Kategoria: Opiskelijat
Työrauha vanhin voitehista – Ei ajeta hoitajia alalta
Tiedätkö sen perinteisen aamuvuoron osastotyössä? Lääkkeidenjakokierto pitäisi tehdä, kirjaamiset ovat tekemättä ja lounastaukokin pitämättä. Ennen kuin ehdit aloittaa mitään näistä potilas pyytää päästä vessaan. Samalla puhelin soi ja omainen kyselee toisen potilaan kuulumisia. Osastonhoitajakin on pyytänyt kirjoittamaan kommentteja vaaratilanteista ja riskien hallinnasta. Samaan aikaan osastotunti on alkamassa ja ohjauksessasi oleva opiskelija kyselee mitä seuraavaksi voisi tehdä. Tosiasiassa et taida tietää enää itsekään mitä tekisit. Minkä tehtävän priorisoit ensimmäiseksi? Suoritatko hutiloiden useampaa samanaikaisesti? Saatko kaikki potilaat hoidettua vai joustatko omista oikeuksistasi? Työaikaakaan ole jäljellä kuin tunti ja jatkuva joustaminen ylitöihin alkaa kuormittaa. Eikä näiden päivien jälkeen jaksa kotona kuin huokailla. Edellä kuvatun kaltaiset kokemukset ovat tuttuja monille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöille. Tehyn teettämän tutkimuksen mukaan vuoden 2020 alussa erikoissairaanhoidossa työskentelevistä hoitajista 85 % on suunnitellut lähtöä alalta. Monet eivät koe palkan vastaavan työn vaativuutta. Huomion hajaantuessa työssä he kokevat potilasturvallisuuden vaarantuvan. Toisaalta monet hoitajat ovat ylpeitä työstään ja haluavat haasteista huolimatta jatkaa alalla. Alan pitovoimaa lisäisivät vastaajien mukaan työn vaativuutta vastaava palkkaus, kohtuullinen työmäärä ja hoitotyön järkevä resursointi. 1 Nykyajan työkulttuurissa on havaittu epäedullisia muutoksia. Suomessakin työkulttuuria tutkitaan ja pyritään kehittämään kansallisin ohjelmin. Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2030 skenaarioraportti mainitsee työn suurimmiksi muutossuunniksi ylitsepursuavuuden, ennakoimattomuuden, sidoksisuuden, vaihtelevuuden ja päivittämisen tarpeen. 2 Agenda 2030 ohjelman tavoitteissa nimetään sekä henkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen että turvallinen työn suorittaminen. 3 Jatkuva äärirajoilla työskentely altistaa uupumiselle. Lisäksi omien arvojen kanssa ristiriidassa oleva toiminta työssä syö runsaasti psyykkistä energiaa ja kuluttaa voimavaroja. Toisaalta myös tärkeiden asioiden eteen ponnisteleminen saattaa olla hankalaa ja uuvuttavaa. 4 Työterveyslain velvoittamana työnantajan vastuulla on edistää työn ja työympäristön turvallisuutta ja terveyttä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sisäiset toimintakulttuurilliset ja resurssilliset ongelmat voivat muodostaa uhkaa työntekijöiden terveydelle. Työnantajan vastuulla on reagoida havaitsemiinsa työtekijöiden työssä jaksamisen muutoksiin. 5 Johtamisen muutoksella mahdollisuus hyvinvointiin? Usein mediassa näemme paljon perusteluja ja tarvetta yksilöiden ominaisuuksien kehittämiseksi esimerkiksi ajanhallinnan, stressinsiedon, palautumisen ja itseohjautuvuuden osalta. Kuitenkin työelämään vaikuttavat sosiaali- ja terveysalalla voimakkaasti vahva organisaatiolähtöisyys ja –johtoisuus. Yksilön ominaisuuksien kehittämisen tueksi tarvitaan järjestelmällistä ja suunnitelmallista johtamisen muutosta sekä aktiivisempaa tahto- ja toimintatilaa kohti aidosti kestävää työkulttuuria näiden alojen sisällä. 6 Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat pitkään valittaneet työuupumusta, kiirettä ja stressiä. Työtä pidetään merkityksellisenä, mutta nykyisillä toimintatavoilla arjessa ei ole riittävästi aikaa paneutua asiakkaaseen ja hänen ongelmiinsa. Työntekijät ovat erittäin hyvin koulutettuja ja ammattitaitoisia, mutta hierarkkinen päätöksenteko ja johtaminen esimiesvallalla ei ole valmentanut asiakasrajapinnassa toimivia riittävästi itseohjautuvuuteen. Valtaa delegoidaan ylhäältä alaspäin, mutta se johtaa tiukassa tilanteessa helposti sen siirtymiseen takaisin ylöspäin vastuunottamisen pelossa. 7 Sote- organisaatioissa tehdään runsaasti työhyvinvointiin liittyviä kehittämishankkeita, mutta johtamisen ja yhteistyön rakenteita ei ole kaikilta osin suunniteltu tukemaan työhyvinvointia. Tutkimuksista tiedetään, että työntekemistä motivoi mm. mahdollisuus vaikuttaa itse työhönsä, päättää työtään koskevista asioista sekä yhteisöön kuuluminen. Edellä mainittuja tekijöitä ei ole riittävän laaja-alaisesti hyödynnetty johtamisessa. Ihmisten johtaminen toimivalla vuorovaikutuksella ja huomion kiinnittäminen työhyvinvointiin ovat avaimia siihen, että lisääntyvät tuottavuustavoitteet pystyvät toteutumaan ja henkilöstä pysyy työkykyisenä. Tyytyväinen ja motivoitunut henkilöstö luo edellytyksiä hyvälle asiakaskokemukselle ja palvelujen vaikuttavuudelle. 7 Lähteet Lähteet: Holmberg, Jan 2020. 5 syytä, miksi hoitajat pakenevat hoitoalalta. Tehy ry. https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/5-syyta-miksi-hoitajat-pakenevat-hoitoalalta Kokkinen, Lauri (toimittaja) Työterveyslaitos. 2020. HYVINVOINTIA TYÖSTÄ 2030-LUVULLA SKENAARIOITA SUOMALAISEN TYÖELÄMÄN KEHITYKSESTÄ. Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20ty%c3%b6st%c3%a4%202030-luvulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y 'Valtionneuvoston kanslia 2021. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 Salmimies, Raija & Ruutu, Sirkku 2014. Itsensä Johtaminen. Helsinki: Talentum Media Finlex 2021. Työterveyshuoltolaki. Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383 Työterveyslaitos 2021. Muistilistat työpaikan toimijoille. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/masennus-ja-tyo/muistilistat-tyopaikan-toimijoille/ Otala, Leenamaija & Mäki, Tiina 2017. Palvelut uudistuvat ja johtaminen muuttuu sote-alalla. Teoksessa Martela, Frank & Karoliina Jarenko & Sami Paju. Itseohjautuvuus: Miten Organisoitua Tulevaisuudessa? Helsinki: Alma Talent. Kuvat: Tarja Sääski, Anna Nordbäck-Wasiljeff, Creative Commons, Medium.com, www.hunterbusinessschool.edu, www.entrepreneur.com. Kirjoittajien esittely: Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat; Malla Lappeteläinen - Fysioterapeutti, Tarja Sääski - Sairaanhoitaja, Anna Nordbäck-Wasiljeff - Terveydenhoitaja, Nina Kangasniemi – Osteopaatti/Sosionomi, Oskari Niemi - Fysioterapeutti Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Kristiina Heinonen ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
“Ei oo esteit, on vaa hidasteit” –miten nuori liikkeelle?
