Avainsana: YouTube videos

YouTube – optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2

20.4.2019

Youtube – viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osassa 1/2 kerrotaan YouTubesta korkeakoulussa organisaation, opettajan, asiantuntijan sekä opiskelijan kannalta. Blogissa annetaan myös vinkkejä, miten pääsee alkuun oman YouTube-kanavan perustamisessa. Tässä “YouTube - optimoi videosi, tutki sen menestystä analytiikan avulla, osa 2/2” - blogipostauksessa paneudun YouTube-videon optimointiin sekä analytiikkaan. YouTuben optimoinnilla lisätään videon löydettävyyttä verkon hakukoneissa ja analytiikalla voidaan seurata, kuinka paljon ja millaisia käyttäjiä videolla on - sekä videon katsomisaikoja. VIDEON OPTIMOINTI YouTube on maailman toiseksi suosituin sivusto - heti Googlen jälkeen. Hakutulossivustolla videot nousevat usein korkeammalle kuin samasta aiheesta kirjoitetut tekstit (Sorkio 2019). Videoita on paljon, miten saada siis oma video näkyviin? YouTube-videon optimointi auttaa videosisältöjen löydettävyyttä hakukoneilla, kuten Googlella tai itse YouTubella. Oman videon näkyvyyden parantamiseksi videon optimoinnissa tärkeitä ovat 1) otsikko, 2) kuvausteksti, 3) pikkukuva ja tägit. Optimointiin vaikuttavat myös videoiden katseluaikaa lisäävät videoon lisätyt 4) kortit ja 5) päätösruudut. Kuvailen alla tarkemmin näitä elementtejä, käyttäen esimerkkinä tekemääni videota Uudistumassa videoblogiin. 1) Otsikko Videota kuvaileva otsikko on tärkeä, sillä YouTube ei ymmärrä videokuvan perusteella, mistä video kertoo. Otsikon pitää olla lyhyt, ytimekäs ja kiinnostava, jotta katsojat klikkaisivat sitä ja alkaisivat katsomaan videota.             2) Pikkukuva Otsikon lisäksi videon pikkukuvalla (esikatselukuva) on merkitystä siihen, klikataanko video katsottavaksi. Videon pikkukuva on ensivaikutelma, joka tarjoillaan ennen videon katsomista. Videota kuvatessa kannattaa kuvata myös muutamia still-kuvia pikkukuvaa varten. Pikkukuvan pitäisi erottua muista, kun katsoja selaa YouTuben hänelle ehdottomia videoita. Kuvan pitäisi herättää mielenkiintoa videota kohtaan. Hyviä pikkukuvan peruselementtejä ovat selkeästi erottuvat ihmiskasvot ja graafiset elementit, kuten tekstit. 3) Kuvauskenttä ja tägit Kun otsikko ja esikatselukuva ovat kunnossa, seuraavat tärkeät elementit videon optimoinnissa ovat videon kuvauskenttä ja tägit. Kuvauskentällä tarkoitetaan videon alapuolella olevaa lyhyttä videota kuvailevaa tekstiä ja tägeila aihesanoja videon sisällöstä. Kirjoita kuvauskenttään, mistä videossa on kyse. Kirjoita kuvailevaa, ymmärrettävää, sanallisesti rikasta tekstiä. Kuvauskenttään mahtuu myös linkki organisaation verkkosivulle, blogiin ja somekanaviin. Käytä kuvauksessa avainsanoja eli tägejä, joilla on merkitystä, kun videota haetaan hakukoneilla. Yksittäiset sanat eivät enää toimi tägeissä. Kirjoita kokonaisia lauseita ja sanapareja. Käytä myös fraaseja. YouTube on Googlen omistama, joten videoiden optimoiminen Google-hakuun toimii hyvin. Google Trends -palvelun avulla voit katsoa yksittäisten hakusanojen suosion ja yleisyyden. Googlen hakukenttään voit myös kirjoittaa videon sisältöön liittyviä sanoja. Hakutuloksina näkyy sanayhdistelmiä, joita käyttäjät yleensä aiheesta etsivät.   Voit kokeilla myös Googlen Keyword Planneria, joka tarjoaa ehdotuksia suosituista hakusanoista. 4) Kort 4) Kortit YouTubessa kannattaa käyttää kortteja videon päällä. Korttien avulla voit lisätä vuorovaikutteisia viestejä, kuten kyselyjä. Voit myös ohjata kortilla katsojan johonkin tiettyyn URL-osoitteeseen. Kortti näkyy videon oikeassa yläkulmassa huutomerkkinä. Uudistumassa-videoblogissa olen käyttänyt korttia ohjaamaan Uudistumassa-vlogien soittolistassa olevaan toiseen videoon - “Mikä ihmeen innovaatiokeskittymä?”