Avainsana: projektityö
Tuotantosuunnittelun merkitys teatterituotannossa
KOM-teatteri on vuonna 1971 perustettu ryhmämuotoinen teatteri. Teatterin tavoitteena on vaikuttaa yhteiskuntaan ja tehdä korkeatasoista, taiteellisesti kunnianhimoista sekä monimuotoista teatteria. Teatteri sijaitsee Helsingin Ullanlinnassa, jossa sillä on kaksi näyttämöä. KOM-teatterin tuotantojen volyymi on kasvanut viime vuosina. Monipuolistunut tuotantorakenne on luonut painetta tuotantoprosessin kehittämiselle ja tuotanto-osaamisen vahvistamiselle. Tämän projektin tavoitteena oli luodaKOM-teatterille tuotantomanuaali, joka sanoittaa hiljaista tietoa ja kuvaa teatterin nykyistä tuotantoprosessia. Suomen teatterikenttä on hyvin moninainen. Teattereiden organisaatiorakenteet ja toimintatavat vaihtelevat suuresti ja tuotantoprosessi muodostuu yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Esimerkiksi laitosteattereiden ja vapaan kentän tarpeet eroavat suuresti toisistaan. Yleispätevää tuotantomallia ei ole olemassa ja kunkin teatteriorganisaation tuotantoprosessiin pääsee parhaiten kiinni käytännön toimintaa havainnoimalla. Aloitin työt KOM-teatterin tuotantokoordinaattorina syksyllä 2018, ja havainnoin teatterin tuotantoprosessia perehtyessäni uuteen työhön syksyn 2018 ja kevään 2019 harjoitus- ja näytäntökaudella. Tuotantoprosessin kuvaaminentoimii pohjana tuotantosuunnittelulle, sillä se kirkastaa ja konkretisoi teatterin tavan toimia. Tuotantosuunnittelun merkitys korostuu laajan ja monipuolisen tuotantorakenteen ylläpidossa. Suunnitteluun panostaminen mahdollistaa teatterin resurssien optimoinnin ja tehokkaan käytön, tavoitteiden asettelun ja tuotannon etenemisen seurannan, sekä riskien ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn. Tuotantosuunnittelu auttaa myös hahmottamaan eri tuotantojen suhdetta tosiinsa, sillä se selkiyttää tuotantojen aikataulua sekä työn- ja vastuunjakoa, ja sitouttaa työntekijöitä tuotantoon. Tämän projektin aikana kokoamani tuotantomanuaali havainnollistaa KOM-teatterin nykyistä tuotantorakennetta. Manuaali toimii pohjana syksyllä 2019 alkavalle kehityshankkeelle. Hankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä tuotantomallia niin, että se vastaa teatterin tuotantojen uusiin tarpeisiin ja mahdollistaa taiteellisen työn tukemisen entistäkin paremmin. Tämä projekti tuki siirtymistäni kulttuurituotannon opinnoista teatterialan töihin. Koen, että oma asiantuntemukseni vahvistui tämän projektin aikana. Sain uusia oivalluksia ja syvällistä näkökulmaa työhöni, ja uskallan nyt kutsua itseäni teatterituottajaksi. Rosa Frauenknecht, Kutu16
Hankemaailmaan salsatanssin tahdissa
Höntsä – silta eteenpäin! on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka tekee työtä syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, pääosin 16–25-vuotiaiden hyväksi. Osallisuutta ja hyvinvointia tuetaan nuorten omista lähtökohdista lähtevällä matalan kynnyksen toiminnalla, joka voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Viime vuonna Helsingin jäähallissa järjestetty Höntsäfest-tapahtuma oli monessa mielessä jättimenestys, joten hanke oli hyvässä vauhdissa astuessamme mukaan toimintaan. Oma tuotantomme keskittyi Höntsäklubeihin ja Höntsä Coach -koulutuksiin, eli vapaamuotoiseen harrastustoimintaan ja ilmaisiin vertaisohjaajakoulutuksiin. Päädyimme järjestämään salsatanssia Kalasatamassa sijaitsevan TribalTanssiKeskuksen tiloissa. Projektin parasta antia olivat monipuoliset työtehtävät ja sopiva määrä omaa vastuuta. Päivitimme yhdessä hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa, mutta muuten työnkuvamme vaihtelivat paljonkin. Kerromme seuraavaksi henkilökohtaisista kokemuksistamme projektin aikana. Tärkeää oppia hankemaailmasta ”Tein yhteistyökyselyitä julkimoille, jotka voisivat edustaa hankkeen arvoja luontaisesti. Otin selvää, mitä lupa-asioita pitää hoitaa tuntien järjestämiseen ja sain Teemun kanssa kevään ensimmäisen Höntsäklubin aluilleen, joka jatkui toukokuun puoleenväliin asti. Järjestin salsaklubillemme opettajan ja kilpailutin tilat, joista päädyimme Kalasatamassa sijaitsevaan Tribal TanssiKeskukseen. Klubien järjestämiseen liittyi myös paljon hankelomakkeiden täyttämistä ja keräämistä kävijöiltä. Lomakkeiden tarkoituksena on osoittaa olemmeko tavoittaneet halutun kohderyhmän sekä hyväksyttää kuvausluvat tunneilla dokumentoidun materiaalin käyttöön markkinointitarkoituksessa. Internet-markkinointi oli yksi asia, mitä halusin oppia paremmin ja sain