Hiiltä ja timanttia

Opittajat pedagogiikan rajapinnoilla

Avainsana: sote-ala

Sosiaali- ja terveysalan mielikuvaa työnantajasta rakennetaan jo opintojen aikana
22.3.2023
Heidi Puranen & Heidi Stenberg

Pulaa osaavasta työvoimasta katsotaan olevan lähiaikoina erityisesti terveyden- ja sosiaalihuollon ammateissa. Kolme neljäsosaa pula-ammattien top 15 -listan ammateista on sote-alalta. (1.) Työnantajakokemus ja mielikuva ovat keskeisiä asioita, joiden avulla opiskelijoille vahvistuu ajatus tulevasta työnantajasta jo opintojen aikana. Hyvien oppimiskokemusten antaminen ja sitä kautta osaavien ja innostuneiden asiantuntijoiden saaminen alalle on toisaalta kouluttajien perustehtävä ja toisaalta työnantajien elinehto toiminnalle. Sosiaali- ja terveysalan, erityisesti median kautta välittyvät, kuulumiset kuitenkin mietityttävät alan opiskelijoita. Myös alan vetovoimaisuus sekä hakijoiden määrä ammattikorkeakouluissa on laskenut Suomessa toisen asteen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa. (2.) Median luoma mielikuva ei täysin vastaa opiskelijoiden kokemuksia Terveysalan opiskelijat selvittivät millaisen kuvan alasta saa median kautta sekä vertailivat sitä omiin opintojen aikaisiin harjoittelu- ja työkokemuksiin. Reilu sata opiskelijaa osallistui tähän työhön sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys ja johtaminen opintojaksolla. Median kautta saatava mielikuva sote-alasta välittyi opiskelijoille hyvin negatiivisena. Opiskelijat nostivat vastauksissaan esille seuraavia huomioita: Mediassa kritisoidaan paljon sote-uudistusta ja keskustelun pohjalta saa usein negatiivisen kuvan alasta ja johtamisesta. Työvoimapula, huono palkkaus sekä hoitajien vähäinen arvostaminen ovat nousseet esiin useissa medioissa. Kokemuksissa tuotiin esille sekä huolenaiheita että positiivisia kokemuksia. Työharjoitteluiden kautta olen kuullut ja nähnyt paljon, miten useat hoitajat suunnittelevat alan vaihtoa. Työkokemukseni mukaan työilmapiiriin ja jaksamiseen pystytään vaikuttamaan merkitsevästi hyvällä lähijohtamisella. Vaikka työntekijöistä olisikin pulaa ja palkkaus olisi huono, niin ne työpaikat, joissa lähijohtajat arvostavat, kannustavat ja motivoivat työntekijöitään, vallitsee hyvä yhdessä tekemisen ilmapiiri, mikä auttaa jaksamaan. Hyvä esihenkilö on ollut helposti lähestyttävissä, on tietoinen työkentällä tapahtuvista asioista, ei ole liikaa etääntynyt työstä sekä kuuntelee työntekijöiden kehitysideoita. Merkityksellinen työ, lähijohtaminen, työyhteisön arvostava ja innostava ilmapiiri ovat palkkauksen ohella tekijöitä, jotka saavat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat viihtymään harjoittelun aikana ja kiinnostumaan työnantajasta. Valitettavasti usean opiskelijan kokemuksessa arjen haasteena näkyy varsinkin esihenkilön työtä kuormittava jatkuva rekrytoinnin tarve ja huoli työntekijöiden riittävyydestä. Ratkaisujen kehittäminen yhdessä työnantajien kanssa kannattaa Terveystalo ja Metropolia Ammattikorkeakoulu lähtivät rakentamaan molempien organisaatioiden strategialähtöistä yhteistyötä sopimuksellisella yhteistyöllä noin vuosi sitten. (3.) Yhteistyötä on vuoden aikana tehty monesta näkökulmasta ja Terveystalon näkyvyys eri tutkintojen opiskelijoille on lisääntynyt monella tapaa. Metropolian näkökulmasta suunnitelmallinen yhteistyö on mahdollistanut: eri alojen opiskelijoille suunnatut vierailut Terveystalon toimipisteissä Terveystalon asiantuntijoiden osallistumisen tutkintojen urapäiville yksittäiset asiantuntijaluennot muutamilla opintojaksoilla työelämän ja Terveystalon asiantuntijoiden näkymisen verkko-opintojen oppimisvideoissa