Lääketieteellisten kuvantamistutkimusten rooli sairauksien diagnostiikassa on merkittävä, ja erilaisten diagnostisten kuvausten kysyntä kasvaa koko ajan1. Vuonna 2021 Suomessa tehtiin 5.7 miljoona röntgentutkimusta ja toimenpidettä, joiden lisäksi 1.2 miljoonaa magneetti- ja ultraäänitutkimusta tai toimenpidettä. Erityisesti magneettitutkimusten määrä on kasvanut vuoteen 2018 verrattuna2, johtuen esimerkiksi laitteistojen suorituskyvyn ja kuvanlaadun teknisestä paranemisesta, laajenevista käyttömahdollisuuksista erilaisten sairauksien diagnostiikassa ja seurannassa sekä palvelutarpeiden ja -vaatimusten lisääntymisestä.
Alan nopeatahtinen kehitys edellyttää myös ammattilaisten osaamisen jatkuvaa kehittämistä vaikuttavilla ja kustannustehokkailla menetelmillä. Tarvittavan osaamisen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on perinteisen perehdyttämisen ja kouluttamisen avuksi kehitetty myös esimerkiksi pelillisiä ratkaisuja3,4.
Magneettikuvantamisen osaamisvaatimukset
Magneettikuvantaminen perustuu kudosten magneettisiin ominaisuuksiin. Tutkimus soveltuu erinomaisesti pehmytkudosten, nivelten, keskushermoston ja vatsan alueen kuvantamiseen, silloin kun kohde pysyy paikoillaan. Lisäksi se soveltuu hyvin toistuviin kuvantamistarpeisiin, kertyvän sädeannoksenvälttämiseksi. Tutkimus edellyttää potilaalta hyvää yhteistyökykyä, ahtaan kuvausputken, melun ja tutkimuksen keston (~30-60 min) vuoksi. Levottoman tai kivuliaan potilaan kuvaamiseen magneettitutkimus ei sovellu lainkaan ilman riittävää kivunlievitystä tai nukutusta.5
Euroopan röntgenhoitajayhdistyksiä ja alan ammattilaisia kouluttavia oppilaitoksia yhdistävä organisaatio European Federation of Radiographer Societies (EFSR) on määrittänyt magneettikuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien ydinosaamiseksi seuraavat aihealueet:6,7
- fysiikka ja kuvanlaatu
- anatomia, fysiologia ja patologia
- potilaan psykososiaalinen hoitaminen
- riskienhallinta
- tekninen laadunvarmistus
- etiikka
- moniammatillinen työskentely
- henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen
- toiminnan auditoiminen ja
- tieteellinen tutkimus.
Käytännön työssä erityisen tärkeää on, että röntgenhoitaja hallitsee magneettikuvauksen fysikaaliset ja laitetekniset perusteet sekä osaa toimia turvallisesti.8 Röntgenhoitajien koulutukseen liittyvän perusosaamisen lisäksi kuvauksien suorittaminen voidaan opetella myös työelämälähtöisesti, jolloin täydennyskoulutusten järjestäminen ja hiljaisen tiedon siirtäminen korostuvat.9,10
Perehdyttämisen haasteet ja uudenlaiset mahdollisuudet
Aiemman tutkimuksen mukaan11 röntgenhoitajakoulutuksessa on usein vain vähän aikaa erikoismenetelmien syvälliseen opetteluun, jolloin tiedollisen ja taidollisen osaamisen vahvistaminen jää työpaikkojen koulutus- ja perehdytyskäytänteiden harteille. Suurimmat perehdytyksen haasteet liittynevät tällä hetkellä rajallisesti käytössä oleviin resursseihin, osaavan henkilöstön riittävään saatavuuteen12 ja perehtymiseen käytettävissä olevaan aikaan. Henkilöstön riittämätön määrä tai muuten kuormittunut tilanne heijastelee väistämättä myös perehdytyskäytänteisiin ja perehdytyksen laatuun.13
Perinteisten, henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvien perehdytysmenetelmien rinnalle on viime vuosien aikana kehitetty uudenlaisia ratkaisuja, kuten virtuaalisia oppimisympäristöjä14,15 ja pelejä16,17, joissa työhön perehtyvät ammattilaiset voivat turvallisesti harjoitella kuvantamisen turvallisia käytänteitä, tutkimuksen teknistä suorittamista ja kanssakäymistä potilaan kanssa18.
Pelillisyys osana työhön perehtymistä
Pelillistämistä ja hyötypelejä käytetään terveysalan koulutuksessa koko ajan enemmän. Terveydenhuollossa hyötypeleillä (serious gaming) tarkoitetaan koulutukseen, terapiaan tai terveyden edistämiseen tarkoitettuja ratkaisuja, jotka hyödyntävät pelillisiä elementtejä, kuten palkitsemista ja haasteita. Pelillisten elementtien avulla voidaan opettaa ja oppia tietoja, taitoja ja ammatillisia asenteita sekä parantaa oppijoiden kokemaa tyytyväisyyttä.19 Pelillistämisen tarkoituksena on tarjota
- aktiivisia oppimiskokemuksia
- erilaisia ongelmanratkaisumahdollisuuksia
- riskitön harjoitteluympäristö
- joustavuutta ajankäyttöön ja
- riippumattomuutta sijaintiin.20
Pehkosen (2023)21 tutkimuksellisena kehittämistyönä toteutetussa pelillisessä perehdytysympäristössä (kuva 1) keskiössä olivat röntgenhoitajien magneettikuvantamisosaamisen ytimet, kuten röntgenhoitajien magneettikuvantamisen ydinosaamiset, kuten kuvan laatu, kuvantamislaitteen eri toiminnot, potilasturvallisuus, tekninen turvallisuus ja turvallisen lääkehoidon toteuttaminen.
