Nykypäivän työelämässä palvelut, tuotteet, prosessit, yhteisöt ja yksilöt kehittyvät taukoamatta ja niitä kehitetään kiihtyvällä tahdilla.Tutkimus- ja kehittämisosaaminen on monen asiantuntijan työn keskiössä ja nostettu yhdeksi tulevaisuuden työelämän ydinkompetensseista. Se koskee työntekijöitä kaikilla toimialoilla, tekniikasta terveydenhuoltoon. On tärkeää, että myös sosiaali- ja terveysalan osaajilla on vahva tietoperusta tutkimuksellisesta kehittämisestä ja he hallitsevat menetelmälliset toteuttamistavat.
Alueellisesti vaikuttava kehittäminen
Yksi ammattikorkeakoulujen perustehtävistä on alueellinen vaikuttaminen, joka monesti konkretisoituu käytännön työelämään kytkeytyvänä kehittämisenä. Ammattikorkeakoulujen perustehtäviin on kirjattu, että “ammattikorkeakoulut harjoittavat opetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa, alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa”. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 .)
Jo vuosikymmenien ajan tutkimus- ja kehittämisosaaminen, jatkossa TK-osaaminen, on muodostanut suuren osan ammattikorkeakoulututkintojen kokonaisuudesta. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa se muodostaa reilun kolmanneksen koko tutkinnon laajuudesta, kuuluen kaikille.
Lähes kaikki ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa toteutettavat opinnäytetyöt kumpuavat alueellisen työelämän tarpeesta joko työelämäkumppaneiden tai opiskelijoiden itsensä esiinnostamina. Tämäntyyppinen toiminta mahdollistaa työelämän ja korkeakoulun saumattoman yhteistyön ja molemminpuolisen hyödyn.
Alueellisen työelämän tarpeita voidaan lähestyä monista eri näkökulmista ja kehittämistä toteuttaa eri menetelmillä. Viime aikoina ansiokkaita opinnäytetöitä (YAMK) sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on toteutettu esimerkiksi seuraavista aiheista
- suun terveyden etsivät palvelut – terveysintervention kehittäminen (Saderanta 2022)
- tietojärjestelmien käyttöönotto – tutkimuksellinen kehittämistyö (Alén 2021)
- bioanalytiikan perehdytys – toiminnallinen kehittämistyö (Reinikkala 2022)
- naistalon mobiilikäytettävyys – käytettävyystestaus (Park 2022).
Näistä esimerkeistä on nähtävissä toiminnallisen ja tutkimuksellisen kehittämisen painopisteet, jotka tukevat loistavasti ammattikorkeakoulujen aluevaikuttamisen perustehtävää.
Tehokkaan ja tuloksellisen aluevaikuttamisen näkökulmasta on tärkeää, että ammattikorkeakouluista valmistuneiden TK-osaaminen on työelämän vaatimuksia vastaavalla tasolla.
Näyttöön perustuva toiminta
Terveydenhuollossa kaikki tutkiminen ja kehittäminen on näyttöön perustuvaa toimintaa ja pohjaa aiemmin tutkittuun tietoon eli näyttöön. Täsmällisemmin ilmaistuna näyttöön perustuvalla toiminnalla tarkoitetaan
- tiedon tarpeiden tunnistamista,
- uuden tiedon tuottamista,
- olemassa olevan tiedon tiivistämistä,
- osoitetun näytön levittämistä ja hallittua käyttöönottamista.
Näyttöön perustuvalla toiminnalla on tiivis yhteys tiedolla johtamisen ideologiaan, joka on entisestään vahvistunut viimeisten vuosien varrella ja noussut yhdeksi kiinnostavaksi ilmiöksi myös terveydenhuollon työyhteisöjen kehittämisessä.
Sosiaali- ja terveysalalla tapahtuvien suurten muutosten tukemiseksi on tärkeää, että kaikki tutkimuksellinen kehittäminen perustuu näyttöön ja systemaattisesti johdettuun toimintaan.
Tulevaisuuden työelämän osaamisen edellytyksiä
Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisissä tuloksissa on tutkimus- ja kehittämisosaamisen eri näkökulmia nostettu edellytykseksi tulevaisuuden työelämässä toimimiseen. OPH:n (2019) Osaaminen 2035 -raportissa työelämän tärkeimmiksi geneerisiksi, toimialasta riippumattomiksi, osaamisiksi on listattu muun muassa.
- digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntäminen
- digitaalisten toimintojen hallinta ja ohjaaminen
- asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen
- innovaatiot
- henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen.
Tulevaisuuden työelämässä on tärkeää, että jokaisen osaamisen taso on riittävä ja sen kehittymisestä huolehditaan tavoitteellisesti.
Ammattikorkeakouluissa tutkimus- ja kehittämisosaaminen näkyy sekä henkilöstön että opiskelijoiden jokapäiväisissä toiminnoissa ja liittyy kaikkeen tekemiseen. Kävimme keskustelemassa aiheesta kollegoiden Antti Niemi ja Iira Lankinen kanssa Metropolia Ammattikorkeakoulun Digistudiossa.
Oheisessa podcast-jaksossa syvennymme omien kokemustemme ja havaintojemme perusteella keskustelemaan, miksi tutkimus-, kehittämisosaaminen on terveysalalla tärkeää ja mihin TK-menetelmiä käytännössä tarvitaan (Virtanen, Niemi & Lankinen 2022). Oheinen podcast-jakso on ensimmäinen osa sarjasta TK-menetelmiä soveltamassa. Sarja on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan toimijoille, kehittäjille, tutkijoille ja kaikille niille, jotka toimivat nyt tai tulevaisuudessa tutkimisen tai kehittämisen parissa tai ovat esimerkiksi käynnistämässä opinnäytetyötään osana korkeakouluopintoja.
Kirjoittaja
Mari Virtanen on yliopettaja ja toimii tutkintovastaavana tutkinto-ohjelmassa digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on terveystieteilijä (TtT), opettaja ja tutkija. Virtasen tutkimus- ja kehittämisintressit keskittyvät laajasti sote-alan palveluratkaisujen innovatiiviseen kehittämiseen, digitalisaatioon ja uusien palveluiden muotoiluun. Hän toimii avoimen jakamisen ja ketterien kokeilujen periaatteella, julkaisee runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa nimellä Mari Lehtori Virtanen.
Lähteet
Alén, M. 2021. Uuden tietojärjestelmän onnistuneen käyttöönoton periaatteet : tutkimuksellinen kehittämistyö digitaalisessa terveyspalveluyksikössä. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021100618390
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932
OPH. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaaminen-2035
Park, T. 2022. Terveyskylän Naistalon mobiilikäytettävyystestaus ja käyttäjäkokemuksen arviointi. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169697
Reinikkala, T. 2022. Digitaalisen koulutuskokonaisuuden kehittäminen kliinisen mikrobiologian päivystyslaboratorioon – toiminnallinen kehittämistyö. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204124966
Saderanta, K. 2022. Kuntouttavan työtoiminnan nuorten asiakkaiden suun terveyden edistäminen: terveysintervention kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910516
Virtanen, M., Niemi, A. & Lankinen, I. 2022. TK-menetelmiä soveltamassa 1: Miksi TK-menetelmien osaaminen on tärkeää? Metropodia. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://podcast.metropolia.fi/tk-menetelmia-soveltamassa-1-miksi-tk-menetelmien-osaaminen-on-tarkeaa/
Ei kommentteja