harjoittelupaikkojen määrän kasvun. Harjoitteluyhteistyön systematisoiminen ja Metropolian järjestämän harjoitteluohjaajakoulutuksen kautta saatu Terveystalon asiantuntijoiden ohjausosaamisen vahvistuminen ovat lisänneet jo lyhyessä ajassa opiskelijoille tarjolla olevia mielenkiintoisia harjoittelupaikkoja. Tämä on ollut ilahduttavaa, sillä työharjoittelupaikkojen saanti on ollut työvoimapulasta huolimatta ajoittain opiskelijoille hankalaa. Terveystalolle yhteistyö oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa on todella tärkeää ja takaa tulevaisuuden ammattilaisten löytymisen. On mahtavaa olla mukana tukemassa opiskelijoiden polkua ammattilaisiksi tarjoamalla heille tietoa työelämästä jo opiskelujen aikana monella tapaa. Metropolian tarjoama monipuolinen yhteistyö tarjoaa myös työelämälle uutta näkökulmaa, esimerkiksi MINNO-projektien (4.) muodossa. Terveystalo tarjoaa monialaisia innovaatioprojektiopintoja (MINNO) kesätoteutuksella opiskeleville ensimmäistä kertaa haasteen ideoitavaksi. Innolla odotammekin millaisia uusia oivalluksia opiskelijat tuovat annettuun aiheeseen, joka on työnantajabrändin kehittäminen oppilaitosyhteistyön keinoin. Oppilaitoksella ja työnantajalla on yhteinen tavoite On tärkeää, että opiskelijat tutustuvat opintojen aikana mahdollisimman laajasti erilaisiin työympäristöihin ja työnantajiin, täten heille muodostuu kuva siitä, minne haluavat tulevaisuudessa työllistyä ja valmistumisen jälkeen siirtyminen työelämään sujuu luontevasti.  Metropoliassa laaja-alaista työelämäyhteistyötä tehdään kaikilla koulutusaloilla. Yhteistyösopimuksen avulla yritys ja Metropolia tekevät toiminnasta tavoitteellista ja systemaattista. (5.)Terveystalo työnantajana tarjoaa paljon mielenkiintoisia työtehtäviä sosiaali-ja terveysalan ammattilaisille. Kouluttautumisen ei myöskään tarvitse päättyä tutkintotodistukseen vaan oppiminen voi jatkua eri muodoissaan myös työelämässä. Terveystalo tarjoaa työn ohessa monipuolisia koulutusmahdollisuuksia, jotka auttavat asiantuntijoita kehittymään työssään. Osa voi jatkaa opintoja työn ohella myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) asti, jolloin opiskelijana voi tehdä esimerkiksi opinnäytetyön työyhteisön tarpeisiin. Työnantaja mielikuvan rakentuminen syntyy moninaisissa arjen kohtaamisissa. Oppilaitoksen tehtävänä on vastata ja tukea työnantajia alati kehittyviin osaamistarpeisiin tarjoamalla moninaisia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Oppilaitos- työnantajayhteistyössä voittavatkin kaikki - myös opiskelijat ja palveluja käyttävät asiakkaat. Kirjoittajat Heidi Puranen (DI, Senior HR Spcialist) vastaa Terveystalossa oppilaitosyhteistyöstä. Hän toimii oppilaitosten ja Terveystalon rajapinnassa ja järjestää opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia kurkistaa Terveystalon arkeen ja tutustua erilaisiin uramahdollisuuksiin. Heidi Stenberg (KM, Tuotekehittäjä EAT, Th) on Metropolian projektipäällikkönä, Terveystalon asiakkuusvastaavana ja lehtorina toimiva johtamisen kehittäjä, opetusalan moniottelija ja terveyden edistäjä. Lähteet Ammattibarometri: Työvoimapulan kasvu on hidastunut – pulan kärjessä jatkavat sosiaali- ja terveysalan ammati. Työ- ja elinkeinoministeriö. (Valtioneuvosto). Julkaisuajankohta 1.11.2022. Haku ja valinta. Vipunen.fi.  Metropolia Ammattikorkeakoulu. Terveystalosta Metropolian uusi työelämäkumppani: tuloksellisia ratkaisuja oppilaitos- ja työelämäyhteistyöhön. Uutinen 20.5.2022. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Innovaatioprojektit. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Yritysyhteistyö, Työelämäyhteistyösopimuskumppanit.