. 5) Päätösruudut Voit lisätä päätösruutuja YouTubeen ladatun videon viimeisiin 5-20 sekuntiin. YouTuben päätösruuduissa on erilaisia elementtejä videoiden, soittolistojen, kanavien ja sivustojen mainostamiseen sekä kanavan tilaajien houkuttelemiseksi. Kuvan esimerkissä olen käyttänyt kolmea päätösruutua, joissa kehotan tilaamaan Uudistumassa-videoblogikanavan, klikkaamaan Metropolia Ammattikorkeakoulun YouTube-kanavalle sekä katsomaan Uudistumassa videoblogin esittelyvideon. ENSIMMÄISET 48 TUNTIA Kun video on julkaistu, jaa sitä ahkerasti. Ensimmäiset tunnit ovat tärkeitä. YouTube pisteyttää videon näkyvyyttä suhteessa muihin sisältöihin 48 tunnin aikana. (Joni Mussalo Videolle-blogi). Mitä enemmän video kerää klikkejä ensimmäisten tuntien aikana, sitä paremmin se tulee YouTuben suosittelemaksi. MUUTAMA SANA ALGORITMEISTA YouTuben tavoitteena on tehdä rahaa myymällä käyttäjilleen mainoksia. Siksi YouTube suosii käyttäjiä, jotka viettävät palvelussa mahdollisimman paljon aikaa. YouTuben algoritmit seuraavat videoiden yleisöjä: mitä videoita he katsovat mitä he eivät katso kuinka kauan he katsovat videota tykkäävätkö he videosta vai eivät antavatko he huonoa palautetta videosta. Algoritmit suosivat siis videoita, joiden parissa katsojat viihtyvät kauan eli he pysyvät YouTubessa. Kaikista YouTuben sisällön näyttökerroista 70 % tulee YouTuben suosimista sisällöistä. Tämän takia videon optimointi on tärkeää, jotta katsojat löytävät videon. (Mikael Karlin, YouTube-jatkokurssi 2019). YouTube Creators -sivulla on mainio video, joka näyttää, miten algoritmit toimivat. https://youtu.be/hPxnIix5ExI YOUTUBEN ANALYTIIKASTA Videoiden suorituskyvyn suppilossa on kolme mittaria, joita on tärkeää seurata: 1) impressiot, 2) klikkaussuhde (CTR) ja 3) keskimääräinen katsomisaika (AVG). 1) Impressiot kertovat sen, kuinka moni on nähnyt videon YouTubessa. Se ei tarkoita sitä, että joku olisi klikannut videota. Uudistumassa-videoblogissa impressiot eli näyttökerrat on 8 päivän ajalta 79, joista 17,7 % on peräisin YouTuben suosituksista. 2) Klikkaussuhde (CTR) kertoo, kuinka moni videon nähneistä on klikannut sitä. Klikkaussuhteeseen vaikuttavat suoraan videon otsikko ja pikkukuva. Uudistumassa -vlogissa CTR on 22,8,%. Tätä klikkausprosentin muutosta kannattaa seurata ja verrata aiempiin lukuihin - ja pyrkiä parantamaan. Hyvä CTR parantaa videon löydettävyyttä, sillä silloin algoritmi alkaa suosittelemaan videosi näkyvyyttä katsojille. Tärkein mittari on 3) keskimääräinen katsomisaika (AVG). Kun otsikko ja pikkukuva vastaavat katsojalle annettua lupausta videon sisällöstä, niin videota katsotaan, eikä vain klikkauksen jälkeen heti poistuta YouTubesta. Mitä pidempään sen parempi siis. Videon toimiva sisältö ratkaisee, kuinka kauan kanavalla pysytään. Uudistumassa-videoblogissa keskimääräinen katsomisaika on oikein hyvä. Yli puolet on katsonut videon loppuun asti. Keskimääräinen katsomisaika on 55,1 % eli kesto 1,13 minuuttia, joka antaa viitteitä siitä, että video on ollut kiinnostava alusta loppuun asti. LOPPUYHTEENVETO YouTube -videossakin tärkeintä on hyvä, kiinnostava sisältö. Kun sisältö on kunnossa, panosta videon optimointiin (otsikko, pikkukuva, kuvauskenttä, tägit, kortit, päätösruutu). Seuraa videosi analytiikkaa ja tee tarvittaessa korjausliikkeitä seuraavien videoidesi kanssa, jos videoitasi ei katsella. Katselijamääriä tärkeämpää on videoiden katseluaika. Sitten vain rohkeasti tuottamaan sisältöjä videoihin - onnea matkaan! Lähteet: Assi Lindqvist. Videolle blogi.2018. Hero, Hub, Help - YouTuben sisältöstrategia http://blogi.videolle.fi/hero-hub-help-youtuben-sisaltostrategia HurraaKerkko. 2018. Kuukauden Digilluusioa. 