siihen koulutusta Höntsä-hankkeen tuottaja Mira Simsiöltä. Pääsin ylläpitämään ja päivittämään hankkeen kotisivuja sekä sosiaalisen median sisältöä. Sain samalla pintaraapaisun siitä, miten markkinointi analytiikkaa voi hyödyntää ja seurata esimerkiksi kampanjoissa. Koen tämän erityisen hyödylliseksi taidoksi tuottajalle.” - Jesse Lagus ”Hankemaailman osaamista arvostetaan kentällä todella paljon, joten tuntui suorastaan etuoikeutetulta tutustua siihen jo ensimmäisessä tuotannossa. Hankintojen, kuten paitatilauksen kilpailuttaminen kehitti luovaa ja loogista ajattelua, josta on hyötyä missä tahansa tehtävässä. Pääsin syventämään osaamista verkkosivujen päivittämisessä sekä tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan. Uskon, että saamani oppi digimarkkinoinnissa tulee vielä hyvään käyttöön. Olin odottanut ensikosketusta videon kuvaamiseen ja muokkaamiseen. Tuottaja Mira Simsiö opasti GoPron käytössä ja pääsin ikuistamaan salsaklubien mahtavaa tunnelmaa. Tein klubeista mainosvideon ja tutustuin muutamien muokkaussovellusten perusteisiin. Tuottajan on mielestäni hyvä tietää, minkä verran resursseja mikäkin visuaalinen tuote vaatii.” - Teemu Esko Rentoa tanssia ja ikimuistoisia hetkiä Lähdimme salsaklubilla liikkeelle alkeista ja pistimme pian omat ruedat eli tanssiympyrät pystyyn. Rennossa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä koettiin monia hauskoja hetkiä vailla mitään suorituspaineita. Salsa on helposti lähestyttävä laji, joten yhtälö oli lähes täydellinen. Uudet liikkeet otettiin haltuun yhdessä nauraen opettaja Niko Karppisen johdolla. Etenkin Niko ja Jesse olivat vanhoina salsakonkareina aina tukemassa. Tunneillamme vieraili myös Topi Tateishi, joka on tunnettu hahmo Suomen tanssipiireissä jo 90-luvulta saakka. Salsaa hän on opettanut vuodesta 2010 alkaen omalla tanssikoulullaan. Hänen hyväntuulinen otteensa ja pitkä kokemuksensa kohotti tunnelmaa entisestään. Moni tuntui löytävän sisäisen tanssigurunsa – ja mikä tärkeintä, käteen jäi paljon ikimuistoisia hetkiä. Höntsä – silta eteenpäin! antoi meille paljon eväitä tulevaisuuteen. Pääsimme kokemaan, miten työ voi olla samanaikaisesti hauskaa, antoisaa sekä yhteiskunnallisesti tärkeää. Suuri kiitos tanssinopettajille, kävijöille sekä koko upealle tiimille! Teemu Esko & Jesse Lagus, Tuottajat 18
XR Roadshow – kulttuurituottajat lisätyn todellisuuden sanansaattajina
Metropolia Ammattikorkeakoulun Arabian kampuksen käytävillä käy kuhina. Toisesta kerroksesta kantautuu letkeä musiikki DJ:eiden soittamana, ensimmäisessä kerroksessa ihmiset kävelevät jännittyneenä lankkua pitkin virtuaalilasit päässään, ja kerrosta alempana tutkitaan monenmoisia lippulappuja älylaitteiden avulla sekä hämmästellään uusia, lumoavan taiteellisia virtuaalitodellisuuksia. Helsinki XR Centerin kiertue – XR Roadshow – on saapunut kampukselle. Helsinki XR Center on vuoden 2019 alussa Metropolian kulttuurikampuksen yhteyteen perustettu keskus, jonka lähtökohtana on nostaa Suomi kärkimaaksi lisätyn todellisuuden teknologioiden ja toteutusten kentällä. Keskus toimii tutkimus-, startup-, ja yritysyhteistyön keskiössä: XR Centerissä kohtautetaan luovia tiimejä, startup-yrityksiä sekä suurempia XR-toimijoita ja rahoittajia. Tavoitteena on tarjota myös opiskelijoille ja muille toimijoille verkostoitumismahdollisuuksia XR-alan asiantuntijoiden, yhteistyökumppaneiden, yritysten ja vierailijoiden kesken. Projekti, jonka me – eli Meeri ja Ossi – saimme toteuttaa Helsinki XR Centerille, oli neljän kampuksen mittainen XR Roadshow, jonka ideana oli jalkauttaa Helsinki XR Center Metropolia Ammattikorkeakoulun viidelle kampukselle: Myyrmäkeen, Leppävaaraan, Viertotielle, Myllypuroon sekä Arabiaan. Koska Helsinki XR Centerin toimintaa operoi Metropolia Ammattikorkeakoulu, oli XR Roadshown missiona tuoda Helsinki XR Centerin olemassaolo ja sen toiminta nimenomaan Metropolian opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan tietoisuuteen. Kiertueella oli mukana runsaasti messumateriaaleja giveaway-tarroista näyttävään messuseinään asti, ja kiertueen sisältöinä toimivat erilaiset kiinnostavat VR ja AR -demot, sekä pääasiassa opettajille suunnatut workshop-sessiot. Demosisällöt valittiin vastaamaan mahdollisimman tarkasti juuri kyseessä olevan kampuksen opiskelijoiden intressejä, jotta mahdollisimman moni voisi löytää näistä teknologioista yhtymäkohtia omaan tekemiseensä. XR Roadshow oli uunituoreen Helsinki XR Centerin ensimmäinen tapahtuma, joten kaikki siihen