Sotemuotoilijat

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan palveluja ja rakenteita muotoilemassa

Avainsana: HyMy-kylä

Sotemuotoilijat-blogin ensimmäinen vuosi
1.6.2023
Mari Lehtori Virtanen

Kun vuosi sitten käynnisteltiin Sotemuotoilijat-blogia, oli tosi hyvä meininki. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen meininki on enemmän kuin hyvä. Olemme saaneet tehdä yhteistyötä motivoituneiden kirjoittajien, asiantuntijoiden ja osaavien toimituskunnan jäsenten kesken. Sotemuotoilijat-blogi on kiinnostanut asiantuntijoita sekä ilmiönä että julkaisukanavana.     Toimitetuissa asiantuntijajulkaisuissa toimituskunnan rooli on keskeinen, niin myös Sotemuotoilijat-blogissa. Jokainen julkaistu teksti on kulkenut läpi monivaiheisen toimitusprosessin ja tullut hyvänä ja arvokkaana ulos. Työtä on tehty jatkuvasti ja paljon, josta valtavan iso kiitos kuluu fennomaanille ja maailman parhaalle pilkuttajalle, Aino Vuorijärvelle. Arvostan. On ollut ilo tehdä tätä yhdessä!  Syksyllä 2022 blogin tulevan vuoden pääteemoja pohtiessani, nostin esiin tärkeäksi tunnistettuja ajankohtaisia asioita: palvelujen ja palvelurakenteiden innovatiivinen kehittäminen, tutkimus- ja kehittämisosaamisen ja yhteiskehittämisen mahdollisuudet. Näihin teemoihin olemme julkaisseet vuoden aikana kolmetoista tekstiä kahdeltatoista kirjoittajalta. Lämmin kiitos teille kaikille! Sosiaali- ja terveysalan palveluiden ja palvelumallien innovointi, suunnittelu, kehittäminen ja testaaminen  Saderanta, K. & Virtanen, M. 2022. Suun terveyden palvelut osaksi kuntouttavaa työtoimintaa. 20.9.2022.  Virtanen, M. 2022. Digikliininen asiantuntija sotemuotoilijana. 20.12.2022.  Virtanen, M. 2023. Hyvinvointialueiden digitalisaatio – pakko vai mahdollisuus? 1.3.2023.  Huupponen, T. & Virtanen, M. 2023. Suun terveydenhuollon etäpalvelujen potentiaali esiin. 16.3.2023.  Hartikainen, K. & Vuorijärvi, A. 2023. Mihin monialaisuutta tarvitaan, ja mitä sen toteutuminen edellyttää? Matkalla monialaisuuteen ½. 3.4.2023.  Hartikainen, K., Pakarinen, S. & Vuorijärvi, A. 2023. Miten vahvistaa monialaista yhteistyöosaamista sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa? Matkalla monialaisuuteen 2/2 18.4.2023.  Juvonen, J. & Virtanen, M. 2023. Uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja vahvistamaan näytteenoton perehdyttämistä. 2.5.2023.  Komulainen, M. & Nuutinen, L. 2023. Kohti ikäystävällistä työelämää. 16.5.2023.  Heinänen, P. & Virtanen, M. 2023. Terveydenhuoltoa haastava häiriökysyntä. 29.5.2023. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen ja sen soveltava hyödyntäminen  Virtanen, M. 2022. Työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämisosaamista toteuttamaan. 25.8.2023.  Virtanen, M. 2022. Hyvät tieteelliset käytänteet opinnäytteen perustana. 31.10.2023.  Metropolian HyMy-kylään liittyvä yhteiskehittäminen, ketterät kokeilut ja sekä käytännön ratkaisuihin tähtäävät projektit  Tonteri, J. & Pakarinen, S. 2022. Kuvataiteen vaikutuksia terveydenhuollon odotustiloissa – kokemuksia HyMy-kylästä. 30.11.2023.  Peththahandi, M. & Virtanen, M. 2023. Opiskelijoiden kanssa kohti HyMy-kylän etävastaanottopalveluja. 15.2.2023.   Tämän koosteen myötä Sotemuotoilijat-blogin toimituskunta kiittää kirjoittajiaan ja lukijoitaan ja toivottaa kaikille elvyttävää ja lämmintä kesää.  KIITOS ❤ 

