Kategoria: Opiskelijat
One size does not fit all
Keväällä 2021 olin mukana Nuori Näyttämö -hankkeen 2019–2021 kierroksen Uudenmaan paikallisfestivaalilla ja hankkeen päätöskatselmuksessa. Nuori Näyttämö on valtakunnallinen teatterihanke, jossa ammattiteatterit eri puolilla Suomea työstävät alueidensa nuorten teatteriryhmien kanssa uusia näytelmiä. Hanke huipentuu viiteen paikallisfestivaaliin, joissa nuoret esittävät loppuesitykset oman alueen ammattiteatterin näyttämöllä. Hanke päättyy päätöskatselmukseen, johon raati valitsee esitykset. Vaikka työskentelin pääosin graafisen suunnittelun ja visuaalisen viestinnän parissa, tämän itsenäisen projektin syventymisalueeksi valitsin itsensä johtamista. Se on välttämätön taito olosuhteista riippumatta, ja projektin itsenäinen luonne tarjosi ihanteelliset olosuhteet sen kehittämiseen. Vaatii rohkeutta tehdä asiat itselleen parhaalla sopivalla tavalla. Tavoitteenani projektissa oli selvittää mitkä toimintatavat toimivat minulle parhaiten, tunnistaa omat tarpeeni ja oppia tulla paremmin toimeen niiden ehdoilla työolosuhteissa. Projektia varten tutustuin Satu Pihlajan kirjaan Aikaansaamisen taika sekä Sami Pajun, Tapani Riekin ja Virpi Oinosen Järki töihin! Parempien työtapojen kehittämisoppaaseen. Kirjat valitsin niiden käytännönläheisyyden vuoksi. Pääsin kokeilemaan uusia tekniikoita, sain konkreettisia vinkkejä parempaan itsensä johtamiseen sekä välineitä omien toimintatapojen tutkiskeluun. Projektin aikana vakiintui neljä toimintatapaa, jotka ovat tavalla tai toisella ristiriidassa yleisten suositusten ja kirjallisuuden kanssa, mutta toimivat minulle mainiosti: 1. Aika vs. asia Varaan tietyn verran aikaa työskentelylle ja siinä ajassa irtoaa mikä irtoaa. Ajalla on siis enemmän painoarvoa, kuin sen sisälollä. Jos varattu aika ei riitä, aika menee tavoitteen edelle. Tämä asettaa selkeät rajat työskentelylle ja poistaa paineet saavuttaa jotakin yhdellä istumalla. 2. Pidempi to do -lista Lisään listaan myös pienempiä tehtäviä, kuten sähköpostien lukeminen. Vaikka lista saattaa vaikuttaa alussa pelottavalta pituudensa takia, pienien tehtävien ansiosta koen onnistumisen tunteita säännöllisesti, ja näen jatkuvasti konkreettiset todistukset edistyksestä. 3. Pomodoro x2 Perinteisen Pomodoro mallin ajat, eli 25 minuuttia töitä, viiden minuutin tauko ja neljän kierroksen jälkeen pidempi 30 minuutin tauko tuntuvat minusta liian lyhyiltä. Tekniikka on minulle hyödyllisempi pidemmillä aikavälillä, kuten 45– 60 minuuttia töitä, 10–20 minuutin tauot, ja kolmen kierroksen jälkeen pidempi tauko. Pidennetyllä tekniikalla saan huomattavasti enemmän aikaan. 4. Epämääräisemmät suunnitelmat ja tavoitteet Tarkat suunnitelmat aiheuttavat minulle vain ahdistusta ja pettymystä, koska ne harvoin toteutuvat. Samoin tavoitteet toimivat minulle paremmin epämääräisimpinä. Tarkempi kuva toivotusta lopputuloksesta usein muodostuu vasta kun olen tehnyt tavoitteen eteen jo jonkin verran työtä. Suunnitelma selkeytyy työn edetessä. Tämä pitää paikkaansa etenkin luovissa tehtävissä, sillä luovuutta ei voi pakottaa. Kirjallisuus korostaa selkeyden tarvetta tehokkaalle aikaansaamiselle. Tarkat, konkreettiset ja mielellään aikaan sidotut tavoitteet, kokonaisuuksien pilkkominen pienempiin osiin, selvän lopputuloksen määritteleminen sekä huolellinen suunnitelma sen saavuttamiseksi tuovat selkeyttä. Olen itse hyvin tarkka ja huolellinen henkilö, mutta toiminnassani korostuu joustavuuden tarve ja mahdollisuus antaa asioille tilaa ja aikaa muodostua. Kirjallisuuden keskeisin viesti oli kuitenkin tämä: Olemme kaikki erilaisia ja se näkyy erilaisina itsensä johtamisen ja aikaansaamisen tapoina. On siis tärkeä, että oman työn suunnittelu on omissa käsissä aina kun mahdollista.
