Digitaalisten palveluratkaisujen ja erilaisten etävastaanottojen kehittäminen käy kiivaana sosiaali- ja terveyspalveluissa. Etäasiointi on paikasta riippumaton ja usein helppo, matalan kynnyksen palvelumuoto. Siinä digitaalisia alustoja hyödyntämällä painopistettä voidaan siirtää etänä toteutettaviin ennaltaehkäiseviin palveluihin, ja samalla kohdentaa terveydenhuollon henkilöresursseja niille potilaille, joilla on enemmän hoidon tarvetta1,2.
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista haastavat erityisesti sotealan henkilöstön riittävyys ja saatavuus3. Lisäksi tilanteeseen vaikuttavat väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen lisääntyminen, heikentyvä huoltosuhde sekä väestön pakkautuminen kaupunkeihin, jolloin haja-asutusalueille jää vanhempaa väestöä, joilla on runsaammin myös hoidon tarvetta.4,5 Lisää terveydenhuollon nykyhaasteista ja mahdollisista ratkaisuista voit lukea aiemmasta Sotemuotoilijat-blogin julkaisusta, Hyvinvointialueiden digitalisaatio – pakko vai mahdollisuus?
Keskeinen kysymys hyvinvointialueilla onkin, kuinka vastata lisääntyvään palvelukysyntään pienenevillä resursseilla. Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaan digitalisaatio ja etäpalvelut ovat yksi ratkaisu6.
Digitaaliset palvelut suun terveydenhuollossa
Digitaalisten palveluratkaisujen kehittäminen myös suun terveydenhuollossa on askel kohti kattavampaa terveydenhuoltoa. Vaikka suun terveyden hoitaminen etänä tuntuu osittain vieraalta ajatukselta, etäyhteyksien välityksellä tarjotaan kuitenkin jo monenlaisia palveluja, kuten
- hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia äkillisten hammasvaivojen, esimerkiksi lohkeamien, säryn, turvotuksen, limakalvomuutosten ja hammastapaturmien osalta
- suun terveyteen liittyvien lääkkeiden määräämistä ja reseptien uusimista
- toimenpiteiden jälkihoitoa
- hammashoidon konsultaatioita
- hammashoitopelosta ja hoitovaihtoehdoista keskustelua sekä hoidon kulun selittämistä
- ajanvaraukseen ja hoitavan henkilöstön valintaan liittyviin kyselyihin vastaamista ja
- omahoidon ohjausta ja neuvonnan antamista.7,8
Etäpalvelujen käyttö ei ole ongelmatonta toimenpidekeskeisessä suun terveydenhuollossa. Kyseessä ei ole pelkästään tietotekninen muutos, vaan laajemmin toiminta- ja ajattelutapoja ravisteleva asia9. STM:n digitalisaatiolinjaus10 ja Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia11 korostavat alan ammattilaisten roolia etäpalvelujen käytössä. Ohjeistusten lisäksi henkilöstö tarvitsee uudenlaista kliinistä osaamista ja digitalisaatiota yhdistävää asiantuntijuutta, osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia ja riittäviä resursseja etäpalvelujen toteuttamiseen.
Etäpalveluista hyötyvät sekä potilaat että terveydenhuollon toimijat
Terveydenhuollon etäpalvelujen tähän mennessä tunnistetut hyödyt liittyvät asiakkaisiin, potilaisiin ja terveydenhuollon henkilöstöön. Etäpalveluilla voidaan esimerkiksi
- nopeuttaa ja joustavoittaa hoitoon pääsyä
- parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta asiakkaan fyysisestä sijainnista riippumatta
- säästää aikaa ja rahaa vähentämällä liikkumista palvelujen perässä
- parantaa palvelujen saatavuutta laajentamalla palveluvalikoimaa
- madaltaa palvelujen pariin hakeutumisen kynnystä
- parantaa hoitoon sitoutumista
- vähentää tietyissä tapauksissa fyysisiä hoitokäyntejä, samalla säästäen kustannuksia ja resursseja.
