Täydennyskoulutus on matalan kynnyksen keino osaajien saamiseksi aloille, joilla osaajapula on tunnistettu. Koulutus, joka huomioi aikuisopiskelijan tarpeet, voi mahdollistaa hänelle uuden urapolun ja tuoda kipeästi kaivattua osaamista työkentälle. Täydennyskoulutus tukee jatkuvan oppimisen tavoitetta – sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus kehittyä ja varmistaa tiedot, taidot ja osaaminen, joita he tarvitsevat muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa.
Aikuisopiskelijan tarpeet huomioiva koulutus voi mahdollistaa uuden urapolun ja tuoda kipeästi kaivattua osaamista työkentälle.
Energia-ala on yksi niistä aloista, joita haastaa osaajapula. Energia-ala muuttuu nopeasti, kun sekä kansalliset että kansainväliset ilmastotavoitteet pyrkivät jouduttamaan muutosta. Lyhytkoulutus avasi uuden urapolun Samuli Saarelaiselle. Hän oli seurannut energia-alan murrosta ja pohtinut energiamurroksen mukanaan tuomia muutoksia aktiivisesti jo parin vuoden ajan. Samuli osallistui Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeen järjestämään Aurinkosähkön opintokokonaisuuteen.
Kirjoituksessani tarkastelen alanvaihdon onnistumista täydennyskouluttautumalla niin viimeaikaiseen tutkimukseen kuin Samulin kokemukseen pohjautuen.
Täydennyskoulutukseen osallistumisen motivaattorit
Täydennyskoulutuksen pariin hakeudutaan monenlaisista lähtökohdista. Arola ym. (2023) tekemän haastattelututkimuksen mukaan täydennyskoulutukseen hakeutuvan henkilön oman motivaation merkitys koulutussisällön valinnassa on keskeinen. Osaamista pyritään kehittämään tyypillisesti oman työmarkkina-aseman parantamiseksi – joko nykyisen työpaikan säilyttämiseksi tai uuden löytämiseksi. Esteet lisäkouluttautumiselle liittyvät usein opiskelun ja elämän muiden velvoitteiden yhteensovittamiseen, aikatauluihin ja taloudellisiin resursseihin sekä sisällöltään sopivien koulutusten puutteeseen. (1.)
Lyhyet kurssit sekä työajalla suoritettu koulutus nousevat esiin toivotuimpina muotoina.
Koulutusvaihtoehdoista lyhyet oman alan kurssit sekä työajalla suoritettu koulutus nousevat edellä mainitussa tutkimuksessa esiin toivotuimpina täydennyskoulutuksen muotoina. Koulutukselta toivotaan ajasta riippumattomuutta ja suoraa liitosta työtehtäviin. Tutkimuksessa käy kuitenkin ilmi myös, että käytännönläheinen ja koulumainen ryhmässä opiskeleminen koetaan mielekkäimpänä. (1.)
Samuli tuo esille samansuuntaisesti, että hän sai kurssisisällön lisäksi paljon uutta tietoa alasta ja sen käytännöistä kurssikavereiltaan. Koulutukseen osallistuminen kasvatti hänen työelämäverkostojaan. Samuli kertoo, että he pyörittelivät kurssikavereiden kanssa jopa ajatusta yhteisen yrityksen perustamisesta. Hän korostaa, että oman motivaation ohella uteliaisuus kurssikavereita ja heidän osaamistaan kohtaan lisäsi hänen koulutuksesta saamaansa hyötyä.
Lyhytkoulutus ja alanvaihto työnantajan silmin
Täydennyskoulutuksena tarjottavaan lyhytkoulutukseen osallistuva voi lisätä ja päivittää alakohtaista osaamistaan tai tavoitteena olevassa uudessa ammatissa tarvittavia taitoja. Työntekijän osaamistason ylläpito ja kehittyminen heijastuvat työntekijän motivaatioon ja sitä kautta myös yrityksen tulokseen. Moni työnantaja onkin herännyt jatkuvan oppimisen merkitykseen. Siksi työnantajan kannattaa mahdollistaa työntekijöille kouluttautuminen työajalla.
Työntekijän osaamistason kehittyminen heijastuu työntekijän motivaatioon ja yrityksen tulokseen.
Koulutukseen osallistuminen toimii työnantajalle osoituksena siitä, että henkilö on valmis ja motivoitunut oppimaan uutta, olipa kyse nykyisestä tai tulevasta työntekijästä. Lyhytkoulutusten kautta alanvaihtoa hakevat ovat alasta motivoituneita ja potentiaalisia uusia osaajia. Tietoisuus järjestettävistä täydennyskoulutuksista sekä osallistuminen niiden kehittämiseen ja jopa toteuttamiseen tukevat tarvittavien uusien osaajien löytämistä.
Samuli kokee, että lyhyelläkin koulutuksella voi päästä kartalle alan ajankohtaisista asioista. Tällä hetkellä hän työskentelee yrityksille ja kuluttajille suunnatun energiaseurantasovelluksen kehityksessä ja kaupallistamisessa. Koulutus toimi alkusysäyksenä uudelle uralle. Se näyttäytyi työnantajan silmissä jo haastatteluvaiheessa aidosta motivaatiosta kertovana lisänä ja muista hakijoista positiivisesti erottavana tekijänä.