Elisaari – Veneilijöiden virkistyskohteesta kaupunkilaisten kulttuurikohteeksi
Elisaari on luonnonkaunis virkistäytymis- ja lomakohde, joka sijaitsee Inkoon saaristossa. Helsingin kaupunki osti vuonna 1969 Mellangårdin tilan ja perusti sinne Elisaaren ulkoilualueen. Alue on tunnettu satoja vuosia vanhasta luonnonvaraisesta tammimetsiköstä, joka on rauhoitettu ‘luonnonsuojelualueeksi vuonna 1994, ja nykyään sen läpi kulkee opastettu luontopolku. Saaressa on yli satapaikkainen vierasvenesatama monipuolisten palveluiden kera. Asiakkaiden käytössä on vuokrasaunoja, grillikatoksia, kuivakäymälöitä, vuokramökkejä, uimaranta ja runsaasti nurmikenttää piknikeille ja pihapeleille. Tällä hetkellä Elisaaressa vierailevat pääasiassa veneilijät, ja alue on aktiivisimmillaan kesäisin. Työskentelin Elisaaressa muutaman kesän viheraluevastaavana ja tein samalla itsenäisen projektin. Projektiin kuului muutaman pilottitapahtuman tuottaminen sekä Elisaaren imagon ja hengen analysoiminen kulttuurituotannon näkökulmasta. Elisaaren juhannus & LatoUG Tässä tapahtumassa oli ensin satamakahvilan terassilla yhden miehen bändi soittamassa ja laulamassa cover-biisejä. Esityksen jälkeen onnistuimme käynnistämään railakkaan open mic-session, johon osallistui kovia laulajia veneilijöiden keskuudesta. Yöllä pidimmen sisäsaaren ladossa LatoUG-bileet, joissa DJ:t soitti musiikkia ja kansa bailasi kuin festareilla konsanaan. Inkoolainen natsi oli saanut vihiä pirskeistä ja tuli paikalle aiheuttamaan merkittävän turvallisuusuhan. Lopulta hollolalainen nuorisojoukko onnistui alistamaan natsin perinteisessä alfa-urosten tuijotuskilpailussa ja häirikkö lähti kotiin. Totesimme, että turvallisuuteen olisi ihan järkevää panostaa, vaikka olemmekin saaressa omassa utopiassamme. Vuokrasin tapahtumaan yhden tolppakaiuttimen ja toin oman subbarin sekä DJ-laitteet. Näillä pärjättiin koko viikonloppu. Saunapäivä Tapahtumassa oli kolme saunottajaa vetämässä erilaisia saunotusseremonioita kolmella eri saunalla. Saunottajat olivat ammattilaisia ja sessiot intensiivisiä. Keskiluokkainen venekansa ei lämmennyt näin “hippimäiselle” touhulle. Tässä kohtaa havahduimme, että meidän idealistiset ajatuksemme Elisaaren tapahtumista voivat olla melko kaukana Elisaaren olemassa olevan asiakaskunnan toiveista. Jopa trendikäs “jooga”-sana aiheutti ihmetystä veneilijöiden keskuudessa. LaituriJazz Kauden päätteeksi kahvilan laiturilla jazz-trio soitti kasuaalia jazzia veneilijöiden juodessa olutta terassilla. Tapahtuma oli melko kallis järjestää, mutta tämä tapahtuma aiheutti melko vähän päänvaivaa. Juhannustanssit 2021 by Louhos ry Tässä tapahtumassa Louhos ry toi omat DJ-laitteet ja äänentoiston Maurin Majalle ja bailasi menemään parin päivän ajan. Tapahtuma oli rento, hyväntuulinen ja onnistunut. Totesimme, että tässä on se suunta, johon haluamme panostaa jatkossakin. Venekansaa on vaikea miellyttää kulttuuriohjelmalla siten, että se olisi mielekästä ja taloudellisesti järkevää myös järjestäjille. Sen sijaan tämän tapahtuman kaltainen matalan panostuksen juhla on järjestäjille helppo ja myös Elisaaren työntekijöille miellyttävä. EliötFest 2020 Suunnittelimme noin kahdenkymmenen hengen kanssa osallistavan festivaalipilotin Elisaareen syksyksi 2020. Ohjelmassa oli osallistavia tanssiesityksiä, kuumottavaa yöhiippailua luonnossa, live- sekä DJ-musiikkia, yhteisruokailua, taidetta homehtuneessa talossa, installaatioita, ruokaa, juomaa ja yhdessäoloa. Tarkoituksena oli testata vähän kaikkea kivaa rauhassa sesongin ulkopuolella ja koostaa näistä testeistä suunnitelmia suuremmille tapahtumille. Suunnitelma oli käytännön järjestelyineen valmis, mutta saaren yrittäjä sairastui tapahtumaviikolla koronaan ja jouduimme perumaan tapahtuman. Peruutus oli todella harmillinen, sillä uskon, että olisimme saaneet hyvän kokemuksen Elisaaren potentiaalista. Elisaaren työntekijät ja yrittäjät olisivat voineet kokea saareen tarjonnan ilman huolta asiakkaista ja liiallisesta käytännön säätämisestä. Hengen havainnointi ja määrittely Ensimmäisessä virallisessa kokouksessa määrittelimme Elisaaren ideaalin hengen orgaaniseksi luonnonläheiseksi harmoniaksi, joka vastaa nuorten aikuisten tarpeisiin stressaavan kaupunkielämän vastapainoksi. Lähdin hahmottelemaan Elisaaren ilmettä ja toimintaa tähän suuntaan, mutta yrittäjän realiteetit alkoivat ohjata toimintaa kuitenkin takaisin olemassa olevan asiakasryhmän palvelemiseen. Yrittäjällä on paljon lankoja käsissä ja kulttuuritoiminnan järjestäminen tuo ylimääräistä työtä jo muutenkin kiireiseen kesäsesonkiin. Tämä ohjaa toimintaa väkisinkin tuttujen ja turvallisten palvelujen äärelle, eikä innovatiiviselle kokeilukulttuurille jää tilaa. Helsingin merellinen strategia 2030 -dokumentissa todetaan, että tämä ongelma on havaittavissa myös Helsingin lähisaarissa. “Haasteena on tunnistettu myös se, että merellisten yrittäjien näkökulmasta toiminnan aloittamiseen tarvittavien lupien saaminen kestää kauan ja yhteiskehittäminen kaupungin kanssa on hidasta. Tällä on negatiivinen vaikutus merellisten alueiden virkistyskäytön ja palveluiden monipuolistumiseen sekä yrittäjien jaksamiseen. Helsingin merellisyyden toteutuminen edellyttää ennen kaikkea parempaa kaupungin sisäistä koordinaatiota ja merellisen toiminnan johtamista, merellisen resurssin omistajuuden vahvistamista sekä yhteistyön parantamista saariston eri toimijoiden välillä. Saaria voitaisiin myös kehittää aiempaa enemmän nopeilla kokeiluilla, joiden toimeenpanoon ei tarvittaisi raskasta lupaprosessia. Merellisyydessä kaivataan vetovastuun ottajaa palveluiden ja kokonaisuuden yhteiskehittämisestä ja hallinnasta.” - Helsingin merellinen strategia 2030. Tämänhetkisillä resursseilla yrittäjä ei pysty tuottamaan kulttuuritoimintaa ainakaan siten, että se olisi taloudellisesti ja ajankäytöllisesti kannattavaa. Siksi kannustaisin Elisaaren vakioasiakaskuntaa, lähialueen yrittäjiä, saaren asukkaita ja kulttuurisisältöjen tuottajia organisoitumaan esimerkiksi rekisteröidyksi yhdistykseksi. Tällöin kaikkea kulttuuritoimintaa ei tarvitsisi miettiä liikevoiton kautta, vaan voitaisiin keskittyä vain mielekkäiden elämysten mahdollistamiseen. Yhdistys voisi myös toimia Helsingin kaupungin kanssa suoraviivaisemmin ja saada kaupungilta rahoitusta kulttuuritoimintaan. Kulttuuritoiminta toisi Elisaareen kävijöitä ja se näkyisi myös yrittäjän liikevaihdossa ilman uusien palveluiden luomista. Elisaaren asukkaissa ja vakioasiakkaissa on paljon tietoa, taitoa ja intoa. Nämä resurssit voisi valjastaa Elisaaren kehittämiseen konkreettisemmin ottamalla kaikki halukkaat toimijat samaan organisaatioon ja antamalla mahdollisuuden luoda Elisaarta yhdessä. Tässä projektissa parasta on ollut potentiaalia pursuavassa paikassa oleminen ja vapaa ideoiminen. Hankalinta on ollut ideoiden survominen byrokratian ja talouden lainalaisuuksien läpi konkretiaan. Paljon on tehty ja paljon on vielä tehtävää.
Helsinki Pride 2023: Nuorten Drop-in DJ-Workshop
Olen ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelija Jasmin Anglén. Tein ensimmäisen syventävän projektini Nuorten Pride -viikon avausohjelmaan kuuluvan Nuorten Drop-in DJ-workshopin tuottamisesta. Taustaltani olen mm. nuoriso- ja koulukäynninohjaaja, joten minulle oli luontaista hakeutua nuoria koskevan projektityön pariin. Minulla on myös aikaisempaa kokemusta nuorten musiikkitapahtuman tuottamisesta (Soundgeist Helsinki / Nosturi, 2016). Nuorten DJ-tapahtuman tuottamisen taustalla on yhdeksän kuukauden mittainen työsuhde nuorten toiminnan projektikoordinaattorina Säröllä (Tyttöjen Rokkileiriyhdistys ry). Se tarjoaa trans- ja cissukupuolisille tytöille ja naisille sekä muille trans- ja muunsukupuolisille ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään musiikin keinoin. Työssäni projektikoordinaattorina koordinoin 13—19-vuotiaille Särön kohderyhmäläisille suunnattua bändi- ja musiikkiharrastustoimintaa. Nuorten Drop-in DJ-workshop on loppuhuipennus työskentelyjaksoni aikana aloitetulle Särön ja muiden nuorisopalveluita tuottavien tahojen yhteistyölle. Nuorten Pride -viikon tapahtumassa nostimme kohdeikäryhmää 29-vuoteen, jotta tapahtuma olisi saavutettavampi laajemmalle osalle Pride-viikon kävijäkuntaa. 26.6.2023 klo14–18 Oodin lipan alla järjestettävä Nuorten Drop-in DJ-workshop on Särön, DJ Academy Helsingin sekä Helsingin keskustakirjasto Oodin yhdessä Nuorten Pride -viikolle järjestämä tapahtuma. Särön DJ-pisteen myötä tytöt, naiset ja ei-binääriset nuoret on erityisesti huomioitu. Maksuttomassa työpajassa nuoret pääsevät kokeilemaan ja harjoittelemaan DJ-työskentelyä, aiempaa osaamista ei tarvita. Tapahtuman avoin formaatti kutsuu nuoria tutustumaan musiikkiharrastusmahdollisuuksia tarjoaviin tahoihin ja oppimaan uusia taitoja. Suomen kesäkelien oikukkuuteen varautuen olemme varmuuden vuoksi varanneet Oodiin Maijansalin käyttöömme tapahtuman ajaksi. Sekä nuorten musiikkiharrastushanke että DJ-tapahtuma Pride-viikolla rahoitettiin Helsingin kaupungin myöntämällä avustuksella, joten pääsin tekemään raportointia myös Helsingin kaupungille. Ensimmäisen vuoden opinnot antoivat hyvät mahdollisuudet hyödyntää lukuvuoden mittaan tulleita oppeja tapahtuman tuottamisessa. Sain välitöntä hyötyä esimerkiksi kirjallisen ja visuaalisen viestinnän, taloushallinnon kursseista. Ennen kaikkea merkitykselliseltä tuntuu olla mukana tekemässä Suomen suurinta ihmisoikeustapahtumaa. Tervetuloa paikan päälle aistimaan Nuorten Pride -viikon avauspäivän tunnelmaa ja fiilistelemään nuorten soittamaa musiikkia!
Itsenäinen projekti 3: Toiminimen perustaminen, kevytyrittäjyys kulttuurialalla
Olen Topi Hämäläinen, kutu16 ja tein kolmannen itsenäisen projektini kulttuurituotannon koulutuslinjalla toiminimen perustamisesta. Olen työskennellyt yökerho-, festivaali- ja konemusiikkituotannoissa noin viisi vuotta ja viime vuonna ajankohtaiseksi aiheeksi nousi oman toiminimen perustaminen. Katsoin toiminimen perustamisen olevan ajankohtainen itsenäisen projektin aihe, koska se vaikutti sen hetkiseen työuraani suoranaisesti. Projektissa arvioin toiminimen perustamisen hyötyjä omaan kevytyrittäjyystoimintaani. Ennen projektia olin laskuttanut töitäni Ukko.fi palvelun kautta ilman toiminimeä. Projektin tavoitteena oli lopuksi perustaa toiminimi itselleni, mikäli sen hyödyt olisivat sen arvoisia. Tietoa toiminimen perustamisesta oli helppo löytää. Nykyään toiminimen perustamisen kynnys on madaltunut erilaisten palveluiden, kuten Op-kevyt-yrittäjä ja ukko.fi kautta. Kirjallisten lähteiden lisäksi näiden palveluiden nettisuvuilla on ilmaiseksi nähtävissä helposti esitettyä informaatiota toiminimen perustamisesta. Kirjallisen tiedon lisäksi tein kaksi haastattelua kevytyrittäjä kollegoilleni, jota kautta sain käytännön tietoa erilaisista tavoista harjoittaa toiminimiyrittäjyyttä. Projekti oli onnistunut ja sen seurauksena perustin itselleni toiminimen OP-kevytyrittäjä palvelun kautta. Projektissani totesin, että rahallisesti olisi ollut hyödyllistä hoitaa kirjanpito itse tai palkata kirjanpitäjä toiminimelleni, mutta aika on myös resurssi itsessään. Katsoin, että Op:n tarjoama palvelu säästää kiireisellä alalla työskentelevältä ihmiseltä paljon aikaa erilaisten verolaskelmien ja kirjanpidon kanssa. OP- kevytyrittäjä hoitaa ennakkoveroilmoitukset ja alv-laskutukset puolestasi, joka oli minulle sopiva diili. Syvennyin alan kirjallisuuteen ja verkkoartikkeleihin tutkimusta tehdessäni. Syventymisalueessani käsittelin muun muassa freelancereita, laskutuspalveluita ja kevytyrittäjyyden yksityiskohtia. Projekti opetti minulle paljon. Yrittäjyys-kurssista Metropoliassa oli jo pitkän aikaa projektia toteuttaessa. Kirjallisuuden läpikäynti, haastattelut ja eri palveluihin tutustuminen antoivat kokonaisvaltaisen kuvan toiminimiyrittäjyydestä ja kaikista siihen liittyvistä huomioitavista asioista ja tavoista.
Kokouksien ja juhlien tulevaisuuden palveluvalikoimaa värittää laadukas palvelukokemus
Oletko pohtinut tapahtumajärjestämistä museoiden kontekstissa? Tuoreessa opinnäytetyössäni keskityn selvittämään kokous- ja juhlapalveluita käyttävien asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeita erityisesti tapahtumajärjestämiseen museoympäristössä. Palvelutarpeita kerättiin kahdessa työpajassa sekä kyselyn avulla erityyppisiä kokouksia ja juhlia järjestäviltä yritysasiakkailta sekä tapahtumajärjestämisen ammattilaisilta. Opinnäytetyöni on esiselvittävä kehittämishanke, jossa etsittiin myös palvelukokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön tuloksista nousi huomio, jossa tulevaisuuden palvelutarpeita siivittää poikkeuksetta myös laadukas palvelukokemus. Laadukkaan palvelukokemuksen aikaan saamisessa yhdistyvät tulevaisuuden palvelutarpeet aina kokoustamisen peruspalveluista merkityksellisiin, kestäviin sekä asiakkaat huomioiviin vaivattomiin palveluratkaisuihin. Kokonaisvaltaisella palvelukokemuksella on tärkeä merkitys asiakkaalle Esiselvittävässä kehittämishankkeessa käy selväksi, että palvelukokemus vaikuttaa voimakkaasti asiakkaan haluun järjestää tilaisuus itselleen mieluisassa tapahtumapaikassa. On todennäköistä, että tapahtumapaikkaan palataan uudestaan, jos aiempi kokemus tapahtuman järjestämisestä on ollut hyvä. Kokonaisuus on kunnossa kun puitteet, palvelun taso ja hinta vastaavat asiakkaan vaatimustasoa. Esiselvittävän kehittämishankkeen tuloksista voi todeta, että moni kokee tulevaisuudessa kestävän kehityksen raamien määräävän entistä enemmän tapahtumien suunnan. Kun tapahtumapaikka viestii selkeästi omasta arvomaailmastaan, on asiakkaan mahdollista tehdä valintoja arvopohjaisesti. Palvelukokonaisuuden toivotaankin tulevaisuudessa olevan linjassa asiakkaan arvojen kanssa. Palvelun arvoa lisää, kun asiakas tuntee olevansa osana erityistä kokonaisuutta mahdollistaen merkityksellisiä kohtaamisia muille. Kokonaisvaltaisuus toteutuu muun muassa sen kautta, että palvelut saadaan helposti saman katon alta ja palvelut toimivat sujuvasti. Mahdollisuus osallistua tapahtumiin paikkariippumattomasti ja mahdollisuus valita ohjatun tai itsenäisesti kulutettavan palvelun väliltä, parantavat palvelukokemusta. Ammattitaitoinen henkilökunta vaikuttaa palvelukokemukseen positiivisesti Asiakkaat toivoivat, että kokous- ja juhlapalveluiden henkilökunnasta löytyy edustaja, jonka kanssa tapahtuma organisoidaan alusta loppuun. Henkilöltä kaivataan ideoita, näkemystä ja tukea tapahtuman toteuttamiseen. Opinnäytetyön tietopohja nostaakin esiin, että aito kiinnostus asiakkaaseen on äärimmäisen hyvä tapa erottua. Sopivien palveluratkaisujen ehdottaminen asiakkaalle helpottuu, kun henkilökunta on sitoutunut asiakkaaseen ja ymmärtää tilaisuuden luonteen. Asiakas on saatava tuntemaan, että hänestä välitetään ja hän on turvallisissa käsissä. Työntekijöillä onkin palvelukokemuksen onnistumisen kannalta tärkeä rooli ja asiakkaat arvostavat kokenutta henkilökuntaa. Merkityksellisen ja luottamuksellisen yhteyden luominen palveluita tarjoavan yrityksen asiantuntijaan myös sitouttaa asiakkaan. Asiakas haluaa järjestää tilaisuutensa myös jatkossa paikassa, jossa se on vaivatonta itselle entuudestaan tuttujen henkilöiden kanssa. Tapahtumapaikka pystyy myös suunnittelemaan palveluita paremmin asiakkaalle, koska tuntee hänen tarpeensa ja tyylinsä. Tapahtumapaikan on kuitenkin hyvä tarjota asiakkaalle vaihtelevuutta ja uusia mahdollisuuksia tapahtumien toteutuksen osalta. Onnistunut palvelukokemus on monen tekijän summa Palvelukokemuksen arviointi alkaa jo ensimmäisestä kontaktista yritykseen ja kestää asiakkuuden loppuun asti. Asiakkaalle mieluista palvelukokemusta vahvistaa, kun tietoa on kätevästi saatavilla esimerkiksi nettisivuilla helposti ymmärrettävässä muodossa. Tämä voi edellyttää esimerkiksi esittelyvideoita, joihin asiakkaat voivat tutustua ennen käyntiä paikan päällä. Henkilökohtaisesti saatu esittely paikan päällä sinetöi usein päätöksen siitä järjestetäänkö tilaisuus tapahtumapaikassa ja siksi sen onnistumisella on merkittävä rooli. Käynnin jälkeen palvelukokemukseen vaikuttaa se, kuinka ripeästi asiakas saa vastauksia kysymyksiinsä. Yleisesti asiakkaat toivovat helppoa prosessia tapahtuman järjestämiseen. Palvelukokemuksen kannalta on tärkeää, että asiakas kokee saavansa tapahtumaan sijoittamalleen rahalle, ajalle ja vaivalle vastinetta ja tapahtumapäivälle asetetut odotukset lunastetaan. Esiselvittävästä kehittämishankkeesta käy ilmi, että on aiheellista tarjota valmiita pakettiratkaisuja, jotka ovat kuitenkin muotoiltavissa joustavasti asiakkaan tarpeisiin. Näissä tilanteissa korostuu erityisesti se, että henkilökunnan edustaja on innostunut ja perillä asiakkaan tarpeista, ehdottaen tarvittaessa uutta ja yllättävää ratkaisua peruspalveluiden lisäksi. Ratkaisu toteutukseen voi löytyä myös museon monipuolisilta kumppaneilta, jotka otetaan mukaan toteuttamaan laajempia palvelukokonaisuuksia tapahtumapaikkana toimivan museon koordinoimana. Kulttuurituotannon YAMK-tutkinnon suorittaneen Carita Elkon työtausta on tapahtumatuotantojen suunnittelun ja toteutuksen parissa. Asiakasrajapinnassa työskentely loi kipinän palvelukokonaisuuden kehittämiseen. Laadukkaan palvelukokemuksen mahdollistavia työkaluja hän soveltaa onnistuneen kohtaamisen toteutumiseen myös resurssoinnin parissa tämän hetkisessä työssään Creative Technology Finland Oy:lla. Lue lisää opinnäytetyöstäni Elko, Carita (2023). Kansallismuseon kokous- ja juhlamyynnin palveluiden kehittäminen ja tulevaisuuden palveluvalikoima Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja (YAMK) opinnäytetyö.
Kiinnostavan henkilöbrändin luominen
Opiskelen kolmatta vuotta Kulttuurituotantoa ja keväällä 2023 tein kolmannen eli viimeisen itsenäisen projektin opintoihini. Tein projektin kokonaan itsenäisesti, koska halusin projektille aiheen, josta voin hyötyä itse tulevaisuudessa. Kulttuurituottajan näkökulmasta valitsin tämän aiheen, koska olen opintojen aikana ollut hyvin kiinnostunut erilaisten tapahtumien brändeistä. Halusin tutkia brändin luomista kokonaisuudessaan sekä prosessina, koska uskon että voin hyötyä tästä tulevaisuudessa myös tuottajan töissä. Projektissa määrittelin itselleni henkilöbrändin ja tein suunnitelman sosiaalisen median kanavaan Instagramiin sisällön luomista varten. Niin kauan kuin muistan, olen ollut hyvin kiinnostunut muodista ja kauneudesta. Olen aina innoissani tutustumassa uusin muoti- ja kauneustrendeihin sekä uusiin ilmiöihin. Projekti alkoi oman henkilöbrändin suunnittelulla sekä määrittelyllä, jonka jälkeen siirryin Instagramia varten tehtävään suunnitelmaan, jossa keskityin muoti- ja kauneusmarkkinoinnin sisällön luomiseen. Projektissa syvennyin henkilöbrändäykseen ja erityisesti henkilöbrändiin Instagramia varten. Jokaisella meistä on henkilöbrändi, mutta sen tulee olla määritelty, jotta sitä voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöbrändin tulee olla samaistuttava, aito, trendikäs ja siinä pitää tuoda esiin myös oma persoona. Uskon henkilöbrändin olevan avain asemassa, jos teet töitä ”omalla naamallasi”. Jos henkilöbrändi on määritelty ja sitä hyödynnetään oikein, on paljon suurempi todennäköisyys herättää asiakkaiden, yrityksien tai brändien kiinnostuksen. Vinkkini omaan henkilöbrändäykseen: Ota aikaa oman henkilöbrändin muodostumiselle Pohdi, milloin tunnet olevasi luovimmillasi ja parhaimmillasi Ole oma itsesi, äläkä mieti liikaa mitä muut ajattelevat Uskalla tavoitella omia unelmiasi Panosta henkilöbrändissä niihin osa-alueisiin, joista haluat jäädä mieleen Ymmärrä että henkilöbrändi saattaa muuttua elämän eri vaiheissa Annika / Kulttuurituotannon opiskelija 20
Kuuselan kulttuurikoulu uutta yhteisöllisyyttä luomassa
Minun ja mieheni käsiin tupsahti pieni kyläkoulu keväällä 2022. Koulun ympärille oli syntymässä Porvoon ensimmäinen minitalokylä ja alueen keskellä sijaitsevaan Kuuselan vanhaan kouluun toivottiin yhteisöllistä toimintaa. Hain Metropolian kulttuurituotannon yamk opintolinjalle syksyllä -22 ja pääsin opiskelemaan hyvässä ohjauksessa ja seurassa itselle kokonaan uutta ammattia. Perustimme lähipiirissä pian myös yhdistyksen, jonka puitteissa toimintaa Kuuselan koulussa voisi alkaa tuottaa. Nimeksi tuli tietenkin Kuuselan kulttuurikoulu ry. Ei vain koulu, vaan askel kestävämpään huomiseen Kun uutta yhdistystä ja kulttuurikoulua on perustamassa kaksi opettajataustaista ihmistä, ei voi välttyä kansansivistystyöeetokselta. Yhdistyksen toiminnan tausta-ajatuksena on, että ihmiset osaavat ja haluavat elää ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää elämää. Toiveissa on, että planetaarinen ajattelu leviää laadukkaan ja monipuolisen kulttuurisen toiminnan siivittämänä toimintaan osallistuvien ihmisten arkeen ja elämään. Ihmiskunnalla on IPCC:n vuoden 2022 raportin mukaan 10-15 vuotta aikaa muuttaa elintapansa ekologisesti kestäviksi, jotta ilmastomme pysyy elinkelpoisena ja luonnon moninaisuuden köyhtyminen saadaan pysäytettyä. Nopean elintapamuutoksen toteuttaminen on mahdollista, mikäli se toteutetaan yhtäaikaisesti kaikilla yhteiskunnan toimintasektoreilla. Talkoiden avulla pelastetaan koulu ja samalla rakenentaan yhteisöllisyyttä Yksi ihminen ei voi tehdä paljon, yhdessä voimme vaikuttaa laajemmin. Ilmastoystävällisen elämän ei tarvitse olla niukkaa apeata synkistelyä. Kuuselan kulttuurikoulu osallistuu ilmastotalkoisiin tekemällä taiteita edistäviä aloitteita, edistää Kuuselan koulurakennuksen säilymistä käyttökelpoisena ja terveenä rakennuksena, järjestää kulttuuri-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia ja juhlia, järjestää taidenäyttelyitä, suunnittelee ja järjestää kursseja ja muuta taidekoulutusta, harjoittaa tutkimus, tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä järjestää kulttuuritilaisuuksia. Kuuselassa on jo järjestetty vanhanajan talkoita, joissa rakennuksen kunnostusta edistetään ja syödään yhdessä. Talkoisiin osallistuneet ovat olleet hyvin ilahtuneita koulun piirissä vallitsevasta yhteisöllisestä hengestä ja meiningistä. He ovat valitelleet, että talkoita järjestetään nykyään liian vähän. Talkoolaiseksi voi ilmoittautua kulttuurikoulu.fi tai kuuselan_kulttuurikoulu instatilin kautta. Kuuselan kulttuurikoulun toimintasektorina on kansalaisyhteiskunta ja yksittäiset ihmiset ja heidän jokapäiväinen arkensa. Tutkimustyön myötä vahvistui ajatus yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä ja osallistamisesta. Kehityksen suuntiin selvyyttä opinnäytetyön avulla Opinnäytetyöhöni haastatelluilla henkilöillä oli monia samansuuntaisia toiveita ja ajatuksia. Lähialueiden koululaiset, opiskelijat, lapsiperheet, sekä ikäihmiset saavat vaikuttaa toiminnan muotoutumiseen ja toimintaa pyritään järjestämään molemmilla kotimaisilla kielillä, myös muut kieliryhmät huomioidaan. Kuuselan kulttuurikoulu pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoja ympäristöä ja elämänpiiriä kaventavalle toiminnalle ja ajattelulle. Yhteisöllisyydessä on voimaa, yhteisöistä löytyy hyödyllistä tietotaitoa mitä voidaan jakaa eteenpäin sopivassa ympäristössä ja kontekstissa esimerkiksi jossakin monipuolisessa kulttuuriperinnön huomioivassa ympäristöhankkeessa. Pyrimme tarjoamaan konkreettista tekemistä ja vaihtoehtoja kestävän elämäntavan toteuttamiseksi. Monica Lindström on juuri valmistumassa Kulttuurituottaja (YAMK) tutkinnosta. Hänen opintonsa ovat kiinnittyneet Kuuselan vanhaan kouluun. Koulu on keskellä Porvoon ensimmäistä minitalokyläaluetta, jolle toivotaan yhteisöllistä toimintaa. Lue lisää: Lindström, M. (2023). Yhteisöllisen kulttuurikeskuksen käynnistäminen Metropolia ammattikorkeakoulu, kulttuurituottaja YAMK opinnäytetyö.
Tuottajan työssä Suomen Partiolaisissa
Finnjamboree Kajo oli Suomen Partiolaisten kahdeksas kansallinen suurleiri, joka järjestettiin vuoden 2022 heinäkuussa Evon metsissä. Leiri keräsi lopulta noin 13 000 partiolaista niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Olin mukana tekemässä Kajon yhteisohjelmia, jotka koostuivat leirin avajaisista, keskiäisistä sekä päättäjäisistä. Toimin osana event-tiimiä. Event-tiimin tehtävänä oli tuoda yhteisohjelmien tiimin suunnitelmat käytäntöön ja toimia rajapintana leirin eri osa-alueiden ja yhteisohjelmien välillä. Event-tiimi vastasi yhteisohjelmien tiedotuksesta ja mainostuksesta yhteistyössä viestinnän ja markkinoinnin kanssa. Lisäksi tiimi vastasi yhteisohjelmien aikataulutuksesta, yhteisohjelmien eri osa-alueiden yhteistyöstä (valo, ääni, screen, siirtymät, turva, saavutettavuus, KV, esiintyjät, musiikki) ja yhteistyöstä ohjelmalaaksojen ja alaleirien kanssa (tiedottaminen yhteisohjelmista). Avajaiset sekä päättäjäiset olivat Kajon päälavalla tapahtuvia ohjelmia, jotka koostuivat näytelmällisistä osuuksista, yhteislauluista, bändin esiintymisestä sekä interaktiivisista ohjelmanumeroista. Päättäjäisissä esiintyi myös upea VIIVI. Keskiäiset olivat avajaisiin ja päättäjäisiin verrattuna aivan omanlainen spektaakkeli, jonka ohjelma koostui ensin koko leirin osallistavasta maastopelistä. Teimme yhteistyötä Action Track -nimisen pelifirman kanssa ja loimme tarpeisiimme sopivan ja kustomoidun maastopelin keskiäisiin. Peli ohjasi osallistujat suorittamaan erilaisia tehtäviä ja GPS-paikantimen avulla yhdisti pieniä ryhmiä aina suuremmiksi ja suuremmiksi. Lopulta applikaatio ohjasi kaikki 13 000 leiriläistä niemen rantaan, jossa keskiäisten loppuohjelma tapahtui. Rakennutimme niemeen järvessä kelluvat lavat, jossa leirin näytteljät esittivät huikean tarinallisen osuuden. Aloitimme tiimini kanssa työskentelyn vuoden 2021 marraskuussa ja saimme projektin päätökseen syyskussa 2023. Finnjamboree Kajon yhteisohjelmakymppinä toimiminen oli todella opettavainen kokemus ja antoi runsaasti avaimia tuottajantyöhön. Kehitin esimerkiksi johtamistaitoja, ongelmanratkaisukykyjä, aikataulutusta sekä paineen alla työskentelyä. Oli hienoa saada yhdistää rakas partioharrastus sekä tämä upea ala. <3 Linkkinä Finnjamboree Kajon aftermovie, jonka avulla pääsee sukeltamaan huikeaan suurleiritunnelmaan! https://youtu.be/nRzAsPHhdDQ
VR-, AR- ja MR-sisällöt osana fyysistä tapahtumaa – Mitä tapahtumajärjestäjän tulisi tietää XR-sisällöistä
Kun aloitin opintoni kulttuurituotannon tutkintolinjalla vuonna 2018, en osannut arvata, että tieni tulisi johtamaan XR:n maailmaan jo opintojeni ensimmäisenä vuotena. Olen työskennellyt Helsinki XR Centerillä osa-aikaisesti keväästä 2019 lähtien markkinointituottajan roolissa, ja näiden vuosien aikana olen edennyt kokoaikaiseksi Helsinki XR Centerin viestintä- ja tapahtuma-asiantuntijaksi. Helsinki XR Center on Metropolia Ammattikorkeakoulun alainen kansainvälinen toimija, joka edistää Suomen XR-alaa monella tavalla, esimerkiksi osallistumalla erilaisiin kehityshankkeisiin, järjestämällä verkostoitumistapahtumia, pyörittämällä hubitoimintaa ja jakamalla tietoisuutta XR-alasta. (Lue lisää: Helsinki XR Centerin verkkosivut) Jos tässä kohtaa mietit, mitä ihmettä tarkoittaa XR, niin avaan asiaa vähän. Termi XR juontaa juurensa sanasta Extended Reality eli laajennettu todellisuus. XR on kattotermi laajennetun todellisuuden teknologioille, kuten virtuaalitodellisuudelle (VR) ja lisätylle todellisuudelle (AR). XR-sisällöt koetaan aina joko kokonaan tai osittain virtuaalisesti. Käytännössä XR-sisällöt voivat olla vaikkapa virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä koulutussisältöjä, immersiivisiä sirkus- ja taidekokemuksia tai lisättyä todellisuutta hyödyntäviä kännykkäpelejä ja -sovelluksia. XR-laitteiden ja -sovellusten kirjo on hyvin moninainen. Kesätapahtuma euroopanlaajuiselle XR-verkostolle Keväällä 2023 Helsinki XR Center päätti järjestää XR4Europen kanssa kesätapahtuman, joka kokoaisi yhteen XR4Europen jäsenet Suomeen, Helsinki XR Centerille. Tapahtuman oli tarkoitus olla noin sadan hengen kaksipäiväinen tapahtuma, ja sen ideana oli esitellä Suomen XR-osaamista livenä kokeiltavien XR-sisältöjen kautta ja auttaa osallistujia verkostoitumaan yli maiden rajojen. Tapahtuma kuitenkin jouduttiin perumaan resurssipulan vuoksi. Minun tehtävänäni oli suunnitella kyseiselle tapahtumalle aluesuunnitelma Helsinki XR Centerin tiloihin, ja ehdin tehdä tämän ennen tapahtuman perumista. Esiintymislavan, yleisön ja matchmaking-verkostoitumiselle tarkoitetun alueen lisäksi aluesuunnitelmaan tuli mahduttaa myös mahdollisimman monta erilaista XR-sisältöä. Koska olin työskennellyt pitkään XR:n parissa, tiesin, että XR-sisältöjen sisällyttäminen tapahtuma-alueeseen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. En kuitenkaan tiennyt varmuudella, mitä kaikkea aluesuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon XR-sisältöjen kannalta, joten päätin tutkia asiaa ja tehdä aiheesta kolmannen itsenäisen projektini. Projektin syventymisalueeksi muodostui XR-sisältöjä sisältävän live-tapahtuman (eli fyysisen tapahtuman) aluesuunnittelu. XR-sisältöjen erityispiirteet aluesuunnittelijan näkökulmasta Projektin alussa käytin hurjasti aikaa tiedon metsästämiseen: googlailin aihetta monia tunteja erilaisilla hakusanoilla sekä kyselin vinkkejä kirjallisiin lähteisiin kollegoiltani ja monilta muilta XR-alan ammattilaisilta. Vaikka kuinka yritin etsiä, mistään ei yksinkertaisesti löytynyt kattavaa tietoa tai vinkkejä XR-sisältöjen käyttämisestä live-tapahtumassa. Jouduin näin ollen käyttämään pääasiallisena tiedonlähteenä kollegoitani sekä testaamaan itse erilaisia laitteita käytännössä, jotta saisin jonkinlaisen kuvan XR-sisältöjen erityispiirteistä aluesuunnittelun näkökulmasta. XR-sisältöihin ja -laitteisiin liittyvien haastattelujen, keskustelujen, käytännönkokeilujen ja aihetta jotenkuten sivuavien artikkelien pohjalta päätin toteuttaa yhdistetyn muistilistan kaikesta kokoon haalimastani tiedosta oman työni tueksi, mutta myös muiden vastaavassa tilanteessa olevien aluesuunnittelijoiden avuksi. Tutkimukseni aikana oli nimittäin käynyt ilmi, että XR-sisällöt vaikuttavat omalla tavallaan melkeinpä jokaiseen tapahtuma-alueen suunnittelun osa-alueeseen, eikä näitä osaa suorilta käsin huomioida, ellei omaa syvällistä ymmärrystä XR-laitteista ja -sovelluksista. Koin, että muistilista voisi kiteyttää hyvin sen, mitä kaikkea XR-sisällöt vaativat tapahtuma-alueelta toimivuuden ja parhaan mahdollisen käyttökokemuksen saavuttamiseksi. On kuitenkin huomioitava, että jokainen XR-sovellus ja -laite omaa aina omat erityispiirteensä, ja nämä erityispiirteet tulee aina kysyä erikseen siltä taholta, joka tarjoaa XR-sisällön tapahtumaan. Vain tällä tavalla onnistutaan luomaan varmuudella sellainen ympäristö, missä XR-sisältö voidaan kokea täydessä potentiaalissaan. Suosittelenkin tästä syystä, että XR-sisällön tarjoaja, tekijä tai esittelijä osallistetaan aluesuunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, ja tällaisissa tilanteissa on hyvä aloittaa aluesuunnittelu yleisimpien XR-sisältöjen erityispiirteiden, eli niin sanottujen yleismaallisten ohjeiden perusteella. On siis pidettävä mielessä, että tämä muistilista antaa vain yleismaallisia vinkkejä ja ohjeita XR-sisällöistä, eli voi olla mahdollista, että tapahtumassa käytettävä XR-sisältö ei tarvitse kaikkia listassa mainittuja asioita. Listan ajatus on tuoda ilmi ne asiat, mihin aluesuunnittelijan kannattaa varautua (vähintäänkin henkisesti) jo varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia, jos tapahtumaan sisältyy XR-sisältöjä. XR-sisällöt live-tapahtumassa -muistilista tapahtumajärjestäjille Huomioi, että jokaisella XR-sovelluksella ja -laitteella on omat ominaispiirteensä. Nämä tulee aina selvittää erikseen XR-sisällön tarjoajalta mahdollisimman aikaisin, mielellään ennen tapahtuma-alueen suunnittelun aloittamista. XR-sisällöt tarvitsevat runsaasti tilaa. Tästä syystä XR-sisällölle tulisikin luoda erikseen: Käyttöalue, minkä sisällä XR-sisältöä käytetään. Laitteistoalue, missä XR-laitteen toimimiseen vaadittava laitteisto sijaitsee ja missä laite lepää aina kun sitä ei käytetä. Yleisön alue, mihin yleisö saa pysähtyä rauhassa ihastelemaan XR-sisältöä ja sen kokijaa. Ohituskaista, mitä pitkin muu ihmismassa pystyy kulkemaan vaivatta XR-sisällön ohi. Tapahtumapaikalla on oltava mahdollisimman nopea kaistanleveys ja internetyhteys, johon myös XR-sisällöntarjoajilla on oltava vapaa pääsy. Jokaisen XR-käyttöalueen välittömästä läheisyydestä tulee löytyä pistokepaikat vähintään kolmelle pistokkeelle. Tapahtumatilan tulee olla hyvin valaistu. Tapahtumatila ei saa sisältää suuria heijastavia pintoja kuten peilejä tai suuria määriä ikkunoita. XR-laitteet eivät saa kastua. XR-laitteet eivät saa olla suorassa auringonvalossa. XR-sisällön käyttöalueen lattiapinnan tulee olla tasainen. XR-sisällön käyttöalueeseen ei saa sisältyä minkäänlaisia fyysisiä esteitä kuten pöytiä, tuoleja tai kattovalaisimia. Pääsy XR-sisällön luokse tulee olla esteetön. XR-laitteiden johdot olisi hyvä nostaa pois käyttöalueen lattialta tapaturmien ehkäisemiseksi, esimerkiksi ohjaamalla ne kulkemaan katon rajaa pitkin ripustuskoukkujen avulla. XR-sisällön käyttöalue on hyvä rajata selkeästi esimerkiksi lattiateipillä selkeästi omaksi alueekseen. XR-sisällön käyttöalueen keskipiste (eli lähtöpiste) on hyvä merkitä lattiaan esimerkiksi teipillä. XR-laitteilla olisi hyvä olla siisti säilytysratkaisu tapahtuman ajaksi, esimerkiksi seinäkoukku tai muu teline. XR-sisällön esittelypisteeseen on hyvä sisältyä itse XR-sisällön lisäksi vähintään: Näyttö Pöytä Tuoli Roskis Jatkojohto Tapahtuma-alueella tulee olla alueita lepäämistä varten, sillä XR-sisältöjen käyttö voi aiheuttaa mm. pahoinvointia, päänsärkyä tai tapaturmia. Kannattaa myös harkita, tarvitsisiko tapahtuma-alue oman ensiapupisteen. XR-laitteet tulee puhdistaa tasaisin väliajoin taudinaiheuttajien leviämisen ehkäisemiseksi, mielellään mahdollisimman helposti ja vaivattomasti. Tapahtuman henkilöstö tulee perehdyttää tapahtumassa käytettävien XR-sisältöjen erityispiirteisiin. Varaa XR-sisällön kokemiselle tarpeeksi aikaa tapahtuman kokonaisaikataulusta. Usein tapahtumaan sopii parhaiten suhteellisen lyhyessä ajassa alusta loppuun koettavat sisällöt. Tällaiset sisällöt vähentävät jonotus- ja ruuhkatilanteita. Tapahtumajärjestäjän tulee olla tasapuolinen jokaista XR-sisällöntarjoajaa kohtaan, esim. tarjoamalla jokaiselle keskenään samanlaisia ja -laatuisia kalusteita ja muita välineitä tapahtuman ajaksi. (mikäli tapahtumassa on useita XR-sisällöntarjoajia samanaikaisesti, eikä toisin ole sovittu esim. sponsoriyhteistyön vuoksi) Listan tavoitteena on jakaa tietoa tapahtumanjärjestäjille XR-sisältöjen erityispiirteistä ja estää sellaisia tilanteita, missä XR-sisältöjä sisältävän tapahtuman aluetta on lähdetty jo alusta alkaen suunnittelemaan XR-sisällöille epäsopivaan suuntaan. Hyödynsin itse tätä muistilistaa projektiin kuuluvan tapahtuma-aluetta suunnitellessani, ja toivon hartaasti, että kyseisestä listasta on apua myös muille tapahtumatuottajille. XR-sisällöt sopivat hyvin monenlaisiin tapahtumiin, sillä niitä on tarjolla laidasta laitaan. Parhaimmillaan XR-sisällöt voivat tarjota unohtumattomia elämyksiä tapahtumakävijöille. Kannustaisin siis jokaista tapahtumatuottajaa pohtimaan: voisiko XR-sisällöt tuoda lisäarvoa minun tapahtumalleni? XR-terkuin, Meeri Lehto Kulttuurituotannon 2018 vuosikurssin opiskelija
Jalkapalloa hyvän asian puolesta
Harrastukset ovat erittäin tärkeässä osassa lasten ja nuorten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Se tuottaa Suomessa iloa vuosittain yli 100 000 pelaajalle ja muille lajin intohimoisille seuraajille. Minullekin tärkeä harrastus on jalkapallo, siksi itsenäisen projektini aiheeksi valikoitui sopivasti jalkapallo ja sen harrastamismahdollisuuksien edistäminen hyväntekeväisyysottelun muodossa. Toimin vuoden 2022 Stadi Cupissa koordinaattorina hyväntekeväisyysottelussa, jonka järjestimme tapahtuman avajaisten yhteydessä, yhdessä Hope Ry:n ja Punainen Kortti Rasismille -hankkeen kanssa. Kaikki varat ohjattiin lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen Suomessa. Päädyin mukaan projektiin, koska olin ollut myös aikaisempina vuosina mukana luomassa hyväntekeväisyysottelun konseptia Stadi Cupille. Stadi Cup ry:n perimmäinen tavoite jo vuodesta 1985 lähtien on ollut vahvistaa tyttöjen jalkapallokulttuuria Suomessa ja tarjota tytöille parhaat mahdolliset järjestelyt, upeita elämyksiä sekä erityistä näkyvyyttä neljän unohtumattoman päivän aikana. Tasa-arvo urheilussa on mielestäni tärkeä asia, joten työskentely Stadi Cup Ry:n kanssa oli hieno kokemus. Hyväntekeväisyystapahtuman koordinaattorina tehtäväni oli vastata ottelun kokonaiskuvasta sekä luoda Stadi Cupin järjestelytoimikunnan nähtäväksi opas hyväntekeväisyysottelun järjestämistä̈ varten. Tavoitteena oli, että ottelusta muodostuu toimiva konsepti, jonka perinnettä voidaan jatkaa Stadi Cupissa myös tulevaisuudessa. Työskentely yhdistyksessä̈, jolla ei ole suurta budjettia tapahtuman ja hyväntekeväisyysottelun järjestämiseen ei ole aina helppoa. Koska Stadi Cup on turnaus, jolla on pitkä̈ historia ja hyvä̈ maine, oli sille työskentely ja sen edustaminen mukavaa ja suuri kunnia. Etenkin otteluun osallistuneilta julkisuuden henkilöiltä̈, sekä̈ heidän vastustajanaan toimineelta juniorijoukkueelta tuli positiivista palautetta onnistuneesta ottelutapahtumasta ja sen tärkeästä̈ missiosta. Valitsin projektin syventymisalueeksi itsensä johtamisen ja projektin aikana opin paljon omasta tuottajaidentiteetistäni sekä̈ omista vahvuuksista ja heikkouksistani. Päällimmäisiä tavoitteita oli kehittää̈ aikataulujen laadintaa ja niissä̈ pysymistä̈ sekä̈ hyvän sisäisen viestinnän hallintaa. Projektin aikana sain kehitysideoita näiden asioiden parantamiseen ja opin esimerkiksi paljon siitä, miten voin itse vaikuttaa projektin kuormittavuuteen laatimalla itselleni selkeät työajat. Uskon, että̈ valitulla projektilla oli merkitystä̈ ammatti- identiteettini rakentumisen kannalta, koska vastaavat projektit urheilun sekä hyväntekeväisyyden parissa vaikuttavat tulevaisuuden kannalta hyvin mielenkiintoisilta
Arabian katufestivaali artistituotanto cultural management festivaali festivaalituotanto hanke itsensä johtaminen itsenäinen projekti johtaminen kansainvälisyys Kansallismuseo Kulttuurialan projektityö kulttuurintuotanto kulttuurituotanto Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja 2016 kulttuurituottaja 2017 kulttuurituottaja 2019 kulttuurituottaja 2020 kulttuurituottajat kulttuurituottaja YAMK Kutu15 kutu16 Kutu17 kutu18 markkinointi Metropolia metropolia ammattikorkeakoulu näyttely vartissa opastusvideo opiskelija projekti projektityö some sosiaalinen media tanssi tanssitaide tapahtumatuotanto Tuottajat18 Tuottajat20 tv-tuotanto vapaaehtoisten johtaminen vapaaehtoistyö viestintä yhteishaku