päivää pieninä annoksina. Miten istumista voi vähentää? Pienikin fyysinen aktiivisuus kuten kävely tai hartioiden pyörittely- paitsi virkistää ja vetreyttää niveliä ja lihaksia, mutta myös vilkastuttaa verenkiertoa. On havaittu myös, että sokeri -ja rasva-aineenvaihdunta6 paranee etenkin vähän liikuntaa harrastavilla jo pienenkin fyysisen aktivisuuden myötä, kuten seisomaan nousemisen tai pienen liikuskelun myötä. Nykyään monessa työssä voi helposti erilaisin ergonomisin ratkaisuin vaihtaa työskentelyasentoa. Paras ratkaisu vähentää yhtäjaksoisen istumisen haittoja on asennon vaihtaminen; nouse välillä seisomaan sähköpöydän ääressä tai pinoa vaikkapa kirjoja korottaakseni työpistettäsi. Pelisovelluksista tai videoista ratkaisu? Tosiasioita ei käy kieltäminen… mitä siis voisi tehdä pitkäkestoisen istumisen ja passiivisuuden vähentämiseksi? Työpaikalla tai vapaa-ajalla istumisen voi helposti keskeyttää nousemalla välillä seisomaan eli vaihtaa asentoa. Monilla työpaikoilla on jo mahdollisuus työskennellä säädettävän sähköpöydän ääressä, jolloin asennon vaihtaminen ergonomisesti onnistuu helposti. Hyviä kokemuksia työn tauottamisesta ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä on esimerkiksi erilaisista pelisovelluksista. Cuckoo workout3-pelisovelluksen ideana on työn tauottaminen sykettä nostavina, selän ja niska-hartiaseudun lihaksia aktivoivina tai mindfulness-tyyppisinä 2-3minuutin kestoisina harjoituksina kesken työpäivän. Sovellus muistuttaa tauoista kolme kertaa päivässä. Seitsemän kuukauden kestoisen intervention aikana sekä tutkimus- että seurantaryhmän itsearvioitu istumisen määrä väheni ja toisaalta mitattu fyysinen aktiivisuus lisääntyi hieman sekä työssä että vapaa-ajalla. Tämän5 Työterveyslaitoksen ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan tutkimuksen tavoitteena oli vähentää toimistotyöntekijöiden istumista sekä lisätä fyysistä aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä taukopelisovelluksen avulla. Muita pelisovelluksia työn tauottamisen tueksi on esimerkiksi Break Pro (2020)2, joka tarjoaa muistutteita työn tauottamiseksi erilaisin, minimissään minuutin pituisin harjoittein. Valmiiden, usein maksullisten taukoliikuntasovellusten ja apuvälineiden lisäksi oman fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi on paljon tehtävissä myös itse; internet on täynnä maksuttomia videoita8 ja ohjeita taukoliikunnan toteuttamiseksi sekä istumisen tauottamisen tueksi. Sopivasti liikettä ja rentoutumista UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suositus8 (2019) kannustaa varsinaisen kuntoliikunnan lisäksi kaikenlaiseen pieneen liikuskeluun ja paikallaanolon tauottamiseen päivän aikana. Aktiivisia askeleita voi kerätä hikiliikunnan lisäksi myös pienistä pyrähdyksistä, kuten portaiden noususta, pitkin päivää. Ei siis ole välttämätöntä harrastaa erikseen hikiliikuntaa vaan olennaista olisi lisätä hyötyliikuntaa ja pysyä aktiivisena. Työpaikalla tai kotona voisi ottaa uuden asenteen aktiivisen elämän toteuttamiseksi; työssä asennon vaihtaminen, seisominen tai pieni taukojumppa työkavereiden kanssa ovat helposti toteuttavia, mutta tehokkaita tapoja vähentää passiivisuutta. On huomioitava, että myöskään jatkuva ”touhuaminen” ei ole suositeltavaa, vaan myös tarvittava määrä lepoa ja mielekästä rentoutumista on tärkeä osa palautumista. Vinkkejä työn ja vapaa-ajan istumisen vähentämiseksi Arjessa moni ”istuen tehtävä asia” onnistuu myös seisten tai kävellen – kannattaa miettiä omaan arkeen sopivia tapoja paikallaanolon vähentämiseksi5! Kyseessä on pieni panostus, joka tarjoaa merkittäviä ja helposti huomioitavia vaikutuksia