Yhä useampi nuori viettää enenevissä määrin vapaa-aikansa ruudun äärellä. Mitä enemmän nuori katsoo ruutua, sitä enemmän huoltajan huoli nuoren liikunnan riittävyydestä kasvaa. Olemme huomanneet, että tämä ajatus yhdistää meitä vanhempina. Huoltajien kanssa huolta nuorista kantavat myös terveyden edistämisen ammattilaiset. Tiedämme, että liikunta edistää terveyttä, mutta miten nuoren saa liikkumaan, kun ruudun katselu houkuttaisi enemmän? Siksi haluamme pohtia yhdessä, moniammatillisesti, mitä asialle voidaan tehdä. Aiheeseen johdattelemme JVG:n esittämän kappaleen “Liike on lääke” sanoituksia mukaillen. (1) “Liian vähän tulee arjesta irrottuu” –miten nuoret liikkuvat nyt? YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille sekä vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä. (2). Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen oli myös yksi Sipilän hallituskauden (2015–2019) liikuntapoliittisista päätavoitteista (3). Kaikille 7–17 -vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden (4). Kuitenkin 15 -vuotiaista pojista vain 23 %, ja tytöistä 15 % liikkuu viikoittaisen liikuntasuosituksen mukaan (5). Vuonna 2019 tehdyn Move! -mittauksen mukaan Suomessa kahdeksannen luokan oppilaista jopa 37,6 %:lla oli heikko fyysinen toimintakyky (6). Keväällä 2020 alkaneet koronarajoitukset vähensivät entisestään nuorten liikkumista askelten lukumäärällä mitattuna. Päivittäisten askelten lukumäärä oli koronakeväänä jopa yli 3000 askelta pienempi kuin vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa (7). “Haaveen kuvia, aivoissa jotai surinaa” –nuorten ääni Vähän liikkuvien nuorten liikkumattomuuden syitä ovat epämiellyttävät liikuntakokemukset, nautinnon puute ja liikkumiseen tottumattomuus. Kiinnostuksen heräämiseen taustatekijöitä ovat ystävät, urheiluseurat ja vanhemmat sekä koulu, sisarukset, televisio ja suosikkiurheilija tai -joukkue. Koululiikunnan merkitys on myös tärkeä positiivisten kokemusten saavuttamiseksi. (8) “Liike on lääke” –liikkumisen yhteiskunnalliset vaikutukset Fyysisellä aktiivisuudella voidaan ennaltaehkäistä kroonisia sairauksia sekä nuorten riskiä sairastua masennukseen (9). Liikunnan ei tarvitse olla kovatempoista, vaan tavallinen päivittäinen aktiivisuus riittää (10). Koko väestömme liikkumattomuus aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle arviolta jopa 7,5 miljardia euroa vuosittain (11). Nuoruuden liikuntatottumuksista on hyötyä myös tulevaisuudessa. Yksilötasolla niillä on yhteys korkeampaan koulutustasoon ja parempaan työmarkkinoille kiinnittymiseen. Yhteiskunnan näkökulmasta liikkuvien parempi työmarkkinoille kiinnittyminen näkyy esimerkiksi suurempina verotuloina ja vähäisempinä maksettujen sosiaalietuuksien määränä. (12) “Koko valtakunta mukaan ni ei tuukkaan enää lunta tupaan” –miten liikuntakäyttäytymistä voidaan muuttaa? Muutoksen aikaansaamista nuorten liikuntakäyttäytymisessä voidaan tarkastella COM-B -mallin avulla (13). COM-B -mallin mukaan käyttäytymisen muutokseen ovat yhteydessä motivaatio, kyvykkyys ja tilaisuudet. Käyttäytyminen puolestaan vaikuttaa kyvykkyyteen, motivaatioon ja tilaisuuksiin. (14) Kyvykkyys Kyvykkyydellä tarkoitetaan sitä, että nuorella on fyysiseen aktiivisuuteen soveltuvat fyysiset ja psyykkiset kyvyt ja ominaisuudet. Fyysinen kyvykkyys voi tarkoittaa motorisia taitoja, kestävyyttä ja voimaa. Henkiseen kyvykkyyteen luetaan sinnikkyys, taito itsesäätelyyn sekä terveyden lukutaito. (14). Perustarpeiden, kuten turvallisuuden tunteen ja elinolosuhteiden tulee olla kunnossa, ennen kuin liikkumisen edistämisen toimenpiteillä on vaikutusta (15). Liikunnallisia aktiviteetteja tarjoavien toimijoiden tulisi huomioida mahdolliset liikuntarajoitteet ja kulttuurisensitiivisyys, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus liikkua omien kykyjensä ja ominaisuuksiensa mukaan. Liikuntarajoitteet voidaan ottaa huomioon esimerkiksi rakentamalla tiloista esteettömiä sekä huolehtimalla avustajien ja kuljetuspalveluiden saatavuudesta. Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan esimerkiksi erikseen naisille tarkoitettuja uintivuoroja tai burkinin käytön sallimista uimahalleissa. Tilaisuudet Tilaisuudet ovat fyysisen ja sosiaalisen ympäristön luomia mahdollisuuksia liikkua. Fyysisen ympäristön tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi hyväkuntoiset ja turvalliset kevyen liikenteen väylät, urheilukenttä, skeittiparkki tai kodin kuntoiluvälineet. Sosiaalisilla tilaisuuksilla taas tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien tukea ja kannustusta liikkumiseen tai kavereiden myötävaikutusta harrastuksiin. (14) Liikuntamahdollisuuksia on tarjottava nuorille heidän omissa toimintaympäristöissään, kuten kyläkeskuksissa, kouluissa, nuorisotiloissa ja muissakin kuin liikuntaan liittyvissä harrastuksissa. Tämä tulee huomioida kuntien ympäristöterveyden suunnittelussa. Yhteiskunnan tulisi varmistaa myös, että jokaisella nuorella on taloudellisesti mahdollisuus fyysiseen aktiivisuuteen esimerkiksi tarjoamalla maksuttomia tai kohtuullisen hintaisia liikuntapalveluita. Esimerkiksi Kirkkonummen kirjastoissa on lainattavissa uimakortteja 5–16 -vuotiaille lapsille ja nuorille kahden viikon laina-ajalla, jonka aikana uimakorttia voi käyttää niin usein kuin haluaa. Motivaatio COM-B -mallissa motivaatio on keskeisessä roolissa käyttäytymisen muuttamisessa (14). Vapaaehtoisessa toiminnassa, kuten vapaa-ajan liikunnassa, nuori saa itse valita osallistuako toimintaan vai ei (16). Kun liikunnasta saa myönteisiä kokemuksia myönteisten kokemusten myötä liikunnallista elämäntapaa on helpompi jatkaa tulevaisuudessakin (18). Mitä paremmin nuori pystyy itse vaikuttamaan tekemiseensä, sitä positiivisemman kokemuksen hän siitä saa. Nuoren ympärillä olevat kriittiset ja kontrolloivat henkilöt voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti ja johtaa harrastukseen liittyvän ilon vähenemiseen tai jopa harrastuksesta luopumiseen (17). Vanhemmat voivat rohkaista nuorta kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja ja lähteä nuoren kanssa myös yhdessä liikkumaan (18). Meidän nuoren liikunnan määrästä huolissaan olevien vanhempien kannattaisi siis tarkastella myös omia liikuntatottumuksiamme. Kotoa saadun mallin kautta opitaan, että liikkuminen on luonteva osa arkea. (19) “Vesi, hedelmä, jalat käy, On pysyttävä edellä, vaik eteenpäi ei mitää näy” Blogin kirjoittajat terveydenhoitaja (AMK) Anne Imppola, fysioterapeutti (AMK) Diana Sandhu, fysioterapeutti (AMK) Susanna Malmström, sosionomi (AMK) Laura Turunen ja sairaanhoitaja (AMK) Mirva Kohonen opiskelevat Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto- ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Kristiina Heinonen ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit. Lähteet (1) Ascroft, Richard 2021. Liike on lääke. Esittäjä JVG. Warner Music Finland & PME Records. (2) Suomen YK-liitto. Kestävä kehitys - Agenda 2030. Kestävän kehityksen tavoitteet. https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestavan-kehityksen-tavoitteet (3) Korjus, Tapio & Korsberg, Minttu 2019. Valtion liikuntaneuvoston alkusanat. Teoksessa Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Opetus -ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU -tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019: 1. (4) Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021:19. (5) Kokko, Sami & Martin, Leena & Villberg, Jari & Ng, Kwok & Mehtälä, Anette 2019. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset. Teoksessa Kokko, Sami & Martin, Leena (toim.). Opetus -ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU -tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019: 1. (6) Sotkanet. Tulostaulukko. Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky (MOVE! -mittaus), % 8 -luokan oppilaista, joilla on heikko fyysinen toimintakyky. Koko maa 2019. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2005-2021. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szbMcQYA®ion=s07MBAA=&year=sy6rsjbW0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=202109301228 (7) Vasankari, Tommi & Jussila, Anne-Mari & Husu, Pauliina & Tokola, Kari & Vähä-Ypyä, Henri & Kokko, Sami & Sievänen, Harri 2020. Teoksessa Kantomaa, Marko (toim.). Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:2. Opetus- ja kulttuuriministeriö. (8) Vanttaja, Markku & Tähtinen, Juhani & Zacheus, Tuomas & Koski, Pasi 2017. Liikkumattomuuden jäljillä. Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura ry. Verkkojulkaisuja 115. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ja tekijät. (9) Kolu, Päivi & Vasankari, Tommi & Raitanen, Jani 2018. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Teoksessa Vasankari, Tommi & Kolu, Päivi (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa –vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31 / 2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y (10) Kandola, Aaron & Lewis, Gemma & Osborn, David & Stubbs, Brendon & Hayes, Joseph 2020. Depressive symptoms and objectively measured physical activity and sedentary behaviour throughout adolescence: a prospective cohort study. Lancet Psychiatry: 7(3). 262-271. (11) Vasankari, Tommi & Kolu Päivi 2018. Yhteenveto ja johtopäätökset. Teoksessa Vasankari, Tommi & Kolu, Päivi (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa –vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Kroonisten kansansairauksien kustannukset. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31 / 2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y (12) Kari, Jaana & Tammelin, Tuija & Havas, Eino & Pehkonen, Jaakko 2018. Nuoruuden liikunta, koulutus ja työurat. Teoksessa Päivi Kolu & Tommi Vasankari (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa - vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys -ja tutkimustoiminnan julkaisusarja: 31/2018. Huhtikuu 2018. (13) Linnansaari, Anu & Hankonen, Nelli 2019. Miten terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Interventioiden suunnittelun ja arvioinnin pääpiirteitä. Teoksessa Sinikallio, Sanna (toim.). Terveyden psykologia. Jyväskylä: PS-Kustannus. https://docplayer.fi/133602940-5-miten-terveyskayttaytymiseen-voidaan-vaikuttaa.html (14) Michie, Susan & van Stralen, Maartje M. & West, Robert 2011. Behavior change wheel: A new method for characterizing and designing behavior change interventions. Implementation Science 2011, 6. 42. https://implementationscience.biomedcentral.com/articles/10.1186/1748-5908-6-42 (15) World health organization 1986. The Ottawa Charter for Health Promotion. https://www.who.int/teams/health-promotion/enhanced-wellbeing/first-global-conference (16) Morris, Tony & Roychowdhury, Dev 2020. Physical activity for health and wellbeing: the role of motives for participation. Health psychology report, volume 8(4), 2020. (17) Ryan, Richard M. & Williams, Geoffrey C. & Patrick, Heather & Deci, Edward L. 2009. Self-determination theory and physical activity: The dynamic of motivation in development and wellness. Hellenic Journal of Psychology 2009: (6). 107–124. (18) Mannerheimin lastensuojeluliitto 2019. Vanhempainnetti. Lapsen kasvu ja kehitys. 12-15v. Vanhemmat 12-15 -vuotiaan liikunnallisen kehityksen tukena. https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/vanhemmat-12-15-vuotiaan-liikunnallisen-kehityksen-tukena/ (19) Alapappila, Annukka 2018. Perheliikunta tukee lapsen kehitystä. Sydänliitto. Päivitetty 3.9.2018. https://sydan.fi/fakta/perheliikunta-tukee-lapsen-kehitysta/
KUMI KUNNIAAN!
