Avainsana: projekti
Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen näkyväksi hanketoiminnan avulla
Suomalainen koulutus on entistä arvostetumpaa monissa maissa ja se on houkutellut jo useampien vuosien ajan tänne kansainvälisiä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee myös lisää monialaisia osaajia ja työvoimaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti jo 2017 ammattikorkeakouluille tavoitteita lisätä ja kehittää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa (OKM). Myös Metropolia Ammattikorkeakoulussa on vastattu tähän haasteeseen tutkimus- ja hanketyötä lisäämällä. Ammattikorkeakoulujärjestelmämme herättää kansainvälisissä opiskelijoissa kiinnostusta juuri lupauksilla yritys- ja työelämäyhteistyöstä sekä innovaatiotoiminnasta (Arene 2018). Osataanko kansainvälisten opiskelijoiden osaamista ja taitoja arvostaa ja hyödyntää riittävästi? Millaisia kokemuksia kansainvälisillä opiskelijoilla on osallistumisestaan tutkimus- ja kehityshankkeisiin? Pystymmekö vastaamaan heidän odotuksiinsa? Liikkumisen ja saavutettavuuden kestävämpiin ratkaisuihin keskittynyt 6Aika Perille asti -hanke pääkaupunkiseudun kaupunkien ja yritysten kanssa tarjosi Metropolian liiketalouden, teollisen muotoilun, sisustusarkkitehtuurin ja graafisen suunnittelun kansainvälisille opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan mielekkäällä tavalla. Samalla kun tieto ja ymmärrys kestävämmistä ja digitaalisista liikkumispalveluista karttui, avautui monelle nuorelle myös mahdollisuus ideoida ja kehittää uusia palveluja yhdessä matkailualan ja liikkumispalveluyritysten kanssa. Hanke työllisti puolisen tusinaa kansainvälistä opiskelijaa projektiassistentteina ja heidän lisäkseen iso joukko eri koulutusohjelmien tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita osallistui tutkimustyöhön ja kehitti palveluja yritysten ja muiden hanketoimijoiden kanssa. Hankkeen aikana opiskelijat tekivät mm. ammatillista työharjoittelua projektiassistentteina, kansainvälisiä benchmarking -tutkimuksia, käyttäjä- ja markkinatutkimuksia, innovaatioprojekteja toimeksiantoina, palvelukonseptointia, hankkeessa kehitettyjen uusien palvelujen testausta, tutkimusraportteja ja opinnäytetöitä. Haluamme jakaa seuraavaksi millaista lisäarvoa ja oppia kansainväliset opiskelijat toivat työpanoksensa ja toteuttamiensa moninaisten tutkimusten ja projektien kautta hanketoimintaan. Mahdollisuus hyödyntää laajaa kielitaitoa Kansainvälisten opiskelijoiden valmistumista edeltävä työkokemus Suomessa edesauttaa opiskelijan Suomeen jääntiä myös valmistumisen jälkeen (TEM 2019). Heillä voi olla haasteita löytää mielekkäitä oman alan harjoittelupaikkoja Suomessa, jos suomen kielen osaaminen ei ole riittävällä tasolla. Toisaalta heidän monipuolista kielitaitoaan ja kulttuuritaustaansa ei välttämättä osata hyödyntää riittävästi. 6Aika Perille asti -hankkeessa monipuolinen kielitaito osoittautui todella arvokkaaksi ja hankekumppanit ja kokeilu-yritykset arvostivat mm. japanin, kiinan, venäjän, ranskan, espanjan, ruotsin ja englannin kielillä saamaansa apua, kun uusista palveluista haluttiin asiakaspalautetta mm. lentokentällä, satamaterminaalissa ja hotelleissa sekä muissa matkailukohteissa. Kansainvälinen opiskelijaryhmä haastatteli esim. Helsinki-Vantaan lentokentällä yli 160 kansainvälistä matkailijaa. Vaikka opiskelijat puhuvat sujuvaa englantia, näin ei aina ole matkailijoiden laita. Kiinan ja japanin kielen taitoisten opiskelijoiden kautta oli mahdollista