vireystilassa ja hyvinvoinnissa. työmatkaliikunta kävellen, pyöräillen tai juosten lisää liikuntamääriä nopeasti, myös bussista voi jäädä pari pysäkkiä tavallista aiemmin pois ja kävellä loppumatkan töihin tai kotiin kokeile työpaikalla asennon vaihtamista nousemalla välillä seisomaan, kävele työkaverin huoneeseen sähköpostin lähettämisen sijaan valitse ainakin ajoittain hissin sijaan portaat nouse ylös, vaihda asentoa töissä ja vapaa-ajalla vähintään kerran, kaksi tunnissa! Ei ole yhtä oikeaa tapaa lisätä aktiivisuutta ja parantaa vireystilaa. Mieti työkaverin tai perheen kanssa, miten voisitte lisätä aktiivisuutta ja siten hyvinvointia arkeen... Aktiivista arkea! Kirjoittaja Salla Huuhka on terveydenhoitaja (AMK), joka työskentelee terveydenhuollon kehittämistehtävissä ja opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet 1 Biswas, Aviroop – Oh, Paul – Faulkner, Guy E. – Bajaj, Ravi R.- Silver, Michael A.- Mitchell, Marc S. & Alter, David A. (2015) Sedendary time and its association with risk for disease incidence, mortality and hospitalization in aduls. A systematic rewiew and meta-analysis. Annals of internal medicine. Vol. 162. No.2. s. 123-144. 2 Break Pro- taukoliikuntasovellus (2020). Verkkosivu. >https://breakpro.fi/< 3 Cucoo Workout -kuvapankki (2020) Verkkosivu. >https://www.cuckooworkout.com/kuvapankki/< 4 Haapala, Eero A. – Väistö, Juuso- Lintu, Niina -Eloranta,Aino-Maija- Lindi, Virpi & Lakka,Timo A. 2017 Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus ovat yhteydessä 6–8-vuotiaiden lasten ylipainoon. Liikunta & Tiede 54 (2–3), 106–112 Saatavilla verkossa>https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2017/lt2-317_tutkimusartikkelit_haapala_lowres.pdf< 5 Helajärvi, Harri - Paavo Nurmi -keskus & Koivuniemi, Kaisa 2017. Tauko paikallaan. Kunnossa Kaiken Ikää – ohjelma. LIKES-tutkimuskeskus https://www.kkiohjelma.fi/filebank/2107-Tauko_paikallaan_kevyt.pdf 6 Pesola Arto J, Laukkanen A, Heikkinen R, Sipilä S, Sääkslahti A, Finni T.2017 Accelerometer-assessed sedentary work, leisure time and cardio-metabolic biomarkers during one year: Effectiveness of a cluster randomized controlled trial in parents with a sedentary occupation and young children. Saatavilla verkossa: https://journals.plos.org/plosone/article/file?id=10.1371/journal.pone.0183299&type=printable. 7 Pesola,Arto J. -Pekkonen, Mika & Finni, Taija (2016) Istumisen terveysriskien mekanismit antavat syyn nousta tuolista ylös säännöllisesti Miksi liiallinen istuminen on vaarallista? Duodecim 2016;132:196471. 8 UKK-instituutti 2019a. 18-64-vuotiaiden aikuisten liikkumisen suositus. Verkkosivu. >https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus< 9 Selkäliitto 2014. Jumppakissan taukojumppa. Video. Saatavilla verkossa: >https://www.youtube.com/watch?v=3gGpRiV09uU < 10 Sosiaali -ja terveysministeriö 2015. Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suosituksen istumisen vähentämiseen. Sosiaali-ja terveysministeriön ja UKK-instituutin suosituksia . Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015. Edita Prima 2015. Saatavilla verkossa: >https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74517/STM_esite_210x210_Kansalliset%20suositukset%20istumisen%20v%C3%A4hent%C3%A4miseksi_sisus_net_jpg..pdf?sequence=1< 11 Tudor – Locke, Catrine – Craig, Cora L.- Thyfault, John P. & Spence, John C. 2012. A step-defined sedentary lifestyle index: <5000 steps/day. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism • 8/2012 12 Punakallio, Anne – Halonen, Janne – Pehkonen, Irmeli- Turpeinen, Merja- Turunen, Jarno- Remes, Jouko – Lusa, Sirpa & Miranda, Helena 2019. Toimistotyöntekijöiden työhyvinvointi – tauottamalla vähemmän istumista ja lisää yhteisöllisyyttä? Työterveyslaitos. PunaMusta Oy, Juvenes Print, Tampere, 2018. Saatavilla verkossa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137461/978-952-261-848-1_Toimistoty%c3%b6ntekij%c3%b6iden.pdf?sequence=1&isAllowed=y 13 Wilmot, E. G. & C. L. Edwardson & F. A. Achana & M. J. Davies & T. Gorely & L. J. Gray & K. Khunti & T. Yates & S. J. H. Biddle. 2012. Sedentary time in adults and the association with diabetes, cardiovascular disease and death: systematic review and meta-analysis. Diabetologia (2012) 55:2895–2905 Kuvat: Helsingin Sanomat 2013, UKK-instituutti (2019b). 18-64-vuotiaiden aikuisten liikkumisen suositus -kuva, UKK-instituutti (2020). Istu vähemmän, liiku enemmän – kuva
Nukkumalla parempaan työhyvinvointiin
Aikuisille suositeltu unimäärä on 7- 9 tuntia unta yössä. 1 Mikäli häiriötekijöitä ei ole, ihminen nukkuu oman vuorokausirytminsä mukaan. 2 Hyvin nukkuneena ihminen on tarkkaavainen ja työnteko on tehokasta.3 Riittämätön uni puolestaan saattaa näkyä muistin haasteina, keskittymiskyvyn heikentymisenä, ongelmanratkaisun vaikeutena, tiedonkäsittelyn hankaluutena, ajattelun joustamattomuutena tai heikentyneenä kykynä sietää vastoinkäymisiä. Alakuloisuus, ahdistuneisuus tai ärtyneisyys voivat myös olla riittämättömän unen vaikutuksia. Usein uniongelmilla on yhteys stressiin tai epäsäännölliseen vuorokausirytmiin.4 Riittämättömästi nukkuva työntekijä ei siis yllä todennäköisesti parhaimpaan mahdolliseen suoritukseensa. Hyvä uniterveys ja hyvin nukutut yöt siis oletettavasti kannattavat. Työelämällä on myös omat vaatimuksensa Työolobarometrin mukaan 17% palkansaajista oli täysin samaa mieltä ja 40% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työpaikalla on liian paljon töitä työntekijöiden määrään nähden ja kyselyyn vastanneista palkansaajista 13% oli täysin samaa mieltä ja 49% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työ on henkisesti rasittavaa. 5 Työntekijöiden toivotaan oletettavasti olevan myös ”hyviä työntekijöitä”. Hyviä työntekijöitä on varmasti monenlaisia, mutta hyvältä työntekijältä edellytetään esimerkiksi, että hän omaa hyvän stressinhallinnan, on kärsivällinen, sopeutuva, toimelias, kykenee toimimaan itsenäisesti ja hänellä on hyvää työilmapiiriä edistävät vuorovaikutustaidot. Hyvällä työntekijällä on jaksamista kehittää itseään ja hän näin yrittää pysyä työssään ajan tasalla. 6 Työntekijän näkökulmasta kokonaisuus saattaa osoittautua haasteelliseksi Työpäivät saattavat venyä ja työntekijältä saatetaan odottaa joustoa. Työtä on paljon ja työ saattaa olla henkisesti kuormittavaa, stressiä pitäisi pystyä hallitsemaan hyvin, joustavuutta toivotaan ja jaksamista tulisi riittää omalle ammatilliselle kehittämiselle. Tämä puolestaan saattaa tehdä arjesta raskasta ja selvitäkseen arjen työmäärästä ja henkilökohtaisen elämän vaatimuksista sekä työstä kunnialla ja ”hyvänä työntekijänä”, tulisi ensisijaisesti nukkua hyvin. Hyvää unta siis tarvitaan, mutta joskus päivät voivat kenties olla niin hektisiä, että joskus unen määrästä tulee karsittua. Onneksi unen laatua voi kuitenkin pyrkiä omalla toiminnalla parantamaan Unettomuuden ennaltaehkäisyssä olennaista on omasta terveydestä ja elintavoista huolehtiminen. Ruokavalio, liikunta, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä elementtejä hyvän unen taustalla. Säännöllinen vuorokausirytmi ja työn ja levon sopiva suhde ovat asioita, joista kannattaa pitää huolta.4 Sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on myös huomattu; lepo on fyysisen nukkumisen ohella myös