Ikääntyvän väestönosan kasvaessa myös Suomessa omaishoitajien ja epävirallisten omaishoitajien merkitys hoivan ja hoidon tarjoajina. Heidän työnsä tueksi uudet teknologiat ja älykkäät ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Tekoälyyn perustuvia ratkaisuja kehitetäänkin tukemaan ikääntyvien ihmisten terveyttä, toimitakykyä ja pitkäaikaishoitoa. Samalla niiden avulla pyritään parantamaan hoidon saatavuutta, lisäämään tehokkuutta ja vähentämään omaishoitajien kokemaa kuormitusta.1,2
Omaishoitajien ja epävirallisten omaishoitajien rooli
Nopeasti ikääntyvän väestön hoidon tueksi Suomessakin tarvitaan lisää omaishoitajia. Tällä hetkellä heitä on Punaisen Ristin mukaan yli miljoonaa, joista virallisesti tunnistettuja on noin 350 000. Näistä miljoonasta hoitajasta noin 700 000 on epävirallisia, jotka tarjoavat läheisilleen hoitoa ilman koulutusta tai palkkaa, tyypillisesti oman ansiotyönsä ohessa.3 Epävirallisen omaishoitotarpeen odotetaan edelleen kasvavan muuttuvaan väestörakenteeseen, terveydenhuollon toimintojen kehittämiseen, pitkäaikaishoidon politiikkaan ja kustannusten vähentämistarpeisiin perustuen4.
Euroopassa epäviralliset omaishoitajat vastaavat jopa 80 % pitkäaikaishoidosta, muodostaen merkittävän osan ikääntyneille ja vammaisille tarjottavista sote-palveluista. Arvioiden mukaan vuoteen 2060 mennessä epävirallisen hoidon uskotaan esimerkiksi Saksassa tarvitsevan 400 000 hoitajaa lisää, Alankomaissa 20 000 ja Espanjassa yli miljoona.5,6 Lisääntyneen kysynnän ja vähenevän tarjonnan odotetaan johtavan myös uudenlaisten teknologioiden ja älykkäiden terveyspalveluratkaisujen lisääntymiseen7.
Tärkeää on tukea omaishoitajien kokemaa fyysistä ja henkistä kuormitusta, sosiaalisen elämän kaventumista sekä kohdentaa lisää riittämättöminä pidettyjä tukipalveluja. Myös tähän tarkoitukseen tekoälyratkaisuilla on merkittävää potentiaalia, esimerkiksi hoidettavan terveydentilan valvomisen, lääkitysmuistutusten tarjoamisen tai hätätilannehälytysten osalta8.
Tekoälysovelluksia ikääntyville ja heidän hoitajilleen
Ikääntyvien potilaiden omaishoidon tueksi on esitelty esimerkiksi seuraavanlaisia ratkaisuja:
Keskusteluagentit (Conversational Agents, CAs), kuten Amazon Echo9 ja chatbot Charlie10, jotka on suunniteltu tarjoamaan seuraa ja edistämään ikääntyvien mielenterveyttä pelillistämisen ja aktiivisten ilmoitusten avulla. Nämä agentit voivat myös havaita ja raportoida potilaan käyttäytymistä ja seurata biometrisiä tietoja, kuten askelmäärää, kalorien kulutusta ja unta. Omaishoitajia keskusteluagentit voivat auttaa esimerkiksi muistuttamalla hoitotehtävistä tai tarjoamalla ennusteita hoidettavan käyttäytymistietoihin perustuen.
Älykotijärjestelmät (Ambient Assisted Living, AAL)
Älykotijärjestelmät hyödyntävät koteihin asennettuja ja/tai puettavia sensoreita ja koneoppimisen algoritmeja havaitakseen poikkeavuuksia hoidettavan käyttäytymisessä. Sensoreilla voidaan tunnistaa esimerkiksi kaatumisia ja muita vaaratilanteita. Erilaisia antureita voidaan asentaa oviin, ikkunoihin ja sähkölaitteisiin ja niiden avulla voidaan seurata liikettä, lämpötilaa ja ilman kosteutta.11 Älykotien sensorit voivat helpottaa iäkkäiden valvontaa etänä, tehdä havaintojen perusteella hätäilmoituksia ja ennen kaikkea vähentää omaishoitajien kokemaa huolta12.