Lue lisää

Opiskelijoiden kanssa kohti HyMy-kylän etävastaanottopalveluja
15.2.2023
Mirka Peththahandi ja Mari Virtanen

Terveydenhuollon etäpalveluilla tarkoitetaan tilanteita, joissa “potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin” (Valvira 2022).   Terveydenhuollon etäpalvelujen ja digitaalisten palveluratkaisujen kehittämistä on vauhdittanut kaikkia toimialoja koskeva digitalisaatio. Etäpalveluja kehitetään kiihtyvällä tahdilla niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannellakin sektorilla. Kehittämisen ajurina toimivat sekä tasapuolisesti saavutettavissa oleva palvelutarjonta että lisääntynyt kysyntä, johon yhtenä syynä voi nähdä älylaitteiden lisääntynen käytön.  Tällä hetkellä yli 90 % suomalaisista 16–64-vuotiaista omistaa ja käyttää älylaitetta arjen toiminnoissaan (SVT 2021), miksei siis myös etävastaanottopalvelujen hyödyntämiseen.   Etävastaanottopalvelujen kehittämistä voi tehdä monella tavalla, esimerkiksi hyödyntämällä palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun menetelmiä. Näitä tapoja avaamme tässä Hymy-kylän etävastaanoton kehittämistä käsittelevässä tekstissä.   Palvelumuotoilun periaatteet kehittämisen perustana  Yksi etänä toteutettavien palvelujen kehittämistrendi on palvelumuotoilun menetelmien hyödyntäminen. Niillä tähdätään palvelujen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja kehittämiseen yksittäisten prosessien kehittämisen sijaan. Palvelumuotoilulle ominaista on ennakoiva, tavoitteellinen ja käyttäjälähtöinen toiminta, joka samanaikaisesti vastaa sekä asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin että palveluntarjoajan liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Keskeistä kehittämisessä on muun muassa  laajojen kokonaisuuksien jakaminen pienempiin osa-alueisiin,   asiakasymmärryksen korostaminen eli mitä asiakas oikeasti hyötyy,  toimivien ratkaisujen yhteistoiminnallinen kehittäminen,  kehittämisen iteratiivisuus eli kehittämistoimien toistaminen niin kauan, kunnes laatu ja lopputulos ovat tavoitetasolla   käytännönläheisten työskentelymenetelmien ja   visuaalisuuden hyödyntäminen.  Palvelumuotoilu on samalla sekä ajattelutapa että prosessi- ja työkaluvalikoima. (Tuulaniemi 2011 & Ahonen 2019.)   HyMy-kylän etäohjauksen pilotti  Kohti etäpalveluja ollaan menossa myös Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMy-kylän hyvinvointi- ja terveyspalveluissa. Siellä etäkuntoutusta ja -ohjausta pilotoitiin keväällä 2021, kun koronaviruspandemia sulki korkeakoulun oppimisyksikköjä, joissa opintoihin liittyvää ohjattua harjoittelua tehtiin. Ohjauspilotti toteutettiin sekä pienryhmille että yksittäisille henkilöille suunnattujen etäpalvelujen muodossa, ja niitä tarjosi pieni joukko fysioterapian, osteopatian, sosiaalialan, terveydenhoitotyön ja toimintaterapian tutkinnoista.  