henkinen prosessi. Palautuminen ei siis ole vain fyysistä nukkumista vaan on fyysisen puolen ohella mielen sisäinen prosessi. Työntekijän kannalta olennaista huomioitavaa palautumisessa on riittävät tauot työpäivässä, sillä elpymistä tapahtuu jo niiden aikana. Lisäksi olennaista on myös se, että lähtee töistä ajoissa, jotta saa ajatukset kunnolla irti työstä ennen seuraavaa työpäivää. Hyvin palautunut työntekijä on aktiivinen tarttumaan uusiin asioihin, oppii uutta ja saa enemmän aikaan työssään. Hyvällä yöunella on myönteinen vaikutus ihmisen työ- ja toimintakykyyn. 3 Unettomuuden ennaltaehkäisyssä olennaista on omasta terveydestä ja elintavoista huolehtiminen. Ruokavalio, liikunta, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä elementtejä hyvän unen taustalla. Säännöllinen vuorokausirytmi ja työn ja levon sopiva suhde ovat asioita, joista kannattaa pitää huolta.4 Sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on myös huomattu; lepo on fyysisen nukkumisen ohella myös henkinen prosessi. Palautuminen ei siis ole vain fyysistä nukkumista vaan on fyysisen puolen ohella mielen sisäinen prosessi. Työntekijän kannalta olennaista huomioitavaa palautumisessa on riittävät tauot työpäivässä, sillä elpymistä tapahtuu jo niiden aikana. Lisäksi olennaista on myös se, että lähtee töistä ajoissa, jotta saa ajatukset kunnolla irti työstä ennen seuraavaa työpäivää. Hyvin palautunut työntekijä on aktiivinen tarttumaan uusiin asioihin, oppii uutta ja saa enemmän aikaan työssään. Hyvällä yöunella on myönteinen vaikutus ihmisen työ- ja toimintakykyyn. 3 Kirjoittaja Suvi Rapinoja työskentelee terveydenhoitajana ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/terveyspyramidiin-kuuluu-myos-uni/ https://www.kaypahoito.fi/hoi50067?tab=suositus https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/ https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/aivojen-tiedonk%C3%A4sittelyyn-vaikuttavia-asioita/uni https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161826/TEM_2019_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://tiedonsilta.fi/millainen-on-hyva-tyontekija/ kuvat: pixabay
Kehopositiivisuutta ilman ylipainon normalisointia
Viime aikoina on puhuttu paljon oman kehon häpeästä, jota moni ihminen kokee. Helsingin sanomat kirjoittaa artikkelissaan (26.8.2020) niin naisia kuin miehiäkin koskettavasta vatsainhosta. Kehopositiivisuus -liikkeellä onkin tärkeä sanoma: jokainen keho on arvokas riippumatta siitä minkä kokoinen tai muotoinen se on. Kenenkään ei tulisi joutua häpeämään omaa vartaloaan minkään asian vuoksi. Kehopositiivisuuden varjoon ei saa kuitenkaan jäädä se tosiasia, että ylipaino ja lihavuus ovat valtavan suuri terveysriski. Ylimääräiset kilot voivat vaikuttaa haitallisesti niin psyykkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen ja kasvattavat kroonisten sairauksien riskiä. Suomessa kuten maailmallakin ylipaino ja lihavuus ovat suuri ongelma. Fin Terveys 2017 -tutkimuksen mukaan Suomessa 63% yli 30-vuotiaista naisista on vähintään ylipainoisia, heistä 28% on lihavia. Saman ikäryhmän miehistä 72% on ylipainoisia ja heistä 26% lihavia. Lasten ja nuorten kohdalla tulokset ovat myös hälyttäviä. Onkin muistettava, että samalla kun jokaisen kehoa tulee arvostaa, lihavuus on iso terveysriski sekä kansanterveydellinen uhka. Terveydenhuollon ammattilaisen vastuu ja velvollisuus Jokaisella ihmisellä on oikeus kehorauhaan. Terveydenhuollon ammattilaisilla on myös velvollisuus edistää jokaisen potilaansa terveyttä. Harva ihminen on lihava omasta tahdostaan. Moni haluaisi pudottaa painoa, mutta ei ole löytänyt keinoja tai voimia siihen. Ylipainosta