3 vinkkiä YouTube-videoiden optimointiin¨ https://hurraakerkko.com/2018/09/30/youtube-videon-optimointi-3-vinkkia/ Mikael Kunnari. Kuulu. 28.2.2018.YouTuben jatkokurssi webinaari Tagit https://www.youtube.com/watch?v=9B1-u4_XvX0 Mussalo Joni. Videolle blogi. 2018. Kasvua YouTubesta - osa 1. YouTuben algoritmin perusolemus http://blogi.videolle.fi/kasvua-youtubesta-osa-1-youtuben-algoritmin-perusolemus Mussalo Joni. Videolle blogi. 2018. Kasvua YouTunesta - osa 2 Selkeydellä katseluaikaan YouTube-videoillesi http://blogi.videolle.fi/selkeys-youtube-videoissa Mussalo Joni. Videolle blogi.2018. Kasvua YouTubesta - osa 3. Kuusi vinkkiä YouTuben näyttökertamäärien kasvattamiseen http://blogi.videolle.fi/youtuben-nayttokertamaarien-kasvattaminen?utm_campaign=Liidien+hankinta+&utm_source=hs_email&utm_medium=email&utm_content=67486264&_hsenc=p2ANqtz-_9v6vTgm_PArbhZzC53WSMAf5hD8DjXkcIBHkXEGxw1UGZC1IZNb8f6bI9robCRjfrGsYg_DFHE6V3KfBSDcJiTObm-w&_hsmi=67486264 Sanomalehtien Liiton uutiset. 2018 Sosiaalisen median laatumielikuva on heikentynyt https://www.sanomalehdet.fi/ajankohtaista/sosiaalisen-median-laatumielikuva-on-heikentynyt/ Sasu Sorkio. Vaikuta videolla. 2019 Suomen digimarkkinointi. 8 vinkkiä YouTube videon optimointiin https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/8-vinkkia-youtube-videon-optimointiin Villanen Joonas. 2019. Asiantuntija tubettaa -webinaari

Youtube – viihdekäytöstä korkeakoulun työvälineeksi, osa 1/2

15.4.2019
Mari Virtanen

Elinikäinen, joustava, ajasta ja paikasta riippumaton oppiminen ja opettaminen ovat tulleet korkeakouluihin jäädäkseen. Sen lisäksi uudenlainen mediakäyttäytyminen ja älylaitteiden runsas käyttö on johtanut korkeakoulut kehittämään uudenlaisia menetelmiä oppisisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen. Videosisältöjen merkitys osana opiskelua on ollut jatkuvassa kasvussa ja niiden tuottaminen myös Metropolia Ammattikorkeakoulussa on vuosien varrella merkittävästi lisääntynyt. Mitä hyötyä YouTuben käytöstä on korkeakoulussa Maailmanlaajuisesti Youtubea käyttää 1,3 miljardia ihmistä, päivittäin käyttäjiä on yli 30 miljoonaa. Joka päivä katsotaan noin 5 miljardia videota ja joka minuutti videoita ladataan palveluun noin 300 tunnin verran. Youtuben rooli sisällön jakamisen kanavana on kiistaton. Sitä voi käyttää median jakelukanavana myös korkeakoulussa moniin tarkoituksiin, monilla eri tavoilla. Kanavia voi olla käytössä erilaisilla ryhmillä kuten viestinnän asiantuntijat, tutkintojen tiimit ja yksittäiset opettajat, asiantuntijatyöryhmät ja opiskelijaryhmät. Yleisimmin Youtubea hyödynnetään ohjeiden, how to-videoiden ja opetusvideoiden jakamiseen, ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen ja viestinnän tarkoituksiin.Videot voidaan jakaa julkisesti kaikille Youtuben käyttäjille tai piilotettuina esimerkiksi valitulle opiskelijaryhmälle. Käytännössä Youtube-kanavien käytöstä on havaittavissa seuraavia asioita organisaation, opettajan ja opiskelijan näkökulmista: ORGANISAATIO Youtube-kanavien käyttö lisää opetuksen, palveluiden ja tuotteiden näkyvyyttä, videoiden avoin jakaminen lisää organisaation tunnettavuutta ja vaikuttavuutta, esimerkiksi opiskelijarekrytoinnin näkökulmasta. videotuotanto ja videoiden jakaminen lisäävät ja vahvistavat opettajien ja muun henkilökunnan digitaalista osaamista. Youtube toimii jakelukanavana, jossa on rajattomasti tallennustilaa ja joka on yhteensopiva kaikkien päätelaitteiden kanssa. OPETTAJAT JA MUUT ASIANTUNTIJAT videoiden hyödyntäminen osana opetusta tukee opettajalähtöisen pedagogiikan muuttamista opiskelijalähtöisempään suuntaan Youtubeen ladatut videot mahdollistavat soittolistojen luomisen eri aiheisiin liittyen, jolloin opiskelijan/ katsojan mielenkiintoa voidaan kohdentaa laajemmin käsiteltävään ilmiöön Videoiden hyödyntäminen esimerkiksi ohjeistuksessa säästää opettajan aikaa, kun useita henkilöitä koskeva ohjeistus voidaan jakaa videona OPISKELIJA videokanavat ovat monelle opiskelijalle ominainen tapa kuluttaa mediaa ja käyttöönotto on helppoa ja opiskelijalle mieluisaa videot mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun, esimerkiksi koulumatkojen aikana ja antavat opiskelijan päättää itselleen sopivan ajan opiskella mahdollistaa opintojen jatkumisen myös sairastumisen ja poissaolojen aikana mahdollistaa rajattoman mahdollisuuden kerrata ja toistaa asioita oman tarpeen ja oppimistyylin mukaan   Miten oman kanavan saa alkuun Youtuben käyttöönotto on teknisesti “perushelppoa”, jos tietotekniset taidot ovat kohtalaisella tasolla. Kanavan saa liitettyä Googlen tiliin ja sen voi ottaa käyttöön myös useimpien organisaatioiden pilvipalvelutunnuksilla. Videon tuottamiseen, editoimiseen ja jakamiseen liittyvät omat perusteensa, josta on aiemmin julkaistu Mari Virtasen blogiteksti “Opettasta tubettaja?!” Videotuotannossa kannattaa panostaa katselukertojen sijasta katseluaikaan ja yleisön pysyvyyteen, jota voi seurata Youtuben tuottamien raporttien avulla.   Top 10 Youtube-vinkit 1. Mieti jokaiselle videollesi tavoite ja selkeä pääviesti. Miksi julkaiset ja kenelle? 2. Käsikirjoita videon tiivistelmä ja opettele sanomasi. 3. Testaa rohkeasti erilaisten videoiden ja mediaelementtien yhdistelemistä, esimerkiksi ääni, teksti, kuva, liikkuva kuva, green screen-videot, animaatiot. Yhdistele valitsemasi elementit mielekkääksi kokonaisuudeksi. 4. Huomio erityisesti videon kesto! Lehtori Virtasen tilastojen mukaan näyttökertojen keskimääräinen kesto eli katseluaika on 3.34 min ja yleisön pysyvyys eli keskimääräinen katseltu osuus on 47%. Em. Tilasto perustuu tilanteeseen, jossa kanavalla on yhteensä 234 videota, joita on katsottu yhteensä 953 tuntia ja joiden kesto vaihtelee 30 s ja 60 min välillä. (Kuva 1.) Kuva 1.Katseluaika ja yleisön pysyvyys. 5. Videon katseluajan ja pysyvyyden perusteella sijoita tärkein sanomasi videon alkuun ja editoi kaikki turha pois. Pelkästään pitkien taukojen poisleikkaamisella voit säästää kymmeniä sekunteja. :). 6. Lisää musiikkia tarpeen mukaan. Ole kuitenkin erityisen tietoinen tekijänoikeuksiin liittyvistä asioista (Teosto 2018.) ja käytä vain vapaasti käytettävissä olevia sisältöjä (esim. Youtuben oma musiikkikirjasto). 7. Tekstitä videosi ja noudata verkkopalvelujen saavutettavuusohjeita videotuotantoon soveltuvin osin. (Celia 2019.) Liikkuvan kuvan ohella tekstityksen merkitys on monelle katsojalle huomattavan suuri. 8. Viimeistele video huolella, varsinkin jos tavoittelet kanavallesi katselijoita laajemmin. Huomioi erityisesti - otsikko - kuvaukset ja asiasanat - videon yksilöity pikkukuva, jossa suosittelen aina käyttämään omaa kuvaa! - aktivoivat päätösruudut ja - kortit, joilla voit lisätä videoihisi vuorovaikutteisia viestejä 9. Jaa videosi oppimisalustalle, pikaviestimeen tai someen, tarkoituksesi mukaan, kuitenkin niin, että se on mahdollisimman helposti saatavilla! 10. Mene rohkeasti epämukavuusaluelle ja opettele uutta. Onnistu ja epäonnistu - älä pelkää meemiä! ;-)     Lopuksi Opettajan ja korkeakoulun toimijoiden näkökulmasta Youtube on sekä houkutteleva, että haastava. Se on yksi nuorten aikuisten eniten käyttämistä mediakanavista, jolloin sen käyttö myös opetuksen työvälineenä on hyvinkin perusteltua. Käyttö on helppoa ja luontevaa, eikä yleensä vaadi minkäänlaista käyttöopastusta. Opettajakäyttäjän näkökulmasta videoiden lataaminen palveluun on yksinkertaista ja nopeaa. Kuitenkin palveluun omaa tuotostaan lataavaa opettajaa saattaa mietityttää esimerkiksi tekijänoikeuksien säilyminen. Mitä jos julkaistu sisältö päätyy laajaan levitykseen