Lue lisää

Kansainvälinen lukukausi vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä
23.3.2021
Kaija Kekäläinen & Leila Lintula

Tämän päivän työelämä ja työmarkkinat ovat kansainvälisiä ja yhteiskunnat monikulttuuristuvat. Ammatillisen osaamisen tuottaminen kansainvälisesti vaatii koulutusorganisaatioilta ja tutkinnoilta pitkäjänteistä sekä suunnitelmallista yhteistyötä kumppanikorkeakoulujen kanssa. Toimintaterapeutin ammatti-identiteetti rakentuu sekä tiedoista, taidoista että kokemuksista koulutuksen ja työuran aikana. Ammatti-identiteetin kehittyminen myös kansainvälisesti edellyttää mahdollisuutta samaistua kyseiseen ammattiryhmään, olla vuorovaikutuksessa ja ammattikunnan osaamisen merkityksen tunnistamista yhteiskunnan eri aloilla globaalisti. Toimintaterapian tutkinnossa on vuodesta 2018 alkaen toteutettu opiskelijoiden ja opettajien kokonaan yhteinen ja kansainvälinen FAB-lukukausi, joka poikkeaa perinteisestä kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta ja opettajavaihdosta. FAB-lyhenne muodostuu kansainvälisen lukukauden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olevien maiden alkukirjaimista Finland-Austria-Belgium. Kansainvälinen FAB-lukukausi Kansainvälinen lukukausi on suunniteltu yhdessä kolmen kumppanikorkeakoulun kanssa vastaamaan kunkin korkeakoulun toimintaterapian opetussuunnitelmien tavoitteita. Lukukausi toteutetaan vuorotellen eri maissa jatkumona, jossa jokainen korkeakoulu vastaa yhdestä osuudesta. Koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden, opettajien ja paikallisten verkostojen yhteistyö ja sitä tukevat toiminnalliset työtavat. Suunniteltu rakenne pakollisiin opintoihin liittyen on uutta ammattialamme kansainvälisissä vaihdoissa Euroopassa ja siten herättänyt myös kiinnostusta muissa korkeakouluissa vastaavan rakenteen luomiseen. Sopimus kansainvälisestä lukukaudesta mahdollistaa vuosittain 30 toimintaterapian opiskelijalle – kymmenelle jokaisesta kumppanikorkeakoulusta – osallistumisen yhteiselle englanninkieliselle lukukaudelle. Tämä kansainvälinen yhteistyösopimus lukukauden toteuttamisesta (30 op) allekirjoitettiin vuoden 2018 alussa. Sopijaosapuolina olivat Metropolia Ammattikorkeakoulun, Belgian Artevelde University Collegen ja Itävallan FH Campus Wienin toimintaterapiatutkinnot. Lukukauden toteutus, tavoite ja menetelmät Kansainvälinen FAB-lukukausi koostuu kaikille yhteisistä eri maissa toteutuvista kolmesta opintojaksosta ja Erasmus+ harjoittelujaksosta sekä sen yhteydessä suoritettavasta opintojaksosta opiskelijan valitsemassa kohdemaassa. Kukin korkeakoulu vastaa yhdestä viikon mittaisen opintojakson toteutuksesta. Kansainvälisen lukukauden tavoitteena on tuottaa opiskelijoille ja opettajille osaamista toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Tällä vastataan tulevaisuuden yhteiskunnallisiin osaamishaasteisiin omaa asiantuntijuutta ja ammatti-identiteettiä kehittäen sekä tehdään kansainvälistä osaamista myös näkyväksi. Opetusmenetelminä lukukaudella käytetään yhteistoiminnallisia, yhteisöihin jalkautuvia ja havainnoivia menetelmiä. Opiskelijat työskentelevät ryhmissä myös paikallisten toimijoiden kanssa haastatellen heitä ja havainnoiden yhteiskunnan arkea. Lukukauden kulkuun liittyy olennaisesti  myös mahdollisuus reflektoida ja sanoittaa tekemistä, kokemista ja kansainvälistä osaamista yhdessä. Lukukauden teemana globaalit muutokset ja haasteet FAB-lukukauden läpi kulkevana teemana on yhteiskunnan ja yhteisöjen muutokset tässä globaalistuvassa maailmassa sekä toimintaterapian mahdollisuuksien ja uusien roolien tunnistaminen esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Vuorotellen Belgiassa, Suomessa ja Itävallassa tapahtuvien intensiiviviikkojen oivalluksena on myös todettu, että ilmiöt ihmisten arjessa ja yhteisöissä