”Ei minun tarvitse mennä testeihin, koska minulla ei ole oireita”, kuuli ystäväni opiskelukavereidensa keskustelevan seksitaudeista. Kyseessä oli ollut niin sanottu yhden illan juttu ilman kondomia. Myöhemmin keskustelin ystäväni kanssa tästä ja hän kertoi, että on kuullut edellä mainittua käsitystä jo useampaan kertaan. Heräsi huoli. Tilastojen valossa Seksitauteja todetaan vuosittain noin 30 000 suomalaisella. Klamydian ilmaantuvuus on lisääntynyt. Vuodesta 2018 vuoteen 2019 luku kasvoi 1000 tapauksella, kun todettiin 16 178 klamydiatartuntaa. Se on samalla suurin vuosittainen tartuntojen määrä tähän asti. Suurinta ilmaantuvuus oli 20-24-vuotiaiden keskuudessa. Raskauden keskeytykset ovat jo useana vuonna vähentyneet, mutta vuonna 2019 väheneminen pysähtyi. Raskaudenkeskeytyksiä tehtiin vuonna 2019 noin 8 700 ja eniten juuri 20-24-vuotiaille. RFSU:n tekemän kondomittari-tutkimuksen mukaan vuonna 2016 noin neljännes suomalaisista kertoi käyttävänsä kondomia seksin aikana ja tärkeimmät syyt sen käyttöön olivat raskauden ehkäisy sekä seksitaudeilta suojautuminen. Kondomi onkin ainoa ehkäisyväline, jolla voidaan ehkäistä sekä raskauksia että seksitauteja. Historian havinaa Mikä tekee kondomin käytöstä vaikeaa? Nykyään kondomit ovat entistä ohuempia, miellyttävämmän tuntuisia, eri värisiä sekä makuisia jne. Niitä on myös saatavilla halvalla melkein mistä tahansa kaupasta tai ilmaiseksi terveydenhuollosta. Aina ei kuitenkaan ole näin ollut. Seksitautien sekä raskauden ehkäisyssä on menty suuria kehitysaskelia eteenpäin vuosien saatossa. Vuosisatoja sitten ei-toivottuja raskauksia yritettiin ehkäistä mm. laittamalla emättimen sisään pesusienen palasia tai erilaisia kasveja. Vielä 100 vuotta sitten suomalaiset naiset koittivat välttää raskaaksi tulemista mm. istumalla lumihangessa yhdynnän jälkeen tai peseytymällä veteen sekoitetulla etikalla. Kumin kivinen tie 1500-luvulla Euroopassa levisi kuppaepidemia, jonka takia ehkäisyssä alettiin kiinnittää enemmän huomiota myös seksiteitse tarttuviin tauteihin ja ehkäisyvälineitä alettiin kehittämään nimenomaan penistä suojaamaan. Ensimmäisiä seksitautien ja raskauksien ehkäisyyn tarkoitettuja kondomeja tehtiin siansuolesta ja käyttöohjeen mukaan se piti kastaa maitoon ennen käyttöä, jotta se olisi tautien ehkäisyssä tehokkaampi. 1600-luvulla kondomeja tehtiin myös vasikan-, lampaan- sekä vuohensuolesta ja se piti sitoa paikalleen yhdynnän ajaksi. Valmistus oli kallista ja haastavaa. 1800-luvulla kondomeja alettiin valmistaa kumista, mutta siihen aikaan ne olivat paksuja, saumallisia ja lyhyitä, aivan kuten kananmunan puolikkaat, joten ne eivät olleet vielä silloin kovin suosittuja. Kondomin kehitys kuitenkin jatkui ja noin 100 vuotta sitten niitä alettiin valmistaa lateksista saaden niistä edelleen ohuemman ja miellyttävämmän tuntuisia. Voi olla, että monelta jäisi nykyään käyttämättä maidossa lilluva siansuolikondomi eikä lumessa istumisesta yhdynnän jälkeen saa muuta kuin paleltuneen pepun, joten on mahtavaa, että kehitys ehkäisyn saralla on mennyt näin paljon eteenpäin. Kehtaanko kysyä, uskallanko puhua? Vaikka uusien sukupolvien myötä keskustelu seksistä ja ehkäisystä on yhä vapautuneempaa, leijuu teemojen ympärillä silti tietynlainen häpeä. Uskalletaanko tai kehdataanko asiasta sittenkään puhua vielä niin avoimesti? Vaikka omaa kehoa ja terveyttä kunnioitetaan, uskalletaanko asia ottaa puheeksi kumppanin kanssa? Kehdataanko kondomeja ostaa kaupasta, ujostuttaako niitä kysyä terveydenhoitajalta tai ottaa niitä vastaan? Ollaanko tosiaan tietoisia kaikista suojaamattoman seksin vaikutuksista, kuten edellä mainittujen opiskelijoiden puheesta kävi ilmi? Onko terveyttä pidetty aikaisemmin jotenkin itsestäänselvyytenä? Nyt koronapandemian myötä tietoisuus terveydestä on lisääntynyt ja haluamme suojata omaa ja muiden terveyttä. Miksemme siis tekisi niin kaikilla terveyden osa-alueilla? Rohkaistutaan ottamaan selvää asioista ja vastuu omista toimista. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kunnioitetaan omaa sekä muiden kehoa ja terveyttä. Pystymme siihen ja olemme sen arvoisia! Käytetään kumia! Kirjoittaja on Milka Raivio, joka työskentelee terveydenhoitajana avoterveydenhuollossa terveysasemalla. Hän opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet Aarnipuu, Tiia – Aarnipuu, Petja 2012. Kondomikirja. Helsinki: Into. RFSU. Kondomin käyttö lukuina. Verkkodokumentti. <https://www.rfsu.com/fi/kondomin-kaytto-lukuina/>. Luettu 9.12.2020. THL 2019. Seksitaudit ja niiden ehkäisy. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/seksitaudit-ja-niiden-ehkaisy>. Luettu 3.12.2020. THL 2020. Raskaudenkeskeytykset 2019. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytykset>. Luettu 3.12.2020. THL 2020. Käytä kondomia – vältä seksitaudit. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/ajankohtaista/kampanjat/kesaterveys/kayta-kondomia-valta-seksitaudit>. Luettu 9.12.2020 THL 2020. Klamydian esiintyvyys Suomessa. Verkkodokumentti. <https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/klamydia/klamydian-esiintyvyys-suomessa>. Luettu 3.12.2020. Kuvat https://www.pexels.com/fi-fi/ Kuvaaja Deon Black palvelusta Pexels Kuvaaja cottonbro palvelusta Pexels
Liiku ja pysy terveenä!
Tutkitusti tiedetään, että liikunnalla on suotuisia vaikutuksia terveydelle, fyysisen terveyden lisäksi se parantaa mielenterveyttä ja lisää sosiaalista hyvinvointia yhteisöllisyyden kautta. Liikunnalla on vaikutusta kymmenien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja niiden hoitoon ja kuntoutukseen. Liikunta edistää siis terveyttä ja toimintakykyä ja sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia useisiin elinjärjestelmiin monilla eri mekanismeilla. Liikunta vaikuttaa myönteisesti tuki- ja liikuntaelimistöön, hengitys- ja verenkiertoelimistöön, aineenvaihduntaan sekä hermostoon. (1,5,6). Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Arjen aktiivisuudella, hyötyliikunnalla on suuri merkitys terveyden kannalta, sillä on jopa suurempi merkitys terveyteen kuin satunnaisella liikuntakerralla. Uusien terveysliikuntasuositusten mukaan jo lyhytaikainenkin liikuskelu kannattaa. Erityisesti paikallaanolon tauottaminen on merkityksellistä nykypäivän tietoyhteiskunnan aiheuttaman runsaan istumisen vuoksi. Tutkimusten mukaan runsaskaan liikunta ei kumoa pitkäaikaisen istumisen haitallisuutta terveydelle, siksi paikallaanolon tauottaminen on tärkeää. Vietämme suurimman osan päivästämme istuen, siksi takamus on nostettava penkistä ylös säännöllisesti päivän aikana. Unihäiriöitä on nykyään yhä useammilla, samalla liikunnan määrä vähenee. Kuitenkin tiedetään, että liikunta parantaa unta. Unella on tärkeä merkitys palautumiselle ja sitä kautta terveyteen, niinpä viimeisimpään liikkumissuositukseen on lisätty myös palauttava uni. (3). Kuinka paljon sinä liikut? Kuinka monta tuntia päivässä istut? Fyysinen aktiivisuus vähentää sairastuvuutta, lisää elämänlaatua ja toimintakykyä. Fyysinen aktivisuus vaikuttaa lasten ja nuorten koulumenestykseen ja vanhuksilla kotona selviytymiseen. (2). Fyysisen kunnon ja lihaskunnon ylläpito on tärkeää toimintakyvylle. Tiedetään, että huono kestävyyskunto ennustaa lisääntynyttä kuolleisuutta ja heikko lihaskunto alentaa toimintakykyä ja kotona pärjäämistä. (1,5,6). Liikunta-aktiivisuudella on todettu yhteys Liitu tutkimuksessa (2018) lasten ja nuorten parempaan terveydenlukutaitoon ja sitä kautta terveellisiin elämäntapoihin. Liikunta aktiivisuuden todettiin vähentävän koettua yksinäisyyttä ja olevan yhteydessä parempaan kehonkuvaan, pidempiin yöuniin sekä säännölliseen aamiaisen syöntiin. (2). Paikallaanolo ja ruutuaika ovat lisääntyneet ja lapsista ja nuorista vain kolmasosa liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Aikuisista enää vain viidesosa täyttää liikuntasuositukset. Arkemme on passiivista ja paikallaanolo alkaa lisääntyä jo alle 13- vuotiaissa. (2). Tiedetään, että liikkumattomuus lisää useiden sairauksien riskiä ja kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia, aiheuttaen lisäksi inhimillisistä kärsimystä sairauksien ja toimintakyvyn menetyksen vuoksi. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat suuret 3200- 7500 miljardia euroa vuodessa. (4). Tutkimusten mukaan liikunta on terveyden ja toimintakyvyn edistäjänä sekä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. (5,6). Liikunta vaikuttaa positiivisesti mm. mielenterveyteen, muistiin, kehonpainoon, 2.tyypin diabeteksen ehkäisyyn, sydän- ja verisuonitautien ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Liikkumalla riittävästi voi saada lisää terveitä elinvuosia. (1,3,5). Lisää terveitä elinvuosia liikkumalla. Ylös, ulos ja lenkille! Kirjoittaja on Marianne Haarakangas terveydenhoitaja, Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen YAMK opiskelija. Lähteet: Fogelholm, Mikael— Vuori, Ilkka — Vasankari, Tommi (Toim.) 2014. Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim Oy Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto.2018. OKM julkaisuja 2018:30. Pauliina Husu, Harri Sievänen, Kari Tokola, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Ari Mänttäri, Tommi Vasankari. Verkkodokumentti. < https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161012/OKM_30_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y> UKK- instituutti. Liikkumissuositukset. Verkkodokumentti. <https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/ >Luettu 9.11.2020 UKK-instituutti. Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa. Verkkodokumentti. <https://ukkinstituutti.fi/tutkimukset-ja-hankkeet/liikuntatutkimus-suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset-suomessa/> Luettu 9.11.2020 Vuori, Ilkka. 2015. Liikuntaa lääkkeeksi. Liikuntaohjelmia sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Porvoo: Bookwell Vuori, Ilkka — Taimela, Simo —Kujala, Urho (Toim.) 2016. Liikuntalääketiede. Vantaa: Hansaprint Oy Kuvat CC, UKK-instituutti