ja  asiasisältöjä irroitellaan kokonaisuudesta epäsuotuisalla tavalla. Mitä jos videolla sattuu sanomaan jotain hassua tai jopa väärää ja päätyy sen vuoksi hassuksi meemiksi, laajaan levitykseen? Kaikki nämä ovat sellaisia asioita, joita kannattaa miettiä jo ennen videoiden julkaisua. Mitkä ovat todelliset riskit ja kuinka suuria ne ovat? Mitä pahimmillaan voisi tapahtua ja kenelle? Lisäksi jo kanavaa luodessa on hyvä miettiä julkaisustrategiaa ja sitä mitä kanavan kautta aikoo jakaa ja miksi? Mitä lisäarvoa korkeakouluopetukseen videosisältö tuo ja miksi ja miten sinä haluaisit tätä työtä tehdä? Miten sinä voisit hyödyntää videoita omassa työssäsi ja edesauttaa asiasisällön sulautumista viihdekäytön lomaan, osaksi korkeakoulujen arkea?     Lähteet: Celia. 2019. Verkkopalvelujen saavutettavuusohjeita https://www.celia.fi/saavutettavuus/verkkopalvelujen-saavutettavuus/ Kay, RH. 2012. Exploring the use of video podcast in education: A comprehensive review of the literature. Computers in Human Behavior 28:280-831. MerchDope. 2019. 37 Mind Blowing YouTube Facts, Figures and Statistic.     https://merchdope.com/youtube-stats/ Teosto. 2018. Musiikin käyttö videoilla YouTubessa – tarvitsenko luvan? https://www.teosto.fi/teosto/artikkelit/musiikin-kaytto-youtubessa  

Digital baby steps 1/3: Co-learning with students in the spirit of MVP

21.5.2018

A University English and Communication teacher walks into a computer classroom to start a course on Professional English for Nurses. The program for the day’s lesson is obviously ready, but the teacher - frustrated with time issues common to most teachers in keeping updated with the ongoing digital revolution - is toying with an idea of engaging in some ad hoc digital co-learning with the students, in spite of the program. One key digital skill well worth acquiring that the teacher is lacking has to do with making YouTube videos. She assumes the students are very much in a similar situation, despite being representatives of the generation Z. The teacher is not quite sure what she is going to do but she knows exactly how she wants to do it: since her working hours are all already spoken for, it must take place through minimum input in preparation time with maximum expected outcome! As she mulls this over in her head silently, she comes to think of trying out MVP, Minimum Viable Product, a concept well-known to her from teaching English to Industrial Management students. — She decides to go for it — In business contexts, MVP is used to describe that version of a new product a team uses to collect the maximum amount of validated learning about customers with the least effort in order to save resources such as time and money (Ries, 2011). Standing in front of the class about to start the lesson, the teacher realizes MVP could easily be adopted to university and teaching contexts for co-creating something valuable from the learning perspective by using a minimum amount of preparation time to do it. She decides to go for it, right there and then, for better or for worse. All preparation done in class First, in accordance with the ready-made program, the teacher sets the students working on a conversation task with discussion questions on the nursing profession. Then, deviating from the program, the teacher starts her experiment by using MVP to co-learn making YouTube videos with the students. The students firmly engaged in lively conversation, she prepares a simple slide with short instructions on making a YouTube video, as shown below. = NO TIME SPENT ON PREPARATION OUTSIDE CLASS Co-learning with students by using Google as teacher The slide is animated and only shows the first two questions with the rest of the instructions appearing with a