Lisäksi Lotfi ym. (2017)13 ovat esitelleet älykotijärjestelmän, jonka toimintoja on kohdennettu omaishoitajien tueksi. Esimerkiksi ikääntyneen vessakäyntien lisääntyminen voi viitata tunnistettavaan terveysongelmaan, samoin kuin vähäinen vierailu keittiössä. Tällöin järjestelmä tarjoaa hoitajalle ohjeita ja suosituksia tilanteen tarkistamiseksi. Tällaiset havainnot vähentävät hoitajien huolta ja auttavat vähentämään omaishoitajien kokemaa stressiä ja kuormitusta. Tämä järjestelmä on yksi harvoista, joka ottaa huomioon myös omaishoitajan tarpeita ja pyrkii tukemaan heitä sekä hoidettavan auttamisessa että omassa jaksamisessaan.
Robotit voivat olla joko avustavia tai sosiaalisia robotteja. Ne voivat helpottaa omaishoitajien työtaakkaa seuraamalla hoidettavan liikkeitä, ilmoittamalla kaatumisista tai muista hätätilanteista14,15.
Muut omaishoitajille tarkoitetut älykkäät ratkaisut voivat kohdentua esimerkiksi:16
- stressinhallitaan, auttamalla tunnistamaan poikkeamia ja mahdollisia virheitä
- oikea-aikaiseen tiedonsaantiin, tarjoamalla yksilöllistä tietoa hoitoa koskevan päätöksenteon tueksi
- koulutukseen ja osaamisen vahvistamiseen, tarjoamalla yksilöllistä sisältöä
- henkilökohtaisen tuen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen sekä eristyneisyyden tunteen vähentämiseen
- autonomisiin liikkumisratkaisuihin ja yhteiskyytipalveluihin.
Älykästä teknologiaa koskevia huolenaiheita
Haavoittuvassa asemassa oleville ikääntyville ja heidän hoitajilleen kohdennetuissa tekoälyratkaisuissa keskeisiä huolenaiheita ovat yksityisyys, tasa-arvoinen saatavuus, saavutettavuus, teknologian hyväksyttävyys, käyttöönottovalmius ja käyttöön motivoituminen.
Yksityisyys
Monet käyttäjät ovat huolissaan siitä, että heidän terveydentilaansa ja päivittäisiä toimintojaan seurataan erilaisten järjestelmien, sensoreiden ja antureiden avulla. Tämä voi herättää huolen yksityisyyden vaarantumisesta ja vähentää järjestelmien käyttöhalukkuutta.17
Tasa-arvoinen saatavuus ja digikyvykkyydet
Monilla ikääntyneillä ja heidän hoitajillaan ei sosioekonomisista syistä ole mahdollisuutta käyttää kehittynyttä teknologiaa, mikä johtaa digitaaliseen eriarvoisuuteen. Lisäksi heidän taidoissaan ja digikyvykkyyksissään saattaa olla suuria eroja, mikä voi edelleen haastaa ratkaisujen tehokasta käyttöä.18
Saavutettavuus, hyväksyttävyys ja käyttöönottovalmius
Saavutettavuuteen liittyvät haasteet voivat koskea sekä teknologian helppokäyttöisyyttä että esteettömyyttä. Monet ikääntyneet eivät ole teknologian käyttäjinä yhtä kokeneita kuin nuoremmat sukupolvet, mikä voi heikentää heidän valmiuttaan hyväksyä ja käyttää tekoälyyn perustuvia ratkaisuja. Teknologian täytyy olla intuitiivista ja helposti ymmärrettävää, jotta käyttäjät pystyvät hyödyntämään sitä täysimääräisesti. Kognitiiviset ja fyysiset rajoitteet tulee huomioida esimerkiksi yksinkertaistettujen käyttöliittymien ja mukautettujen käyttöohjeiden muodossa. Lisäksi järjestelmien hyödyntämiseen ja onnistuneeseen käyttöönottoon tarvitaan riittävästi koulutusta ja tukea.19
Ihmislähtöinen suunnittelu ja käyttöön motivoituminen
Monia teknologioita kehitetään edelleen ilman käyttäjien panosta, mikä voi johtaa tarpeisiin vastaamattomiin ja vaikeakäyttöisiin ratkaisuihin. Jotta käyttäjät sitoutuisivat pitkäjänteisesti, teknologian tuomat hyödyt, kuten turvallisuuden parantuminen tai itsenäisyyden lisääntyminen, on viestittävä selkeästi, jotta käyttäjät ottavat älykkään ratkaisun omakseen ja sitoutuvat sen pitkäaikaiseen käyttöön.20
Inhimillisyyden väheneminen
Älykäs teknologia tarjoaa valtavia mahdollisuuksia ikääntyvien väestön omaishoidon tueksi, mutta sen menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää tasapainoa innovaatioiden ja inhimillisyyden välillä. Tärkeää on muistaa, että teknologian tarkoituksena on sujuvoittaa ja helpottaa toimintoja, tukea eri toimijoiden välsitä yhteistyötä, parantaa laatua ja laajentaa palveluvalikoimaa. Teknologian kehittyessä sote-alan ammattilaisten tehtävänä on varmistaa, että se palvelee kaikkia – ja luo entistä kestävämmän, turvallisemman ja inhimillisemmän tulevaisuuden.