tässä kansainvälistyvässä maailmassa, ovat hyvin samankaltaisia. Kuvaus Belgian Gentin esikaupungissa asuvan merkityksellisestä arjesta ja sen haasteista voisi yhtä hyvin olla Helsingissä asuvan, vaikka konteksti on eri. Ihmisten arki sekä toimimisen, tekemisen ja yhteisöön kuulumisen tarve on yhtäläinen. Yhdistämällä eri maissa havaittuja yhteneviä ilmiöitä luodaan näkemystä toimintaterapian tulevaisuudessa tarvittavista matalan kynnyksen palveluista ja toimintatavoista, jotka vahvistavat samalla yhteisöissä tapahtuvaa monialaista yhteistyötä. Lukukausi mahdollistaa kotikansainvälistymisen Metropolian FAB-lukukausi mahdollistaa kotikansainvälistymisen myös Metropolian omille opiskelijoille. Metropoliassa FAB-lukukauden opinnot toteutetaan kotiopiskelijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa yhteiskehittelyn, yhteisten seminaarien ja oppimistehtävien avulla normaalien opintojaksototeutusten puitteissa. Sekä Metropolian että kansainvälisten opiskelijoiden palautteessa aitoa yhteistyöskentelyä pidetään tärkeänä kansainvälistymisen mahdollisuutena. Yhteisen kokonaisen kansainvälisen lukukauden erityinen arvo on, että voimme mahdollistaa kansainvälisyyttä systemaattisesti myös niille opiskelijoille, jotka eivät eri syistä johtuen pysty lähtemään ulkomaille. Ammatti-identiteetin rakentumisen edellytyksiä Ammattialakohtaisen ammatti-identiteetin muotoutumisessa ja kehittymisessä koulutuksesta saaduilla tiedoilla, taidoilla ja kokemuksilla on suuri merkitys (Leveälahti ym. 2019). Ammatti-identiteetin kehittymiseen liittyy kiinteästi myös samaistuminen omaan ammattiin ja ammattiryhmään kuulumisen tunne (Hyvönen 2008). Eteläpellon ym. (2006) mukaan ammatti-identiteetin rakentumisessa on myös kyse siitä, miten yksilö kokee työnsä yhteiskunnassa. Opiskelijapalauteen mukaan FAB-yhteistyöllä vahvistetaan toimintaterapeutin osaamista ja kansainvälistä ammatti-identiteettiä, sillä yhteiskunnalliset ilmiöt kuten syrjäytyminen, maahanmuutto ja arjen haasteet samoin kuin toimintaterapeutin työn haasteet ja kehittämistarpeet ovat yhtenevät eri maissa. FAB-lukukausi on yhteinen oppimis- ja kasvuprosessi. Se haastaa niin opiskelijat, tutkinnon kuin työelämäkumppanit tarkastelemaan toimintaterapiaa ja  toimintaterapian työn sisältöjä ja työtapoja tulevaisuusorientoituneesti ja ennakoivasti. Opettajien kansainvälisyysosaaminen kehittyy tiimityössä Henkilökunnan osaamisen kehittäminen on myös keskeisessä roolissa kansainvälisellä lukukaudella. FAB-lukukauden vakiintunut ja toistuva rakenne mahdollistaa uusien opettajien mukaantulon joustavasti ja systemaattisesti. Yhteisten moduulien toteutustapaan kuuluu, että moduulin järjestävän korkeakoulun opettajien lisäksi kustakin eri maan korkeakoulusta on ainakin yksi opettaja mukana. He toimivat oppimisryhmien tuutoreina ja ovat kiinteä osa opettajatiimiä. Tämä kehittää opettajien kansainvälistä osaamista ja taitoja, joita tarvitaan monikulttuurisissa ja erilaisissa oppimisympäristössä toimimiseen. Huomioita kansainvälisestä yhteistyöstä FAB-lukukautta on nyt toteutettu vuodesta 2018 lähtien toimintaterapian tutkinnossa. Tämän kokemuksen pohjalta on koottu seuraavia keskeisiä huomioita, jotka liittyvät kansainvälisen lukukauden suunnitteluun ja toteutukseen, pitkäjänteisen yhteistyön tuloksiin ja tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Lukukauden suunnittelu ja toteuttaminen on edellyttänyt hyvien yhteistyökumppaneiden löytämistä opetussuunnitelmien tarkastelemista kriittisesti uusin silmin ja mahdollisuuksien näkökulmasta selkeästi määritellyn tavoitteen ja tarkoituksen sekä toteutettavissa oleva rakenteen löytämistä yhteistyön pohjaksi, johon korkeakoulut pystyvät sitoutumaan opiskelusta syntyy sekä vaihtoon lähteville että kotiopiskelijoille ja opettajille kokemuksena