liittyvä luotiin ja keksittiin alusta alkaen tyhjästä, mutta tiiviisti yhdessä. Lähtökohtana tapahtumakonseptin luomiselle oli se, että sen voisi siirtää paikasta toiseen helposti ja nopeasti, pop-up tyyppisesti. Tekemistä riittää XR Roadshown toteuttamisessa oli luonnollisesti mukana koko Helsinki XR Centerin silloinen seitsenhenkinen porukka, mutta projektin ydintiimiin kuului ainoastaan kolme henkilöä: upea ja ammattitaitoinen ohjaajamme Mira Simsiö, joka vastaa koko Helsinki XR Centerin viestinnästä ja tapahtumista, sekä me kaksi, jotka toimimme projektituottaja-tittelillä. Projektin alussa työnjako oli jakautunut tasaisesti meidän kolmen kesken, jolloin “jokainen teki vähän kaikkea”, mutta projektin edetessä meille muodostui selkeät omat vastuualueet, ja vieläpä omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti! Ossin työnkuva muodostui lähinnä käytännön asioista kuten kampusten yhteyshenkilöiden kartoittamisesta ja kontaktoinneista, tapahtumatilojen suunnittelemisesta, tilavarauksista, logistiikasta, laiteselvityksistä, video-, ääni- ja valolaitteiden hankkimisesta, musiikillisen ilmeen rakentamisesta, videokuvaamisesta ja editoinnista. Meerin työnkuva taas painottui enemmän viestintään ja markkinointiin. Hän vastasi pääasiassa sosiaalisesta mediasta: Instagramin, Facebookin, Linkedinin ja Twitterin päivittelystä ja sisällöntuottamisesta. Somettamisen lisäksi Meeri valokuvasi tapahtumissa, sekä avusti markkinointimateriaalien ja muiden graafisten elementtien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Luonnollisesti Meeri pysyi mukana luupissa myös tapahtuman suunnittelun suhteen, ja auttoi roudaamisessa ja kasaamisessa. “Onko nää teknologiat sulle ennestään tuttuja?” Tapahtuman aikana oli äärimmäisen mielenkiintoista tarkkailla ihmisten reaktioita XR-teknologioita kohtaan. Vastaanotto vaihteli kampuskohtaisesti. Toisilla kampuksilla näki nopeasti, että teknologiat oli suurimmalle osalle täysin tuttu juttu, kun taas toisella kampuksella kohtasi useita, jotka eivät olleet koskaan kokeilleet virtuaalilaseja tai AR-teknologiaa. Erilaiset kokemukset herättivät erilaisia reaktioita. Etenkin Richie’s Plank Experience -peli, jossa käyttäjä kävelee virtuaalitodellisuudessa pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa lankkua pitkin kaupungin yllä, herätti vahvoja reaktioita. Oli mielenkiintoista kuunnella ihmisten hämmästelyjä ja kokemuksia: ruudulta pelin tarkkailu ei saattanut tuntua missään, mutta heti kun lasit laittoi itse päähän, oli kokemus heti eri ja monelle liiankin aito. Iso osa ei uskaltanut astua lankulle ollenkaan. Kaiken kaikkiaan XR Roadshow oli monelle hyvin kallisarvoinen kokemus ja mahdollisesti se ainoa väylä päästä käsiksi esimerkiksi VR-laseihin, ja kokemaan jotain aivan uutta. Tapahtuma oli monelle hauskaa vaihtelua tavallisen kouluviikon keskelle. Saimme konseptista paljon kiitosta etenkin Metropolian päästä, ja muut ammattikorkeakoulut ja yliopistot lähestyivät meitä toivoen samanlaista kiertuetta omalle kampukselleen. XR-teknologiat ovat selkeästi kuuma juttu, mutta silti monelle vielä hyvin kaukainen asia. Kiertue oli oiva tapa tuoda teknologia lähelle ihmisiä, ja kertoa, miten eri koulutusalat ja työntekijät voivat näistä teknologioista hyötyä. Mutkat suoriksi ja menoksi Näin tuottajan näkökulmasta tapahtuma meni moitteettomasti: kävijöitä riitti, pysyimme budjetissa, demot olivat toimivia ja kiinnostavia, mahduimme ja sijoituimme kampuksien tiloihin hyvin. Ennen kaikkea saimme olla mukana luomassa jotain täysin uutta ja vieläpä jatkuvaa, sillä roadshown kevyttä pop-up -konseptia tullaan käyttämään jatkossakin. Yksi yllättävä käänne projektissa kuitenkin oli, sillä Leppävaaran kampus jouduttiin sulkemaan hieman ennen kyseiselle kampukselle suunniteltua XR Roadshow päivää. Onneksi tapahtumamme oli sama jokaisella kampuksella ja näin ollen hyvin joustava kokonaisuus, joten tämä tilanne ei vaatinut muita toimenpiteitä kuin kyseisen tapahtumapäivän poistamisen kaikesta markkinoinnista. XR Roadshown rakentaminen oli meille kaikin puolin erittäin opettavainen kokemus, sillä saimme tämän yhden projektin aikana mahdollisuuden toteuttaa oikeastaan neljä tapahtumaa. Jokaisesta tapahtumasta pystyimme oppimaan jotain uutta, ja tekemään seuraavasta taas hieman paremman. Työn jäljestämme ja asenteestamme tykättiin lopulta niin paljon, että meidät molemmat palkattiin Helsinki XR Centerille osa-aikaisiksi työntekijöiksi opintojemme oheen! Tämä oli jotain, mitä emme osanneet kumpikaan edes toivoa, mutta tarkka työnjälki ja innostunut asenne tuotti jälleen kerran tulosta. Voimme ylpeänä seistä tämän projektin ja koko Helsinki XR Centerin takana. Nähdään seuraavassa tapahtumassa! Kirjoittanut, Meeri Lehto ja Ossi Hynönen Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssilta Seuraa Helsinki XR Centeriä! Facebook: https://www.facebook.com/helsinkixrcenter/ Twitter: https://twitter.com/HelsinkiXR LinkedIn: https://www.linkedin.com/company/35524774/ Instagram: https://www.instagram.com/helsinkixrcenter/ www.helsinkixrcenter.com