Pilotin aikana ohjausta järjestäneille opiskelijoille etäohjaustilanteita kertyi yhdestä kymmeneen.   Pilotista kerättiin palautetta sekä opiskelijoilta, opettajilta että ohjaajilta. Palautteesta kävi ilmi, että ohjaustilanteiden koettiin kulkevan pääosin sujuvasti, kaksisuuntaisen interaktion merkitys korostui ja esimerkiksi videokuvayhteyttä vuorovaikutuksen osapuolien välillä pidettiin hyvin tärkeänä. Lisäksi opiskelijat nostivat palautteessaan esiin toiveen etäpalveluosaamisen kartuttamisesta jo opintojen aikana. Etäpalvelujen hyödyntämiseen liittyykin monia eri näkökulmia: teknisestä osaamisesta verkkovälitteisen vuorovaikutuksen osaamiseen. Opiskelijalle tärkeää on muun muassa  teknologiaosaamisen vahvistaminen, kuten esimerkiksi etäviestintävälineiden ja verkkokokousjärjestelmien käyttö,  etäasiakaspalvelu- ja vuorovaikutusosaaminen valituissa kanavissa.  Teknisen osaamisen lisäksi erityisesti vaikuttava vuorovaikutus etäyhteydellä toteutettuna edellyttää käyttäjältään uudenlaisia asenteita, ajattelun ja kohtaamisen tapoja (Meriläinen, Miettunen & Paalasmaa 2022). Riittävä etäasiakaspalveluosaaminen muodostaa pohjan laadukkaille ja turvallisille palveluille.   Palvelujen tarjoajien lisäksi myös palvelujen käyttäjillä tulisi olla oikeanlaiset välineet, riittävä osaaminen ja halukkuus osallistua etäpalveluihin.  Videoyhteyden avulla tarjotut etäpalvelut ovat tutkitusti lisänneet käyttäjien tyytyväisyyttä verrattuna pelkästään puhelimitse annettavaan ohjaukseen (Rush ym. 2021), ja niiden määrä onkin viime vuosina merkittävästi lisääntynyt (Kyytsönen ym. 2021).   Etäpalvelujen innovointia HyMy-kylässä  Pilotin jatkeeksi keväällä 2022 Metropoliassa toteutettiin monialainen innovaatioprojekti (Minno), jossa jatkettiin etävastaanottopalvelun ideointia ja innovointia opiskelijalähtöisesti. Projektin tavoitteena oli tuottaa työkaluja opiskelijoiden etävastaanottotyön tueksi. Kehittäjäkumppanina toimi KunTo-tiimi (Kuntoutuminen ja toimintakyky), jonka fokuksessa on HyMy-kylässä toimivien opiskelijoiden kuntoutusosaamisen vahvistuminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. Innovaatioprojektiin osallistui monialainen ryhmä bioanalyytikko-, röntgenhoitaja-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoita.   Innovaatioprojektin aluksi opiskelijat määrittivät projektilleen kaksi kehittämiskohdetta:   oppimista tukevan asiakaspalautteen kehittäminen ja  etävastaanottotyötä tukevat tarkistuslistat.   Yhteisten kehittämiskohteiden määrittämisen jälkeen työskentely eteni vaiheittain palvelumuotoilun menetelmiä soveltaen. Yksinkertaistettuna palvelua voidaan kehittää esimerkiksi seuraavien vaiheiden kautta: määritä, tutki, ideoi, prototypoi, testaa, kehitä ja toimita. Tässä innovaatioprojektissa palvelumuotoilun prosessia hyödynnettiin soveltaen.   