merkityksellinen ja omaa ammattipätevyyttä ja kansainvälistä ammatti-identiteettiä vahvistava  kokonaisuus Systemaattisen ja pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena on syntynyt opiskelijoiden ja opettajien muodostama FAB-yhteisö ja -verkosto kansainvälinen yhteistyö jatkuu opiskelijoiden valmistuttua FAB-alumnitoimintana FAB-lukukausi tarjoaa opiskelijoille laajemman oppimiskokemuksen kuin perinteiset kansainväliset vaihdot tai harjoittelut teoriaopintoja ja harjoittelujaksoja sisältävä kokonaisuus on riittävän pitkä antaen todellisen mahdollisuuden ammatti-identiteetin rakentumiseen kansainvälisen kaksoistutkinnon saaminen Erasmus+-kohdemaasta lisää oman ammatin arvostusta, vahvistaa toimintaterapeutin ammatti-identiteettiä ja tekee kansainvälisen osaamisen näkyväksi Tunnistettuja kehittämiskohteita: FAB-lukukauteen kuuluvan vaihtoharjoittelujakson toteuttaminen nykyistä paremmin FAB-lukukauden teemoihin liittyvänä FAB-lukukauden aikana valmistuvan opinnäytetyön tai sen suunnitelman toteuttaminen kansainvälisenä yhteistyöprojektina Millaista kansainvälistä yhteistyötä sinä olet tehnyt ja miten ne ovat onnistuneet? Jaa kokemuksiasi kirjoittamalla niistä. Kirjoittajat Kaija Kekäläinen, lehtori ja tutkintovastaava, toimintaterapian tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Olen ollut mukana FAB-lukukauden konkreettisessa toteutuksessa alusta lähtien osana kansainvälistä koordinaatiotiimiä ja edistänyt tutkinnossamme FAB-lukukauden juurtumista ja sen  tuomia kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia. On edelleen innostavaa saada sekä opettajien että opiskelijoiden palautteiden kautta vahvistettua FAB-lukukautta yhä vahvemmin näkyväksi osaksi toimintaterapian tutkinto-opiskelua. Leila Lintula, lehtori toimintaterapian tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Olen ollut käynnistämässä FAB-yhteistyötä, kommentoinut lukukauden sisältö- ja toteutussuunnitelmia. Opiskelijoiden palautteet ja opettajien kokemusten kuuleminen vakuuttavat minulle edelleen, että olemme löytäneet tutkinnolle sopivan tavan toteuttaa kansainvälistä yhteistyötä ja vahvistaa opiskelijoiden ammatti-identiteettiä. Lähteet Eteläpelto, A. & Vähäsantanen, K. 2006. Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa A. Eteläpelto & J. Onnismaa (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Vantaa: Kansanvalistusseura. Hyvönen, L. 2008. Ammatti-identiteetin muodostuminen uudelleenkoulutuksessa ja uudessa ammatissa. Pro gradu -tutkielma. Aikuiskasvatus. Huhtikuu 2008. Kasvatustieteen laitos. Tampereen yliopisto. PDF-dokumentti. Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. & Kotipelto, S-P. (toim.). 2019. Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehittämishaasteet – Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:14. PDF-dokumentti. Päivitetty 2019.

Lue lisää

Näkökulmia sote-alan valintakokeiden sisältöön ja kehittämiseen
1.11.2019
Kirsi Talman

Ammattikorkeakoulujen uusi AMK-valintakoe on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön tällä viikolla. Kyseessä on valtakunnallisesti yhtenäinen digitaalinen valintakoe, jota on kehitetty AMK-opiskelijavalinnat -hankkeessa. Käyttöönoton yhteydessä on herännyt sosiaalisessa mediassa keskustelua sosiaali- ja terveysalan (sote) tutkintojen valintakokeiden sisällöistä. Eniten on ihmetyttänyt soveltuvuutta arvioivien haastatteluiden ja psykologisten testien puuttuminen uudesta AMK-valintakokeista. Keskustelusta on kuitenkin puuttunut se tieto, että mm. yksilöhaastattelut ja psykologiset testit eivät ole olleet viime vuosina sote-alan valintakokeissa laaja-alaisesti käytössä ja siten niiden puuttuminen ei liity suoraan uuden AMK-valintakokeen käyttöönottoon, vaan isompaan ymmärrykseen niiden merkityksestä osana valintakokeita. Tässä