Hankkeen sponsorimaailmaan syventymässä
Meidän projektimme lähtökohta oli molempien kiinnostus esittäviä taiteita kohtaan. Etsimme ja laitoimme viestejä eri organisaatioille, kunnes lopulta nappasi. Pääsimme Zodiak - Uuden tanssin keskuksen kautta mukaan juuri alkaneeseen hankkeeseen! Hankkeen lähtölaukaukset ammuttiin ilmoille tammikuussa 2019, kun kaikki neljä toimijaa kokoontuivat saman katon alle. Zodiakin lisäksi hankkeessa on mukana: Helsingin kaupunginteatteri, Teatteri Tuike sekä Pohjois-Helsingin bändikoulu. Hanke sai myös nimen: Valokeilassa Koillinen. Valokeilassa Koillinen -hanke on Helsingin mallin mukaista hanketoimintaa. Toiminnalla pyritään aktivoimaan toimijoita siirtymään omien perinteisten esityspaikkojen ulkopuolelle Helsingin eri kaupunginosiin tuoden sinne erilaista taide- ja kulttuuritoimintaa. Helsingin mallin mukaisella toiminnalla on myös tarkoitus lisätä alueen yhteisöllisyyttä sekä osallistaa ihmisiä mukaan tekemään taidetta ja kulttuuria. Ja kuten nimestäkin voi jo päätellä, hanke jossa olimme mukana toimii Koillis-Helsingin alueella. Kun aloitimme hankkeen parissa niin emme vielä tienneet, mihin projektiin sijoitumme, joten aluksi toimimme hankkeen tuottajan antamien tehtävien parissa. Hankkeessa kun on monta projektia käynnissä yhtä aikaa. Hankkeen aikataulujen selvittyä, selvisi myös meidän tehtävämme. Pääsimme mukaan Kehoni on huvipuistoni -leirin tuotantoryhmään. Tanssipainotteinen Kehoni on huvipuistoni -leiri on suunnattu kaikille ikään ja sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Leirillä tehdään yhdessä ruokaa, erilaisia tanssiharjoitteita sekä osallistutaan Tapulikaupungin kirjaston kehollisuuteen keskittyvään lukupiiriin. Leiri järjestetään 1-9.7.2019 Tapulin nuorisotalolla, ja on kävijöilleen maksuton. Leirille voi osallistua myös vain osaksi aikaa. Leirillä ohjaajina toimivat tanssitaiteilija Anna Koskela, koreografi Nina Mamia ja tanssin ammattiopiskelija Inka Pohjonen. Leirin tarkoituksena on mahdollistaa maksutonta tekemistä kaikille leirille osallistuville kesän vilkkaimpana loma-aikana. Sen tarkoitus on myös luoda yhteisöllisyyttä läpi sukupolvien sekä tutustua omaan kehollisuuteen tanssin ja kirjallisuuden johdattelemana. Leirin sisällössä painottuukin omassa kehossa viihtyminen sekä kehon kyvyistä riemastuminen. Leirille ei tarvitse minkäänlaista tanssitaustaa, vaan leirille saa mennä niillä taidoilla, mitä omistaa. Leirin aikana tutustutaan myös omaan asuinympäristöön, sekä vietetään aikaa sellaisissa tiloissa, missä kaikki eivät ehkä ole tottuneet käymään. Projektissa roolimme oli kartoittaa yhteistyökumppaneita ja kirjoittaa heille sponsorointikirjeet. Lähdimme liikkeelle ajankäytön suunnittelusta ja ruokakauppojen kartoituksesta. Tämän jälkeen aloimme pohtimaan sponsorointikirjeiden sisältöä ja näihin luimme myös kirjallisuutta. Kirjallisuudessa keskityimme perinteisiin sponsorointitaitoihin sekä arvosponsorointiin. Arvosponsorinnissa kyse on muun muassa siitä, että yritys pyrkii sponsoroimaan tahoja joilla on samanlaiset arvot kuin mitä heillä itsellään on. Eli siis arvoihin perustuvaa sponsorointia. Myös pitkälti tämän mukaan kirjoitimme meidän sponsorointikirjeemme. Myös jonkun verran pohdimme ja kirjasimme ylös, että millaista somesisältöä leirillä voisi olla yhteistyökumppaneiden kera. Listasimme myös, millaista sisältöä kannattaa tehdä kullekin alustalle. Saimme osuutemme projektista valmiiksi kesäkuun alussa, vaikka itse leiri tapahtuukin vasta heinäkuussa. Projekti antoi meille paljon työkaluja sponsorointiin, sekä sponsorointikirjeiden laatimiseen. Opimme myös, miten hanke etenee ja miten se itsessään toimii. Viimeisessä palaverissa saimme myös kuulla, että hanke on jo nyt saanut kiitosta alueen asukkailta mm. siitä, että miten hanke on alueella näkynyt alueen asukkaille. Työskentelimme projektin aikana paljon kahdestaan, ja se sujui meillä hyvin. Olemme luonteeltamme hyvin erilaiset, mutta alkujännityksen jälkeen kaikki on sujunut kuin vettä vain. Tästä on hyvä jatkaa syventymistä sponsoroinnin ja hankkeiden maailmaan! Pia & Tiiu