Aivotutkimus tuo uutta tietoa Flow-kokemusten terveysvaikutuksista
Mikä on Flow-kokemus? Aivotutkijat ovat tehneet käänteentekevän löydön, joka auttaa ymmärtämään entistä paremmin Flow-kokemuksia. Kehittyneiden kuvantamismenetelmien ansiosta ihmisen otsalohkosta on tunnistettu hermoverkosto, joka näyttelee merkittävää roolia Flow-kokemuksessa. Tämä levossakin aktiivinen aivoalue on nimetty itsensä tiedostamisen hermoverkostoksi (self-awareness network). Kyseisen hermoverkoston tunnistamisen myötä tiedämme aiempaa enemmän siitä, miksi Flow-kokemukset edistävät terveyttämme. [2] Professori Mihaly Csikszentmihalyi määritteli Flow-tilan optimaaliseksi kokemukseksi, jolle on tyypillistä intensiivinen keskittyminen tehtävään. Tekemiseen uppoutuessa kaikki muu ympäriltä unohtuu. Flow-teorian mukaan parhaat hetket elämässä eivät ole passiivisia ja rentoja. Eniten iloa tuottavat sellaiset hetket, joissa olemme virittäytyneitä vapaaehtoisesti suorittamaan jotain haastavaa ja arvokasta. Flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot ja kiinnostus vastaavat käsillä olevaa haastetta. Tällaisina hetkinä ihminen on Flow-teorian mukaan onnellisimmillaan. [1] Flow-kokemus on yhtä aikaa innostava ja rauhoittava. Kun tutkittiin huippupianistia, joka soitti itselleen vaikeaa kappaletta, hän oli stressaantunut, mutta samalla hänen parasympaattinen hermostonsa aktivoitui. Kova vaativa suoritus voi siis myös rentouttaa. Vaativien toimintojen rentouttavan vaikutuksen ajatellaan perustuvan siihen, että toiminnan aikana itsensä tiedostamisen hermoverkosto vaimenee. Lisäksi Flow-tilan tuoma ekstaasin tai ilon tunne aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää, joka rauhoittaa. [2] Flow on tietoisuuden harvinainen tila Aivomme tiedostavat olemassaoloamme ja itseämme myös levätessämme. Pääasiassa etuotsalohkossa sijaitseva itsensä tiedostamisen hermoverkosto on aktiivinen aina kun ihminen ei tee mitään erityisen vaativaa. Aktiviteetti otsalohkossa on siis aivojen normaalitila, kun taas Flow on tietoisuuden harvinainen tila. Itsensä tiedostamisen hermoverkoston aktiviteetti heikkenee merkittävästi, kun teemme tavoiteorientoitunutta ja taitoa vaativaa tehtävää. Tällöin energia ohjautuu pois otsalohkosta ja siirtyy aivojen motorisille ja sensorisille alueille. Kun ihminen lopettaa tekemästä tehtävää, itsensä tiedostamisen hermoverkosto aktivoituu uudelleen. [2] Helpotusta stressiin, ahdistuneisuuteen ja masennukseen Flow-kokemuksen aikana tietoisuus itsestä pienenee. Ihmisen luontainen taipumus täyttää aikansa erilaisilla kiinnostavilla toiminnoilla liittynee siis pyrkimykseen lieventää stressiä. Esimerkiksi pianistin soittaessa monimutkaista ja vaikeaa Mozartin konserttoa, hän ei voi ajatella itseään tai henkilökohtaisia ongelmiaan. Flow-kokemukset voivat tuoda helpotusta ahdistuneisuuteen, mielialaongelmiin sekä sosiaalisiin tilanteisiin liitettävään uhkaan ja stressiin. Flow-kokemuksen aikana stressi lievenee ja ihminen rentoutuu. Me ihmiset olemme kaikista lajeista kaikkein tietoisimpia itsestämme. Kehitymme sosiaalisesti yhä älykkäämmiksi. Otsalohko on kehittynyt siten että pärjäämme yhä monimutkaisemmissa sosiaalisissa tilanteissa. Lepotilassa aivomme ikään kuin harjoittelevat, monitoroivat ja suunnittelevat sosiaalisia tilanteita varten ja mukautuvat sosiaalisiin kanssakäymisiin. Itsensä tiedostaminen voi olla aikamoinen taakka. Yhteiskunnassa lisääntyvä individualismi, sosiaalinen media ja huoli omasta imagosta korostavat itsekeskeisyyttä. Jos otsalohkon itseään tiedostava alue on kovin aktiivinen, se voi lisätä ahdistuneisuutta. Masentuneilla ja ahdistuneilla tämä aivoalue näyttäytyy yliaktiivisena. Voisivatko Flow-kokemukset toimia vaihtoehtona heille, jotka eivät löydä helpotusta ahdistukseen terapiaistunnoista, joissa keskitytään itsensä käsittelyyn? Itsensä unohtaminen tilapäisesti vaikuttaa nimittäin olevan nautinnollista. Flow vapauttaa ajattelemasta omaa elämäntilannetta. Näin se voi tuoda helpotusta huoliin sekä iloisemman ja nautittavamman tilan. [2,3] Terveyttä edistävää iloa vapaa-aikaan Vaikka fyysisellä aktiivisuudella ja kunnolla on selvä ja tärkeä yhteys ihmisen terveyteen, ne eivät saisi ottaa liian isoa roolia. Meidän tulee ymmärtää laajasti millainen merkitys erilaisilla toiminnoilla ja tekemisellä on ihmisen terveydelle. Jos fokusoimme liikaa fyysiseen kuntoon, liian vähälle huomiolle jäävät muiden ei-fyysistä ponnistelua vaativien toimintojen terveyshyödyt. [4] Luonnollinen tapa ylläpitää terveyttä on keksiä mielellemme tekemistä, jolloin saamme huomion pois itsestä, ihmissuhteista ja ongelmista. Vai miltä nämä tokaisut kuulostavat: "Kiipeilyn aikana pää tyhjenee kaikesta muusta." "Viulua soittaessa kadotan itseni ja unohdan murheeni." Ihmiset kokevat todennäköisemmin Flow-kokemuksia vapaa-ajallaan. Myös työpäivän aikana tai kotitaloustöissä voi saavuttaa Flow-tilan, mutta parhaimmat kokemukset syntyvät vapaa-ajan taitoa vaativissa harrastuksissa. [1, 2] Uskallan veikata, että tulevaisuudessa puhutaan enemmän vapaa-ajan tietoisesta jäsentämisestä kohti Flow-kokemuksia. On tärkeää, että vapaa-aika tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä edistävää iloa. Monelle meistä työelämä tarjoaa tavoitteita, sääntöjä ja haasteita, jotka synnyttävät Flow-kokemuksia. Erityisen tärkeää onkin kiinnittää huomiota työelämän ulkopuolella olevien, huonosta työelämän laadusta kärsivien ja eläkeläisten vapaa-ajan laatuun, sillä he eivät tavoita työelämän terveyttä edistäviä Flow-kokemuksia. Miten saavuttaa Flow-kokemus? Kaikenlaiset vaativat toiminnot kuten työtehtävät, urheilu, soittaminen, kalastus ja sisustaminen sekä mukaansatempaavat viihde-elämykset kuten teatterit, konsertit, taide ja pelit voivat synnyttää Flow-kokemuksia. [2] Se millaisia kokemuksia eri toiminnot synnyttävät, on hyvin yksilöllistä. Koska toimintaan osallistuminen ja toimintojen merkitys koetaan yksilöllisesti, myös niiden terveysvaikutukset ovat yksilöllisiä. Flow-kokemus ei synny helposti tv:tä katsellessa. Usein se vaatii syntyäkseen selkeän rakenteen omaavaa ja taitoa vaativaa toimintaa. Sosiologi Robert Park sanoi jo 75 vuotta sitten, että elämän suurin tuhlaus tapahtuu ajattelemattomasta vapaa-ajan käytöstä. [1] Näin käy, jos vapaa-ajallamme tyydymme vain ei-haastaviin toimintoihin, kuten pötköttelemään sohvalla ja selaamaan sosiaalista mediaa. Lepuuta otsalohkoasi. Tee jotain mukaansatempaavaa! Saavutatko sinä Flow-kokemuksia vapaa-ajalla vai työtehtävissä? Mikä on sellaista tekemistä, joka itsessään tuottaa sinulle iloa? Minkä äärelle keskityt niin intensiivisesti, että tietoisuus itsestä katoaa? Älä anna vapaa-ajasta iloitsemisen epäonnistua, vaan hakeudu harrastuksiin, jotka vaativat taitoa! Käytä fyysisiä ja henkisiä voimavaroja Flown kokemiseen. Unohda itsesi ja anna Flown viedä kohti elämäniloa! Kirjoitin tämän blogitekstin oodina mielekkäälle ja merkitykselliselle vapaa-ajalle. Arvostakaamme kaikenlaisia harrastuksia tärkeinä terveytemme tukijoina! Kirjoittaja Jenni Heinäharju on toimintaterapeutti (AMK), joka opiskelee terveyden edistämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: 1) Csikszentmihalyi, Mihaly 2005. Flow elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Hellsten, Ritva (suom.). Helsinki: Rasalas Kustannus. 2) Sadlo, Gaynor 2016. Towards a Neurobiological Understanding of Reduced Self-Awareness During Flow: An Occupational Science Perspective. Teoksessa Harmat, Lászlò – Andersen, Frans Orsted – Ullén, Fredrik – Wright, Jon – Sadlo, Gaynor (toim.): Flow Experience Empirical Research and Applilcations. Springer International Publishing Switzerland. 375-385. 3) Sadlo, Gaynor 2019. Konferenssiesitys. ”Bring origami back to hospital“. Occupation: A Medium for Stress Reduction in a Changing World? Occupational Science Europe Conference 2019. Amsterdam University of Applied Sciences. 4) Wilcock, Ann A. – Hocking Clare 2015. An Occupational Perspective of Health. 3. painos. New Jersey: SLACK Incorporated. 118. kaikki kuvat: unsplash.com
Älypuhelimet ja vuorovaikutus pienten lasten perheissä