blogitekstissä taustoitetaan, miten sote-, liikunta- ja humanististen alojen ammattikorkeakoulujen valintakokeiden sisältöjä on tutkittu ja kehitetty viime vuosina ja miten niiden pohjalta on edetty kohti uutta AMK-valintakoetta. Uusi AMK-valintakoe pähkinänkuoressa Syksyn 2019 yhteishaussa käyttöön otettu uusi AMK-valintakoe on poistanut perinteisesti eri ammattikorkeakouluissa käytössä olleet omat valintakokeet. Tavoitteena on ollut yhden yhtenäisen valintamenetelmän käyttäminen kaikkialla Suomessa, jolloin hakijan mahdollisuudet hakea opiskelemaan eri kohteisiin helpottuvat. Nyt yhdellä kokeella on mahdollista hakeutua opiskelemaan moneen eri kohteeseen ja myös eri aloille - joskin eri aloilla tehtävät vaihtelevat. Uutta on myös se, että AMK-valintakoe keskittyy ennalta luetun pääsykoemateriaalin - ja siten alan sisältöosaamisen - sijaan enemmän mittaamaan hakijan valmiuksia opintoihin. Sote-alan osiot AMK-valintakokeessa Sote-ala käsittää Suomessa ammattikorkeakoulusektorilla 18 tutkintoa. Ennen tämän syksyn valintakoeuudistusta alalla on järjestetty tutkintokohtaiset valintakokeet ammattikorkeakouluittain. Sote-alalla on tehty valtakunnallista valintakoeyhteistyötä, mutta silti valintakokeissa mitattavat asiat ja menetelmät ovat vaihdelleet ammattikorkeakouluittain. Tästä ainoana poikkeuksena ovat olleet Diakonia-, Oulun, Saimaan, Satakunnan, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut, joiden sairaanhoitaja-, sairaanhoitaja-diakonissa-, terveydenhoitaja-, kätilö- ja ensihoitajatutkinnoissa on ollut käytössä yhteinen sähköinen SUVAKE-valintakoe (vuodet 2016-2019) (Haavisto ym. 2019). Uutta valintakoetta kehitettäessä AMK-opiskelijavalinnat -hankkeen määrittelyvaiheessa tunnistettiin kaikkien alojen näkökulmasta ne sisältöalueet, joita valintakokeessa tulisi tutkitun tiedon perusteella arvioida (Talman ym. 2018). Sote-alan sisällöiksi tunnistettiin aikaisempaan kirjallisuuteen ja kokemukselliseen tietoon perustuen: päätöksentekotaidot, kieli- ja viestintätaidot (opetuskielen taito, englannin kielen taito), matemaattiset taidot, eettisyys ja tunneälytaidot. Nyt käyttöön otetussa uudessa AMK-valintakokeessa sote-alalle tunnistetuista osioista mukana ovat päätöksentekotaidot, kieli- ja viestintätaidot, matemaattiset taidot ja eettiset taidot. Tunneälytaitojen osiota kehitetään parhaillaan, ja osio otettaneen käyttöön vuoden 2020 aikana. Sote-alalla käytetyt valintakoemenetelmät Osana uuden AMK-valintakokeen kehittämistyötä AMK-opiskelijavalinnat hankkeessa tehtiin selvitys millaisia valintakoekäytänteitä ammattikorkeakouluissa on aiemmin käytetty (Talman ym. 2018). Elokuussa 2017 lähettiin verkkokysely jokaiseen ammattikorkeakouluun (pl. Poliisiammattikorkeakoulu ja Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu) (n=23), ja kyselyyn pyydettiin vastaamaan tutkintokohtaisesti. Vastauksissa korostuivat eniten sosionomi-, sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, ja fysioterapiatutkinnot, joissa järjestetään lukumäärällisesti eniten tutkintoon johtavaa koulutusta. Kyselyn tulosten perusteella sote-alan valintakokeissa on vuoden 2016 aikana arvioitu eniten motivaatiota (96%), oppimisvalmiuksia (91%), vuorovaikutustaitoja (80 %), paineensietokykyä (56 %) ja ryhmässä toimimisen taitoja (54 %). Sote-alan valintakokeissa eniten käytettyjä menetelmiä olivat soveltuvuuskoe 58%, ennakkomateriaaliin perustuva koe (44%), aineistokoe (41%), ryhmätilanne (41%), yksilöhaastattelu opettajan kanssa (33%), psykologinen testi (32%), matemaattinen koe (28%), essee (25%), kielikoe (24%) ja ryhmähaastattelu (15%). Kyselyssä tutkintojen oli mahdollista valita useita eri vaihtoehtoja, ja soveltuvuuskokeen luonnetta ei oltu määritelty. Näin ollen vastaajat ovat voineet esimerkiksi valita sekä kohdan