Tutkimus- ja ideointivaihessa opiskelijat tutustuivat aiheeseen tutkitun tiedon avulla ja ideoivat erilaisia kehittämisen vaihtoehtoja. Opiskelijat tekivät toimintaympäristön kartoitusta ja keräsivät tietoa kehittämisen kohteena olevista teemoista. Määritettyjen kehittämiskohteiden osalta toinen ryhmä pohti oppimista tukevan asiakaspalautteen ja palautekyselyjen kehittämisen oleellisia asioita, kuten palautteen sisältöä ja toteutustapoja.   Toinen ryhmä työsti ajatusta, miten opiskelija osaisi valmistautua etävastaanottoon, suoriutua etävastaanotosta ja tehdä tarvittavat tehtävät vastaanottotilanteen jälkeen ja minkälaisia työvälineitä tuekseen tarvitsisi. Ideointivaiheessa päädyttiin kehittämään tarkistuslistoja työskentelyn tueksi, ja niiden kehittämisessä huomioitiin opiskelijaan, asiakkaaseen, tiloihin ja tekniikkaan liittyviä tekijöitä. Tarkistuslistat ovat olleet terveydenhuollossa käytössä pitkään, ja niiden avulla pyritään minimoimaan riskien aiheuttajia, lisäämään asiakasturvallisuutta sekä tunnetta, että etävastaanoton järjestelyistä olisi asiakkaalle ja opiskelijalle mahdollisimman vähän haittaa. (Blomgren & Pauniaho 2014.)  Tässä vaiheessa asiakkaiden ja palvelutarpeiden ymmärtäminen lisää todennäköisyyttä, että kehitetty palvelu vastaa käyttäjien todellisia tarpeita. Vaiheen lopuksi alustavat ideat esiteltiin HyMy-kylän kehittäjäkumppaneille, jotka myös hyväksyivät ne jatkotyöstöön. Tässä vaiheessa tehtiin myös projektisuunnitelma, joka auttoi hahmottamaan innovaatioprojektin kokonaisuutta.   Prototypointi- ja testausvaiheessa tuotettiin erilaisia vaihtoehtoja eli prototyyppejä asiakaspalautteista ja tarkistuslistoista. Testausta tehtiin iteratiivisissa sykleissä, jolla tarkoitetaan erilaisten vaihtoehtojen tai mallien toistamista, kunnes saadaan riittävän hyvä tulos. Prototyypit visualisoivat vaihtoehtoisia lopputuotoksia ennen lopullista julkaisua.   Tässä vaiheessa asiakaspalautteesta tuotettiin prototyyppejä, jotka voivat olla esimerkiksi sovellusten visuaalisia malleja eli mockupeja (kuva 1). Vaihtoehtoisissa prototyypeissä otettiin huomioon mm.   millainen palaute olisi opiskelijan oppimiselle arvokasta  minkälainen vastaustapa olisi asiakkaalle helppo  voisiko palautetta antaa useammalla eri tavalla ja  voisiko asiakas valita itselleen sopivan palautteenantotavan?  Lisäksi tässä vaiheessa koottiin etävastaanottotyötä tekevälle opiskelijalle ennen – aikana – jälkeen-tarkistuslistat. Ennen vastaanottotilannetta keskiöön nostettiin tilaratkaisuihin, tekniikkaan, asiakastapaukseen ja opiskelijaan liittyviä tekijöitä. Etävastaanoton aikana hyödynnettävään listaan nostettiin asiakkaan kohtaamiseen, vuorovaikutukseen ja viestintään, kirjaamiseen, yhteenvetoon ja vastaanoton lopettamiseen liittyviä asioita. Etävastaanoton jälkeen noudatettavaan listaan huomioitiin laitteistoon, ympäristöön ja opiskelijan toimintaa liittyviä asioita. Lisäksi tehtiin yksi lista ongelmatilanteita varten (kuva 2).   