päästä kiinni aivan eri tasolla aasialaisen kohderyhmän matkustajien kokemuksiin. Monipuolista kielitaitoa tarvitaan myös, kun tietoa etsitään erilaisista kansainvälisistä lähteistä eikä kaikki tieto ole aina saatavilla englanniksi. Hankkeessa tehtiin kattava kansainvälinen benchmarking -tutkimus liikkumispalveluista maailmalla ja löydettiin hyviä esimerkkejä pohjaksi Suomen kokeiluihin jopa yli 40 erilaista palvelua kaikkialta maailmasta. Yksi opiskelijaryhmä teki myös yhteistyössä hankkeeseen osallistuneen yrityksen kanssa markkina-analyysiä kansainvälisellä tasolla. Luovuutta ja innovatiivisuutta monikulttuurisesti Metropolian teollisen muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin sekä liiketalouden opiskelijat ovat tehneet jo vuosia innovaatioprojekteja yrityslähtöisesti yhdistäen eri koulutusohjelmien suomalaisten ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden osaamista. Näin saadaan monipuolista ja monikulttuurista näkökulmaa uusien palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. 6Aika Perille asti -hankkeessa monialaiset ja -kulttuuriset opiskelijatiimit kehittivät mm. ”Last Mile Vantaa” -palvelupaketin erityisesti stopover-matkustajille sekä uudenlaisia majoituspalveluita ja kahvilarakennuksen Vantaan Kuusijärven alueelle. Espoon Rantaraitille uuden brändi-ilmeen, erilaisia opastekylttejä, verkkosivuston sekä ideoita alueen mainontaan. Nuuksioon.fi-palvelukonseptia matkailijoille ja paikallisille luonnossa liikkujille. Opiskelijoiden antamaa palautetta hyödynnettiin palvelun jatkokehityksessä. Hankkeen loppujulkaisun hienosta ulkoasusta ja taitosta (ks. Haapasalo 2020) on kiittäminen graafista suunnittelua opiskelevaa espanjalaista opiskelijaa, joka työskenteli hankkeessa myös projektiassistenttina. Opiskelijoille työkokemusta ja uusia kontakteja Kansainvälisille opiskelijoille hankkeet tarjoavat mahdollisuuden olla mukana tekemässä töitä, joihin heidän voi normaalisti suomenkielen riittämättömyyden takia olla vaikea päästä. 6Aika Perille asti -hankkeessa kyselytutkimuksia tehneet opiskelijat kuvasivatkin kokemuksiaan inspiroivina, sillä kyseessä oli isoin projekti, jossa he olivat koskaan olleet mukana. Hankkeissa kansainväliset opiskelijat tutustuvat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja saavat tilaisuuksia luoda suhteita paikallisiin toimijoihin ja yrityksiin. Tämä sitouttaa heitä opiskelupaikkakuntaan ja voi parhaimmillaan johtaa jopa harjoittelu- tai työpaikkaan. Haastattelututkimuksia suunnitelleet ja toteuttaneet kansainväliset opiskelijat kuvasivat kokemuksiaan hankkeessa toisaalta työläinä mutta antoisina. He saivat mahdollisuuden kokeilla omia kykyjään turvallisessa ympäristössä ja saivat ohjausta prosessin eri vaiheissa. Yksi opiskelijoista kommentoi, että työskentely hankkeessa opetti hänelle vastuunottoa ja yrittäjämäistä otetta. Ymmärrys asiakaslähtöisyydestä ja projektitoiminnasta kasvoi ja myös käytännön taitoja, kuten haastattelutekniikkaa ja data-analyysiä tuli opittua. Opiskelijapalautteissa isoimpina haasteina nostettiiin esiin tiimityö, sen organisointi ja kommunikoinnin tärkeys. Kun projektitiimin jäsenet sekä myös heidän haastateltavansa tulevat erilaisista kulttuureista, lisääntyy väärinymmärrysten mahdollisuus ja tämä tulisi ottaa huomioon projektisuunnittelussa. Myös ryhmäytymiseen tulee panostaa ja jättää sille tarpeeksi aikaa sekä auttaa projektitiimiä luomaan selkeät pelisäännöt kommunikointiin. Yksi osallistujista kertoikin, että työskentely