Avainsana: vetovoima
Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
Pulaa osaavasta työvoimasta katsotaan olevan lähiaikoina erityisesti terveyden- ja sosiaalihuollon ammateissa. Kolme neljäsosaa pula-ammattien top 15 -listan ammateista on sote-alalta. (1.) Työnantajakokemus ja mielikuva ovat keskeisiä asioita, joiden avulla opiskelijoille vahvistuu ajatus tulevasta työnantajasta jo opintojen aikana. Hyvien oppimiskokemusten antaminen ja sitä kautta osaavien ja innostuneiden asiantuntijoiden saaminen alalle on toisaalta kouluttajien perustehtävä ja toisaalta työnantajien elinehto toiminnalle. Sosiaali- ja terveysalan, erityisesti median kautta välittyvät, kuulumiset kuitenkin mietityttävät alan opiskelijoita. Myös alan vetovoimaisuus sekä hakijoiden määrä ammattikorkeakouluissa on laskenut Suomessa toisen asteen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa. (2.) Median luoma mielikuva ei täysin vastaa opiskelijoiden kokemuksia Terveysalan opiskelijat selvittivät millaisen kuvan alasta saa median kautta sekä vertailivat sitä omiin opintojen aikaisiin harjoittelu- ja työkokemuksiin. Reilu sata opiskelijaa osallistui tähän työhön sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys ja johtaminen opintojaksolla. Median kautta saatava mielikuva sote-alasta välittyi opiskelijoille hyvin negatiivisena. Opiskelijat nostivat vastauksissaan esille seuraavia huomioita: Mediassa kritisoidaan paljon sote-uudistusta ja keskustelun pohjalta saa usein negatiivisen kuvan alasta ja johtamisesta. Työvoimapula, huono palkkaus sekä hoitajien vähäinen arvostaminen ovat nousseet esiin useissa medioissa. Kokemuksissa tuotiin esille sekä huolenaiheita että positiivisia kokemuksia. Työharjoitteluiden kautta olen kuullut ja nähnyt paljon, miten useat hoitajat suunnittelevat alan vaihtoa. Työkokemukseni mukaan työilmapiiriin ja jaksamiseen pystytään vaikuttamaan merkitsevästi hyvällä lähijohtamisella. Vaikka työntekijöistä olisikin pulaa ja palkkaus olisi huono, niin ne työpaikat, joissa lähijohtajat arvostavat, kannustavat ja motivoivat työntekijöitään, vallitsee hyvä yhdessä tekemisen ilmapiiri, mikä auttaa jaksamaan. Hyvä esihenkilö on ollut helposti lähestyttävissä, on tietoinen työkentällä tapahtuvista asioista, ei ole liikaa etääntynyt työstä sekä kuuntelee työntekijöiden kehitysideoita. Merkityksellinen työ, lähijohtaminen, työyhteisön arvostava ja innostava ilmapiiri ovat palkkauksen ohella tekijöitä, jotka saavat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat viihtymään harjoittelun aikana ja kiinnostumaan työnantajasta. Valitettavasti usean opiskelijan kokemuksessa arjen haasteena näkyy varsinkin esihenkilön työtä kuormittava jatkuva rekrytoinnin tarve ja huoli työntekijöiden riittävyydestä. Ratkaisujen kehittäminen yhdessä työnantajien kanssa kannattaa Terveystalo ja Metropolia Ammattikorkeakoulu lähtivät rakentamaan molempien organisaatioiden strategialähtöistä yhteistyötä sopimuksellisella yhteistyöllä noin vuosi sitten. (3.) Yhteistyötä on vuoden aikana tehty monesta näkökulmasta ja Terveystalon näkyvyys eri tutkintojen opiskelijoille on lisääntynyt monella tapaa. Metropolian näkökulmasta suunnitelmallinen yhteistyö on mahdollistanut: eri alojen opiskelijoille suunnatut vierailut Terveystalon toimipisteissä Terveystalon asiantuntijoiden osallistumisen tutkintojen urapäiville yksittäiset asiantuntijaluennot muutamilla opintojaksoilla työelämän ja Terveystalon asiantuntijoiden näkymisen verkko-opintojen oppimisvideoissa harjoittelupaikkojen määrän kasvun. Harjoitteluyhteistyön systematisoiminen ja Metropolian järjestämän harjoitteluohjaajakoulutuksen kautta saatu Terveystalon asiantuntijoiden ohjausosaamisen vahvistuminen ovat lisänneet jo lyhyessä ajassa opiskelijoille tarjolla olevia mielenkiintoisia harjoittelupaikkoja. Tämä on ollut ilahduttavaa, sillä työharjoittelupaikkojen saanti on ollut työvoimapulasta huolimatta ajoittain opiskelijoille hankalaa. Terveystalolle yhteistyö oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa on todella tärkeää ja takaa tulevaisuuden ammattilaisten löytymisen. On mahtavaa olla mukana tukemassa opiskelijoiden polkua ammattilaisiksi tarjoamalla heille tietoa työelämästä jo opiskelujen aikana monella tapaa. Metropolian tarjoama monipuolinen yhteistyö tarjoaa myös työelämälle uutta näkökulmaa, esimerkiksi MINNO-projektien (4.) muodossa. Terveystalo tarjoaa monialaisia innovaatioprojektiopintoja (MINNO) kesätoteutuksella opiskeleville ensimmäistä kertaa haasteen ideoitavaksi. Innolla odotammekin millaisia uusia oivalluksia opiskelijat tuovat annettuun aiheeseen, joka on työnantajabrändin kehittäminen oppilaitosyhteistyön keinoin. Oppilaitoksella ja työnantajalla on yhteinen tavoite On tärkeää, että opiskelijat tutustuvat opintojen aikana mahdollisimman laajasti erilaisiin työympäristöihin ja työnantajiin, täten heille muodostuu kuva siitä, minne haluavat tulevaisuudessa työllistyä ja valmistumisen jälkeen siirtyminen työelämään sujuu luontevasti. Metropoliassa laaja-alaista työelämäyhteistyötä tehdään kaikilla koulutusaloilla. Yhteistyösopimuksen avulla yritys ja Metropolia tekevät toiminnasta tavoitteellista ja systemaattista. (5.)Terveystalo työnantajana tarjoaa paljon mielenkiintoisia työtehtäviä sosiaali-ja terveysalan ammattilaisille. Kouluttautumisen ei myöskään tarvitse päättyä tutkintotodistukseen vaan oppiminen voi jatkua eri muodoissaan myös työelämässä. Terveystalo tarjoaa työn ohessa monipuolisia koulutusmahdollisuuksia, jotka auttavat asiantuntijoita kehittymään työssään. Osa voi jatkaa opintoja työn ohella myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) asti, jolloin opiskelijana voi tehdä esimerkiksi opinnäytetyön työyhteisön tarpeisiin. Työnantaja mielikuvan rakentuminen syntyy moninaisissa arjen kohtaamisissa. Oppilaitoksen tehtävänä on vastata ja tukea työnantajia alati kehittyviin osaamistarpeisiin tarjoamalla moninaisia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Oppilaitos- työnantajayhteistyössä voittavatkin kaikki - myös opiskelijat ja palveluja käyttävät asiakkaat. Kirjoittajat Heidi Puranen (DI, Senior HR Spcialist) vastaa Terveystalossa oppilaitosyhteistyöstä. Hän toimii oppilaitosten ja Terveystalon rajapinnassa ja järjestää opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia kurkistaa Terveystalon arkeen ja tutustua erilaisiin uramahdollisuuksiin. Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on Metropolian projektipäällikkönä, Terveystalon asiakkuusvastaavana ja lehtorina toimiva johtamisen kehittäjä, opetusalan moniottelija ja terveyden edistäjä. Lähteet Ammattibarometri: Työvoimapulan kasvu on hidastunut – pulan kärjessä jatkavat sosiaali- ja terveysalan ammati. Työ- ja elinkeinoministeriö. (Valtioneuvosto). Julkaisuajankohta 1.11.2022. Haku ja valinta. Vipunen.fi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Terveystalosta Metropolian uusi työelämäkumppani: tuloksellisia ratkaisuja oppilaitos- ja työelämäyhteistyöhön. Uutinen 20.5.2022. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Innovaatioprojektit. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Yritysyhteistyö, Työelämäyhteistyösopimuskumppanit.
Vetovoimaa ja pitovoimaa tekniikan koulutukseen ja ammattiin
Mitä teknisen alan koulutuksen tulisi tehdä alan ammattien vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja saadakseen hakijamäärät kasvuun? Maassamme on teknologia-alojen osaajien ja ammattilaisten kasvava osaajatarve, mutta samalla koulutuksessa kärsitään hakijapulasta. Eli näyttää siltä, että kysyntä ja tarve eivät kohtaa. Kun televisiosta tuli tosi-tv-ohjelmia palomiehistä, kokeista tai sairaalamaailmasta - näkyi näiden alojen hakijamäärissä lisäys ja alan ammattien status nousi. Teknologiateollisuus ry:n koulutusjohtaja Leena Pöntynen ehdottaakin leikkimielisesti: “Miltä kuulostaisi TV-sarja ”Insinööri seikkailee Pikku Kakkosessa” tai kilpailullinen ”Suomen paras teollisuusmies tai -nainen” (Pyykkö 2019). Kuitenkaan pelkkä hakijamäärän nousu ei riitä - tekniikan alalla pärjätäkseen tarvitaan matemaattisesti lahjakkaita, ongelmanratkaisukykyisiä, innovatiivisia ja sitkeitä opiskelijoita, jotka jaksavat harjoitella välillä tylsiäkin laskuja (Salonen 2019). Miten paljon työvoimaa tarvittaisiin? Teknologiateollisuuteen tarvitaan neljän vuoden aikana 53 000 uutta ammattilaista. Samanaikaisesti vuosina 2018-2021 eläköityy yhteensä 26 500 henkilöä. Uusien osaajien palkkaustarpeesta noin 65 % kohdistuu yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon ja 35 % ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin henkilöihin. Teknologiateollisuuden palvelukseen tarvitaan suuri joukko muun muassa ICT-alan osaajia. Robotit, robotiikka, IoT-tekniikka, koneoppiminen ja tekoäly, tehdasautomaatio, ohjelmointi, data-analytiikka sekä asiakkuuksien ja uusien liiketoimintamallien osaaminen ovat tulevaisuuden osaajien ja ammattilaisten työkenttää. (Lith 2019.) Alan opiskelujen ja työllistymisen nykytila Vuonna 2018 teknologiateollisuuteen soveltuvilla aloilla opiskeli Suomen ammattikorkeakouluissa 18 100 henkilöä. Tutkintoja suoritettiin vuosina 2002-2018 yhteensä 43 617. Niistä 6 784, eli 16 % suoritettiin Metropolia Ammattikorkeakoulussa, joka on myös johtava tietotekniikkainsinöörien kouluttaja. Työllisyysaste (vuosina 2013-2017 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden insinöörien työmarkkina-asema) vuonna 2017 on ollut koko maassa 87%. (Lith 2019.) Miten saada nuoret kiinnostumaan alasta? Tekniikan alat eivät ole vetovoimaisimpia koulutusaloja. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on ollut Uudellamaalla muuta maata heikompi. Myös ammattikorkeakoulujen tekniikan alat kärsivät pienistä hakijamääristä. Vuonna 2018 vetovoimakerroin ammattikorkeakoulujen pääkoulutuslinja “tekniikan ja liikenteen alalla” oli 1,89 kun “suosituimman” eli sosiaali-, terveys ja liikunta-alan” oli 3,53 (Lith 2019). Tekniikan ammatillisen koulutuksen raportissa (Warren 2019) korostetaan tarvetta lisätä koulutuksen houkuttelevuutta. Millaisilla konkreettisilla keinoilla tilanne voisi muuttua? Alla esitän muutamia ajatuksia: 1. Yhteistyö työelämän kanssa Leena Pöntysen mukaan yritysten kasvunäkymät “sakkaavat” osaajapulan takia ja hän nimeää yhdeksi keinoksi työpaikan ja oppilaitosten kanssa tehtävän konkreettisen yhteistyön lisäämisen. (Pyykkö 2019.) Näissä keskusteluissa ja kehittämishankkeissa ammattikorkeakoululla olisi rooli sekä tutkintoon johtavana kouluttajana että jatko-opiskelupaikkana 2. Media ja mielikuvat alasta Median puhe, vanhempien asenteet, vanhempien ja nuorten kokemukset ja ymmärrys ammatista ja sen luonteesta ovat asioita, joita ei tule vähätellä ja sivuuttaa. Nuorten tulevaisuusraportin (2019) mukaan nuorten tulevaisuusvalinnat pohjautuvat sekä omaan kokemukseen, mutta myös vanhempien, median ja koulun heijastamiin odotuksiin ja toiveisiin. Oman elämän ulkopuolella olevat julkisuuden henkilöt toimivat nuorten esikuvina ja siksi realististen uratarinoiden näkyvyys eri medioissa on tärkeää. (Kun koulu loppuu - Nuorten tulevaisuusraportti 2019.) Kuinka moni lukiolainen, peruskoululainen tai heidän vanhempansa osaavat kuvailla mitä mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikka, mediatekniikka tai vaikkapa teolliset prosessit tarjoavat tulevaisuudessa? Alaa oman työni kautta seuraavana vaikuttaa siltä, että ainoastaan peliteollisuus ja koodaripula näkyvät mediassa ja ”varmoina tulevaisuuden” ammatteina ja työpaikkoina. Ammattikorkeakouluun hakeudutaan ammatillisista oppilaitoksista ja lukioista. Kun lukiolaisia tai peruskoululaisia pyydetään nimeämään ammatteja, joissa tarvitaan luovuutta, ei välttämättä ensimmäisenä tule mieleen insinööri. Voiko insinööri olla luova? Luovat alat kiinnostavat nuoria, joten pitäisikö tekniikan osaajat brändätä uudelleen: “Oletko luova, innovatiivinen, matemaattinen, looginen ja periksiantamaton - tule opiskelemaan tulevaisuuden tekijäksi tekniikan alalle!” 3. Vanhempien asenteet Tutkimusten mukaan vanhemmilla on suuri vaikutus lastensa koulutusvalintoihin (Warren 2019). Tästä syystä on tärkeää, että myös vanhemmat ovat kiinteästi ammatillisen koulutuksen keskusteluissa ja heitä rohkaistaan osallistumaan koulutuksen kehittämiseen. 4. Osaamispohja luodaan jo peruskoulussa Tekniikassa tarvitaan matematiikkaa, mutta prosenttilaskun tai matemaattisten kaavojen mekaaninen käyttö ei vielä ole sen tason innovatiivista ja ongelmanratkaisukykyistä matematiikkaa, jota tekniikassa tarvitaan. Lith’n (2019) mukaan teknologiateollisuuden yritykset ovatkin huolissaan myös peruskouluissa ja lukioissa tapahtuneesta luonnontieteiden ja matematiikan eli LUMA-taitojen heikkenemistä. Matemaattisesti osaava opiskelija on opiskelija, joka jaksaa perehtyä monimutkaisiin matemaattisiin ongelmiin. Tarvitaan matemaattis-luonnontieteellistä ja teknologista osaamista. Siksi eri tahojen, kuten työnantajien, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö peruskoulun ja lukion matemaattisten aineiden opetuksen kanssa voisi olla yksi ratkaisu - uudenlainen matemaattis-teknologinen urapolku läpi koulutuksen. Myös tyttöjen saaminen mukaan matemaattis-teknologiselle urapolulle heti peruskoulusta vähentäisi ammattien jakautumista niin sanottuihin naisten ja miesten aloihin. Edellä esitetyt keinot mielikuvamuutoksesta ja yhteistyön uudenlaisista tavoista voisivat antaa potentiaalisille opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen täsmällisen, nykyaikaisen kuvan tekniikan alan ammateista, uramahdollisuuksista ja työllistymisestä ja siten lisätä alan houkuttelevuutta. Olisiko tässä eväitä tulevaisuuden vetovoiman ja pitovoiman lisäämiseksi? Joskus on katsottava kauemmas, nähdäkseen uudella tavalla lähelle. Kirjoittaja: Päivi Laine TtT, ESH, asiantuntija, ICT - ja tuotantotalous