Kaiken kaikkiaan terveydenhuollon etäpalvelut voivat tarjota merkittäviä etuja. Niitä tarkoituksenmukaisesti hyödyntämällä voidaan edistää tehokasta ja vaikuttavaa terveydenhuoltoa.
Ammattikunnan ääni toimintatapojen perustaksi
Suun terveydenhuollossa etävastaanottojen hyödyntäminen näyttää kuitenkin olevan vielä sirpaleista. Suomalaisten suuhygienistien, hammashoitajien ja hammaslääkäreiden kokemuksia ja mielipiteitä etävastaanotoista on tutkittu tiettävästi ensimmäisen kerran syksyllä 2022. Yhteensä 149 vastaajan aineiston pohjalta on saatu käsitys etävastaanottojen hyvistä puolista ja niihin liittyvistä huolista.12
Huupposen13 tekemän tutkimuksen mukaan etävastaanottojen etuihin lukeutuvat:
- potilaiden kokema hyöty, kun turha matkustaminen vastaanotolle vähenee ja heille aiheutuvat kustannukset pienenevät.
- potilaan ja hoitohenkilökunnan välinen viestintä paranee, mikä hyödyttää potilasohjausta ja neuvontaa.
- paikasta riippumattomana hoitomuotona ne sopivat erityisesti syrjäseudulla asuville.
Vastaavasti etävastaanottojen esteinä nostettiin esiin:
- yhteensopimattomat laitteet ja ohjelmistot
- suun terveydenhuollon toimenpidekeskeisyys
- diagnostiset haasteet
- vuorovaikutukseen ja potilaan havainnointiin liittyvät haasteet
- etävastaanottojen käyttö ajanvarauskanavana
- huoli etävastaanottojen vaikutuksesta työpaikkoihin ja henkilökunnan toimenkuviin.
Samansuuntaisia hyötyjä ja haasteita on nostettu esiin myös aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa 14,15,16,17,18,19,20. Toisin kuin näissä muissa tutkimuksissa, suomalaisista vastaajista vain pieni osa oli huolissaan potilaan suostumuksen saamisesta etäasiointiin. Tämä voinee kertoa siitä, että Suomessa on jo totuttu käyttämään sähköisiä alustoja, kuten esimerkiksi OmaKanta-palvelua.
Pirstaleisista käytännöistä yhtenäisiin
Huupponen21 on kiteyttänyt aineistonsa pohjalta suun terveydenhuollon etävastaanotoille parhaiten soveltuvia toimintatapoja. Etävastaanotolla toimivimmiksi osa-alueiksi koettiin:
- hoidon tarpeen arviointi
- potilasohjaus
- neuvonta
- omahoidon ohjaus ja terveysneuvonta
- alle kouluikäisten lasten suun terveystarkastukset
- kontrollit, kuten oikomishoidon kontrollit ja jälkikontrollit
- lapsiperheiden ohjaus, erityisesti ensimmäistä lasta odottavien perheiden osalta.
Toimivimmaksi palvelun tarjoamisen kanavaksi tutkimuksessa todettiin videovastaanotot. Muita vaihtoehtoja olivat puhelinvastaanotto, chat-palvelu ja mobiilisovellus tai pikaviestipalvelu. Etävastaanotot ovat erinomainen apukeino ennaltaehkäisevien palveluiden sekä ohjauksen ja neuvonnan toteuttamisessa. Niitä hyödyntämällä on mahdollista toteuttaa STM:n linjausta etäpalveluista terveyden ja hyvinvoinnin tukena, mutta uuden vastaanottomallin omaksuminen edellyttää tutkimuksiin pohjautuvia suosituksia ja ammattikunnan kuulemista.
Suositus käytännön työn tueksi
Jotta etävastaanotoista saataisiin oikeasti toimiva lisä palveluvalikoimaan, edellyttäisi se laajempaa selvitystä suun terveydenhuollon etävastaanottopalvelujen nykyisistä käytänteistä. Toteutettavan selvityksen pohjalta voitaisiin muodostaa toimintamallisuositus, joka hyödyttäisi niin hyvinvointialueita kuin yksityistä sektoriakin.
Toimintamallisuosituksessa olisi hyvä ohjeistaa, mitä tehtäviä ja toimenpiteitä etävastaanotolle voidaan sisällyttää ja mihin tutkimuksiin tämä tieto perustuu. Selkeiden ohjeistusten avulla voidaan saada etävastaanottojen potentiaalia paremmin esiin. Samalla voidaan vähentää ammattikunnan huolta ja kannustaa etävastaanottojen käyttöön. Vahvasti nimittäin näyttää siltä, että asiakas on etäpalvelujen laajempaan hyödyntämiseen hyvinkin valmis.
Kirjoittajat
Tuija Huupponen on opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen (YAMK) tutkinto-ohjelmassa. Hänen opinnäytetyönsä Etävastaanotot suun terveydenhuollossa – Suuhygienistien, hammashoitajien ja hammaslääkäreiden kokemuksia ja mielipiteitä on julkaistu maaliskuussa 2023.
Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalveluiden innovatiivisesta kehittämisestä, hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja tutkimuksellista kehittämistyötä.
Lähteet
1 STM 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Helsinki 2016.
2 STM & Kuntaliitto 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Tampere.
3 STM 2023. Tiekartta 2022–2027: Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Helsinki.
4 Kestilä L & Karvonen S 2019. Johdanto. Teoksessa Kestilä, L. & Karvonen, S. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Teema 31. Helsinki. 9–23.
5,6 STM 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Helsinki 2016.
8 Mehiläinen – Suun digiklinikka
9 Tilander A 2020. Hammaslääkärin etätyölle on paikkansa. Hammaslääkärilehti.
10 STM 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Helsinki 2016.
11 STM & Kuntaliitto 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Tampere.
12,13 Huupponen T 2023. Etävastaanotot suun terveydenhuollossa – Suuhygienistien, hammashoitajien ja hammaslääkäreiden kokemuksia ja mielipiteitä. Opinnäytetyö (YAMK). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
14 Khokhar RA, Ismail WA, Sunny A, Shaikh GM, Ghous S, Ansari M, Zia SH, Arshad S & Alam MK 2022. Awareness regarding Teledentistry among Dental Professionals in Malaysia. BioMed Research International 2022.
15 Soegyanto AI, Wimardhani YS, Maharani DA & Tennant M 2022. Indonesian Dentists’ Perception of the Use of Teledentistry. International Dental Journal 72 (5). 674–681.
16 Chaudhary FA, Ahmad B, Javed MQ, Mustafa S, Fazal A, Javaid MM, Siddiqui AA, Alam MK & Ud Din S 2022. Teledentistry awareness, its usefulness, and challenges among dental professionals in Pakistan and Saudi Arabia. Digital Health 8.
17 Maqsood A., Sadiq MSK, Mirza D, Ahmed N, Lal A, Alam MK & Halim MSB. 2021. The Teledentistry, Impact, Current Trends, and Application in Dentistry: A Global Study. BioMed Research International 2021.
18 Abbas B, Wajahat M, Saleem Z, Imran E, Sajjad M, Khurshid Z 2020. Role of Teledentistry in COVID-19 Pandemic: A Nationwide Comparative Analysis among Dental Professionals. European Journal of Dentistry 14 (S1/2020).
19 Al-Khalifa KS & AlSheikh R 2020. Teledentistry awareness among dental professionals in Saudi-Arabia. PLoS ONE 15 (10).
20 Estai M, & Kruger E & Tennant M 2016. Perceptions of Australian dental practitioners about using telemedicine in dental practice. British Dental Journal 220 (1). 25–29.
21 Huupponen T 2023. Etävastaanotot suun terveydenhuollossa – Suuhygienistien, hammashoitajien ja hammaslääkäreiden kokemuksia ja mielipiteitä. Opinnäytetyö (YAMK). Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Ei kommentteja