soveltuvuuskoe että ryhmätilanne. Koko ammattikorkeakoulusektorin tarkastelussa valintakokeiden kehittäminen perustui valintakokeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneiden opettajien palautteeseen (74 %), henkilökunnan yhdessä sopimiin asioihin (70 %), asiantuntijoiden mielipiteeseen (57 %), hakijoilta kerättyyn palautteeseen (24 %), empiiriseen aineistoon (14 %) ja aikaisempaan kirjallisuuteen (14 %). Aineistosta ei analysoitu erikseen sote-alan perusteluita. Selvityksen yhteenvetona voidaan todeta, että sote-alan valintakoekäytänteet ovat olleet vaihtelevat ja niiden kehittäminen ei ole ollut kovin tutkimusperustaista.  Tulosten perusteella voidaan todeta myös, että viime päivinä sosiaalisessa mediassa keskustelua herättäneet psykologiset testit tai yksilöhaastattelut eivät ole olleet viime vuosina juurikaan käytössä. Sen sijaan erilaiset oppimisvalmiuksia arvioivat aineisto ja ennakkomateriaaleihin perustuvat kokeet ovat lisääntyneet. Muun muassa näitä selvityksestä saatuja tietoja on hyödynnetty uuden AMK-valintakokeen kehittämisessä. Mitä on soveltuvuuden arviointi sote-alalla? Suomessa sote-alalta puuttuu soveltuvuuden arvioinnille yhtenäinen ja ajantasainen määritelmä ja sellainen olisikin tarpeen määritellä (Talman 2014). Erityisen suurta hämmennystä näyttää aiheuttavan käsitteen käyttö valintakokeiden yhteydessä. Sote-alalla soveltuvuuteen on usein yhdistetty mm. vuorovaikutustaidot ja persoonallisuus. Vuorovaikutustaitoja on arvioitu mm. haastatteluilla ja erilaisilla ryhmätilanteilla sekä persoonallisuutta psykologisilla testeillä. Persoonallisuuden arviointia on kuitenkin viime aikoina pidetty epäolennaisena soveltuvuuden arvioinnin kannalta, sillä persoonallisuus määrittelee ihmisen käyttäytymistä hyvin marginaalisesti (Puttonen 2016). Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan: ”Ihminen valitsee toimintatapansa aikaisempien kokemusten ja monen muun tekijän valossa. Se tekee hänet joustavaksi käyttäytymään erilaisissa tilanteissa.” (Puttonen 2016). Myös hoitotyön koulutuksen opiskelijavalintoja tarkastelevassa suomalaisessa seurantatutkimuksessa todettiin, että psykologisella testillä ja kirjallisella kokeella valikoituu pienistä eroista huolimatta osaamiseltaan ja motivaatioltaan hyvin samanlaisia opiskelijoita (Talman 2014). Haastattelua ei ole kansainvälisen kirjallisuuden perusteella pidetty sote-alan valintakokeissa objektiivisena tai opintomenestystä ennustavana menetelmänä (Ehrenfeld & Tabak 2000; Talman 2014). Soveltuvuus sote-opintoihin tulisi näkyä opintomenestyksenä, opintojen etenemisenä ja läpäisynä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2006). Ammattikorkeakoulujen sote-alan soveltuvuuden arvioinnin tulisikin tässä valossa keskittyä ennustamaan ennen kaikkea opinnoissa suoriutumista. Toisin sanoen valintakokeissa tulisi arvioida niitä asioita, jotka ennustavat parhaiten opinnoissa suoriutumista. AMK-opiskelijavalinnat hankkeen määrittelyvaiheessa onkin tunnistettu tutkittuun tietoon perustuen sote-alan kannalta keskeiset opintomenetystä ennustavat tekijät eli sote-alan soveltuvuutta arvioivat asiat. Soveltuvuuden arvioinnin osalta selvää näyttää olevan se, että arviointi tulee tehdä kyseiseen tarkoitukseen suunnitelluilla systemaattisilla menetelmillä (Honkanen & Nyman 2001). AMK-opiskelijavalinnat hankkeessa uuden valintakokeen osiot onkin kehitetty mittarin/testin kehittämisen vaiheita noudattaen (DeVellis 2012). AMK-opiskelijavalinnat -hankkeessa ei tulla kehittämään alakohtaisia soveltuvuuskokeita. Ammattikorkeakoulututkintojen on kuitenkin mahdollista tulevaisuudessakin järjestää erillisiä soveltuvuuskokeita, mikäli ne ovat tutkimustiedolla perusteltavissa. Jos soveltuvuuskokeita järjestetään, on kuitenkin kaikkien kyseistä tutkintoa kouluttavien