Avainsana: julkaisu

Mikä ihmeen CC-lisenssi? OSA I: Perusteet

25.11.2019

Oletko joskus törmännyt tällaiseen tunnukseen tai tekstiin: ”Tämä teos on lisensoitu Creative Commons 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä”? CC-tunnus ja teksti kertovat kansainvälisestä Creative Commons -lisenssijärjestelmästä, jolla minkä tahansa teoksen tekijä voi helposti jakaa omiin teoksiinsa käyttöoikeuksia kenelle tahansa, ilman että alkuperäisen tekijän ja teoksen jatkokäyttäjän tarvitsee olla erikseen yhteydessä toisiinsa. Creative Commons -lisenssi, tuttavallisemmin CC, on siis erittäin hyödyllinen, niin teoksen tekijälle kuin käyttäjällekin. Lisenssillä voi lisensoida lähes kaikkea laidasta laitaan - taiteesta oppimateriaaleihin - ja siksi sen tunteminen on erittäin hyödyllistä myös korkeakoulutoimijoille. Lisenssimerkkiin voit törmätä muun muassa kirjassa, valokuvassa, koulutusmateriaalissa tai vaikkapa verkkosivuilla. Oman kokemukseni mukaan CC-lisenssimerkintä kuitenkin tunnistetaan korkeakoulumaailmassa työskentelevien parissa edelleen harvoin, sitä käytetään vähän tai sitä ei osata käyttää oikein. Tämä teksti on osa kaksiosaista blogipostausten sarjaa. Tässä ensimmäisessä osassa esittelen pähkinänkuoressa, mistä lisenssoinnissa on kyse ja mitä kannattaa huomioida lisenssiä käytettäessä. Loppuun olen koonnut oman työkokemukseni kautta syntyneet kätevät muistilistat alkuperäisten teosten tekijöille ja lisensoitujen teosten käyttäjille. Toisessa, myöhemmin ilmestyvässä blogisarjan osassa pohdin, miten lisenssijärjestelmä koskettaa korkeakoulujen arkea. CC-lisenssi pähkinänkuoressa Kuvitellaan tilanne: henkilö on kirjoittanut blogiinsa artikkelin ja löytää verkossa surffatessaan siihen erinomaisen valokuvan, jota tahtoisi blogissa käyttää. Koska valokuva on tekijänoikeuslain alainen teos, hän ei voi käyttää kuvaa ilman alkuperäisen tekijän lupaa. Tällöin kuvan käyttö mahdollistuu ainoastaan, jos blogin kirjoittaja on yhteydessä valokuvaajaan ja he sopivat kuvan käyttöoikeuksista. Tämä on usein hidasta ja hankalaa, estäen hyvien, yleishyödyllisten asioiden leviämistä. Useissa tapauksissa myös kuvan ottajan yhteystietojen löytäminen voi olla vaikeaa. CC-lisenssi poistaa tämän ongelman. Jos kuvan ottaja on merkinnyt kuvaansa joko CC-lisenssin kuvatunnuksen, CC-lisenssin kuvaustekstin tai molemmat (ks. blogin alussa), on valokuvaaja sillä kertonut, millä ehdoin kuvaa saa käyttää uusissa yhteyksissä tai vaikkapa muokata ilman hänen lupaansa. Näin bloggaajan ei tarvitse olla lainkaan yhteydessä kuvan tekijään, vaan hän voi suoraan käyttää kuvaa - kunhan kunnioittaa tekijän valitseman lisenssin ehtoja. Mitä vapauksia lisenssi antaa? CC-lisenssi koostuu neljästä elementistä, joita voi yhdistellä keskenään teoksen alkuperäisen tekijän itse haluamalla tavalla. Vaihtoehdoista valitsemalla tekijä määrittää esimerkiksi sen, voiko teosta käyttää kaupallisesti, kuinka sitä saa muokata ja millaisin ehdoin se tulee lisensoida, jos sitä jatkokäytetään. Elementit, joista tekijä valitsee