syyllistämällä ei päästä toivottuun lopputulokseen, päinvastoin. Tutkimusten mukaan lihavuudesta syyllistäminen vaikeuttaa painon pudottamista. Ylipainon esiin ottaminen on usein hankalaa, aihe on niin henkilökohtainen. Duodecim Käypä hoito -sivuston ohjeet auttavat terveydenhuollon ammattilaisia alkuun painon puheeksi ottamisessa. Kun potilaan ylipaino otetaan terveydenhuollossa puheeksi, täytyisi olla resursseja myös auttaa. Täytyisi selvittää painon kertymisen syitä, ohjata, tukea, kannustaa sekä kertoa painon pudottamisen keinoista. On tärkeää, että painon kanssa kamppaileva ohjataan turvallisen painonhallinnan tielle. Esimerkiksi Mielenterveystalon painonhallinnan opas on helposti saavutettava palvelu, josta potilas voi saada apua painonhallintaan. Meillä terveydenhuollon ammattilaisilla on vastuullinen ja tärkeä rooli ihmisten terveyden ylläpitäjinä ja myös mahdollisuus auttaa. Tehdään se rohkeasti, kunnioittavasti, syyllistämättä ja keinoja tarjoten. Kirjoittaja Heta Siranko on sairaanhoitaja AMK ja taitava syöpäsairaanhoitaja EmCaN®, joka toimii terveyden edistämisen konsulttina ja opiskelee terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa (YAMK). Lähteet Anglé Susanna 2020. Painon puheeksi ottaminen lihavan potilaan hoidossa. Duodecim Käypä Hoito. Verkkojulkaisu. <https://www.kaypahoito.fi/nix02722>. Luettu 3.10.2020 Fin Terveys 2017. Saatavilla <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Kangasniemi, Jenni 2020. Ihana maha. Helsingin Sanomat. Mielenterveystalo N.d. Hallitse painoasi. Verkkojulkaisu. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/irtiahminnasta/Pages/Askel-8.aspx>. Luettu 24.11.2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Lihavuuden yleisyys. Verkkojulkaisu. <https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus/lihavuuden-yleisyys> Luettu 3.10.2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Lihavuuden terveysvaikutukset. Verkkodokumentti <https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/lihavuus/lihavuuden-terveysvaikutukset.>. Luettu 12.11.2020. World Health Organization 2020. <Obesity and overweight. Verkkojulkaisu. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/obesity-and-overweight>. Luettu 24.11.2020. World Health Organization N.d. Data and Statistics. Verkkojulkaisu. <https://www.euro.who.int/en/health-topics/noncommunicable-diseases/obesity/data-and-statistics>. Luettu 3.10.2020 Kuvat: Pixabay
Jokainen polkaisu edistää terveyttä ” – Pyöräilyn terveysvaikutukset
Pyöräily on erinomaista terveys- ja hyötyliikuntaa. Pyöräily on tehokasta ja nivelille ystävällistä liikuntaa. Se ylläpitää ja kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä, alaraajojen lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta. Pyöräillessä valtaosan työstä tekee kehon suurimmat lihakset, reisilihakset. Niiden rasittaminen nostaa nopeasti sykettä, tehostaa hengitystä ja kuluttaa runsaasti energiaa. Pyöräily on erinomainen laji niin liikuntaa aloitteleville, kuin jo enemmän liikuntaa harrastaneille. Pyöräilyn kuormitusta on helppo säädellä. Pyöräilyä voi harrastaa joko peruskestävyyttä rakentaen tai vauhdikkaasti hikoillen vauhtikestävyyttä vahvistaen. 