Lähteet
1 Chen LK. Gerontechnology and artificial intelligence: Better care for older people. Archives of Gerontology and Geriatrics, 91:104252.
2 Loveys K, Prina M, Axford C et al. 2022. Artificial intelligence for older people receiving long-term care: A systematic review of acceptability and effectiveness studies. The Lancet Healthy Longevity, 3(4): e286–e297.
3 Suomen Punainen Risti. 2024. Omaishoito Suomessa.
4 European Commission. 2018. Directorate-General for Employment, Social Affairs and Inclusion and Zigante, V. Informal care in Europe – Exploring formalisation, availability and quality, Publications Office.
5 Milella F, Russo DD and Bandini S. 2023. How Artificial Intelligence can support informal caregivers in their caring duties to elderly? A systematic review of the literature. AIXAS2023, November 6-9, 2023, Rome, Italy.
6 Pickard L and King D. 2012. Modelling the future supply of informal care for older people in Europe. In: Geerts J, Willemé P and Mot E (eds.). Long-Term Care Use and Supply in Europe: Projections for Germany, the Netherlands, Spain and Poland. ENEPRI research report 116: 76-106.
7 Ienca M, Jotterand F, Elger B, et al. 2017. Intelligent Assistive Technology for Alzheimer’s Disease and Other Dementias: A Systematic Review. Journal of Alzheimer’s Disease, 60(1):333.
8 Blackman S, Matlo C, Bobrovitskiy C et al. 2016. Ambient assisted living technologies for aging well: A scoping review. Journal of Intelligent Systems, 25(1): 55–69.
9 Park G, Robinson EL, Shalini S et al. 2020. Integrating voice-assisted technology with an in-home sensor system: Exploring the development of a participant-based design study, in Proceedings of the 14th EAI International Conference on Pervasive Computing Technologies for Healthcare, pp. 375–379.
10 Valtolina S and Marchionna M. 2021. Design of a Chatbot to Assist the Elderly. End-User Development. Lecture Notes in Computer Science, vol 12724. Springer, Cham.
11 Grgurić A, Mošmondor M and Huljenić D. 2019. The smarthabits: An intelligent privacy-aware home care assistance system. Sensors, 19(4): 907.
12 Bozdog A, Daniel-Nicusor T, Antal M et al. 2021. Human behavior and anomaly detection using machine learning and wearable sensors. IEEE17th ICCP, pp. 383–390.
13 Lotfi A, Langensiepen C, Moreno PA et al. 2017. An ambient assisted living technology platform for informal carers of the elderly. EAI Endorsed Transaction on Pervasive Health and Technology.
14 Kearney KA, Presenza D, Saccà F et al. 2018. Key challenges for developing a socially assistive robotic (sar) solution for the health sector. IEEE (CAMAD), pp. 1–7.
15 Wang RH, Sudhama A, Begum M et al. 2017. Robots to assist daily activities: Views of older adults with Alzheimer’s disease and their caregivers. International psychogeriatrics, 29(1): 67–79.
16 Lindeman DA, Kim KK, Gladstone C et al. 2020. Technology and Caregiving: Emerging Interventions and Directions for Research, The Gerontologist, 60(Suppl 1): S41–S49.
17 Thordardottir B, Malmgren Fänge A, Lethin C et al. 2019. Acceptance and Use of Innovative Assistive Technologies among People with Cognitive Impairment and Their Caregivers: A Systematic Review. BioMed Research International, 6:9196729.
18 Milella F, Russo DD and Bandini S. 2023. AI-Powered Solutions to Support Informal Caregivers in Their Decision-Making: A Systematic Review of the Literature. OBM Geriatrics, 7(4):262.
19 Thordardottir B, Malmgren Fänge A, Lethin C et al. 2019. Acceptance and Use of Innovative Assistive Technologies among People with Cognitive Impairment and Their Caregivers: A Systematic Review. BioMed Research International, 6:9196729.
20 Milella F, Russo DD and Bandini S. 2023. AI-Powered Solutions to Support Informal Caregivers in Their Decision-Making: A Systematic Review of the Literature. OBM Geriatrics, 7(4):262.
Ei kommentteja