hankkeissa voi olla haastavaa ja ongelmia tulee matkan varrella, mutta ne selvitetään kyllä! Opiskelijat osana projektiorganisaatiota Projektiassistentteina toimineet kansainväliset opiskelijat sulautuivat projektiryhmän toimintaan ilman isompia vaikeuksia ja tasavertaisina jäseninä ja suomen kielen osaamisesta tai sen puuttumisesta ei syntynyt isompaa ongelmaa. Projektikokouksissa puhuttiin suomea ja englantia joustavasti ja kulttuurieroista huolimatta aikatauluissa pysyttiin ja tulosta syntyi tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijat osoittivat hyvää paineensietokykyä ja kykyä venyä tarpeen tullen. Parasta oli hieno huumorintaju ja korkea työmotivaatio. Tervetullutta “herättelyä” projektiryhmässä mukana olleille suomalaisille lehtoreille ja asiantuntijajäsenille oli kuulla muualta tulleiden silmin, millaista suomalaisten kanssa on tehdä töitä ja mitä heihin tutustuminen vaatii ja vieläpä, miten suomen kieltä voi oppia todella hyvin muutamassa vuodessa. Oli ilo saada nuorten työlle näkyvyyttä ja kiitosta myös muilta hankekumppaneilta ja yrityksiltä. Opiskelijat saivat mahdollisuuden esittää tuloksiaan ja keskustella niistä Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Forum Virium Helsingin edustajien ja niiden yritysten kanssa, joille he tekivät erilaisia selvityksiä ja palvelujen kehittämistyötä. Hankekumppanit ja mukana olleet yritykset kiittelivät kovasti opiskelijoiden avulla tehtyjen erilaisten selvitysten ja tutkimusten sekä innovaatioprojektien tuloksia. Tämä lisää varmasti Metropolian kiinnostavuutta hankekumppanina jatkossakin. ”Metropolian kansainväliset opiskelijat testasivat hankkeessa pilotoitua Nuuksioon.fi -palvelua osana Sustainable Supply Chains -opintojaksoa. Saimme sitä kautta tärkeätä tietoa palvelun käytettävyydestä sekä ideoita palvelun kehittämiseksi kansainvälisille Nuuksion kävijöille. Myöhemmin palvelu suunniteltiin ja toteutettiin myös englanniksi ja se on edelleen käytössä.” — Espoo Marketing Oy:n projektipäällikkö Karoliina Korpela Tärkeimmät opit ja huomiot Kansainväliset opiskelijat tuovat merkittävää lisäarvoa yrityksille ja hankekumppaneille mm. monipuolisemman kielitaidon ja monikulttuurisuudesta kumpuavien luovien ja innovaatisten ideoiden kautta. Kansainväliset opiskelijat hankkeissa tekevät näkyväksi monialaisuuden ja - kulttuurisuuden hyötyjä ja poistavat ennakkoluuloja. Hanketyön liittäminen osaksi opetustoimintaa lisää kansainvälisten opiskelijoiden verkostoitumismahdollisuuksia ja motivaatiota. Hanketyö tutustuttaa ja sitouttaa kansainväliset opiskelijat suomalaiseen yhteiskuntaan ja yrityksiin ja paikallisiin toimijoihin Kulttuurierojen huomiointi, hyvä kommunikointi ja pelisäännöt ovat tärkeitä käytännön hanketyössä. Opiskelijat ottavat vastuuta, kun heille sitä sopivasti annetaan ja tukevat toisiaan. Kansainväliset opiskelijat osana projektitiimiä tuovat yhdessä työskentelyyn uusia rikastuttavia näkökulmia. Työskentely kansainvälisten opiskelijoiden kanssa on palkitsevaa, koska opimme heiltä erilaisia näkökulmia ja tapoja tarkastella ja tehdä asioita ja miten toimia ja johtaa monikulttuurisia tiimejä. Tämä haastaa meitä opettajia kyseenalaistamaan ja uudistamaan omia ajatus- ja toimintamallejamme ja antaa paremmat valmiudet osallistua myös kansainvälisiin hankkeisiin. Hanketyötä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa voi harjoitella esim. ottamalla heitä mukaan Metropolian MINNO-projekteihin tai jos mahdollista, palkkaamalla harjoittelijoiksi projekteihin. 