Kehitä ja toimita -vaiheessa asiakaspalautteen kehittämisessä päädyttiin kolmeen vaihtoehtoiseen palautteenantotapaan, jotka olivat: välitön suullinen palaute etäohjauksen jälkeen, sähköinen palaute sähköpostitse tai palautekysely puhelimitse.    Projektissa tuotetut tarkistuslistat viimeisteltiin ja liitettiin osaksi opiskelijoiden perehdytysmateriaali HyMy-kylässä.    Kirjoittajat  Mirka Peththahandi on osteopatian lehtori (osteopaatti YAMK) Metropoliassa ja toiminut pitkään HyMy-kylässä harjoitteluohjaajana. Hän on ollut mukana useissa HyMy-kylän toimintoja kehittävissä innovaatioprojekteissa ja innostuu herkästi ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä.  Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalveluiden innovatiivisesta kehittämisestä, uusien hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja tutkimuksellista kehittämistyötä.    Lähteet  Ahonen, A., Elo, A., Hurskainen, E., Huuskonen, V., Kilpinen, A., Nummila, K., Takala, N., Virtanen, T. & Vuorisalmi, T.  2022. Tarkistuslistat opiskelijalle. Innovaatioprojekti HyMy-kylän etävastaanottoon työkaluja opiskelijalle. Julkaisematon raportti. Metropolia Ammattikorkeakoulu.   Ahonen, A. 2019. Palvelumuotoilu Sotessa. Palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Muutoksen voima Palvelumuotoilu SOTETM. Rihto Oy: Leppävesi.   Annanolli, J., Jauhiainen, U., Jokinen, C., Mukku, S., Mustonen, M. & Tuuri, J. 2022. Palautekyselyvaihtoehdot. Innovaatioprojekti HyMy-kylän etävastaanottoon työkaluja opiskelijalle. Julkaisematon raportti. Metropolia Ammattikorkeakoulu.   Blomgren, K. & Pauniaho, S-L. 2014. Terveydenhuollon tarkistuslistat.  Potilasturvallisuuden perusteet. E-kirja Duodecim Oppiportti..   Kyytsönen, M., Vehko, T., Jormanainen, V., Aalto, A-M. & Mölläri, K. 2021. THL.  Terveydenhuollon etäasioinnin trendit 2013-2020 Avohilmon aineistossa.   Komssi, Titta & Peththahandi, Mirka 2021. Etäohjauksessa syntyy onnistumista ja oppimista – Oppeja HyMy-kylästä, osa 3. Hiiltä ja timanttia. Metropolian Blogit.  Meriläinen, J., Miettunen, H. & Paalasmaa, P. 2022. Empatiaa hybridisti. Teoksessa: Elomaa-Krapu, M. & Vuorijärvi, A. (toim.) Osallistavia ratkaisuja digitaalisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja TAITO-sarja 95.   Rush, KL., Seaton, C., Li, E, Oelke, ND & Pesut, B. 2021. Rural use of health service and telemedicine during COVID-19: The role of access and eHealth literacy. Health Informatics Journal 27 (2).   STM. Sosiaali- ja terveysministeriö 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön linjaus terveydenhuollossa annettavista etäpalveluista.    SVT. Suomen virallinen tilasto 2021. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, liitetaulukko 13. Helsinki: Tilastokeskus.  Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Media Oy.   Valvira 2022. Potilaille annettavat terveydenhuollon etäpalvelut. Viitattu 8.2.2023. 