Kiasma—taiteilijan, yleisön & hermojen risteyskohta
Shoplifter, Nervescape VIII Ajattelen, että kulttuurituottaja on taiteen ja kulttuurin mahdollistaja. Tuottaja tarjoaa taiteilijalle mahdollisuuden esittää omaa taidettaan ja tuoda sitä esille, sekä tilaisuuden taiteen kokijalle tai kuluttajalle nähdä sitä. Monissa teoksissa ja tapahtumissa yleisö saa olla itsekin osana kokonaisuutta jollain tavalla. Valitsin Y-tuotantoprojektikseni Kiasman näyttelyn Nervescape VIII, joka on islantilaisen taiteilijan Shoplifterin installaatio. Teos on tehty värikkäästä ja synteettisestä hiuksesta, ja ripustettu kattoon muodostaen taiteilijan mukaan hermoverkoston näköisen kokonaisuuden. Teos heijastelee taiteilijan kiinnostusta neurotieteeseen ja aivotutkimukseen, josta nimikin osittain tulee. Olin mukana näyttelyn avajaisviikon tapahtumissa. Ennen näyttelyn avajaisia teosta rakennettiin tuhansista hiustupsuista. Vaikka teos on taiteilijan, ei hän tee kaikkea itse. Paikan päällä oli useita ihmisiä solmimassa hiustupsuja yhteen ja leikkaamassa naruja, jotta teos saataisiin ajallaan kasaan. Taiteen mahdollistamisen ajatus oli hyvin kirjaimellisesti läsnä silloin, kun annoin oman panokseni teokseen sitomalla eri värisiä hiuksia yhteen tupsuiksi, jotka myöhemmin olivat roikkumassa osana teosta. Tuottajan työnkuva on monipuolinen ja vaihteleva – se voi olla myös tätä! Teoksellaan taiteilija haluaa kertoa kiinnostuksestaan hiuksiin, kuinka ihmiset kertovat itsestään sillä, mitä tekevät tai eivät tee hiuksilleen. Hiuksilla voi ilmaista itseään, ne voivat kertoa turhamaisuudesta tai liittyä muotiin. Teoksessa käytettyjen kirkkaiden värien on tarkoitus aktivoida aivoja ja tehdä katsoja onnelliseksi. Näyttelyn avajaistilaisuudessa kävi ilmi, että sana kiasma tarkoittaa hermojen risteyskohtaa! Projektin aikana opin paljon teoksesta ja taiteilijasta itsestään osallistumalla niin avajaisiin kuin pressitilaisuuteen ja taiteilijatapaamiseen. Opin myös Kiasman tavoista toimia modernina taidemuseona ja sain käsityksen siitä, millaista on tuottajan työ museossa. Lisää Kiasman ohjelmasta täältä! https://kiasma.fi/nayttelyt/ Tuottaja, Emmi
Rakkaudellista kohtaamista museossa
Toimimme Kiasmalla tuottajaharjoittelijoina kaksipäiväisessä Performing Love -rakkaustapahtumassa, joka tehtiin yhteistyössä Love Foundation -järjestön kanssa. Festivaaleille osallistui yhteensä noin 60 vapaaehtoista taiteilijaa, puheenpitäjää ja muuta esiintyjää. Love Foundationin saamat tuotot lahjoitettiin Suomen Punaiselle Ristille Mosambikin hirmumyrskyn uhrien auttamiseksi. Tapahtuma oli osana Kiasman Ole Hyvä -teemavuotta. Tapahtuman suunnittelu oli aloitettu jo vuotta aikaisemmin, mutta meidän osuutemme alkoi viisi kuukautta ennen tapahtumaa. Aluksi täytyi hahmottaa mitä kaikkea tapahtumaan kuuluu, miten Kiasmalla tuotetaan tapahtumia ja käydä läpi esiintyjien kanssa ennalta sovittuja asioita. Ohjelmaan kuului muun muassa performansseja, puheita rakkaudesta, musiikkia, meditointia, joogaa ja taidepajoja. Suurin osa työajasta kului tiedonhakuun sekä kommunikointiin ohjelmaa tuottavien tekijöiden kanssa. Kun työryhmään kuului kymmenittäin ihmisiä, oli tärkeää informoida kaikkia tarkkaan ja mahdollisimman yksiselitteisesti. Tämä vaati monen yksityiskohdan hallitsemista, sillä jokaisella ohjelmanumerolla oli omat erityispiirteensä. Tuotimme lisäksi materiaalia esiintyjistä tapahtuman Facebook-sivuille, lähetimme tiedotteita, teimme esiintyjiä varten aikataulun pukuhuoneille, sekä avustimme ohjelmanumeroiden valmisteluissa. Tapahtuman tai näyttelyn tuottaminen museossa on hyvin tarkkaa touhua. Jokainen huonekalu, valaisin tai jatkojohto pitää varata hyvissä ajoin ja teosturvallisuus tulee ottaa aina huomioon. Näyttelyihin ei esimerkiksi saa viedä mitään nesteitä, joten jos esityksiin kuuluu esimerkiksi vesielementti täytyy se sijoittaa johonkin toiseen tilaan. Näin laajan ohjelmiston ja työryhmän kanssa muutoksia tulee luonnollisesti viime metreille asti. Huolellinen suunnittelu ja valmistelu takasi kuitenkin toimivan kokonaisuuden, jossa pieniinkin mahdollisiin ongelmiin oltiin varauduttu. Oli mielenkiintoista nähdä millaista on tuottajan työ Kiasmalla tai oikeastaan Kansallisgallerialla, johon kuuluu Kiasman lisäksi Ateneum ja Sinebrychoffin taidemuseo. Kiasma pyrkii olemaan ihmisen kokoinen ja kaikille avoin. Tämän huomaa varsin lämpimästä asiakaspalvelusta, mutta se näkyy myös Kiasman työporukan mukavassa yhteishengessä. Festivaalit sujuivat ongelmitta ja tunnelma oli lämmin. Tapahtuman aikana avustimme taiteilijoita ja opastimme kävijöitä, sekä hetkittäin pääsimme itsekin seuraamaan ohjelmanumeroita. Tapahtumassa onnistuttiin luomaan rakkaudellinen ilmapiiri ja saimme myös kiitosta kävijöiltä tapahtuman tarjoamista elämyksistä. Oli hienoa olla osana näinkin monipuolista ja monella tapaa erityistä tuotantoprosessia. Ida & Hannamari, kulttuurituotanto