6Aika Perille asti -hanke 6Aika Perille asti -hanke toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun, Vantaan kaupungin, Espoo Marketing Oy:n, Forum Virium Helsingin, Aalto-yliopiston ja Demos Helsingin yhteistyönä 9/2017 - 3/2020 ja se sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta osana 6Aika-strategiaa. Hankkeen aikana kokeiltiin 19 erilaista liikkumiseen ja nk. ”Last Mile” - saavutettavuuteen liittyvää palveluratkaisua sekä maalla että merellä Helsingin Jätkäsaaressa, Espoon Rantaraitilla, Nuuksion kansallispuistossa sekä Vantaan Aviapoliksessa. Lisäksi toteutettiin n. 40 erilaista tutkimusta, selvitystä ja kehitysprojektia, jotka auttoivat ymmärtämään käyttäjien asenteita ja liikkumispalvelujen liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittämistarpeita. Yhteistyöhön osallistui n. 200 yksityistä ja julkista toimijaa. Hanke kytkeytyi myös Metropolian Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymään. Hankkeen tulokset ja tärkeimmät kokeilujen opit löytyvät Metropolian toimittamasta Perille asti -julkaisusta, joka on luettavissa Theseus -tietokannassa (ks. Haapasalo 2020) sekä hankkeen Metropolian omilta Perille asti -nettisivuilta. Kirjoittajat Kaija Haapasalolla on pitkä kokemus Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden kansainvälisistä tutkinto-ohjelmista sekä lehtorina, tutkintovastaavana että opettajatutorina ja sitä ennen pitkä ura kansainvälisessä liiketoiminnassa. Hän toimi Metropolian projektipäällikkönä 6Aika Perille asti-hankkeessa 1.9.2017 - 30.3.2020. Kaija on aktiivisesti mukana kehittämässä opetus, ohjaus- ja tutkimustyötä ja niiden integrointia yrityselämään ja erilaisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Suvi Moll toimii tällä hetkellä englanninkielisen BBA-tutkinnon International Business and Logistics tutkintovastaavana. Hän myös opettaa ja ohjaa aktiivisesti sekä suomen- että englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden yksiköissä. Suvilla on laaja kokemus kansainvälisissä toimintaympäristössä työskentelystä. Hän toimi 6Aika Perille asti-hankkeessa projektiasiantuntijana 1.9.2017 - 31.12.2019. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Lähteet Arene Uutiset 30.4.2018: Ammattikorkeakoulujen yhteistyö Kiinaan tiivistyy. Haettu 10.5.2020. Haapasalo K. (toim.) , (2020). Perille asti. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu. (Theseus) Haettu 12.5.2020. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:31. (PDF) Haettu 12.5.2020. Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-327-487-7. OKM:n Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 4.2.2017. Haettu 12.5.2020. Metropolia Ammattikorkeakoulun Perille asti -nettisivut. Haettu 12.5.2020.
Sähköistä välineistöä projektinhallintaan, osa 1/2
Eväitä sopivien sovellusten valintaan Oppiminen tapahtuu yhä useammin käytännön projekteissa, joissa kohtaavat työelämä, opiskelijat, opettajat ja useimmiten myös eri alojen edustajat erilaisine toimintatapoineen. Kokonaisuutta yhdistämään, toimintoja joustavoittamaan ja pedagogiikkaa tukemaan tarvitaan sopiva sähköisten työvälineiden kokonaisuus, jolla laaditaan työn aikataulu, määrätään jäsenille tehtävät, priorisoidaan toimet, jaetaan vastuut, käsitellään tietoa sekä hoidetaan projektin sisäinen ja ulkoinen viestintä. Samanlaisten kysymysten äärellä painivat myös korkeakoulujen kehittämishankkeiden projektipäälliköt. Millaisia sovelluksia on tarjolla ja mitä niiden käytössä pitäisi ottaa huomioon? Tiedot