Lue lisää

Sotemuotoilija tulevaisuuden palveluja kehittämässä
18.8.2022
Mari Virtanen

Minkälaisia ovat tulevaisuuden asiakasläheiset palvelut ja palveluratkaisut? Mitä on käyttäjälähtöisten palvelujen muotoilu ja miten se vaikuttaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuteen?  Miten uudenlaisia palveluita suunnitellaan asiakaslähtöisesti, kehitetään yhteisöllisesti, testataan ja käyttöönotetaan hallitusti? Miten tutkimuksellisen kehittämisen menetelmät toimivat korkeakouluyhteisössä, ja miten niitä sovelletaan uuden tiedon tuottamisessa?   Muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia etsii Metropolia Ammattikorkeakoulun blogi Sotemuotoilijat – tulevaisuuden palveluja kehittämässä. Blogipostauksissaan asiantuntijat kehittävät ja innovoivat palveluita tutkimuksellisella otteella ja tuovat esiin uudenlaisia ratkaisuja.   Palvelumuotoilua monialaisesti Sotemuotoilijat-blogi on perustettu tarvelähtöisesti kesällä 2022. Tarve on noussut esiin monissa eri yhteyksissä, joissa tutkimuksellista kehittämistä ja soveltavaa tutkimusta on toivottu saatavan aiempaa näkyvämmin esille. “Erityisesti tarvetta tämäntyyppiselle julkaisukanavalle on nähty digitaalisten palveluiden kliinisten asiantuntijoiden tutkinto-ohjelmassa, monialaisesti hyvinvointi- ja terveyspalveluita tuottavassa HyMy-kylässä ja Metropolian monissa eri hankkeissa”, päätoimittaja Mari Virtanen taustoittaa. Blogin teemassa yhdistyvät sosiaali- ja terveysala sekä palvelumuotoilun ja soveltavan tutkimuksen ideologiat, ja se soveltuu erityisen hyvin moniammatillisen asiantuntijuuden julkaisukanavaksi. Sisältöä tuottavat sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja opiskelijat, jotka tuovat näkyviin omia kokemuksiaan tutkittuun tietoon perustuen.   Aiheita käsitellään monipuolisesti koko sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta, laajasti ja innovatiivisesti eri mediamuotoja hyödyntäen. Postauksissa voi tekstin lisäksi törmätä myös podcasteihin ja videoihin.   Blogin kantavina teemoina tulevana lukukautena (2022–23) ovat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen ja sen hyödyntäminen tutkimuksellisessa kehittämisessä ja soveltavassa tutkimuksessa sosiaali- ja terveysalan palveluiden ja palvelumallien innovointi, suunnittelu, kehittäminen, testaaminen ja arviointi Metropolian HyMy-kylän ja hankkeiden sotemuotoiluun liittyvä yhteiskehittäminen, ketterät kokeilut ja sekä käytännön ratkaisuihin tähtäävät projektit. “Oheisten teemojen lisäksi vallitseva tilanne, digitalisaation mahdollisuudet, työvoiman saatavuuteen liittyvä haasteet ja sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille tulevat väistämättä näkymään myös sotemuotoilijoiden aihevalinnoissa”, Virtanen lisää. Toimituskunta esittäytyy Toimituskunta on perustettu yhtä aikaa blogin kanssa. Toimituskunnan tehtävänä on auttaa asiantuntijoita kertomaan osaamisestaan, tutkimuksistaan, kehittämisprojekteistaan ja hankkeistaan ymmärrettävästi laajalle yleisölle. Toimituskunta huolehtii blogien julkaisusta. Lisäksi toimituskunta kannustaa kirjoittajia kirjoittamisprosessissa ja jakaa julkaisuja aktiivisesti eri sosiaalisen median kanavissa.   Sotemuotoilijat-blogin toimituskunta Mari Virtanen, yliopettaja, terveysalan digitalisaatio Aino Vuorijärvi, yliopettaja, suomen kieli ja viestintä Anita Ahlstrand, lehtori, HyMy-kylän palvelutoiminnan vetäjä   Blogin päätoimittaja Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), opettaja ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen. Aino Vuorijärvi on suomen kielen ja viestinnän yliopettaja. Hän  työskentelee laajasti sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa opetus-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vuorijärven työ sivuaa usein opinnäytetöiden (AMK ja YAMK) ja eri digitaalisten julkaisujen tekstinohjausta sekä asiantuntijaviestintää. Hän on perehtynyt lingvistiseen tekstintutkimukseen (FT) ja toimii asiantuntijana useissa kieli- ja viestintätaitoon ja niiden arviointiin liittyvissä verkostoissa. Anita Ahlstrand on lehtori (LitM) ja toimii palvelutoiminnan vetäjänä Metropolian oppimis- ja kehittämisympäristö HyMy-kylässä. Kylässä hän koordinoi operatiivisen toiminnan kehittämistä sekä hyvinvointi- ja terveyspalvelujen monialaista muotoilua. Ahlstrand on terveystieteen väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa, ja hänen tutkimusintressinsä keskittyvät haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen ja kehittäjäkumppanuuteen. Ihmislähtöisyys, innovatiivisuus ja luovat käytännön ratkaisut ovat hänelle kaiken toiminnan perusta. Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehdään valtavasti soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä, innovaatioitakin. Niihin tämä ja muut Metropolian toimitetut blogit avaavat uuden ikkunan. Blogin toimituskunta ottaa aiheeseen liittyvät julkaisut vastaan, joten jos haluat kirjoittajaksi, lue sotemuotoilijoiden kirjoittajaohjeet Drivessä ja lähesty päätoimittajaa sähköpostilla mari.virtanen@metropolia.fi Uteliaina ja innostuneina toivotamme sinut sotemuotoilijoiden matkaan. Tervetuloa!

Lue lisää