käyttöönsä sopivimmat ovat: BY = Nimeä: Teoksen jatkokäyttäjän on mainittava lähde asianmukaisesti, tarjottava linkki lisenssiin sekä merkittävä, mikäli hän on tehnyt teokseen muutoksia. NC = EiKaupallinen: Teoksen jatkokäyttäjä ei saa käyttää aineistoa kaupallisiin tarkoituksiin. SA = JaaSamoin: Teosta saa käyttää, mutta se on jaettava aina eteenpäin täysin samalla CC-lisenssillä kuin alkuperäinenkin teos. Näin jatkokäyttäjä ei voi esimerkiksi omaan remiksattuun teokseensa asettaa jotakin toista, erilaista CC-lisenssiä. ND = EiMuutoksia: Teoksen jatkokäyttäjä ei saa tehdä teokseen mitään muutoksia, vaan se on jaettava eteenpäin sellaisenaan (mutta jakaminen on sallittua). 1 Lisensseihin liittyy edellä mainittua tarkempia lisätietoja, joihin kannattaa perehtyä yllä olevien linkkien kautta ennen niiden hyödyntämistä teosten tekijänä tai jatkokäyttäjänä. Koska lisenssin voi rakennella omanlaisekseen näistä elementeistä, CC-lisenssillä varustettua teosta jatkokäytettäessä on tarkistettava, mitkä kirjainyhdistelmät CC-lisenssiin on merkitty, jotta jatkokäyttäjälle valkenevat juuri sille teokselle sallitut tavat hyödyntää teosta olematta erikseen yhteydessä tekijään. Neljän elementin lisäksi käytössä on ns. CC0-lisenssi (Public Domain), joka antaa täydet oikeudet jatkokäyttää teosta ilman mitään rajoitteita (edes alkuperäisen tekijän nimeä ei siis tällöin tarvitse välttämättä mainita)1. Itse kuitenkin suosittelen hyvänä nyrkkisääntönä mainitsemaan alkuperäisen lähteen aina ja kunnioittamaan siten tekijän työtä. Tällöin myös lisensoidun teoksen käyttäjänä olet turvallisemmilla vesillä, kun alkuperäislähteesi on löydettävissä. Alkuperäisten lähteiden mainitseminen on myös palvelus sinun teoksesi käyttäjälle, joka (toivottavasti) valistuneena kuluttajana arvioi saamansa tiedon oikeellisuutta ja alkuperää kriittisin silmälasein. On hyvä huomata, että lisenssi on eri asia kuin tekijänoikeus. Tekijänoikeutta ei lisenssillä voi poistaa: tekijänoikeuslain mukaan se syntyy aina automaattisesti tekijälle2, mutta lisenssillä tekijä voi jakaa käyttöoikeuksia oman tekijänoikeutensa alaiseen teokseen. Eri maissa on erilaiset lait, mutta CC-lisenssi on pätevä kaikkialla maailmassa ja siten sitä on periaatteessa turvallista käyttää, vaikka ei jokaisen maan lakia tarkasti tuntisikaan. Muistilistat tekijälle ja käyttäjälle Alle olen koonnut avuksesi kaksi muistilistaa. Ensimmäinen on tarkoitettu sinulle alkuperäisteoksen tekijänä ja toinen toisen henkilön tekemän CC-lisensoidun teoksen jatkokäyttäjänä. Muistilista - näin lisensoin oman teokseni: Kun lisensoit oman teoksesi, pohdi ainakin seuraavia asioita: 1. Päätä laajuus! Pohdi, missä laajuudessa teostasi voidaan jakaa, muokata ja hyödyntää sinun tietämättäsi. Tämä määrittää sen, millaisen lisenssin tulet valitsemaan. Hyvä apuväline tähän on oheinen vuokaavio3 tai sähköinen lisenssivalitsin https://creativecommons.fi/valitse/ Selvitä myös työnantajasi määrittämät sisäiset periaatteet CC-lisenssin käyttöön, ennen kuin lisensoit työsi puitteissa tekemiäsi teoksia. 