omalle vai vieraalle palvelimelle? Projektinhallinnan välineistö valitaan muun muassa hankkeen laajuuden, tavoitteiden ja osallistujien perusteella. Nykyisin valintaa ohjaa entistä enemmän myös se, mille korkeudelle vaatimukset hankkeessa käsiteltävän aineiston tietoturvasta ja -suojasta asettuvat. Projektissa syntyvän tiedon tallentamiseen sopivia välivarastoja on karkeasti ottaen kahta eri tyyppiä: ohjelman hankkineen organisaation omassa konesalissa toimiva palvelin tai vieraan, yleensä ulkomaalaisen palveluntarjoajan ylläpitämä bittisäiliö eli niin sanottu pilvi. Tallennus omalle palvelimelle tarjoaa riittävän tietoturvan. Pilveen taas saa varastoida vain vähemmän sensitiivistä aineistoa. Jos hankkeessa käsitellään esimerkiksi liikesalaisuuksia, uusia keksintöjä, henkilötietoja tai muuta arkaluonteista aineistoa, on tiedot säilöttävä organisaation omille levyille. Omille palvelimille tallentavat projektinhallintasovellukset ovat varteenotettavia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä näiden kumppaneiden välisissä töissä. Niissä käyttäjätunnuksen luomiseksi ei tarvita edes kevyttä paperisotaa, sillä projektitoimijat ja sidosryhmien edustajat pystyvät ylittämään organisaatiorajat ja kirjautumaan työtiloihin omilla oppilaitostunnuksillaan Haka-luottamusverkoston kautta. Omille palvelimille tallentavia työvälineitä Tietoturvaa vaativiin projekteihin on tarjolla useita sovelluksia, jotka pitävät hankkeessa syntyvän bittikokoelman omana tietonaan. Varsin käyttökelpoinen on alun perin Australiassa perustetun Atlassian-yhtiön kehittämä wikijulkaisualusta Confluence, jota voidaan käyttää samaan aikaan projektin sisäisen tiedon varastona että julkisen viestinnän kanavana. Varsinaiseen projektinhallintaan valjastetaan usein Atlassianin sisartuote Jira1, jossa hankkeen keskeiset tehtävät jaetaan projektitoimijoiden kesken ja aikataulutetaan. Korkeakoulujen välisissä kehittämishankkeissa pystytään työskentelemään myös CSC:n tarjoaman Eduuni-kokoelman alustoilla, joihin kuuluvat wiki, Microsoftin Sharepoint2 ja Jira. Kolmikon ohjelmat tallentavat tiedot omille palvelimille. Avoimen lähdekoodin osastolla Jiran vastineisiin kuuluu muun muassa Open Project3. Kevyisiin ja organisaation sisäisiin projekteihin sopii joissakin tapauksissa alan perinteinen työväline Excel ja siihen liitetty Gantt-kaavio, joka kuvaa työn edistymistä aikajanalla. Moodle tai jokin kaupallinen verkko-oppimisympäristö voi myös osoittautua käyttökelpoiseksi, etenkin jos projekti on kiinteä osa opintojaksoa. Entä sitten vieras palvelin eli pilvi? Joissakin kevyemmissä projekteissa tietosuojavaatimukset loiventuvat jonkin verran. Silloin pystytään harkinnan jälkeen käyttämään notkeaa mutta tietoturvaltaan haavoittuvaa pilveä. Pilvipalvelut tarjoavat projektitoimijoille ennen muuta helppokäyttöisen toimintaympäristön: alustoja ei tarvitse ladata omalle tietokoneelle, ja hankkeen tietoihin pääsevät käsiksi vaivattomasti verkkoselaimella tai mobiililaitteella ne, joille oikeus on suotu. Pilvipalvelujen käyttöä rajoittavat tietosuojamääräykset. Jos projektissa käsitellään oman organisaation pilviohjeissa pilveen sopimattomaksi määritettyä materiaalia (esimerkkejä taulukossa 1), ei kyseistä aineistoa saa tallentaa pilvisovellukseen. Taulukko 1. Esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa pilvipalveluun ei saa tallentaa: työsopimuksia tai vahvistettuja palkka- ja suoritustietoja terveydentilaa tai sairautta koskevia tietoja (esim. lääkärintodistus) työnhakijan tai työntekijän henkilö- ja soveltuvuusarviointitietoja huumausainetestejä koskevia tietoja potilastietoja ei-julkisia biopankki- tai genomitietoja sosiaalihuollon asiakastietoja,muita arkaluonteisia henkilötietoja (Henkilötietolaki 11 § (523/1999)) henkilöön yhdistettäviä suoritusten arviointitietoja henkilötunnuksia salasanoja tai muita tietoteknisten järjestelmien tietoturvaan liittyviä tietoja pankkitilitietoja, pankkitunnuksia ja luottokorttitietoja julkisiin hankintoihin liittyviä tarjouksia tai muuta tarjouskilpailuihin liittyvää salassa pidettävää materiaalia, ennen kuin kyseinen asiakirja on tullut julkisuuslain (621/1999) mukaan julkiseksi kolmannen osapuolen tekijänoikeuksin tai käyttöoikeuslisenssillä suojattua materiaalia, mikäli kolmas osapuoli on kieltänyt materiaalin käsittelyn pilvipalveluissa liikesalaisuuksia laitonta materiaalia Lähde: Pilvipalvelujen käyttöehdot Metropoliassa. Eri organisaatioilla voi olla vielä täydentäviä tai täsmentäviä ohjeita pilvipalvelujen käytöstä. Projektinhallintaan sopivista pilvipalveluista kiinnittyy huomio ennen muuta Microsoftin uuteen Teamsiin, jonka yhtiö julkisti huomattavan mediajulkisuuden saattelemana vuoden 2016 lopulla. Uutuutta voi luonnehtia hybridisovellukseksi: se toimii samaan aikaan sekä liikeyritysten sisäisenä verkkopalveluna että oppilaitoksissa yhteistoimintaympäristönä. Vaativaan projektityöhön Teams on ehkä liian hento, joten se tarvitsee avukseen Microsoftin toista tuotetta Sharepointia, jonka sisään on leivottu Team Site -toiminto projektin tehtävien jakamista ja aikataulutusta varten. Microsoftin varsinainen projektityökalu Planner on myös aktivoitu joissakin organisaatioissa.4 Googlella ei ole varsinaista projektinhallintaohjelmaa, ellei sellaiseksi lueta monipuolista Wrikea, jonka on vuodesta 2018 lähtien voinut integroida lisäpalveluna Googlen G Suite -sovelluskokoelmaan. Googlen oppimisympäristön kaltaista Classroom-sovellusta pystyvät riittävän luovaan mielentilaan itsensä virittäneet käyttämään kevyiden projektien hallinta-alustana. Tarkoitukseen sopii myös Google Keep, jossa varastoidaan ja järjestellään digitaalisia muistilippuja. Yhtiön tekstinkäsittelysovellus Docs istuu yhteisjulkaisun kaltaisiin pienimuotoisiin töihin, joissa raskaan sarjan projektinhallintapatteriston ajaminen näyttämölle on liioittelua. Googlen ja Microsoftin pilvipalveluja pystytään käyttämään omilla käyttäjätunnuksilla niissä organisaatioissa, jotka ovat oppilaitoksille suunnatut sovelluspaketit mainituilta yhtiöiltä tilanneet. Kahden suuryhtiön palvelujen lisäksi tarjolla on lukuisia itsenäisiä sovelluksia, joissa käyttäjät saattavat joutua luomaan itselleen oman tunnuksen ja jotka voivat olla maksullisia. Sovellukset voivat tallentaa tiedot ohjelman tai sen käyttöoikeuden ostaneen organisaation omille palvelimille tai pilveen. Itsenäisiin projektinhallintaohjelmiin kuuluu muun muassa jo vuonna 2004 Chicagossa avattu Basecamp, joka on kerännyt uskollisen kannattajakunnan oppilaitosmaailmasta. Äskettäin Atlassianin tuoteperheeseen adoptoitu Trello hankki ensimmäiset asiakkaansa koulumaailmasta. Sittemmin sovellus on levinnyt yksinkertaisuudestaan huolimatta tai sen ansiosta liikeyrityksiin ja korkeakoulumaailmaan. Hyvämaineisiin välineisiin kuuluu myös Asana, jonka Facebookin ja Googlen entiset työntekijät perustivat vuonna 2008. Rönsyistä riisuttuihin ja oleelliseen keskittyviin projektinhallintaohjelmiin kuuluu Podio, jonka peruspaketti on käyttäjälle maksuton. Irlantilaisesta Teamwork-ohjelmasta ovat olleet vaikuttuneita muun muassa Notre Damen ja Floridan yliopistot, joihin sovellus on hankittu työvälineeksi. Aalto-yliopistossa kehitetty Agilefant nauttii suosiota eritoten tekniikan alalla.5 Uusi tiedonhallintamenetelmä lohkoketju (block chain) on herättänyt mielenkiintoa kansainvälisiä projekteja vetävien parissa, koska se voi ratkaista tietoturvaongelmat. Lohkoketju tarkoittaa teknologiaa, jossa toisilleen vieraat toimijat tuottavat ja ylläpitävät tietokantoja hajautetusti. Tietoturvallinen menetelmä on lähtöisin virtuaalirahan6 parista. Konsultit Don ja Alex Tapscott hahmottelevat Educause Review -artikkelissaan tulevaisuuden kansainvälistä korkeakouluyhteistyötä, jossa esimerkiksi opiskelijatiedot kulkevat tietoturvallisesti maasta toiseen. Oppimisteknologian asiantuntija Tom Vander Ark puolestaan ennustaa Forbes-lehdessä, tosin varauksin, että lohkoketjujen avulla pystytään luomaan Filecoinin tapaisia tietoturvallisia pilvitallennuspalveluja. On mahdollista, että nykyisenkaltaiset tietoturvaltaan ongelmalliset pilvipalvelut jäävät vain lyhyeksi välivaiheeksi. Artikkelisarjan toisessa osassa tarkastellaan muun muassa projektiviestintään sopivia sähköisiä työkaluja. Siinä valotetaan myös joitakin hyviä käytäntöjä ja pohditaan ratkaisuja sähköisessä ympäristössä tapahtuvan projektinhallinnan yleisiin pulmiin. 1 Confluencesta ja Jirasta on saatavana sekä omille palvelimille tallentava että pilveen tiedot varastoiva versio. 2Eduunin Sharepoint-versio tallentaa oman konesalin puolelle. 3Open Projectista on saatavana sekä omille palvelimille että pilveen tiedot varastoiva versio. 4Microsoftin Office 365 Education -sovelluskokoelmaan kuuluvat Teams, Sharepoint ja Planner tallentavat tiedot pilveen. Eduunin alustapakettiin sisältyvä Sharepoint-versio taas säilöö tiedot omaan konesaliin. Ks. luku “Tiedot omalle vai vieraalle palvelimelle?”. 5Osa mainituista sovelluksista on poimittu lähteistä Joly, Karine, Top 5 Higher Education Web Project Management Tools for #highered Professionals. 13.9.2013 ja Linkola, Jussi, Työkaluja projektinhallintaan ja yhteistoimintaan. Blogikirjoitus. 14.10.2016. 6Hajautetusti toimiva digitaalinen valuutta, jota ei hallitse pankki tai muu yksittäinen taho. Kirjallisuutta Hero, Laura-Maija, Kollektiivinen kulttuuri: wiki avoimen projektihallinnon välineenä. Tuottaja 2020 -projekti. Metropolia. 2012. Keränen, Päivi & Åman, Milla, Wikistä voimaa projektinhallintaan. Metropolia. 11.2.2009. Joly, Karine, Top 5 Higher Education Web Project Management Tools for #highered Professionals. College Web Editor. 13.9.2013. Linkola, Jussi, Työkaluja projektinhallintaan ja yhteistoimintaan. Blogikirjoitus. 14.10.2016. Lähteenmäki, Lea, Projektinhallinta. Sininen Meteoriitti. Projektinhallinta. Verkon uusi toimintaympäristö. 19.10.2018. Videoita Edureka, Project Management Tools & Techniques. 2018. Edureka, Top 10 Project Management Tools. 2018. Lisää aihepiiristä Digiuutiset – Digi News, Faceblog, Digi 2018 Kirjoittaja Petri Silmälä työskentelee Metropolian tietohallintopalveluissa tiedonhallinta- ja järjestelmäpalveluiden tiimissä. Hänen toimialueeseensa kuuluu verkon uusi toimintaympäristö, joka tarkoittaa muun muassa selainpohjaisia pilvipalveluja, mobiilipalveluja ja sosiaalista mediaa. Hän on kiinnostunut muun muassa digitaalisista tiedonhallintasovelluksista, oppimisteknologian uusista suuntauksista, tekoälyn etiikasta ja median toiminnasta sähköisessä ympäristössä.