Kuva 1. Esimerkki pelaajan näkymästä Seppo.io-alustalle kehitetystä perehdytyspelistä. Kuva Sanna Tarvainen.22
Seppo.io-alustalle kehitetyn perehdytyspelin koettiin olevan houkutteleva, kutsuva ja asiantuntijamainen. Sisältöjä räätälöimällä voidaan mahdollistaa yksilöllinen perehdytyskokemus osaamisen eri tasoilla oleville röntgenhoitajille. Pelillistämisen lisäksi tärkeää on, että työhön perehtyminen ja uuden oppiminen eivät nojaudu pelkästään pelillisten sovellusten itsenäiseen käyttöön, vaan ne monipuolistavat ja täydentävät perinteisiä perehtymisen menetelmiä, samalla tukien erilaisia oppijoita.
Täysin kitkatonta toimintojen pelillistäminen tai pelillistettyjen ympäristöjen käyttöönotto ei kuitenkaan ole, koska niiden tulee
- todistaa toimivuutensa ja tehokkuutensa perehtymiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa
- soveltua kohderyhmälle ja olla helposti räätälöitävissä eri käyttäjäryhmille
- olla teknisesti helppokäyttöisiä ja täyttää käytettävyydelle ja tietoturvalle asetetut vaatimukset.
Lisäksi toimivien ja hyväksyttävien ratkaisujen kehittäminen vaatii aikaa, rahaa ja osaamista. Innovatiivinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön utelias ja positiivinen asenne ovat myös pelillisten ratkaisujen onnistuneen käyttöönoton ytimessä.
Kirjoittajat
Sanna Tarvainen (os. Pehkonen) on digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK) ja Unilabsin palvelukoordinaattori. Hänen opinnäytetyönsä ”Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla” on valmistunut toukokuussa 2023 Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutusyksiköstä.
Mari Virtanen on terveystieteilijä, yliopettaja (TtT) ja tutkintovastaava tutkinto-ohjelmassa Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kliininen asiantuntija (YAMK). Hän on kiinnostunut sotepalvelujen innovatiivisesta kehittämisestä, hyvinvointialueiden digitalisaatiosta, uusien palveluratkaisujen muotoilusta ja digitaalisen potilasohjauksen rajattomista mahdollisuuksista. Näiden teemojen parissa hän opettaa ja tekee laajasti tutkimusta ja kehittämistyötä.
Lähteet
1 Smith-Bindman, R., Kwan, ML., Marlow, EC. Et. Al. Trends in use of medical imaging in US health care systems and in Ontario, Canada, 2000-2016. JAMA 322:843-56.
2 Ruonala, V. 2022. Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna 2021: Terveydenhuollon valvontaraportti. STUK-B: 295.
3 Cheng, Q., Ti, JP., Yu, WU., Oh, HP. & Sitoh, YY. 2022. Serious Games in Radiology Education: Building MR Safety Awareness. TAPS 7(2): 37-41.
4 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
5 Syväranta, S., Vuorinen, A-M. ja Tokola, A. 2021. Radiologisen kuvantamisen perusteet. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 137(9):969-76.
6 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
7 EFSR. 2018. European Qualifications Framework (EQF) Level 6 Benchmarking Document. 2nd Ed.
8 Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022. Opetussuunnitelmat. Potilas tietokonetomografiatutkimuksissa ja magneettikuvauksissa.
9 Westbrook, C. 2017. Is there a relationship between how mri is learned and knowledge? Radiography, 23 Suppl 1.
10 Moberg, K. 2013. Magneettikuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien koulutuksen kehittämine heidän näkökulmastaan. Pro gradu- tutkielma. Terveystieteiden laitos. Oulun yliopisto.
11 Westbrook, C. 2017. Is there a relationship between how mri is learned and knowledge? Radiography, 23 Suppl 1.
12 Haajanen, E. 2023. Husin kuvantamisyksikkö ruuhkassa – 90 röntgenhoitajan paikkaa täyttämättä – Kaupunki | HS.fi Helsingin Sanomat 6.7.2023.
13 Nasturica, A. 2023. Röntgenhoitaja laadukkaana perehdyttäjänä radiologialla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
14 Paalimäki-Paakki, K., Virtanen, M., Henner, A., Nieminen, M. & Kääriäinen, M. 2020. Patients’, radiographers’ and radiography students’ experiences of 360° virtual counselling environment for the coronary computed tomography angiography: A qualitative study. Radiography (Lond)., 27(2):381-388.
15 Paalimäki-Paakki, K., Virtanen, M., Henner, A., Vähänikkilä, H., Nieminen, M., Schroderus-Salo, T. & Kääriäinen, M. 2023. Effects of a 360° virtual counselling environment on patient anxiety and CCTA process time: A randomised controlled trial. Radiography, 29, Suppl. 1: 513-523.
16 Cheng, Q., Ti, JP., Yu, WU., Oh, HP. & Sitoh, YY. 2022. Serious Games in Radiology Education: Building MR Safety Awareness. TAPS 7(2): 37-41.
17 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
18 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
19 Gentry, S., Gauthier, A., L’Estrade Ehrstrom, B. et. al. 2019. Serious Gaming and Gamification Education in Health Professions: Systematic Review. JMIR ;21(3):e12994.
20 Gentry, S., Gauthier, A., L’Estrade Ehrstrom, B. et. al. 2019. Serious Gaming and Gamification Education in Health Professions: Systematic Review. JMIR ;21(3):e12994.
21 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
22 Pehkonen, S. 2023. Magneettikuvantamisen perehdytyksen kehittäminen oppimispelin avulla. YAMK- opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Ei kommentteja