osaamisala, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Päivi Laine on terveystieteilijä tekniikan ihmemaassa. Hän on kulkenut urallaan moninaista reittiä asiakkuuksien ja asiakasymmärryksen maailmassa. Erityisen kiinnostuksen kohteena on opetuksen, tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistäminen uudenlaisiin pedagogisiin toimintamalleihin ja oppimisympäristöihin niin sosiaali- ja terveysalalla kuin tekniikassa. Lähteet: Blogi perustuu kirjoittajan omien ajatusten ja asiantuntemuksen lisäksi seuraaviin lähteisiin: Kun koulu loppuu - Nuorten tulevaisuusraportti 2019. Tutkimuksen toteutti Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta T-Media Oy. Luettu 17.6.2019 https://www.kunkoululoppuu.fi/assets/uploads/2019/05/Nuorten-tulevaisuusraportti-2019-tiivistelm%C3%A4.pdf Lith, Pekka 2019 Teknologia-alojen työllisyys ja koulutustarve. Raportti. Ennakointikamari. Luettu 14.5.2019 https://ennakointikamari.fi/wp-content/uploads/2019/05/Teknologia_alojen-ty%C3%B6llisyys-ja-koulutustarve_raportti.pdf?utm_source=kauppakamarilehtifi&utm_medium=linkki Pyykkö, Tuula 2019. Teknologiateollisuuteen tarvitaan yli 53000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä. Kauppakamarilehti 28.5.2019. Luettu 28.5.2019 Saatavana osoitteessa: https://www.kauppakamarilehti.fi/index.php/yritykset/teknologiateollisuuteen-tarvitaan-yli-53000-uutta-osaajaa-vuoteen-2021-mennessa/ Salonen Janne 2019. ICT- ja tuotantotalous osaamisaluepäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Suullinen keskustelu 20.2.2019 Warren Frederika 2019. Hundred Research Report Spotlight: Tekniikan alojen ammatillinen koulutus. HundrED Raportti 2019 Luettu 14.5.2019 https://ennakointikamari.fi/wp-content/uploads/2019/03/hundred_selvitys_spotlight_tekniikan_alan_ammatillinen_koulutus_032019.pdf
Hiiltä ja timanttia -blogi pohtii korkeakoulun roolia nyt ja tulevaisuudessa. Se tutkii korkeakoulun merkitystä kouluttajana, alueellisena vaikuttajana, työelämän kehittäjänä ja innovaattorina, jonka toiminnan suolana ovat pedagogiset sisällöt, kokeilut ja kehityskulut. Bloggaajat ovat ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä muita alan asiantuntijoita.
Johanna Tirronen, päätoimittaja, lehtori, p. 050 5850 350
Sonja Holappa, lehtori (kielet)
Merja Hintsa, julkaisemisen asiantuntija
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metropolia.fi
Hiiltä ja timanttia -blogin tekstit käsitellään toimituskunnassa ennen niiden julkaisua. Blogissa on ollut toimituskunta 1.2.2018 alkaen.
Haluatko julkaista Hiiltä ja timanttia -blogissa? Ota yhteys päätoimittajaan sähköpostitse.
ammattikorkeakoulu ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulupedagogiikka ammattikorkeakoulutus asiantuntijaviestintä digipedagogiikka digitalisaatio etäopetus julkaiseminen Kansainvälisyys kehittäminen kielenopetus kielenoppiminen korkeakoulu korkeakoulupedagogiikka Metropolia ohjaus opettajuus opetuksen digitalisaatio opetus opinnäytetyö Oppeja HyMy-kylästä oppiminen osaaminen palaute pedagogiikka pelillisyys sosiaali- ja terveysala Sosiaalinen media sustainability tekoäly terveysala tiedonhallinta tietotyö toimintakulttuuri työelämätaidot työelämäyhteistyö täydennyskoulutus verkko-opetus verkko-opinnot verkkopedagogiikka Viestintä vuorovaikutus yhteiskehittäminen yhteistyö