Esittävät taiteet lähemmäs yleisöä
Aurinko paistaa, tapahtuman järjestelyt on tehty ja Arabia on valmiina kesän aloitukseen. Tunnelma on kihelmöivä ja odottava, ennen ensimmäisten esiintyjien ja tapahtumakävijöiden saapumista. Tästä tulee hyvä päivä! Arabian katufestivaali on kaikille avoin, päivän mittainen ulkoilmatapahtuma, jossa pääsee nauttimaan hyvästä musiikista, esittävien taiteiden esityksistä, katutaiteesta ja maukkaasta katuruuasta. Tapahtuman teemana on kestävä kehitys, joka näkyi tänä vuonna kasvisruokana ja muovittomuutena. Festarin takana toimii Arabian alueen asukasyhdistys Artova Ry ja kymmenet vapaaehtoiset. Meidän vastuullamme tuotannossa oli esittävien taiteiden ohjelma, sen suunnittelu ja toteutus. Tavoitteenamme oli tuoda esittäviä taiteita laajemmin alueelle, lavan ulkopuolelle. Ihmisten kynnys mennä esittävien taiteiden luo on suuri ja halusimme madaltaa tätä kynnystä. Toimme esittävät taiteet ihmisten luo, helpommin tavoitettavaksi. Tämän vuoden katufestivaaleilla näkyi siis niin nykytanssia, sirkusta kuin myös teatteria koko tapahtuma-alueella. Sirkus Magenta ja Voimistelu- ja urheiluseura Elise järjestivät avoimia työpajoja, johon ihmiset pääsivät itse kokeilemaan välineitä ja sirkustemppuja. Tanssitaiteilijat Inka Pohjonen ja Vellamo Ikonen sekä Sonja Aaltonen ja Wilma Maunula haastoivat festarikävijöitä kokeilevammilla nykytanssiteoksillaan liikkuen yleisön seassa. Lisäksi PellePändi, Skeittaava koira Rambo ja Taikuri Markus Tervo viihdyttivät kaikkia lapsista vaareihin. Mielestämme onnistuimme tavoitteessamme. Ohjelmaa oli paljon ja se oli monipuolista. Alueella liikkuvat esiintyjät olivat myös keskenään hyvin erilaisia ja oli mielenkiintoista huomata, miten eri tavalla ihmiset heihin reagoi. Työpajat ja liikkuvat sirkusesiintyjät vetivät ihmisiä puoleensa helposti ja ihmiset jäivät innoissaan seuraamaan. Nykytanssiin suhtauduttiin uteliaasti mutta sitä oli selkeästi haastavampi lähestyä. Tämän kaltaista vuoropuhelua ihmisten ja nykytanssin välillä haluamme juuri kehittää, jotta ihmisille olisi helpompaa näyttää uteliaisuutensa. Siinä missä esittävät taiteet haastavat katsojaansa, katsoja voi myös haastaa esittäviä taiteita. -Heidi ja Sofia
Metropolian 10-vuotisjuhlia tuottamassa
Viime syyskuussa juhlittiin koko korkeakoulun voimin, kun rakas Metropoliamme täytti pyöreät kymmenen vuotta. Juhlat järjestettiin 18.9.2018 kaikilla neljällä kampuksella samanaikaisesti: Myyrmäessä, Myllypurossa, Arabiassa ja Leppävaarassa. Juhlat olivat samalla lukuvuoden avaus ja mahdollisuus tutustua uusiin kampuksiin hyvän ruoan, ohjelman ja seuran merkeissä. Juhlien suunnittelu aloitettiin jo heti alkuvuodesta. Metropolian kulttuurituotanto oli vahvasti esillä tuotannossa: tuotantotiimissä oli mukana toisen ja kolmannen vuoden kulttuurituottajaopiskelijoita vastaamassa ohjelmasuunnittelusta ja markkinoinnista. Myös juhlien projektipäällikkö oli valmistumisen kynnyksellä oleva Metropolian kulttuurituottaja. Itse hyppäsin mukaan tiimiin elokuussa, reilu kuukautta ennen h-hetkeä. Työni oli suunnitella oheisohjelmaa kampuksille yhdessä muun tiimin, opiskelijoiden ja Metropolian henkilökunnan kanssa. Lisäksi tapahtuman aikana toimin Myyrmäen kampuksen vastaavana tuottajana pitäen huolen siitä, että kaikki toimii juhlassa niin kuin pitääkin ja toimien samalla lähiesimiehenä työtiimille. Oheisohjelman oli tarkoitus pyöriä jatkuvalla syötöllä koko juhlien ajan. Yleinen toive oli, että oheisohjelma välttäisi liiallista messumaista tunnelmaa, liittyisi jotenkin juhlien teemaan ja toisi esiin opiskelijoiden omaa osaamista. Aikataulu ohjelman toteuttamiseen oli hyvin tiukka: reilussa kuukaudessa pitäisi saada sekä suunniteltua ohjelmapisteet että rekrytoitua opiskelijat kampuksille. Itselläni ei lisäksi ollut entuudestaan kovin paljon käsitystä siitä, mitä kaikkea Metropoliassa voikaan todellisuudessa opiskella. Metropolia10 