Sairaalasängyssä makaa pieni lapsi, joka yrittää saada vanhempiensa huomiota jokeltelemalla ja leluja heiluttelemalla. Sängyn vierellä sekä äiti että isä ovat keskittyneet selailemaan älypuhelimiaan, eivätkä huomaa lapsensa yritystä saada heiltä huomiota. Hoitajan tullessa huoneeseen toinen vanhemmista kohottaa katseensa pois puhelimesta, mutta toisen katse pysyy liimattuna ruutuun. Surullinen, mutta valitettavasti jo aika yleinen näky ainakin niille, jotka työskentelevät sairaaloissa lastenosastoilla. Ja jopa jo kätilöt synnytyssaleissa joutuvat ajoittain rajoittamaan vanhempien älypuhelinten käyttöä synnytyksen aikana, jotta vanhemmat keskittyisivät synnytykseen ja uuden vauvan tuloon sen sijaan, että jakaisivat tapahtumat reaaliajassa sosiaalisessa mediassa. Eikä ilmiö näy vain sairaaloissa, vaan samaan saattaa törmätä esimerkiksi leikkipuistossa, joissa vanhemmat keskittyvät mieluummin puhelimiinsa kuin lastensa leikkeihin. Sinänsä ilmiö ei ole ihmeellinen, koska suomalaisten älypuhelimen käyttö on lisääntynyt runsaasti 2000- luvulla, kiitos nopeasti kehittyvän teknologian. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2018 internetiä käytti 16–89-vuotiaista suomalaisista 89 prosenttia ja heistä 76 prosenttia kävi internetissä monta kertaa päivässä. Yleisimmin internetiä käytetään juuri älypuhelimilla. (1) Vanhempien älypuhelinten käyttö on kuitenkin nostanut esiin huolestuneisuuden lasten parissa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa, sillä liiallinen älypuhelimen käyttö voi häiritä lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta. Älypuhelinta käytettäessä katsekontakti vanhemman ja lapsen välillä voi katketa ja huomio kiinnittyy lapsen sijasta älypuhelimeen, mikä voi heikentää vuorovaikutussuhteen syntymistä vanhemman ja lapsen välille. (2) Sekä sanallisen että ei-sanallisen vuorovaikutuksen heidän välillään on todettu vähenevän, mikäli vanhempi käyttää mobiililaitetta lapsen seurassa. Laitteella vietetyn ajan voidaan pelätä vaikuttavan negatiivisesti lapsen kehitykseen, mikäli se on pois lapsen ja vanhemman välisestä kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta ja muusta toiminnasta (3) Vuorovaikutussuhteen kehittyminen Vauvalla on alusta alkaen kyky ja tarve olla vuorovaikutuksessa. Ensimmäisissä ihmissuhteissa vauva oppii, minkälainen hän on, minkälaisia muut ihmiset ovat, miten hänen läheisensä kohtelevat häntä ja miten hän itse vaikuttaa heihin. Lapsen mieleen syntyy malli yhdessä olemisesta. Se on pohja sille, miten hän myöhemminkin ennakoi vuorovaikutustilanteita, osallistuu niihin, havainnoi ja tulkitsee niitä. Lapsi tarvitsee pysyviä ja lämpimiä suhteita häntä hoitaviin aikuisiin. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä tekemistä, kokemista ja olemista ensivuosina. Riittävän hyvä vuorovaikutussuhde lapsen ja vanhempien välillä on nykytiedon valossa erityisen tärkeää. (4) Mitä sitten pitäisi tehdä? Älypuhelinten yleistymisen myötä on kehittynyt uusia sosiaalisia normeja siitä, kuinka yhteisöjen jäsenten oletetaan erilaisiin yhteydenottoihin vastaavan. Kaveripiirissä saatetaan olettaa, että viesteihin vastataan heti niiden saavuttua, tai vanhemmat olettavat toisen olevan aina tavoitettavissa. Tällaisten sosiaalisesti velvoittavien normien risteyksessä yksilön pitäisikin kyetä päättämään, miten hän älypuhelimensa kanssa toimii. (5) Olisiko mahdollista, että lapsen kanssa oleva vanhempi päättäisikin huomioida vain tulevat puhelut ja selata viestejä ja sosiaalisen median kanavia vaikka silloin kun lapsi nukkuu? Tai voisivatko vanhemmat vuorotella niin, että silloin kun toinen tarvitsee tai selaa puhelintaan, niin toinen olisi lapsen käytettävissä? Jokainen lapsi ansaitsee hyvän lapsuuden ja turvallisen kasvuympäristön, missä opetella sosiaalisia taitoja vanhempien ilmeitä, eleitä, puhetta sekä yleisiä käytösmalleja matkimalla. (6) Kaikkien vanhempien tulisikin aika ajoin miettiä omia käytöstapojaan sekä – mallejaan, käyttäydynkö niin kuin haluaisin lapseni isompana käyttäytyvän? Älypuhelinten käytön voisi ottaa puheeksi myös neuvoloissa. Sosiaali- ja terveysministeriö (7) on linjannut, että neuvolatoimintaan sisältyvät ”lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta” sekä ”vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen”, jotka pitävät sisällään toimivan vuorovaikutussuhteen. Keskustelun älypuhelinten käytöstä voisi ottaa rutiiniksi, kun kartoitetaan lasten tilannetta. Jatkossa olisi muutenkin hyvä, että jo neuvolassa käsiteltäisiin median käyttöä perheissä ja sen vaikutuksia perheen hyvinvointiin. Kirjoittaja Anu Nyström työskentelee sairaanhoitajana (AMK) Uudessa lastensairaalassa ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet (1)Tilastokesku 2018.Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2018. Verkkodokumentti <https://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tie_001_fi.html> Luettu 24.11.2020 (2)Kalland M. 2018. Miten tukea perheiden hyvinvointia? Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/luentomateriaali/2018/mirjam_kalland3_miten_tukea_perheiden_hyvinvointia5_id_14098.pdf (3) Radesky, J. S., Kistin, C. J., Zuckerman, B., Nitzberg, K., Gross, J., Kaplan-Sanoff, M., ... & Silverstein, M. (2014). Patterns of mobile device use by caregivers and children during meals in fast food restaurants. Pediatrics, 133(4), 843‒849. (4) MLL 2018. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus. Verkkodokumentti. <https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-ja-vanhemman-varhainen-vuorovaikutus/ > Luettu 24.11.2020 (5) Mantere, Eerik – Raudaskoski, Sanna 2015. Kun matkapuhelin vie vanhemman huomion. Teoksessa Lahikainen, A – Mälkiä, T – Repo, K (toim.): Media lapsiperheessä. Tampere: Vastapaino. 205-226. (6) Raudaskoski, Sanna., Mantere, Eerik., Valkonen, Satu 2017. The influence of parental smartphone use, eye contact and “bystander ignorance” on child development.. Saatavissa: <https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/117585/the_influence_of_parental_smartphone_2017.pdf?sequence=2&isAllowed=y> Luettu 2.12.2020 (7) Sosiaali- ja terveysministeriö. (2018). Neuvolat. Verkkodokumentti. <https://stm.fi/neuvola> Luettu 3.12.2020
Monikulttuurisuustaidot- tulevaisuuden valttikortti työelämässä
Maahanmuutto on monipuolistunut ja lisääntynyt 2000-luvulta alkaen. Monikulttuurisuus on läsnä ympärillämme, päivittäisissä kanssakäymisissä ja kohtaamisissa, sekä työpaikkojen ja muiden yhteisöjen arjessa. Maailman muuttuessa monin tavoin yhä globaalimmaksi myös työpaikat ja yhteisöt kansainvälistyvät ja monikulttuurisuus niissä lisääntyy. Työvoiman liikkuvuus ja kansainvälistyminen nostavatkin monissa organisaatioissa henkilöstön monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset keskeisiksi. Maahanmuuttajien työllistyminen ja yhteisymmärryksen lisääntyminen edistävät paitsi maahanmuuttajien, myös valtaväestöön kuuluvien hyvinvointia. Suomi hyväksi maahanmuuttomaaksi Moninaisuusjohtaminen tulee olemaan tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä organisaatioiden kehittämisalueista ja siihen panostaminen tulee takaisin osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden ja toimivan työyhteisön myötä. Monikulttuurisuus tulee huomioida nykypäivän työelämässä ja sen johtamisessa, myös työvoiman riittävyyden ja kansantalouden näkökulmasta. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa väestörakenteen suotuisan kehityksen ja hyvinvointivaltion säilymisen ja terveen huoltosuhteen vuoksi ja siksi ulkomaalaistaustaisten kotouttamista ja työllistymistä tulee tukea. Maahanmuuttajien työllistyminen ja työllistäminen ovatkin ratkaisevassa asemassa maahanmuuton taloudellisten seurausten kannalta. Yhtenä haasteena on myös kehittää rekrytointikäytäntöjä, jotta ne vastaisivat paremmin vallitsevaa työmarkkinatilannetta, sekä toteuttaisivat yhdenvertaisuuslainsäädännön periaatteita. Muun muassa Vihreiden ministeriryhmä on ehdottanut, että Suomen pitäisi aktiivisesti lisätä vetovoimaansa hyvänä maahanmuuttomana ja osana kestävyyslinjauksia pyrkiä lisäämään työperäisten maahanmuuttajien määrää 80000 lisätyöllisellä vuoteen 2030 mennessä. Monikulttuurisuudesta voimavara Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista osaamista ja ymmärrystä monikulttuurisuuden kohtaamiseen ja hyödyntämiseen. Eri taustoista ja kulttuureista tulevilla ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet kohdata ja ymmärtää asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Monimuotoisessa työyhteisössä voidaankin parhaimmillaan tuottaa innovatiivisia ideoita ja ongelmanratkaisukeinoja, mikäli tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitoihin on panostettu. Eri organisaatiot ja työyhteisöt voivat käyttää yhtenä voimavaranaan monikulttuurisuustaitoja. Tähän tarvitaan kuitenkin aitoa tahtoa, sekä koko henkilökuntaa koskevaa koulutusta ja ymmärryksen lisääntymistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla kulttuurien tuntemus, kielitaito tai vähintään avoin suhtautuminen edesauttavat paitsi potilastyötä, myös eri kulttuureista tulevien työntekijöiden sopeutumista työyhteisöön. Avoimuus, arvostus, vuorovaikutustaidot ja yhdenvertaisuus Käytännön esimiestyössä vaaditaan osaamista ja työkaluja monikulttuurisuus johtamiseen. Avoimuus, hyvät vuorovaikutustaidot, monikulttuurisuuden arvostaminen ja pyrkimys edistää yhdenvertaisuutta luovat pohjan työyhteisön toiminnalle. Perehdytyksessä tulee huomioida mahdolliset erityistarpeet, kuten ymmärrettävä perehdytysmateriaali ja viestintään liittyvät eroavaisuudet, sekä perehdytyksen riittävä ajallinen kesto. Vuorovaikutuksen tukemiseen tarvitaan myös koko henkilöstön monikulttuurisuustaitojen vahvistamista. Työntekijöillä tulee kulttuuritaustasta riippumatta olla samanlaiset oikeudet ja mahdollisuudet mm. koulutuksiin, sekä urallaan etenemiseen. Mahdollista syrjintää tulee ennaltaehkäistä ja siihen tulee puuttua välittömästi. Yrityksen tai organisaation yhdenvertaisuussuunnitelma varmistaa näiden toteutumista. Tunnista ennakkoluulot, vahvista viestintää Monissa työyhteisöissä on monimuotoisuuteen liittyvää epävarmuutta ja ennakkoluuloja, jotka vaikeuttavat viestintää ja vuorovaikutusta. Väärinkäsityksiä ja ristiriitoja syntyy, kun ei tunnisteta oman kulttuurin, eikä toisaalta toisen kulttuuritaustan tapaa tulkita maailmaa. Kulttuurien välisen viestinnän suurimmat haasteet koetaankin juuri työyhteisöissä, joissa viestintä on olennainen osa työtä. On tärkeää tulla tietoiseksi omista ennakkoluuloistaan, oletuksista ja asenteistaan, jotka ovat ns. kulttuurisesti muodostunutta hiljaista tietoa. Kulttuurien välisessä viestinnässä tarvitaan joustavuutta, toisen huomioimista, sekä kulttuuri- ja viestintäherkkyyttä. Työyhteisön monimuotoisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvät koulutukset eivät tähtää siis ainoastaan uusien tulokkaiden sopeutumiseen, vaan koko työyhteisön kehittymiseen ja kehittämiseen. Tarve hallita kulttuurien välisiä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja kasvaa tulevaisuudessa kaikilla aloilla. Monimuotoisuus- ja monikulttuurisuusosaaminen ovat tulevaisuuden työntekijän valttikortteja. Kirjoittaja Maija Muraja on taustaltaan sairaanhoitaja-kätilö amk ja opiskelee Metropoliassa Terveyden edistämisen YAMK-tutkintoa. Tärkeinä asioina kirjoittaja pitää osallisuuden, yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden vahvistamista, paitsi työelämässä, myös päivittäisessä arjessa. Lähteet: Bergbom, Barbara – Väänänen, Ari – Toivanen, Minna N.d. Monikulttuurinen työelämä. Työterveyslaitos. Verkkodokumentti. <https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/monikulttuurinen-tyoelama/> Keisala, Katja 2012. Monikulttuurisen työyhteisön viestintä. Tampereen yliopistopaino oy. Tampere. < https://trepo.tuni.fi/bitstream/han- dle/10024/103165/978-951-44-8865-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Kaunio, Anu 2020. Monikulttuurisen osaamisen verkkokoulu. Vuorovaikutus ja kulttuurien välinen viestintä. Verkkodokumentti. https://monikulttuurinenosaami- nen.wordpress.com/vuorovaikutus-ja-kulttuurien-valinen-viestinta/ Maahanmuutto kasvaa ja monipuolistuu. Työ-ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus. https://kotouttaminen.fi/maahanmuutto-kasvaa-ja-monipuolistuu Nurmi, Lauri 2020. Vihreät haluaa Suomeen 80000 työperäistä maahanmuuttajaa pelastamaan taloutta- ”hyvä koronakriisin hoito vetovoimatekijä”. Iltalehti 10.08.20 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/11f264b5-769b-4555-bab9- 8ec3712de3ee Pinomaa, Simo 2020. Maahanmuuttajia autettava työllistymään. Elinkeinoelämän keskusliitto. Verkkodokumentti. <https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2020/01/15/maahan- muuttajia-autettava-tyollistymaan/> Pusa, Maija-Leena – Lampinen, Mari – Ryynänen-Jussila, Sari. 2017. Maahanmuuttajat voimavarana työpaikalla – opas kieli ja kulttuuritietoiseen ohjaukseen. Koulutuskeskus Salpaus. < http://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1> Rintala-Rasmus, Anita – Väänänen, Ari 2011. Monikulttuurisuus ja rekrytointi. Tieto- kortti 22. Työterveyslaitos. Verkkodokumentti. <https://www.ttl.fi/wp-con- tent/uhttp://view.24mags.com/mobilev/e5f43d46a15e11480d262296d568fc76#/page=1ploads/2017/01/ Monikulttuurisuus- ja-rekrytointi.pdf> Savileppä, Anna. 2005. Johda monimuotoisuutta. Investoi tulevaisuuteen. Star-Offset oy. Helsinki Vallander, Taina 2019. Suomi tarvitsee laajan työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelman. Verkkodokumentti. <https://www.sttk.fi/2019/04/05/suomi-tarvitsee-laajan-tyoperaisen-maahanmuuton-kokonaisohjelman/> Kuvat: Pixabay.com, Pexels.com
Syö itsesi ja maapallo terveeksi – ympäristövastuulliset ruokavalinnat
Yksilön terveysvalinnoilla ovat esimerkiksi elintapoihin liittyviä päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta hänen terveyteensä. Nämä valinnat voivat joko edistää terveyttä tai altistaa sairauksille. Yksilön terveysvalinnat voivat vaikuttaa myös muiden ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Ympäristövastuullisilla terveysvalinnoilla tarkoitetaan yksilön arvoperustaisia valintoja suhteessa ympäristön tilaan. 1 Tässä blogikirjoituksessa käsitellään ympäristövastuullisia ruokavalintoja. Ilmastonmuutos ja hiilijalanjälki Ilmastonmuutos on aikamme suurin, ihmisen toiminnan aiheuttama, ympäristökriisi ja yksi merkittävimmistä globaaleista megatrendeistä.1, 2 Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä, joka johtuu erityisesti hiilidioksidin (CO2) määrän lisääntymisestä ilmakehässä.3 Ilmasto on lämmennyt maailmanlaajuisesti noin yhdellä asteella 1800-luvulta lähtien, Suomessa kaksi astetta. Vuonna 2016 voimaan astuneessa Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi asetettiin ilmaston lämpenemisen pitäytyminen alle 2 asteessa sekä pyrkiminen toimiin ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi 1,5 asteeseen. 2, 3, 4 Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan aiheuttamia ilmasto eli -hiilidioksidipäästöjä. Suomessa keskimääräinen hiilijalanjälki on kansainvälisesti verrattuna korkea: 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Ilmaston lämpenemisen rajaaminen edellyttää elämäntavoistamme johtuvien ilmastopäästöjen vähentämistä 90 %:lla vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa myös merkittäviä muutoksia yksilötason elämäntapoihin. Jokaisen suomalaisen tulisikin puolittaa hiilijalanjälkensä. 3, 4, 5 Laske oma hiilijalanjälkesi: https://elamantapatesti.sitra.fi/ Ympäristövastuullinen ruokavalio Se, mitä syömme ja miten ruokamme tuotamme sekä ruokahävikin määrä vaikuttavat sekä yksilön että ympäristön terveyteen. On huomattu, että ympäristövastuulliset valinnat voivat yksilötasolla edistää terveyttä. Ympäristöystävällinen ruokavalio on useimmiten myös terveellinen.1 Elintapoihin liittyvästä hiilijalanjäljestä 75 % muodostuu elintarvikkeista, asumisesta ja liikkumisesta. Suomalaisten elintarvikkeisiin liittyvän hiilijalanjäljen merkittävimmät aiheuttajat ovat liha ja maitotuotteet, joiden osuus ruokavalion ilmastovaikutuksista on 65 %. 6 Punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen ja maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla tuotteilla ovat merkittävässä roolissa yksilön hiilijalanjäljen pienentämisessä. 2, 7 Yksi yritys ohjata ympäristövastuullisiin ja terveyttä edistäviin ruokailutottumuksiin on EAT-Lancet komission kehittämä ja tutkittuun tietoon pohjautuva planetaarinen ruokavalio. Se on optimaalinen niin yksilön kuin maapallonkin terveydelle. 7 Planetaarisen ruokavalion päivittäinen kokonaiskalorimäärä on noin 2500 kcal/ vrk. Ruokavalio on kasvispainotteinen ja se koostuu pääosin täysjyväviljoista, kasviksista ja hedelmistä (500g/vrk), pähkinöistä ja palkokasveista. Marjojen käyttöä ei ole planetaarisessa ruokavaliossa huomioitu. Proteiinin sekä rasvojen lähteet ovat ensisijaisesti kasviperäisiä. Lihaa, kalaa, kananmunia ja kanaa voi syödä hyvin rajoitetusti, maitotuotteita enintään 250 g/ vrk. 7,8 Planetaarista ruokavaliota ei ole tarkoituksenmukaista noudattaa välttämättä sellaisenaan, vaan sitä voidaan soveltaa paikallisesti olosuhteet ja kulttuuriset tekijät huomioiden. Kun ruokavaliossa hyödynnetään paikallisia tuotteita ja satokausiajattelua, on se myös ilmastoystävällistä.7 Suomen yleiset ravitsemussuositukset korostavat marjojen merkitystä osana terveellistä, kestävää ruokavaliota. Suomessa marjojen hyödyntäminen tuontihedelmien sijaan on ympäristön kannalta ekologisempi vaihtoehto. Maitotuotteiden taas tulisi olla vähärasvaisia, toisin kuin planetaarisessa ruokavaliossa. Tärkeää on varmistaa ruokavalion ravitsemuksellinen laatu sekä huomioida paikalliset olosuhteet 6, 7 Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä ovat muun muassa ravinnon rasvapitoisuus ja rasvan laatu sekä veren korkea kolesterolipitoisuus. Kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää vähentämällä tyydyttyneen ja eläinperäisen rasvan määrää ruokavaliossa. 9 Planetaarista ruokavaliota noudattamalla on mahdollista saavuttaa yksilötasolla terveyshyötyjä. Se antaa edellytykset sydänterveyttä tukeville ruokavalinnoille. On laskettu, että vuositasolla planetaarista ruokavaliota noudattamalla voitaisiin estää 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Planetaarinen ruokavalio on yksi vaihtoehto ympäristövastuullisten valintojen tueksi. Suomalaisessa RuokaMinimi- hankkeessa määriteltiin erilaisten ruokavalioiden ilmastovaikutuksia. Nykyruokavaliomme vertailtavia ruokavalioita olivat lihan kulutuksen puolittava ruokavalio, lihan kulutuksen vähentäminen kolmannekseen, kalaisa ruokavalio sekä vegaaniruokavalio. Kaikkien ruokavalioiden ilmastovaikutus oli pienempi kuin nykyisen ruokavaliomme. Lue lisää RuokaMinimi- hankkeen loppuraportista. Ruokavalioiden ilmastovaikutusten arviointiin liittyy kuitenkin edelleen epävarmuustekijöitä. Varmaa on, että lihankulutusta tulisi merkittävästi vähentää. Ruokavalion ilmastovaikutukset pienenevät, mitä vähemmän se sisältää lihatuotteita. Ravitsemussuositusten mukainen ja ilmastoystävällinen ruokavalio voi olla yksilöllinen. Lihan ja maitotaloustuotteiden syöntiä ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta niiden osuutta ruokavaliossa pitäisi vähentää. 1, 6 Ympäristövastuullisten valintojen tekeminen ja ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion koostaminen vaatii yksilöltä tietojen ja taitojen lisäksi tietoisuutta valinnoista ja vaihtoehdoista sekä niiden seurauksista. Tietoa ravitsemussuositusten mukaisen ja ympäristövastuullisen ruokavalion koostamisesta tarvitaan enemmän. Kirjoittaja Reeta Mononen on neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja, joka opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Kirjoittajan hiilijalanjälki on 3100 kg CO₂e, jota hän yrittää pienentää vähentämällä liha- ja maitotuotteiden kulutusta. Lähteet: Moilanen, Tanja – Siipi, Helena – Kangasniemi, Mari 2019. Yksilön ympäristövastuulliset terveysvalinnat ja niitä selittävät tekijät: kirjallisuuskatsaus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 56. 327–340. Lettenmeier, Michael – Akenji, Lewis – Toivio, Viivi – Koide, Ryu – Amellina, Aryeanie 2019. 1.5 asteen elämäntavat. Sitran selvityksiä: 148. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Helsinki. Ilmasto-opas.fi 2020. Verkkodokumentti. https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/962d9aa2-e7e3-4df5-89a2-9f1f653e0d4e/ilmastonmuutos-ilmiona.html Luettu 30.11.2020. Suomen ilmastopaneeli 2018. Ilmastopaneelin näkemykset pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen asettamisessa huomioon otettavista seikoista. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Ilmastopaneelin-muistio_hyvaksytty_4.6.2018.pdf Luettu 7.12.2020. Sitra 2020. Verkkodokumentti. https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/ Luettu 7.12.2020. Saarinen, Merja ym. 2019. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. EAT-Lancet Commission 2020. Verkkodokumentti. https://eatforum.org/eat-lancet-commission/ Luettu 7.12.2020. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Verkkodokumentti. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Luettu 7.12.2020. THL 2020. Verkkodokumentti. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien-riskitekijat-ja-ehkaisy Luettu 8.12.2020. Kuvat: EAT-Lancet Commission; Pixabay.com
Eikö enää edes saa istua?
Olemme tottuneet istumaan koulussa, kotona, autossa, töissä… Jokainen meistä tunnistaa tilanteen, kun on istunut paikoillaan pitkään ja olotila on väsynyt tai selkä jäykkä. Ehkä päätä särkee tai ajatus ei kulje normaalisti. Tällöin kehomme yrittää viestiä: ” liiku, vaihda asentoa!” Istumisesta on tullut arkinen asia, joka yhtäjaksoisesti jatkuvana heikentää terveydentilaamme monella tavalla – istuva elämäntapa1 lisää diabeteksen, sydänsairauksien ja jopa ennenaikaisen kuoleman riskiä. Suomalaiset aikuiset ovat fyysisesti passiivisia eli viettävät aikaa töissä ja vapaa-ajalla istuen tai paikallaan10 jopa ¾ osaa päivästä. Lisäksi jo 6-8-vuotiaiden lasten kohdalla on havaittu fyysisen passiivisuuden ja vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhteys ylipainoon4. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt ovat kiistattomat, mutta säännöllinen kuntoliikunta ei yksinään näyttäisi suojaavan riittävästi pitkäkestoisen paikallaanolon ja istumisen haittavaikutuksilta7- fyysistä aktiivisuutta olisi hyvä kerätä pitkin päivää pieninä annoksina. Miten istumista voi vähentää? Pienikin fyysinen aktiivisuus kuten kävely tai hartioiden pyörittely- paitsi virkistää ja vetreyttää niveliä ja lihaksia, mutta myös vilkastuttaa verenkiertoa. On havaittu myös, että sokeri -ja rasva-aineenvaihdunta6 paranee etenkin vähän liikuntaa harrastavilla jo pienenkin fyysisen aktivisuuden myötä, kuten seisomaan nousemisen tai pienen liikuskelun myötä. Nykyään monessa työssä voi helposti erilaisin ergonomisin ratkaisuin vaihtaa työskentelyasentoa. Paras ratkaisu vähentää yhtäjaksoisen istumisen haittoja on asennon vaihtaminen; nouse välillä seisomaan sähköpöydän ääressä tai pinoa vaikkapa kirjoja korottaakseni työpistettäsi. Pelisovelluksista tai videoista ratkaisu? Tosiasioita ei käy kieltäminen… mitä siis voisi tehdä pitkäkestoisen istumisen ja passiivisuuden vähentämiseksi? Työpaikalla tai vapaa-ajalla istumisen voi helposti keskeyttää nousemalla välillä seisomaan eli vaihtaa asentoa. Monilla työpaikoilla on jo mahdollisuus työskennellä säädettävän sähköpöydän ääressä, jolloin asennon vaihtaminen ergonomisesti onnistuu helposti. Hyviä kokemuksia työn tauottamisesta ja vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä on esimerkiksi erilaisista pelisovelluksista. Cuckoo workout3-pelisovelluksen ideana on työn tauottaminen sykettä nostavina, selän ja niska-hartiaseudun lihaksia aktivoivina tai mindfulness-tyyppisinä 2-3minuutin kestoisina harjoituksina kesken työpäivän. Sovellus muistuttaa tauoista kolme kertaa päivässä. Seitsemän kuukauden kestoisen intervention aikana sekä tutkimus- että seurantaryhmän itsearvioitu istumisen määrä väheni ja toisaalta mitattu fyysinen aktiivisuus lisääntyi hieman sekä työssä että vapaa-ajalla. Tämän5 Työterveyslaitoksen ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan tutkimuksen tavoitteena oli vähentää toimistotyöntekijöiden istumista sekä lisätä fyysistä aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä taukopelisovelluksen avulla. Muita pelisovelluksia työn tauottamisen tueksi on esimerkiksi Break Pro (2020)2, joka tarjoaa muistutteita työn tauottamiseksi erilaisin, minimissään minuutin pituisin harjoittein. Valmiiden, usein maksullisten taukoliikuntasovellusten ja apuvälineiden lisäksi oman fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi on paljon tehtävissä myös itse; internet on täynnä maksuttomia videoita8 ja ohjeita taukoliikunnan toteuttamiseksi sekä istumisen tauottamisen tueksi. Sopivasti liikettä ja rentoutumista UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suositus8 (2019) kannustaa varsinaisen kuntoliikunnan lisäksi kaikenlaiseen pieneen liikuskeluun ja paikallaanolon tauottamiseen päivän aikana. Aktiivisia askeleita voi kerätä hikiliikunnan lisäksi myös pienistä pyrähdyksistä, kuten portaiden noususta, pitkin päivää. Ei siis ole välttämätöntä harrastaa erikseen hikiliikuntaa vaan olennaista olisi lisätä hyötyliikuntaa ja pysyä aktiivisena. Työpaikalla tai kotona voisi ottaa uuden asenteen aktiivisen elämän toteuttamiseksi; työssä asennon vaihtaminen, seisominen tai pieni taukojumppa työkavereiden kanssa ovat helposti toteuttavia, mutta tehokkaita tapoja vähentää passiivisuutta. On huomioitava, että myöskään jatkuva ”touhuaminen” ei ole suositeltavaa, vaan myös tarvittava määrä lepoa ja mielekästä rentoutumista on tärkeä osa palautumista. Vinkkejä työn ja vapaa-ajan istumisen vähentämiseksi Arjessa moni ”istuen tehtävä asia” onnistuu myös seisten tai kävellen – kannattaa miettiä omaan arkeen sopivia tapoja paikallaanolon vähentämiseksi5! Kyseessä on pieni panostus, joka tarjoaa merkittäviä ja helposti huomioitavia vaikutuksia vireystilassa ja hyvinvoinnissa. työmatkaliikunta kävellen, pyöräillen tai juosten lisää liikuntamääriä nopeasti, myös bussista voi jäädä pari pysäkkiä tavallista aiemmin pois ja kävellä loppumatkan töihin tai kotiin kokeile työpaikalla asennon vaihtamista nousemalla välillä seisomaan, kävele työkaverin huoneeseen sähköpostin lähettämisen sijaan valitse ainakin ajoittain hissin sijaan portaat nouse ylös, vaihda asentoa töissä ja vapaa-ajalla vähintään kerran, kaksi tunnissa! Ei ole yhtä oikeaa tapaa lisätä aktiivisuutta ja parantaa vireystilaa. Mieti työkaverin tai perheen kanssa, miten voisitte lisätä aktiivisuutta ja siten hyvinvointia arkeen... Aktiivista arkea! Kirjoittaja Salla Huuhka on terveydenhoitaja (AMK), joka työskentelee terveydenhuollon kehittämistehtävissä ja opiskelee Metropolia ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet 1 Biswas, Aviroop – Oh, Paul – Faulkner, Guy E. – Bajaj, Ravi R.- Silver, Michael A.- Mitchell, Marc S. & Alter, David A. (2015) Sedendary time and its association with risk for disease incidence, mortality and hospitalization in aduls. A systematic rewiew and meta-analysis. Annals of internal medicine. Vol. 162. No.2. s. 123-144. 2 Break Pro- taukoliikuntasovellus (2020). Verkkosivu. >https://breakpro.fi/< 3 Cucoo Workout -kuvapankki (2020) Verkkosivu. >https://www.cuckooworkout.com/kuvapankki/< 4 Haapala, Eero A. – Väistö, Juuso- Lintu, Niina -Eloranta,Aino-Maija- Lindi, Virpi & Lakka,Timo A. 2017 Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus ovat yhteydessä 6–8-vuotiaiden lasten ylipainoon. Liikunta & Tiede 54 (2–3), 106–112 Saatavilla verkossa>https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2017/lt2-317_tutkimusartikkelit_haapala_lowres.pdf< 5 Helajärvi, Harri - Paavo Nurmi -keskus & Koivuniemi, Kaisa 2017. Tauko paikallaan. Kunnossa Kaiken Ikää – ohjelma. LIKES-tutkimuskeskus https://www.kkiohjelma.fi/filebank/2107-Tauko_paikallaan_kevyt.pdf 6 Pesola Arto J, Laukkanen A, Heikkinen R, Sipilä S, Sääkslahti A, Finni T.2017 Accelerometer-assessed sedentary work, leisure time and cardio-metabolic biomarkers during one year: Effectiveness of a cluster randomized controlled trial in parents with a sedentary occupation and young children. Saatavilla verkossa: https://journals.plos.org/plosone/article/file?id=10.1371/journal.pone.0183299&type=printable. 7 Pesola,Arto J. -Pekkonen, Mika & Finni, Taija (2016) Istumisen terveysriskien mekanismit antavat syyn nousta tuolista ylös säännöllisesti Miksi liiallinen istuminen on vaarallista? Duodecim 2016;132:196471. 8 UKK-instituutti 2019a. 18-64-vuotiaiden aikuisten liikkumisen suositus. Verkkosivu. >https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus< 9 Selkäliitto 2014. Jumppakissan taukojumppa. Video. Saatavilla verkossa: >https://www.youtube.com/watch?v=3gGpRiV09uU < 10 Sosiaali -ja terveysministeriö 2015. Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suosituksen istumisen vähentämiseen. Sosiaali-ja terveysministeriön ja UKK-instituutin suosituksia . Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015. Edita Prima 2015. Saatavilla verkossa: >https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74517/STM_esite_210x210_Kansalliset%20suositukset%20istumisen%20v%C3%A4hent%C3%A4miseksi_sisus_net_jpg..pdf?sequence=1< 11 Tudor – Locke, Catrine – Craig, Cora L.- Thyfault, John P. & Spence, John C. 2012. A step-defined sedentary lifestyle index: <5000 steps/day. Applied Physiology, Nutrition, and Metabolism • 8/2012 12 Punakallio, Anne – Halonen, Janne – Pehkonen, Irmeli- Turpeinen, Merja- Turunen, Jarno- Remes, Jouko – Lusa, Sirpa & Miranda, Helena 2019. Toimistotyöntekijöiden työhyvinvointi – tauottamalla vähemmän istumista ja lisää yhteisöllisyyttä? Työterveyslaitos. PunaMusta Oy, Juvenes Print, Tampere, 2018. Saatavilla verkossa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137461/978-952-261-848-1_Toimistoty%c3%b6ntekij%c3%b6iden.pdf?sequence=1&isAllowed=y 13 Wilmot, E. G. & C. L. Edwardson & F. A. Achana & M. J. Davies & T. Gorely & L. J. Gray & K. Khunti & T. Yates & S. J. H. Biddle. 2012. Sedentary time in adults and the association with diabetes, cardiovascular disease and death: systematic review and meta-analysis. Diabetologia (2012) 55:2895–2905 Kuvat: Helsingin Sanomat 2013, UKK-instituutti (2019b). 18-64-vuotiaiden aikuisten liikkumisen suositus -kuva, UKK-instituutti (2020). Istu vähemmän, liiku enemmän – kuva
Nukkumalla parempaan työhyvinvointiin
Aikuisille suositeltu unimäärä on 7- 9 tuntia unta yössä. 1 Mikäli häiriötekijöitä ei ole, ihminen nukkuu oman vuorokausirytminsä mukaan. 2 Hyvin nukkuneena ihminen on tarkkaavainen ja työnteko on tehokasta.3 Riittämätön uni puolestaan saattaa näkyä muistin haasteina, keskittymiskyvyn heikentymisenä, ongelmanratkaisun vaikeutena, tiedonkäsittelyn hankaluutena, ajattelun joustamattomuutena tai heikentyneenä kykynä sietää vastoinkäymisiä. Alakuloisuus, ahdistuneisuus tai ärtyneisyys voivat myös olla riittämättömän unen vaikutuksia. Usein uniongelmilla on yhteys stressiin tai epäsäännölliseen vuorokausirytmiin.4 Riittämättömästi nukkuva työntekijä ei siis yllä todennäköisesti parhaimpaan mahdolliseen suoritukseensa. Hyvä uniterveys ja hyvin nukutut yöt siis oletettavasti kannattavat. Työelämällä on myös omat vaatimuksensa Työolobarometrin mukaan 17% palkansaajista oli täysin samaa mieltä ja 40% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työpaikalla on liian paljon töitä työntekijöiden määrään nähden ja kyselyyn vastanneista palkansaajista 13% oli täysin samaa mieltä ja 49% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työ on henkisesti rasittavaa. 5 Työntekijöiden toivotaan oletettavasti olevan myös ”hyviä työntekijöitä”. Hyviä työntekijöitä on varmasti monenlaisia, mutta hyvältä työntekijältä edellytetään esimerkiksi, että hän omaa hyvän stressinhallinnan, on kärsivällinen, sopeutuva, toimelias, kykenee toimimaan itsenäisesti ja hänellä on hyvää työilmapiiriä edistävät vuorovaikutustaidot. Hyvällä työntekijällä on jaksamista kehittää itseään ja hän näin yrittää pysyä työssään ajan tasalla. 6 Työntekijän näkökulmasta kokonaisuus saattaa osoittautua haasteelliseksi Työpäivät saattavat venyä ja työntekijältä saatetaan odottaa joustoa. Työtä on paljon ja työ saattaa olla henkisesti kuormittavaa, stressiä pitäisi pystyä hallitsemaan hyvin, joustavuutta toivotaan ja jaksamista tulisi riittää omalle ammatilliselle kehittämiselle. Tämä puolestaan saattaa tehdä arjesta raskasta ja selvitäkseen arjen työmäärästä ja henkilökohtaisen elämän vaatimuksista sekä työstä kunnialla ja ”hyvänä työntekijänä”, tulisi ensisijaisesti nukkua hyvin. Hyvää unta siis tarvitaan, mutta joskus päivät voivat kenties olla niin hektisiä, että joskus unen määrästä tulee karsittua. Onneksi unen laatua voi kuitenkin pyrkiä omalla toiminnalla parantamaan Unettomuuden ennaltaehkäisyssä olennaista on omasta terveydestä ja elintavoista huolehtiminen. Ruokavalio, liikunta, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä elementtejä hyvän unen taustalla. Säännöllinen vuorokausirytmi ja työn ja levon sopiva suhde ovat asioita, joista kannattaa pitää huolta.4 Sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on myös huomattu; lepo on fyysisen nukkumisen ohella myös henkinen prosessi. Palautuminen ei siis ole vain fyysistä nukkumista vaan on fyysisen puolen ohella mielen sisäinen prosessi. Työntekijän kannalta olennaista huomioitavaa palautumisessa on riittävät tauot työpäivässä, sillä elpymistä tapahtuu jo niiden aikana. Lisäksi olennaista on myös se, että lähtee töistä ajoissa, jotta saa ajatukset kunnolla irti työstä ennen seuraavaa työpäivää. Hyvin palautunut työntekijä on aktiivinen tarttumaan uusiin asioihin, oppii uutta ja saa enemmän aikaan työssään. Hyvällä yöunella on myönteinen vaikutus ihmisen työ- ja toimintakykyyn. 3 Unettomuuden ennaltaehkäisyssä olennaista on omasta terveydestä ja elintavoista huolehtiminen. Ruokavalio, liikunta, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä elementtejä hyvän unen taustalla. Säännöllinen vuorokausirytmi ja työn ja levon sopiva suhde ovat asioita, joista kannattaa pitää huolta.4 Sosiaalisten suhteiden merkitys palautumisessa on myös huomattu; lepo on fyysisen nukkumisen ohella myös henkinen prosessi. Palautuminen ei siis ole vain fyysistä nukkumista vaan on fyysisen puolen ohella mielen sisäinen prosessi. Työntekijän kannalta olennaista huomioitavaa palautumisessa on riittävät tauot työpäivässä, sillä elpymistä tapahtuu jo niiden aikana. Lisäksi olennaista on myös se, että lähtee töistä ajoissa, jotta saa ajatukset kunnolla irti työstä ennen seuraavaa työpäivää. Hyvin palautunut työntekijä on aktiivinen tarttumaan uusiin asioihin, oppii uutta ja saa enemmän aikaan työssään. Hyvällä yöunella on myönteinen vaikutus ihmisen työ- ja toimintakykyyn. 3 Kirjoittaja Suvi Rapinoja työskentelee terveydenhoitajana ja opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa terveyden edistämisen tutkinto-ohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Lähteet: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/terveyspyramidiin-kuuluu-myos-uni/ https://www.kaypahoito.fi/hoi50067?tab=suositus https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/ https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/aivojen-tiedonk%C3%A4sittelyyn-vaikuttavia-asioita/uni https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161826/TEM_2019_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://tiedonsilta.fi/millainen-on-hyva-tyontekija/ kuvat: pixabay
Agenda 2030 elvyttävä elämäntapamuutos ennaltaehkäisy hengitys HPV-virus Huumausaineet hyvinvoinnin edistäminen hyvinvointi hyötyliikunta ikääntyminen Kannabis Kansalaisaloite kansansairaudet kestävyyskunto Kohdunkaulasyöpä lihavuus liikkuminen liikkumisen suositus Liikkumissuositukset Liikunta luontokokemus moniammatillinen yhteistyö myönteiset tunteet nukahtaminen nukkuminen nuorten suun terveys pallea Papilloomavirus Poikien rokotusohjelma Rangaistavuus raskaus raskausdiabetes ravitsemussuositukset ruokavalio suun terveyden edistäminen terveyden edistäminen terveys terveyskäyttäytyminen terveysvaikutus Tyttöjen rokotusohjelma työhyvinvointi uni unihäiriö univaikeudet