ammattikorkeakoulujen yhteisesti sovittava sen järjestämisestä. Yksittäinen ammattikorkeakoulu ei näin ollen voi tehdä omia soveltuvuuskokeitaan. Lisäksi on tärkeää huomioida, että ammattikorkeakoulusektorilla humanistiselle ja kasvatusalalle, sosiaali- ja terveys ja liikunta-alalla ja/tai merenkulkualan merikapteenin koulutuksissa on käytössä Soveltumattomuuden ratkaisut (SORA) -lainsäädäntöön liittyvät terveydelliset vaatimukset, joita arvioidaan erillisenä prosessina, ei osana AMK-valintakoetta. SORA-lainsäädännön tarkoituksena on parantaa koulutuksen ja työelämän turvallisuutta. Lainsäädäntö koskettaa mm. opiskelijaksi ottamisen esteitä, opinto-oikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetestausta ja kurinpitoa. SORA-lainsäädäntöön liittyvän soveltuvuuden arviointi valintakokeessa on terveydellisten esteiden osalta suurimmilta osin mahdotonta. Kirjoittaja: Kirsi Talman (TtT) työskentelee yliopettajana Metropolia Ammattikorkeakoulussa AMK-opiskelijavalintojen kehittämishankkeen (2017-2019) osahankkeen vetäjänä (osahanke: Todistusvalintojen & valintakokeiden kehittäminen ja digitalisointi). Lähteet: DeVellis, R.F. 2012. Scale development. Theory and Applications. 3rd edition. Sage, Los Angeles. Ehrenfeld, M. & Tabak, N. 2000. Value of admission interviews in selecting of undergraduate nursing students. Journal of Nursing Management 8 (2), 101-6. Haavisto, E., Hupli, M., Hahtela, N., Heikkilä, A., Huovila, P., Moisio, E-L., Yli-Koivisto, L., Talman, K. Structure and Content of a New Entrance Exam to Select Undergraduate Nursing Students. International Journal of Nursing Education Scholarship 16 (1), 1-11. Honkanen, H. & Nyman, K. (toim.). 2001. Hyvän henkilöarvioinnin käsikirja. Helsinki: Psykologien kustannus. Puttonen, M. 2016. ”Professori tyrmää persoonallisuus­testien käytön rekrytoinnissa: ”Johtajuutta ennustavia piirteitä on nolla”. Helsingin sanomat, HS 14.9.2016. Talman, K. 2014. Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C, osa 383. Turun yliopisto, Turku. Talman, K., Borodavkin, M., Kanerva, A-M. & Haavisto, E. 2018. Tutkimusraportti. Ammattikorkeakoulujen uuden digitaalisen valintakokeen kehittäminen – määrittelyvaiheen tulokset. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Aatos-artikkelit 22/2018. Uutisointia AMK-valintakokeesta: Helsingin sanomat: Ammattikorkeakoulujen valintakoe uudistui: Pänttääminen jäi historiaan ja samalla läppärikokeella voi nyt hakea insinööriksi ja hoitajaksi. Luettu 29.10.2019. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006289554.html Yle Aamu: Ammattikorkeakoulujen valintakoe uudistui. Katso kohdasta 01.09.25 https://areena.yle.fi/1-4573739?autoplay=true Yle Radio Suomi: Ammattikorkeakouluihin haetaan uudella tapaa. Tänään alkaa uusi AMK-valintakoe, jossa 25.000 hakijan on mahdollisuus neljän päivän aikana pyrkiä runsaaseen kuuteen tuhanteen aloituspaikkaan. Mistä on kyse? Haastattelussa AMK-opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin Metropolia-ammattikorkeakoulusta. Kuuntele kohdasta 20.34: https://areena.yle.fi/1-50291319 Yle-uutiset: Hakijat kuvailevat ammattikorkeakoulujen uutta valintakoetta kattavaksi, mutta osin sekavaksi – “Eettinen osio oli mielestäni epäonnistunut”. Luettu 29.10.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11042044 Haku ammattikorkeakouluihin mullistuu täysin – 5 tärkeää faktaa tänään käynnistyvistä pääsykokeista: matematiikan taitoja painotetaan. Luettu 29.10.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11040455 Ammattikorkeakoulut uudistivat pääsykokeensa – tänä syksynä sama koe avaa tien sairaanhoitajan tai insinöörin opintoihin. Luettu 30.10.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10957128 Instagram @ammattikorkeakouluun Fb @ammattikorkeakouluun Twitter @ammattikorkeaan

Lue lisää