1 Pyöräily osaksi arki- ja työmatkaliikuntaa Terveyden edistämisen näkökulmasta liikkuminen kannattaa ottaa osaksi arkea. Nykyisin työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt ja elämäntapamme on muuttunut entistä kevyemmäksi ja se edistää liikkumattomuutta ja istumme aiempaa enemmän. Esim. pyöräilyn voi erinomaisesti yhdistää arki- tai työmatkaliikuntaan. Työmatkaliikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Kestävyyskunto paranee, mieli virkistyy, jaksat paremmin töissä ja vapaa- ajalla, saavutat helpommin terveysliikunnan suositusten minimimäärän (vähintään 2.5h reipasta liikuntaa viikossa) ja vähennät istumisen määrää päivä ja viikko tasolla. Lisäksi yksityisautojen määrä liikenteessä vähenee, liikenneturvallisuus paranee, ilma ja melu saasteet vähenevät. Alle 5km matkoilla kaupunki alueella pyörä on nopein kulkuneuvo. Pyöräilyllä on kaikista liikennemuodoista positiivisin vaikutus sekä yksilöön, yhteiskuntaan, kansanterveyteen että talouteen. 2,3,4. Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Pyöräilyllä on myönteisiä vaikutuksia ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen ja sitä kautta terveydenhuollon kustannuksiin, kaupunkikuvaan, liikenteen tilantarpeeseen, ilmanlaatuun ja meluun. Mm. Helsingin kaupungin vuonna 2014 tekemän kustannusarvion mukaan 20 miljoonan euron vuosittaisilla pyörätieinvestoinneilla saavutettaisiin vuoteen 2025 mennessä 30% lisäys pyöräiltyihin kilometreihin. Hyödyt koostuvat terveyshyödyistä ja aikasäästöistä, jotka johtuvat pyöräilyn nopeutumisesta. 5. Pyöräilyn edistäminen kunnissa Pyöräilyn edistäminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Valtion eri toimijoiden lisäksi kunnat, maakunnat ja erilaiset järjestöt ovat tärkeässä roolissa. Valtion tasolla pyöräilyn edistämiseksi tehdään paljon asioita. Mm. Liikenne ja viestintäministeriön (2018) tekemän kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä suomalaisissa kunnissa ja tukea liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja kansanterveyden parantamista Suomessa. Kun pyöräväylistä pidetään huolta se lisää pyöräilyn turvallisuutta, mielekkyyttä ja sujuvuutta. Erityisesti talvihoidon hyvällä laadulla luodaan puitteet ympärivuotiseen pyöräilyyn. Myös pyöräpysäköinti tulee huomioida kaikessa maankäytön suunnittelussa asuntojen, kauppojen, palveluiden osalta toimivaksi ja houkuttelevaksi käyttäjälle.6 Tässä monta hyvää syytä hypätä satulaan. Nauttisit tuulen tuiverruksesta, saisit hetken aikaa itsellesi, siirtyisit kätevästi paikasta toiseen, välttäisit liikenteen ruuhkat, säästäisit työmatkakuluissa, saisit hengittää raitista ilmaa, olisit virkeämpi. Pyöräilyn terveyshyödyt ovat merkittävät, pyöräily on hauskaa, se sopii kaikille, siitä hyötyy sekä yksilö, yhteiskunta että ympäristö. Pyöräillen kohti terveempää tulevaisuutta! Kirjoittaja on Eini Tallus, Sairaanhoitaja (AMK) työskentelen perusterveydenhuollossa kiirevastaanotolla. Olen kiinnostunut liikunnan ja etenkin pyöräilyn terveysvaikutuksista. Opiskelen Terveyden edistämisen YAMK tutkintoa. Lähteet: Pyöräily on tehokasta ja nivelille ystävällistä liikuntaa. Liikkuminen, liikuntalajit ja liikkumismuodot, pyöräily. UKK- instituutti 2020. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikuntalajit-ja-liikkumismuodot/pyoraily/. Sosiaali- ja terveysministeriö 2015. Istu vähemmän - voi paremmin. Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74517. Työmatkaliikunta. Liikkuminen, liikkumisen ympäristöt, työmatkaliikunta. UKK- instituutti 2020. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ymparistot/tyomatkaliikunta/. Pyöräilystä. Pyöräliitto 2020. https://pyoraliitto.fi/pyorailysta. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2014:5. Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä. https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2014-5.pdf. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisuja 5/2018. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160720/LVM_5_2018.pdf. Kuvat: pixabay.com
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet