Hiiltä ja timanttia

Kuvittele hetki, että olet matkalla tapaamaan opiskelijakavereitasi yhteisen projektityön tiimoilta. Tapaamisen jälkeen riennätte vielä yhdessä opintotutorin vetämään opintopiiriin, jossa on apua tarjolla tehtävien tekemiseen. Käytävällä vastaan tulee opettaja, joka pysähtyy vaihtamaan kanssanne muutaman rohkaisevan sanan. Näissä arjen kohtaamisissa piilee opiskelijaelämän ydin: yhteenkuuluvuus ja tuki, jotka vahvistavat hyvinvointia ja opiskelumotivaatiota. Riittävä kontakti toisiin opiskelijoihin ja opettajiin on merkittävää sekä opiskelijan hyvinvoinnille että opiskelumotivaatiolle. Viimeistään pandemian aikana tunnistettiin, miten merkittävää riittävä kontakti toisiin opiskelijoihin ja opettajiin on sekä opiskelijan hyvinvoinnille että opiskelumotivaatiolle. Opiskelijoiden välisten kohtaamisten väheneminen vaikutti esimerkiksi suoraan tiedonkulkuun ja yleiseen motivaatioon. Monelle opiskelijalle paluu kampukselle ei ollut helppoa sekään. Kuukausien yksin puurtaminen ja etäopiskelu ajoi tilanteeseen, jossa opinnot olivat jääneet roikkumaan ja koettu hyvinvointi oli siksi normaalia huonompaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastasi tilanteeseen myöntämällä erityisavustusta koronapandemian vuoksi tarvittaviin toimenpiteisiin (1). Sillä on edistetty korkeakouluopiskelijoiden oppimisvajeen tasoittamista ja opintojen etenemistä sekä ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamista. Yksi rahoitetuista hankkeista on MMKK-opiskeluhyvinvointihanke (2), jossa toimin projektipäällikkönä. Vinkkaan tässä kirjoituksessa hankkeen aikana hyviksi käytänteiksi tunnistetuista kehitystoimista, jotka kietoutuvat kohtaamisten lisäämiseen. Kohtaamisten lisääminen vertaistoimintaa kehittämällä Vertaistutorit edistämässä kohtaamisia opintojen alussa Tyypillisessä opiskelija-tutortoiminnassa nimetyt vanhemmat opiskelijat toimivat aloittavien opiskelijoiden tukena orientaatioviikon ja sitä läheisesti ympäröivän ajan. Tämä tutor-toiminta on syystä käytänteeksi juurtunut tapa tukea opiskelijoita. Voisiko sitä laajentaa opintojen aloitusta pidemmälle? Metropoliassa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että vertaistutorit auttavat opiskelijoita koko ensimmäisen vuoden ajan. Heidän tehtäväänsä on laajennettu kattamaan fuksiopiskelijoiden koko opintojen alkuvaihe, aiemman orientaatiojakson perehdyttämisen ja ryhmäyttämisen lisäksi. Tutorryhmissä järjestetään esimerkiksi yhteisiä tapaamisia, joissa opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan opintojen haasteista ja saada tukea sekä tutoreilta että toisiltaan. Näin vahvistetaan vuosikurssin sisäistä ryhmäytymistä ja luodaan tilaisuuksia merkityksellisiin vertaiskohtaamisiin kaikille. Vastaavaa vertaistutorointia järjestetään myös vaihto-opiskelijoille heidän opiskelijavaihtonsa ajaksi. Kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointi voi olla erityisen kovalla koetuksella, kun omat kotimaan läheiset ja ystäväverkostot ovat kaukana. Tämä todettiin erityisesti pandemian aikana. KV-tutoreiden toimintaa on aktivoitu muun muassa kehittämällä monenlaisia kohtaamispaikkoja, kuten kaverilounaita ja joulunodotus-tapahtumia. Tutor-toimintaan osallistuvat opiskelijat saavat opiskelijakunta METKAlta koulutuksen tehtävään. Heidän on myös mahdollista opinnollistaa tutorina toimiminen. Tällöin vapaavalintaiset opinnot karttuvat viidellä opintopisteellä. Huomattavaa on, että monikaan tutoreista ei hakeudu mukaan opintopisteiden vuoksi, vaan halusta toimia aktiivisena osana opiskelijayhteisöä ja sen kehittämistä. Opintotutortapaamiset tukemassa opiskelua Opinnoissa tulee hetkiä, jolloin opinnot eivät niin sanotusti luista. Menossa oleva opintojakso voi olla itselle erityisen vaativa, elämäntilanne kuormittava, tekemättömiä tehtäviä on kertynyt yli sen kuuluisan äyrään tai johonkin tehtävään on vaan haastava tarttua. Yksin tilanteen purkaminen ei suju kaikilta. Järjestetyt tapaamiset opiskelijakavereiden sekä opintotutorin kanssa voivat auttaa kynnyksen yli ja takaisin vauhtiin. Metropoliassa on kehitetty opintotutor-toiminta, jotta kaikilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus opiskella yhdessä. Tämä toiminta täydentää opiskelijoiden itse järjestämää ryhmätyöskentelyä ja yhteisopiskelua. Se perustuu täysin vertaistukeen. Opintotutorit organisoivat ja vetävät yhteisiä opiskeluhetkiä omissa tutkinnoissaan. Toiminta vaihtelee fysioterapeuttiopiskelijoiden käytännön harjoittelusta vapaamuotoiseen tehtävien tekoon tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden kesken. Opintopiirien vetäjät voivat joko opinnollistaa työnsä tai heille on vaihtoehtoisesti tarjolla pieni rahallinen palkkio. Opintotutorit ovat Opiskelijakunta METKAn koulutuksen saaneita opiskelijoita. Tukiopiskelijatoiminta  Kolmas tunnistettu tarve kohtaamisten lisäämiselle on opiskelijoiden keskustelutarpeeseen vastaaminen tukiopiskelijatoiminnan muodossa. Varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä keskustelutuen tarjoaminen tukee opiskelijahyvinvointia ja parhaimmillaan ennaltaehkäisee mielen sairastumista. On huomattava, että tukiopiskelijalta vaaditaan erityistä osaamista. Metropoliassa he kaikki ovat sosiaalialan opiskelijoita. Tukiopiskelijat saavat myös Mieli ry:n Mielenterveyden ensiapu® 1 ja Mielenterveyden ensiapu® 2 -ohjaajakoulutukset osana opintojaan. Heitä ohjaa ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtii opintopsykologi. Tukiopiskelijatoiminta liitetään osaksi heidän opintojaan. Kohtaamisia tukeva ympäristö On paikkoja, joissa on kiva hengata ja toisia, joista kulkee mieluiten ohi. Tämä koskee myös oppilaitoksia. Jos oppilaitoksen fyysinen ympäristö kutsuu puoleensa jo se itsessään tukee kohtaamisia. Metropoliassa opiskelijoiden keskinäisiä kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä on pyritty lisäämään toteuttamalla kampuksille kampuslounge-tiloja, joihin on hankittu mukavia sohvia, viherkasveja, kahvinkeittimiä ja lautapelejä. Kampuksilla on järjestetty esimerkiksi valokuvahaasteita tilojen seinien koristamiseksi. Yhteiseen tekemiseen tähtäävät myös opiskelijoiden joogatila ja kirjastoihin hankitut liikuntavälineet, joita saa vapaasti lainata sieltä. Opiskelijan ja henkilöstön kohtaamiset kampuksen arjessa Keskeinen osa opiskelijan kohtaamisista liittyy vuorovaikutukseen henkilöstön kanssa opiskeluarjessa liittyen opetukseen, ohjaukseen, tukitoimiin, tapahtumiin sekä spontaaneihin tilanteisiin kampuksen arjessa. Nämä kohtaamiset ja niistä opiskelijalle syntyvä kokemus ovat kaikkien korkeakoulussa työskentelevien vastuulla. Opiskelijalähtöisessä ohjauksessa jokainen henkilöstön jäsen osallistuu opiskelijan ohjaamiseen ja tukemiseen roolinsa mukaisesti. Tämä lisää ohjauksen saavutettavuutta ja madaltaa kynnystä hakea tukea. Kohtaamiset opiskelijan kanssa ja niistä opiskelijalle syntyvä kokemus ovat kaikkien korkeakoulussa työskentelevien vastuulla. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada tukea ja ohjausta läpi opintojen. Ohjauksen kehittäminen on tärkeää, jotta opiskelijat voivat saada oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea juuri silloin, kun he sitä tarvitsevat. Ohjauksen tasapuolisuus ja tasalaatuisuus ovat tässä merkittävä asia. Hyvin organisoitu ja monitasoinen ohjausmalli tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja opintomenestystä koko korkeakoulupolun ajan. Metropolia Ammattikorkeakoulussa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta esimerkiksi opintojen suunnitteluun sekä työharjoitteluun ja urasuunnitelmiin liittyen. Ryhmäohjausta on tarjolla muun muassa seuraavista aiheista: opintojen rakenne ja yleinen opintosuunnittelu, kansainvälistymismahdollisuudet sekä korkeakoulun palvelut. Lisäksi tutkinto- ja kampuskohtaisia infotilaisuuksia järjestetään säännöllisesti. Niissä käsitellään kaikkia opiskelijoita koskevia ajankohtaisia asioita. Kampuksilla järjestetään myös kouluttautumis-, työllistymis- ja verkostoitumistilaisuuksia. Näiden henkilöstön ja opiskelijoiden kohtaamiseen perustuvien käytänteiden avulla pyritään varmistamaan, että jokainen opiskelija saa tarvitsemansa tuen. Jotta ohjaus olisi yhdenmukaista ja laadukasta, ohjaustyötä tekevää henkilöstöä tuetaan yhtenäisillä materiaaleilla sekä näihin pohjautuvilla koulutuksilla. Metropoliassa ohjaustyötä tekevälle henkilöstölle on tuotettu perehdytysaineisto, johon on koottu kokeneiden ohjaajien ohjeita, aineistoja ja työpohjia jokaisen ohjausta tekevän työn tueksi sekä varmistamaan uusien henkilöiden tasalaatuinen perehdytys. Tämä materiaali on koottu Ohjaajan Moodleksi. Se koostuu seuraavista osioista: Oppijalähtöisen ohjauksen malli Ohjauksen toimijat HOPS-ohjaus Opinnot Uraohjaus/harjoittelu Opiskelijahyvinvointi Ohjauksen vuosikello Ohjaajan hyvinvointi Minä ohjaajana Materiaalipankki Ohjeet ja säännöt Perehdytysaineistoa käytetään myös uusien ohjaajien koulutuksessa, jolloin he saavat kattavan kokonaiskuvan ohjauksen keskeisistä osa-alueista. Selkeä viestintä tukee kohtaamisissa saatua ohjausta ja tukea Selkeä ja saavutettava viestintä auttaa opiskelijoita löytämään tarvitsemansa tiedon ja tuen. Keskeisen tiedon löytyminen yhdestä paikasta on osa selkeää viestintää. Luonteva sijainti tietopankille on oppilaitoksen intranet, jonne on hyvä koota niin ohjaukseen kuin opiskeluhyvinvointiin liittyvät sisällöt, henkilöt ja prosessit. Keskitetyn tietopankin lisäksi Metropoliassa on luotu digitaalinen perehdytysaineisto, Opintostartti. Sen tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn parantaminen sekä asiasta viestiminen. Opintostartti sisältää kaikille opiskelijoille yhteisen tiedon korkeakoulussa ja Metropoliassa opiskelusta, oppimisympäristöistä, käytössä olevista digitaalisista ohjelmista, opiskelutaidoista ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tähän aiheistoon jokainen aloittavan opiskelijaryhmän ohjaaja voi lisäksi liittää omalle ryhmälleen tärkeää tietoa kyseisestä opiskelualasta, tutkinnosta ja opiskelukäytänteistä. Opintostartista on tehty myös englanninkielinen versio kansainvälisille opiskelijoille. Metropoliassa on otettu myös tekoäly opiskelijoiden ohjauksen avuksi. Annie tukibotti on tekoälyä hyödyntävä palvelu, jonka Chat-palvelusta opiskelijat voivat kysyä ohjausta koskevia kysymyksiä. Kohti kohtaamisia kampusarjessa Kohtaamisten rakentaminen ja tukeminen osana korkeakouluarkea on yhdenmukaista MMKK-hankkeessa kehitetyn Keltaisen liikennevalon mallin kanssa. Siinä pienemmät huolet opiskelijan hyvinvoinnissa ja opiskelukyvyssä pyritään ratkaisemaan vertaisuuteen pohjautuvilla palveluilla, viestintää tehostamalla ja ohjaushenkilöstön työtä tukemalla. Malli pohjautuu Metropolian opiskeluhyvinvointitiimin kehittämään Asiakaslähtöisen opiskeluhyvinvoinnin liikennevalopalvelumalliin. Sen keskeisinä tekijöinä ovat opiskelijan opiskelukyky ja hyvinvointi, ja niiden tueksi tarjotut vihreän, keltaisen ja punaisen valon palvelut. Ne riippuvat opiskelijan koetusta hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä. (3.) Kohtaamiset ovat keskeinen osa kampusarkea, ne vaikuttavat lopulta meidän kaikkien viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Pidetään yhdessä huoli riittävistä ja laadukkaista kohtaamisista niin opiskelijoiden kuin kollegojen kesken! Kirjoittaja Terhi Dahlman on Metropolia Ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtori ja Metkasti Metropoliassa kohti kukoistusta -hankkeen (MMKK) projektipäällikkö. Lähteet Erityisavustus Koronapandemian vuoksi tarvittaviin toimenpiteisiin korkeakouluopiskelijoiden oppimisvajeen tasoittamisen ja opintojen etenemisen, ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. MMKK-hyvinvointihanke. Hankkeen verkkosivut. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Dahlman T. 2023. Keltaisen liikennevalon opiskelukykymalli. Teoksessa Dahman T. 2023 (toim.) Aktiivinen opiskelijayhteisö vertaistoiminnan mahdollistajana. TAITO-sarja 127. Metropolia Ammattikorkeakoulu.