click. As anticipated, only one person has some earlier experience with making YouTube videos and when asked what would be a good way of learning how to make YouTube videos, the students answer “Google how to…” just as the teacher expected. The teacher then further elaborates on the instructions by giving a short pep talk on the benefits of learning digital skills together whilst engaging in a class activity. In particular, the teacher stresses the fact that no editing is needed to make a Minimum Viable Product, i.e. the short video. Thus, once everything is clear, the teacher and the students tackle the exercise together. = NO TIME SPENT ON FIRST LEARNING THE SKILL OUTSIDE CLASS AND THEN TEACHING IT TO STUDENTS  The outcome As the outcome, everyone in the classroom, teacher included, learnt how to create a YouTube account, make a short video and upload it first to YouTube and then to the school learning management system OMA. All this while doing an English exercise on nursing. The details of mastering YouTube are shown in the Table below. The time used for the exercise included Googling ‘how to’, choosing the question/s for the video interview from the earlier conversation task and planning how to carry out the interview, recording the video, uploading it to YouTube and finally to LMS (Learning Management System). As seen, the first video (not by the person with prior knowledge of YouTube!) was uploaded only 27 minutes after the start time while the last one took about an hour to end up in LMS. Mastering YouTube In addition to the time aspect, the students were asked about the level of difficulty of the experiment by using a simple questionnaire the teacher made in connection with preparing the slide. On a scale from 1 to 10, with 1 representing extremely difficult and 10 extremely easy, the responses varied between 7 and 9, the average being 8. The difficulties had mainly to do with the challenge of getting the video to upload from mobile phones to the LMS. — the first video was uploaded only 27 min after the start time — Encouraged by the outcome, the teacher repeated the same experiment with three other groups, 87 students in total. The results were very similar. 6 Key takeaways for teachers with “no time” Since lack of time is the root problem of learning new skills, harnessing the time we have in class to productive use is a brilliant idea! Letting go of the idea that everything has to be prepared exhaustively and well in advance is a must! If you have been contemplating creating YouTube teaching videos to accommodate future virtual courses (which are just around the corner!), MVP really is one answer to taking digital baby steps (closely related to Lean and Agile, two other business concepts that could guide our thinking)! Co-learning saves everybody’s time! Teachers may use the skill for instance for making teaching videos as mentioned in point 3 and students to submit school assignments in video format! Business and university worlds are not that far apart and we should look to each other for answers! The absolutely best part about the entire experiment was the fact that everything took place in class. The videos turned out to be mainly very professional and even creative, showing very excited looking and happy faces, most likely due to the fact that editing was not allowed for simplicity. Take a look at the videos: first one by Juuli Kinnunen and Jenna Juusola, second one by Emma Lepistö and Jenni Lämsä. MVP is a killer concept :-) https://youtu.be/gpWc-gvQMtQ https://youtu.be/2rNjyO4qZoI Sources: Ries, E. (2011). The Lean Startup. New York: Random House US. Picture in Sonja´s slide: Pixabay, Beatriz Jacob (CC0)   Read part 2 and part 3 of the Digital baby steps series.