2. Ajattele kokonaisuutta, kaikki sisältö lisensoituu! Jos kirjoitat esimerkiksi korkeakoulun kehittämishankkeessa kirjan tai teet vaikka oppimateriaalipaketin ja päätät CC-lisensoida sen, on tärkeää huomioida, että silloin CC-lisenssin alaista on kaikki materiaali, jota kirjasi sisältää. Siis myös mahdollisesti siellä olevien vierailevien kirjoittajien tekstit, valokuvaajan ottamat kuvat tai vaikkapa graafikon tekemä kuvitus. Tällöin sinulla tulee olla kaikilta tekijöiltä lupa CC-lisensointiin, sillä heidän teoksensa lisensoituvat siinä samalla kun lisensoit oman kirjasi. Periaatteessa teoksessa voi ilmoittaa tiettyjen osien rajautuvan lisenssin ulkopuolelle, mutta käytännössä tämä on usein hankalaa käyttäjän näkökulmasta. Jos olet teoksessasi käyttänyt jonkun toisen CC-lisensoimia teoksia, kuten vaikkapa valokuvia, sinun tulee kunnioittaa hänen valitsemaansa lisenssiä. Siis näin: jos käytät kuvaa, jonka CC-lisenssi määrittelee jakamaan kuvan aina samalla lisenssillä eteenpäin (SA), et saa käyttää kirjassasi kuvaa, mikäli haluat itse lisensoida omasi vaikkapa CC0 eli täysin vapaaseen käyttöön. 3. Kunnioita yksityisyyttä! Jos liität teokseen vaikkapa valokuvia, olethan muistanut pyytää luvan myös niissä esiintyviltä henkilöiltä kuvien käyttöön? Kenenkään kuvaa ei saa julkaista ilman lupaa: ei CC-lisensoidussa, eikä käyttöoikeuksiltaan rajatummissakaan teoksissa. Varsinkin jos CC-lisensoit vapaasti, voivat kuvat levitä joskus hyvinkin laajalti. 4. Lisensoi ja julkaise! Kun olet päätynyt oikeaan lisenssiin ja saanut kaikilta osapuolilta sen käyttöön hyväksynnän, on itse lisensoiminen helppoa: lisäät vain lisenssin tekstin (ja halutessasi myös tunnuskuvan) teoksesi yhteyteen näkyvälle paikalle. Verkkosivulle lisenssin voi lisätä koodina.1 Kurkista täältä tarkemmat ohjeet lisenssin lisäämiseen! Muistilista lisensoidun teoksen käyttämiseen: Kun käytät jonkun toisen lisensoimaa teosta omassa uudessa teoksessasi, muista seuraavat asiat: 1. Kunnioita lisenssiä! Kunnioita aina tekijän valitsemaa lisenssiä. Perehdy sen ehtoihin ja toimi niiden mukaan. Eli jos esimerkiksi kaupallinen käyttö on kielletty lisenssissä (NC), älä painata esimerkiksi valokuvasta myytäviä postikortteja. Muista myös tarkistaa työnantajasi suhtautuminen CC-lisensoitujen teosten käyttöön. 2. Kunnioita alkuperäistä tekijää! Valtaosa CC-lisensseistä edellyttää alkuperäisen tekijän ja lähdelinkin mainitsemista. Muista tehdä se! Mainitse myös, jos olet tehnyt muutoksia teokseen. 3. Tarkista lähde! Tarkista aina, että otat CC-lisensoidun teoksen käyttöösi luotettavasta lähteestä. Verkkoon on periaatteessa kenen tahansa mahdollista ladata toisten tekemää materiaalia ja lisätä niihin CC-lisenssin tunnusteksti omissa nimissään. Viime kädessä myös kuvaa jatkokäyttänyt kantaa vastuuta asiasta. Ja sitten vain lisensoimaan! CC-lisenssin käyttö on periaatteessa helppoa, mutta olennaista on ymmärtää sen sisältö ja merkitys. Muista myös käydä lävitse miten teidän organisaatiossanne voi käyttää CC-lisensoituja aineistoja tai miten voit itse CC-lisensoida aineistoja. Organisaatiokohtaisesti käytänteet vaihtelevat ja niitä tulee kunnioittaa. Ja sen jälkeen, ei muuta kuin avoimuus kunniaan, tekijöitä kunnioittaen! Linkkivinkit: Näillä sivustoilla saat konkreettisia neuvoja, kun joku mietityttää tai aihe kiinnostaa enemmän:  Aalto-yliopiston tuottama ImagOA-opas avoimesta tieteestä ja kuvien käytöstä  CreativeCommons.fi-verkkosivusto, jossa perusasiaa lisensoinnista sekä valmiit lisenssivalitsimet  Maarit Koskela Metropolian kirjastosta kirjoittaa blogissaan hauskalla ja informatiivisella tavalla sallituista kuvien käyttötavoista verkkojulkaisuissa Lähteet: 1 CreativeCommons.fi. 2019. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa: https://creativecommons.fi/ 2 Tekijänoikeuslaki 1961/404. Annettu Helsingissä 1.9.1961. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 3 Toikkanen Tarmo, 2014. CC-lisenssin valintaprosessi. CC0. Saatavilla sähköisesti osoitteesta https://creativecommons.fi/wp-content/uploads/sites/24/2010/06/Creative-Commons-lisenssin-valintaprosessi.pdf    

Miksi korkeakoulussa työskentelevän kannattaa blogata?

29.10.2018

Arvoisa lukija! Olen iloinen, että löysit tämän blogin äärelle. Tiesitkö, että lukiessasi tätä, kuulut enemmistöön? Suomalaisista 70 % lukee blogeja (Tilastokeskus 2017). Tästä voisi päätellä, että silloin kun haluaa viestiä jostain, on bloggaaminen varteen otettava vaihtoehto. Ja vielä kun tiedetään että blogin sisällöntuottajia eli bloggaajia on vain 2 % suomalaisista, voi bloggaaminen näyttäytyä viestinnän kultasuonena: paljon lukijoita ja vähän tekijöitä.  Totuus ei kuitenkaan ole ihan näin yksioikoista. Blogien maailmaan eli blogosfääriin mahtuu paljon blogeja, joilla ei ole lukijoita ja sitten taas niitä, joiden lukijamäärät hipovat pilviä. Vaikka tekijöitä on vähän, tarjontaa on paljon. Kannattaako siis korkeakoulussa työskentelevän asiantuntijan ryhtyä bloggaamaan? Kuten muissakin asioissa, kannattaa ensin suoda ajatus, jos toinenkin sille, mitä uutta tai erilaista korkeakoulublogit tuovat muutenkin tietoähkystä ja lukemattomien verkkotekstien virrasta tursuilevaan maailmaan. Arvostettu viestintäguru Katleena Kortesuo toteaa, että organisaation kannattaa kyllä perustaa blogi, mutta vain silloin, kun tekee siitä hyvän ja blogille on tarkasti mietitty tavoite ja tarkoitus (Kortesuo 2018). Metropolia Ammattikorkeakoulussa olemme viime vuosina voimakkaasti kehittäneet asiantuntijabloggaamisen kulttuuria: panostaneet blogien laatuun, määrään ja levittämiseen. Etsineet ja löytäneet kiinnostavia aiheita ja näkökulmia. Kasvattaneet asiantuntijakirjoittajien joukkoa. Kehittäneet omaa blogialustaamme ja blogiemme tarkoitusta ja tavoitteita. Työssäni korkeakoulun julkaisukoordinaattorina kehitän korkeakoulumme julkaisutoimintaa muun muassa blogijulkaisemisen saralla. Olen hahmottanut neljä näkökulmaa, joiden vuoksi korkeakoulun henkilöstön bloggaaminen kannattaa. Ilahtuneena olen törmännyt myös muiden korkeakoulublogien kehittäjien ajattelevan aiheesta samansuuntaisesti (ks. esimerkiksi Williams 2016, Thomson 2013, Finell&Niemi 2018). Teesini siitä, miksi korkeakoulun henkilöstön kannattaa blogata: 1. Tieto avoimesti saataville Avoin julkaiseminen eli open access on jo useamman vuoden ajan ollut ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen suositus ammattikorkeakouluille. Tässä muutoksessa korkeakoulublogeilla on oma, täydellinen paikkansa. Blogi on helposti saavutettava julkaisukanava, jonka avulla korkeakoululla on entistä laajemmat mahdollisuudet avoimen tiedon levittämiseen. Julkaiseminen on teknisesti helppoa ja sosiaalinen media puolestaan tukee tehokkaasti niiden levittämistä. 2. Suora dialogi yleisön kanssa Tänä päivänä arvostetaan sitä, että korkeakoulussa syntyvää ja kehittyvää tietoa tulee viestittyä mahdollisimman laajasti erilaisille yleisöille, niin korkeakoulu- ja ammattiyhteisöille, kuin myös suurille yleisöille eli alaan vihkiytymättömille maallikoille. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa korkeakouluja monipuoliseen julkaisemiseen. Niin ikään keskeneräisestä tutkimus- ja kehittämistyöstä viestimistä arvostetaan. Blogit ovat tuoneet korkeakoulukentälle erinomaisen kanavan, jossa akateemista työtä tekevät asiantuntijat voivat jakaa asiantuntemustaan ja tutkimustietoaan jopa työn keskeneräisissä vaiheissa ja myös hieman vertaisarvioituja ja muita perinteisiä kanavia rennommalla otteella (ks. myös Thomson 2013) sekä laajempia yleisöjä tavoittaen. On myös tutkimusta siitä, että yleisö on kiinnostunut kuulemaan tiedon suoraan tiedon lähteeltä eli esimerkiksi korkeakoulun asiantuntijalta (ks. Williams 2016). Blogi mahdollistaa myös lukijan osallistumisen blogin aiheisiin liittyvään keskusteluun. 3. Luotettavaa ja vastuullista tietoa Se, että blogeilla on 70 % lukijoita ja 2 % sisällöntuottajia, on iso vastuukysymys. Menestyneellä bloggaajalla on kaikki narut käsissään ohjailla lukijaansa haluttuihin suuntiin. Kaupallisuus ja ammattimaisuus ovatkin hiipineet blogien arkeen. Tähän kuvioon korkeakoulublogit tuovat tärkeän riippumattomuuden näkökulman. Korkeakouluilla on perinteisesti saavutettu kulttuurinen asema: useimmat ihmiset luottavat niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) syntyvään tietoon ja osaamiseen. Kun tähän toimintaan perustuva tieto kerrotaan vaikkapa korkeakoulun omassa blogissa, valtaosa lukijoista tulkinnee tiedon luotettavaksi ja esimerkiksi kaupallisista arvoista riippumattomaksi. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa sitä, että valeuutisten ja vaihtoehtoisten faktojen maailmassa asiallisesti ja vastuullisesti viestitylle oikealle tiedolle on entistä suurempi tarve. Korkeakoulun työntekijä onkin asiantuntijabloggaaja. Jotta luottamus säilyy, on korkeakoulujen asiantuntijabloggaamista kehitettävä pitkäjänteisesti ja bloggaajien tulee olla tietoisia yhteiskunnallisesta vastuustaan. On kerrottava jos kyse on keskeneräisestä kehittämistyöstä, verrattuna valmiin tutkimuksen tuloksiin. Blogeissa on tärkeä viestiä