opetti niiden paljon puhuttujen verkostojen tärkeyttä. Minulla on ystäväpiirissä opiskelijoita muista Metropolian tutkinto-ohjelmista, joten sain heiltä todella paljon toteutuskelpoisia ideoita osaksi ohjelmaa. Myös muun tiimin tuki ja kontaktit olivat erittäin tärkeitä. Oli hienoa päästä tutustumaan paremmin uusiin kampuksiin ja oppia lisää muista tutkinta-aloista. Lopulta oheisohjelmaan saatiin hyvin edustetuiksi monipuolisesti eri aloja: esimerkiksi Myllypurossa pääsi kurkistamaan ambulanssiin ja vierailemaan jalkaterapeuttien alaraajamittauspisteellä, Leppävaarassa testaamaan opiskelijoiden tekemiä pelejä, Arabiassa katsomaan lyhytelokuvia ja muotoilijoiden näyttelyä sekä Myyrmäessä tutustumaan VR-kaupunkisuunnittelupeliin ja formula-autoon. Myös kansainväliset palvelut olivat mukana juhlassa omalla ohjelmapisteellään. Kaiken kaikkiaan juhlat olivat oikein onnistuneet: juhliin osallistui yhteensä noin 1400 henkilöä, booli ja herkut maistuivat sekä ongintapalkinnot ja Metropolia10-haalarimerkit menivät kuin kuumille kiville. Saimme kiitosta muun muassa runsaasta ohjelmatarjonnasta, tarjoiluista, onginnasta, musiikkiesityksistä ja mahdollisuudesta nähdä kerralla paljon tuttuja. Kippis Metropolia - onnea ja pitkää ikää, toinen mokoma lisää! Emilia Pouramo, kulttuurituotannon opiskelija, kutu16
Tuottajana monitaiteisessa musiikkidraamassa
Monitaiteinen musiikkidraama Tämä kaikki sinulle – Huutoja ja kuiskauksia rakkaudesta kertoo rakkauden monista kasvoista, joka yhdistää klassisen, jazz- ja populäärimusiikin, runouden ja draaman kokonaiseksi musiikkielämykseksi. Tuottajana sain mahdollisuuden kehittää osaamistani suunnittelemalla ja toteuttamalla koko tuotannon. Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnalta myönsi avustuksen hakemallemme projektille, joka mahdollisti tuotannon toteutumisen. Monitaiteinen musiikkidraama sai ensi-iltansa Annantalolla 29.3.2019, joka oli loppuunmyyty jo viikkoa ennen ensi-iltaa. Toinen esitys nähtiin 30.3.2019, josta toimittaja kiinnostui kirjoittamaan artikkelin, ja näin teos sai näkyvyyttä Eira-Kamppi aluelehdessä. Ensi-ilta esitysten jälkeen rekisteröidyimme yhdistykseksi. Tuotannon tavoitteena on jatkaa kehittymistä ja musiikkidraaman tuotanto jatkaa keikkaillen kesätapahtumissa kesällä 2019 sekä syksylle 2019 on luvassa maakuntakiertue. Tuottajana pääsin sukeltamaan rahoituksen hakemiseen, perehdyin mesenaattirahoitukseen ja sponsoriyhteistyöhön sekä tuottajan roolissa tuotannollisiin työtehtäviin kuului budjetointia, teoksen markkinointi ja viestintä, tiedottaminen, promokuvaukset, graafikon kanssa työskenteleminen, tekijänoikeudet, käsiohjelma, lipunmyynti, kutsuvierasliput, apurahahakemukset ja tilitys. Näkökulmana itsensä johtaminen Näkökulmana itsensä johtaminen tarkoittaa omien herkkyyksien kehittämistä. Älykkään itsensä johtamisen päämääränä on itsensä toteuttaminen. Tavoitteena onkin, että jokainen pystyisi toteuttamaan oman visionsa. Tekemään todeksi mahdollisimman monia mahdollisuuksista, joita itseensä sisältyy. Kaiken johtamisen lähtökohtana ovat visio, päämäärä ja tavoitteet. Täten tavoitteena onkin saavuttaa ne mahdollisimman hyvin, joissa koin onnistuvani. Tästä syystä itsensä johtamisenkin lähtökohta on oman henkilökohtaisen vision määrittely. Johtamisessa optimismi on erittäin tärkeä työkalu, ja jos ei vielä ole optimisti, on ryhdyttävä sellaiseksi. Itsensä johtamisessa ja itsensä hallitsemisessa tärkeä perusta on tunneäly, josta on hyötyä myös muiden johtamisessa. Positiivinen puhe itselle, positiiviset ajatukset, usko ja kannustus ovat mielestäni elinehtoja onnistumisille. Positiivinen, lämmin, toisiaan kunnioittava ilmapiiri luo hyvän työilmapiirin. Reflektointi on oman toiminnan, sen perusteiden ja seuraamusten arviointia ja pohtimista. Itsereflektointi on yksi johtajan avainosaaminen. Se on omien kokemusten analysointia ja uudenlaisten toimintamallien hahmottelua. Nykypäivän johtajan tulee oppia näkemään toisenlainen todellisuus, puhumaan vaietuista asioista sekä ennakoimaan tulevaisuutta ja riskejä, jotka eivät tunnu todellisilta. Mielestäni se on tärkeä taito tuottajalle nyt ja tulevaisuudessa. Monitaiteisessa projektissa minua on kiinnostanut mikä näkökulma ja tavoitteet edellä toteutetaan projektia. Tuotannossa sekä taiteelliset tavoitteet että kaupalliset tavoitteet on huomioitava. Tuottajan työssä mielestäni tärkeimpänä on pohtia, mikä on tärkein tavoite tuotannossa ja miten siihen päästään sekä kuinka ratkaisut tehdään.