Lyhytkoulutusten kehittäminen alanvaihtoa tukeviksi
Koulutusorganisaatioilla ja koulutuksen tarjoajilla tulee olla ajantasainen tieto siitä, mitä alalla ja yhteiskunnassa tapahtuu, jotta koulutuksia voidaan suunnata oikein. Tämä tarkoittaa osaamistarpeita kartoittavan datan seuraamista ja koulutusten suuntaamista ennakoivasti niille aloille, joilla osaamisvajetta todennäköisimmin ilmenee. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden tulisikin toimia entistä enemmän yhteistyössä, jotta tulevaisuuden trendit pystytään huomioimaan täydennyskoulutuksessa.
Koulutusten tarjoajien tulee huomioida opiskelija-aineksen erilaisuus verrattuna perinteiseen tutkinto-opiskeluun.
Kestävän kehityksen ja kiertotalouden teemat ovat kasvattaneet merkitystään yritysten ympäristövastuun lisääntyessä. Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen toteuttamasta tarvekartoituksesta (2023) selviää, että vihreään siirtymään ja kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen lisääminen on tärkeää kaikilla toimialoilla (2).
Koulutusten tarjoajien tulee huomioida koulutussisällön lisäksi opiskelija-aineksen erilaisuus verrattuna perinteiseen tutkinto-opiskeluun. Suunnitteluvaiheessa kannattaa astua täydennyskoulutukseen tulevan henkilön saappaisiin ja pohtia, mitkä asiat helpottaisivat tai parantaisivat hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen.
Täydennyskoulutuksen järjestäjän on tärkeä pohtia muun muassa seuraavia kysymyksiä:
- Mitkä ovat realistiset mahdollisuudet läsnäopiskelulle?
- Miten tuetaan koulutukseen osallistuvien verkostoitumista?
- Onko koulutuksessa etäosallistumismahdollisuutta?
- Onko opetusta mahdollista järjestää perinteisen työajan ulkopuolella, esimerkiksi iltaopetuksena?
- Voidaanko luennoista ottaa tallenteet tai koulutus suunnitella kokonaan verkko-opinnoiksi?
- Mitä muuta digitaalista oppimismateriaalia opiskelijoille voidaan tarjota, jotta he voivat paneutua siihen omalla ajallaan?
Lyhytkoulutukset tukevat jatkuvaa oppimista
Jatkuvalla oppimisella viitataan koko eliniän ajan tapahtuvaan oppimiseen, joka linkittyy alanvaihdon mahdollisuuksiin. Täydennyskoulutukset ovat yksi konkreettinen keino sen toteuttamiseen.
Jatkuva oppiminen on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jolla ministeriötasolla kehitetään jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia Suomessa. Sitä varten on luotu erillinen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Jotpa. Se rahoittaa uudenlaisia, kohdennettuja ja ennakointitietoon perustuvia koulutuksia. Tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta. (3.)
Lyhytkoulutuksia kehitetään kaikkialla Euroopassa. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 16. kesäkuuta 2022 suosituksen eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden tukemiseksi. Suosituksen tarkoituksena on tukea pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistä, toteuttamista ja tunnustamista eri oppilaitoksissa, yrityksissä ja toimialoilla, myös yli valtiorajojen. Niitä pyritään kehittämään ja tunnistamaan, jotta yksilöt voivat joustavasti kehittää tarvittavaa osaamista jatkuvan oppimisen ajatuksen mukaisesti (4).
Lyhytkoulutukset vastaavat niin yksilön kuin yhteiskunnan tarpeisiin jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.
Samuli kertoo, että lyhytkoulutukset eivät sido liiaksi, ne asettuvat osaksi muuta elämää. Opiskelusta saatu hyöty oman osaamisen ja verkostojen kasvuna sekä työmotivaation lisääntymisenä on opintoihin laitettua panosta huomattavasti suurempi. Samuli toteaakin, että työn ohessa opiskelusta on tullut hänelle uusi normi.
Lyhytkoulutukset ovat joustava ja tehokas tapa kehittää osaamista. Ne vastaavat niin yksilön kuin yhteiskunnan tarpeisiin jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.
Kirjoittaja
Ellamari Koutonen työskentelee Metropoliassa useassa energia- ja rakennusalan hankkeessa viestintävastaavana ja projektisuunnittelijana. Hän on sielultaan generalistinen diginatiivi ja tuo visuaalisen viestinnän, markkinoinnin ja digiosaamisen mukaan perinteisille insinöörialoille.
Lisätietoja Uudet osaamispolut energia-alalle -hankkeesta löydät hankkeen verkkosivuilta. Hanketta rahoittaa Jatkuvan oppimisen palvelukeskus Jotpa, jonka ohjauksesta vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Lähteet
- Arola M. & Hyry J. (2023). Haastattelututkimus – Mitä työikäiset ihmiset ajattelevat jatkuvasta oppimisesta? Koulutus ja osaamisen kehittäminen 2023. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus.
- Hakanen J. & Leveälahti S. (2023). Alueellisia työvoiman osaamistarpeita ja ratkaisuehdotuksia: Koontia alueellisen osaamistarvekyselyn tuloksista. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen julkaisuja 2/2023.
- Jatkuva oppiminen. Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivut. Työ- ja elinkeinoministeriö.
- Eurooppalainen lähestymistapa pieniin osaamiskokonaisuuksiin. Eurooppalainen koulutusalue -verkkosivu. Euroopan komissio.
Ei kommentteja