kohderyhmälähtöisesti verkkotekstin reunaehdot huomioiden: ilmaisun selkeyttä ja blogin rakennetta on pohdittava erityisen tarkasti, jos ja kun sillä halutaan levittää asiantuntijatietoa, josta myös kiireiselle ja silmäilevälle verkkolukijalle pitää jäädä käteen oikea sanoma. Samaan aikaan on tärkeää, että blogi säilyttää sille tyylilajina tyypillisen piirteen eli bloggaajasta lähtevän henkilökohtaisuuden sävelen äänessä. Tiedon juurtumisen kannalta olennaista on myös se, että blogeja levitetään, jotta käyttäjät löytävät ne. Hyvin valittu näkökulma, blogin viestinnällinen laatu, aktiivinen levittäminen sekä tutkitun tiedon ja henkilökohtaisen mielipiteen luonnollinen tasapaino ja erottuminen ovatkin hyvän korkeakoulubloggaajan tunnusmerkkejä. Esimerkiksi Metropoliassa on monissa blogeissa bloggaamisen tukena riippumattomat toimituskunnat, jotka huolehtivat bloggaajan apuna näistä asioista. 4. Blogi kehittää myös bloggaajaa Paras motivaattori bloggaajalle ei ole pelkästään tiedon leviäminen, vaan se, että bloggaamalla myös oma ajattelu ja osaaminen väistämättä kehittyvät. Blogissa asiat ajatellaan maallikon silmälasein, monimutkaisesta ammattikielestä etääntyen ja siksi se on erinomainen tapa jäsentää tehtyä. Ja lisäksi, kukapa ei tykkäisi kertoa muille asioista, joista on todella hyvin perillä ja joista janoaa saada aikaan keskustelua ja lisää tietoa?   Innostu korkeakoulublogeista! Lukijana innostun joka päivä siitä, miten paljon tietoa ja ajatuksia korkeakoulublogit sisältävät. Opin joka päivä uutta ja oma ajatteluni kehittyy. Innostu sinäkin! Omasta blogosfääristämme vinkkaan sinulle muun muassa nämä helmet: Tietoa, jota syntyy TKI-hankkeissa: https://blogit.metropolia.fi/tikissa Pedagogista pohdiskelua ja havaintoja sekä ilmiöitä korkeakoulun roolista:  https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia Ammattikorkeakoulut maisteritason kouluttajina: https://blogit.metropolia.fi/masterminds  Ajatuksia kuntoutuksen kouluttamisesta: https://blogit.metropolia.fi/rehablogi Ajatuksia media-alasta: https://blogit.metropolia.fi/mediakompleksi Lähteet: Finell, Nina & Niemi Laura. 2018. Taipuuko vai vääntyykö? Uskomuksia asiantuntijabloggaamisesta. Blogiteksti (julkaistu 14.6.2018). Saatavilla: https://kirkastakiitos.com/taipuuko-vai-vaantyyko-uskomuksia-asiantuntijabloggaamisesta/ Kortesuo, Katleena. 2018. Sano se someksi (1+2=3). Sosiaalisen median laskuoppi. Helsingin seudun kauppakamari. Thomson, Pat. 2016. Why do academics blog? It´s not for public outreach, research shows. Blogiteksti (julkaistu 2.12.2013). Saatavilla: https://www.theguardian.com/higher-education-network/blog/2013/dec/02/why-do-academics-blog-research Tilastokeskus. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2017 .  2017. Williams, Sierra. 2016. Why do university-managed blogs matter? On the importance of public, open and networked digital infrastructure. Blogiteksti (julkaistu 20.4.2016). Saatavilla: http://blogs.lse.ac.uk/impactofsocialsciences/2016/04/20/why-do-university-managed-blogs-matter/