Tulevaisuuden tuottajan taidot testissä
Kesärauhaa luomassa Tänä kesänä Turun Vanhalla Suurtorilla 14.-15.6. näyttäytyy uusi tulokas, indie- ja vaihtoehtomusiikin festivaali Kesärauha. Kesärauhan tiimoilta olen pääsyt laajentamaan ammatillista osaamistani uudelle osa-alueelle, sillä tehtävänäni oli luotsata Kesärauhan aluetaideohjelma. Projektissani lähdin liikkeelle lähes tyhjästä, alkaen aluetaideohjelman suunnittelusta sen ”sneak-peek” julkistukseen asti, ilman aiempaa taiteellisen sisällöntuotannon kokemusta. Alussa kyllä epäröin omia valmiuksiani taiteellisen ohjelman tuottajana, mutta onnekseni pian huomasin kuinka markkinointipainotteisesta taustastani oli konkreettista hyötyä täysin uuden tapahtuman tuotannon kehittämisessä. Kun aikaisempaa vertailukohtaa festivaalista ei ole lainkaan sidosryhmät saadaan vakuuttumaan ennennäkemättömästä konseptista pitkälti vain suunnitelmallisen markkinointiviestinnän avulla. Aluetaideohjelmaa suunnitellessani piti ensin luoda kiinnostusta ja innostusta tapahtumaa kohtaan, minkä myötä myös sitouttaa ulkopuoliset tekijät mukaan toivottuun toimintaan. Projektissa halusin vaalia omia arvojani ja festivaalin kestävän kehityksen periaatteita. Mahdollisuuksien mukaan pyrin suosimaan vastuullisia ja kestäviä tekoja projektini parissa.Yhtenä esimerkkinä Kesärauhan aluetaiteessa tullaan hyödyntämään enimmäkseen kierrätettyjä materiaaleja. On kuitenkin vielä monia ja monia asioita, joita tulisi kehittää entistä vastuullisemmiksi sekä kestävimmiksi niin Kesärauhan kohdalla kuin myös yleisesti. On väistämätöntä ettei mitään kannata tehdä, ellei toimi kestävien periaatteiden pohjalta, mm. konkreettisten ympäristöongelmien sekä valistuneen yleisön toiveesta. Vaikka eri produktioissa tyypillisesti taistellaan aina rajallisien resurssien takia, ei vastuullisuuden nimissä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuttakaan ole kuitenkaan varaa pitää itsestäänselvyytenä. Vastuun kantaminen kun pätee simppelisti tapahtumaan kuin tapahtumaan, vaikka kyseessä olisikin vain parin päivän bakkanaalit. Yhtälö on varsin helppo, sillä mitä isommasta tapahtumasta on kyse, sen merkittävämpiä ovat sen suorat ja epäsuorat vaikutukset. Meillä tapahtuman tuottajilla onkin iso vastuu siitä, millainen jälki tapahtumistamme jää. Tulevaisuutta ajatellen kestävään kehitykseen panostaminen on olennainen ja tärkeä edellytys alallamme. Kun jostain on aloitettava, on jo pienilläkin vastuullisemmilla teoilla varmasti paljon merkitystä. Kesärauhan sisältö lanseerattiin 15.5. festivaalin virallisissa pressibileissä Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa. Tilaisuuteen oli tuotu konkreettisia festivaalin elementtejä: musaa, aluetaidetta, ruokaa ja juotavaa. Onnistuneiden pressibileiden ja aluetaideohjelman lanseerauksen jälkeen nyt on aika lunastaa annetut lupaukset tulevasta festivaalista ja jatkaa sisällön tuottamisesta tekniseen tuotantoon yhtä menestyksekkäästi. -Ja mahdollisimman kestävästi aina kulisseista, estradille ja jälkitöihin saakka! Toivottavasti tulevaisuudessakin pääsen tuottamaan tapahtumia, missä saan ottaa haltuun taas uusia jänniä aluevaltauksia ja hyödyntämään ammatillista osaamistani, tekemättä vastuuttomia kompromisseja. Joka tapauksessa ihanaa kesää, rauhaa, rakkautta ja hieman rockia kaikille Suomen Turusta! // Leena, valmistuva Kulttuurituottaja
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku